AMK:ssa yksin
Hei, löytyykö täältä muita jota ovat (tai ovat olleet) koko opiskeluajan ilman kavereita? Itselläni alkaa huomenna toinen vuosi amkssa ja suoraansanottuna ahdistaa todella paljon ajatus toisesta lukuvuodesta ilman kavereita. Totta puhuen mietin josko olisin vuoden poissaolevana ja menisin armeijaan että voisin aloittaa toisen ryhmän kanssa vuoden päästä =D. Ongelmana on että olen melko "introvertti" eli toisinsanoen mulle riittää ihan semmoinen kaveriporukka jonka kanssa tehtäisiin kaikki ryhmätyöt ilman mihinkään bileisiin osallistumista. Terveysalalla kun opiskelen niin minulla tulee aika paljon klinikoita ja ryhmätöitä jossa pitäisi olla se oma porukka jotta ei tarvitsisi tunkea toisten ryhmään. Kysymys kuuluukin miten itse olette selvinneet yksinäisyydestä ja ryhmätöistä yms?
Kommentit (72)
Mä kävin tällä tekniikalla kouluni amk sote puolella läpi.
Teet vaan mitä tarvitsee niiden opintopisteiden eteen.
Ryhmätöitä on paljon mut änkeet vaan johonkin ryhmään.
Koulun jälkeen helpottaa kummasti.
Teinimeiniki varmaan jatkuu teinipuolella. Kuinka vanha olet? Olisiko mahdollista vaihtaa aikuispuolelle? Itse opiskelin aikoinaan aikkaripuolella ja kaikki työt sai halutessaan tehdä yksinkin. En edes halunnut tehdä ryhmätöitä, koska arvosanat olisi olleet silloin huonompia. Paria kurssia lukuunottamatta sain yksin suorittaessani kaikista vitosen eli kiitettävän.
[quote author="Vierailija" time="31.08.2014 klo 21:21"]
[quote author="Vierailija" time="31.08.2014 klo 21:15"]
AMK-insinööri ihmettelee että mitä ihmeen ryhmätöitö te kokoajan teette? Ei oo AMK-insinöörikään akateeminen koulutus mut terkkarit yms ne sit vasta kaukana onkin!
[/quote]
Eihän sotepuolella muita juuri olekaan kuin ryhmätöitä. Ihmeekseni opparin saa tehdä yksin, muuten riittää ryhmätyötä, paritenttiä, tiimisitä ja ryhmätuota. Ja mä vihaan ihmisiä...
[/quote]
Vihaat ihmisiä ja olet sotepuolella?
[quote author="Vierailija" time="31.08.2014 klo 21:39"]
[quote author="Vierailija" time="31.08.2014 klo 21:21"]
Eihän sotepuolella muita juuri olekaan kuin ryhmätöitä. Ihmeekseni opparin saa tehdä yksin, muuten riittää ryhmätyötä, paritenttiä, tiimisitä ja ryhmätuota. Ja mä vihaan ihmisiä...
[/quote]
Vihaat ihmisiä ja olet sotepuolella?
[/quote]
=D Juurikin näin. Otatko juotavaa purtavan kanssa? =D
[/quote]
AMK-insinööri ihmettelee että mitä ihmeen ryhmätöitö te kokoajan teette? Ei oo AMK-insinöörikään akateeminen koulutus mut terkkarit yms ne sit vasta kaukana onkin!
[/quote]
Minä opiskelen liiketaloutta ja ja meilläkin on paljon ryhmätöitä. Siihen on kaksi syytä: 1) opetukseen on yhä vähemmän rahaa, esitelmät ym. tehdään koululuokan ulkopuolella (ei tarvi luokkaa eikä opettaja opeta mitään) 2) työelämässä ekstroverttiys ja tiimityö on muodissa ja arvostettua. Meidän communication-opettaja aina naureskeleekin it-puolen syrjäänvetäytyvistä nörteistä.
Pidä välivuosi ja aloita uuden ryhmän kanssa. Muuta vähän asennoitumista ja pyri tutustumaan vähän paremmin ainakin muutamaan ihmiseen. Eiköhän se siitä. =)
[quote author="Vierailija" time="31.08.2014 klo 19:41"]
Hei, löytyykö täältä muita jota ovat (tai ovat olleet) koko opiskeluajan ilman kavereita? Itselläni alkaa huomenna toinen vuosi amkssa ja suoraansanottuna ahdistaa todella paljon ajatus toisesta lukuvuodesta ilman kavereita. Totta puhuen mietin josko olisin vuoden poissaolevana ja menisin armeijaan että voisin aloittaa toisen ryhmän kanssa vuoden päästä =D. Ongelmana on että olen melko "introvertti" eli toisinsanoen mulle riittää ihan semmoinen kaveriporukka jonka kanssa tehtäisiin kaikki ryhmätyöt ilman mihinkään bileisiin osallistumista. Terveysalalla kun opiskelen niin minulla tulee aika paljon klinikoita ja ryhmätöitä jossa pitäisi olla se oma porukka jotta ei tarvitsisi tunkea toisten ryhmään. Kysymys kuuluukin miten itse olette selvinneet yksinäisyydestä ja ryhmätöistä yms?
[/quote]Minulla aika paljon samat fiilikset ja itsekin savoniassa. Taisinkin äsken kirjoittaa melkein samanlaisen aloituksen, vaikka eri asioita korostaen. Kuopiossako olet?
Aloitin tänä syksynä myös uudet opinnot AMK:ssa ja tiesin jo alussa, etten tule olemaan kiinnostunut opiskelijabileistä. Olen useita vuosia koulukavereitani vanhempi, joten heidän jatkuva bilettämisensä tuntuu aika teinimeiningiltä. Itse otin sellaisen asenteen, etten ole koulussa tutustumassa pakolla ihmisiin, joiden kanssa ei ole mitään yhteistä, enkä koekaan itseäni yksinäiseksi. Koulun ulkopuolella minulla on aivan tarpeeksi kavereita ja kotona mies, joten ehkä sekin vaikuttaa. Ryhmätöissä opettaja usein jakaa ryhmät, joten siitäkään ei ole - ainakaan vielä - tullut ongelmaa. Tsemppiä tosi paljon sinulle ap, tiedän miten kiusallista yksinolo voi pahimmillaan olla. Älä kuitenkaan lannistu, et tiedä mitä kaikkea ihanaa elämällä on sinulle tarjottavaa. Opiskeluaika on vain pieni osa elämääsi.
Hei minäkin opiskelen savoniassa! Harmi, että sulla on tollainen fiilis :/ ensi viikollahan on parit opiskelijabileet, olisiko mahdollista lähteä sinne verkostoitumaan? Kylmä fakta kun on, että sieltä niitä kavereita saa.
Jaa miksi on sotepuolella paljon ryhmätöitä? Osansa voi olla joo silläkin, että se on (hyvin hyödynnettynä, ei ny mitään ittestään tapahdu!) tehokas tapa opiskella ja voi säästää opettajankin aikaa hieman, mutta itse näen siinä senkin hyödyn, että sotepuolella sitä aika usein tehdään työtä paitsi asiakkaiden kanssa, myös jonkinlaisena tiiminä. Joten mä nään (hyvän) ryhmätyöopiskelun valmentautumisena myös työelämään. Sit tietenkin jos porukka vaan perseilee ja nysvää sisäpiirissään, niin tämä puoli ja oppimiskokemus jää vaillinaiseksi. Sinä tietysti jos vaihdellen menet eri ryhmiin mukaan ja pärjäät siinä työskentelyn näkökulmasta, niin sehän vain kartuttaa niitä yhteistyötaitoja myös työelämää ajatellen... Eli muiden häviö, mutta sinulle se saattaa kääntyä vahvuudeksi:)
Minä ainakin opiskellessa tietoisesti pyysin eri ihmisiä parikseni / hakeuduin eri ryhmiin, koska harvoinpa sitä työpaikallakaan voi aina valita sitä kenen kanssa työskentelee. Kurjalta se varmasti välillä tuntuu, mutta jos vain pystyt, niin asennoidu siihen siten että koululla ollaan opiskelua varten ja ryhmätöiden kautta saat arvokasta kokemusta työelämää varten. Sotepuolella kun niitä hiekkalaatikkomeininkejä löytyy valitettavasti myös työpaikoilta (ei onneksi kaikilta, mutta joiltain). Kurja sanoa näin sukupuoliennakkoluuloisesti, mutta todennäköisesti se johtuu juuri siitä, että ala on naisvaltainen. Me akat ny osataan olla aika ämmiä joskus.
Joko ap meni nukkumaan? Mitä alaa tarkalleen ottaen opiskelet? Siis kätilö, sairaanhoitaja, ensihoitaja tms?
Surullista, ettei ihmisillä ole sosiaalisia taitoja.
Heippistä.
Mä opiskelen toista amk-tutkintoa (kävin sen ensimmäisenkin aikoinaan loppuun, en siis keskeyttänyt tms). Ekasta tutkinnosta "bisnesalalta" en saanut kaverin kaveria, enkä tainnut kertaakaan koko 3,5-vuotisen opiskelun aikana "hengailla" yhdenkään luokkakaverin kanssa vapaa-ajalla. Hiukan yksinäistä oli joo, mutta tulipa keskityttyä opiskeluun ja onneksi kaupungissa oli sentään muita kavereita, etten aivan yksin ollut. Ujostelin alussa enkä mennyt mihinkään bileisiin, olin epävarma ja hiljainen ja muutenkin aika syrjäänvetäytyvä, millä lienee aika paljon vaikutusta.
Kun aloitin toisen amk-tutkinnon, tein tietoisen päätöksen osallistua niihin syksyn ensimmäisiin opiskelijabileisiin vaikka hampaat irvessä. Välillä tuntui ahdistavalta olla ventovieraiden (suurin osa vielä suoraan lukiosta tulleita ja itse olin tietysti jonkin verran vanhempi) kanssa, mutta koska ensimmäisinä viikkoina oli useammat bileet, jotenkin se yhteinen sävel sitten löytyikin. Ihmiset ovat koulussa erilaisia kuin vapaa-aikana, joten juuri se vapaalla yhdessä vietetty aika on merkittävää sen suhteen, saako luokkakavereista kavereita.
Varsinaista kaveriporukkaa minulla ei luokaltani ole, ja kyllähän se joskus harmittaa, varsinkin esimerkiksi silloin, kun kukaan ei tule luokassa istumaan viereen. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, ettei minua mitenkään ns. hyljeksitä, vaan voin halutessani liikkua lähes kenen tahansa luokkalaiseni seurassa esimerkiksi ruokalassa.
Tsemppiä ap! Osallistu johonkin luokkanne opiskelijatapahtumaan, se on vinkkini :) Ja yritä saada siellä suusi auki, itsekin yritin ensin olla vain hiljaa ja nurkassa mutta ei niitä tuttavia sillä tavalla löydy :/
No kyllä vaan aikuispuolellakin on tuota klikkiytymistä, eristämistä, manipulointia. Sosiaalipuolesta puhun. Vahvoja persoonia valitaan sadoista hakijoista se parikymmentä. Kyllähän siinä räiskyy.
Meilläkin meni varmaan 3-4 kk kun oli kunnon tappelu käynnissä jonkun mitättömän asian takia. Ensin olivat eräät bestiksiä niinkuin alakoulussa, nyt oli vaan kyse 30-50 v naisista! Yöpyivät toistensa luona, pitivät tupperwarekutsuja jne jne ja koulussa varasivat lounaspöytää toisillee, vessassakin taisivat käydä yhtä aikaa ;9
No, sitten räiskyi : "Joku" oli katsonut jotenkin väärällä tavalla "Jonkun" mielestä eikä uskallettu avata kasvotusten suuta, vaan selän takana alkoi peen puhuminen. Ihan kauhea soppa! Me keskitien kulkijat ja introvertimmat ei oltu ehditty edes tutustua muihin kun tämä Showporukka, joka aina ja kaikkialla oli äänessä, oli ilmiriidoissa. Tuo tapaus vaikutti koko kurssiryhmään sen 4 vuoden ajan. Ryhmätöissä jos meni "väärälle" puolelle, sai tuntea kyllä vastapuolen vihat.
Ihan sairasta! Mutta opettajat lohduttivat, että nimenomaan sosiaalialalla on melkein säntö kuin poikkeus, ettää vastaavaa tapahtuu kun on niin voimakkaita persoonia.
Sitten oli näitä hissukoita, joilta sai todellakin kiskoa tietoa. Klikkiytyivät heti ekasta päivästä. Ihmettelin usein, mitä moiset tuppisuut oikein tekevät sosiaalalla, kun kurssikavereille ollaan niin ylimielisiä eikä anneta edes mahdollisuutta tutustua ?
Olihan se melkoista, monella oli taustalla mt- ja päihdeongelmaa, vaikeita ihmissuhteita ym, ikäänkuin oltaisiin hoitamassa itseään opiskelun ohessa.
Sosiopaatti-sosionomi :)
Ap tässä vaikka en tiedä lukeeko 29 tai 32 tätä enää, mutta siis suuhygienistiksi opiskelen. Mietin tosiaan että pitäiskö mennä joihinki bileisiin esim. kauppakadun impropaaturiin, mutta saa nyt nähdä miten koulu tänään starttaa =). 36 joo onhan se surullista mutta kun ei sille omalle persoonalle voi mitään. Vaikka viihdynkin tosi hyvin yksin enkä kaipaa samalla tavalla seuraa kuin muut, niin tottakai elämä ois paljon helpompaa jos vaan olis jotenkin semmonen peruskiva jamppa joka löytää kavereita mistä vaan. Ja siis mitä ite olen huomannut niin kaikki mun kaveritkin on ollu ihan samanlaisia ja niillä on myös sama ongelma kavereiden suhteen omissa opiskelupaikoissaan.
Minä en paljon koulukavereiden kanssa hengaillut. Kertaakaan en käynyt bilettämässä, koulun ruokalassa ehkä kolme kertaa neljän vuoden aikana (ihan kauheaa paskaa, en tajua miten muut pystyi syömään sitä!). Välitunneilla juttelin muutamien tyyppien kanssa, mutta rehellisesti sanottuna oli vaikea löytää sellaisia ihmisiä, joiden kanssa viitsi edes jutella. Olin niitä muita melkein 20 vuotta vanhempi ja erilaisessa elämäntilanteessa, niin ei kauheasti löytynyt yhteistä. Enkä ole sellainen, joka lämpimikseen juttelee epäkiinnostavien ihmisten kanssa :-)
Ryhmätöissä vähän vaihteli se ryhmien muodostaminen. Usein tehtiin ne ryhmät itse. Ei siinä auttanut muu kuin ängetä johonkin ryhmään vähän äkkiä ennen kuin joutuu joidenkin luuserien kanssa! Kyllä ekan vuoden jälkeen tiedät jo, keiden kanssa kannattaa mennä ryhmätöihin ja ketkä on sitä pahinta kuraa, mitä pitää vältellä. Pelasta itsesi niiltä surkimuksilta ja hankkiudu tasoiseesi ryhmään vaikka väkisin! Ei se tarkoita, että sun tarvii olla niiden kaveri. Mutta pitää pystyä työskentelemään yhdessä.
[quote author="Vierailija" time="31.08.2014 klo 21:15"]
AMK-insinööri ihmettelee että mitä ihmeen ryhmätöitö te kokoajan teette? Ei oo AMK-insinöörikään akateeminen koulutus mut terkkarit yms ne sit vasta kaukana onkin!
[/quote]
Eihän sotepuolella muita juuri olekaan kuin ryhmätöitä. Ihmeekseni opparin saa tehdä yksin, muuten riittää ryhmätyötä, paritenttiä, tiimisitä ja ryhmätuota. Ja mä vihaan ihmisiä...