Miten aika riittää kaikkeen
Miten työssä olevien ihmisten aika riittää kaikkeen, en pysty repeämään joka suuntaan. Joskus töissä tuntuu ,etten ehdi edes hengittää, kun lisää asioita puskee joka nurkasta. Vanhempani ovat eläkkeellä, ja pitäisi ehtiä mökille ja poimimaan omenat, mutta kun en ehdi , koska olen viikot töissä!
Työn jälkeen pitäisi ehtiä harrastamaan ja nähdä kavereita ja nyt olen huomannut, että aika ei vain riitä kaikkeen, esim. kaverien näkeminen on tyystin jäänyt, koska kaikilla on syy, että on töissä. Joka kesä on mennyt siihen, että ehdotan viikonloppuja esim. mökkeillle, mutta nyt on mennyt jo 4 kesää , eikä aika ole tähän riittänyt. Aika ei riit hädin tuskin kodin imuroimiseen , koska illalla pitää jo varustautua seuravaan työpäivään! Joskis tuntuu, että joskus vielä hajoan tähän tunteeseen, mutta minkäs teet. Minulla ei ole lapsia, mutta olisi kiva kuulla, miten niillä , joilla on lapsia, aika riittää työssäkäynnin ohella.
Kommentit (165)
[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 17:06"]
Lapsettoman mielestä jokaisen äidin ja isän elämä on jotain ihan hirveää.
[/quote]
En ole koskaan kuullut kenenkään väittävän näin, enkä varsinkaan ole itse koskaan sanonut mitään tällaista.
Minusta tuo lapsiperhearki, jota on muutaman esimerkkiaikataulun ja niitä kehuvien kommenttien avulla kuvattu, kuulostaa aivan hirveältä, ja ihmettelen, että niin moni pitää sellaista tavoiteltavana.
Lapsettoman päiväjärjestys:
Herätys klo 7.45, suihkuun, töihin klo 9
töistä pääsen 16.15
haen jostain ravintolasta hyvää ruokaa, syön sitä ja roikun av:lla. Luen jotain, saatan tiskata jos huvittaa, yleensä ei huvita.
Nukun päiväunet. Katon hyvän leffan.
viikonloppukin kokonaan omaa aikaa miesystävän kanssa joka asuu toisella paikkakunnalla.
Kerran viikossa laulutunti harrastuksena.
Lähes täysin suoritusvapaata elämää, ihanaa! :) Onneksi ei tarvi painella tukka putkella perheenäiti-orjana.
[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 17:13"]
[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 17:06"]
Lapsettoman mielestä jokaisen äidin ja isän elämä on jotain ihan hirveää.
[/quote]
En ole koskaan kuullut kenenkään väittävän näin, enkä varsinkaan ole itse koskaan sanonut mitään tällaista.
Minusta tuo lapsiperhearki, jota on muutaman esimerkkiaikataulun ja niitä kehuvien kommenttien avulla kuvattu, kuulostaa aivan hirveältä, ja ihmettelen, että niin moni pitää sellaista tavoiteltavana.
[/quote]
Eihän sinun tarvitsekaan ymmärtää. MInä itse olen päättänyt, että lasten lisäksi haluan kuntoilla ja siksi minun pitää mennä sinne töide jälkeen. Aamulla on herättävä ja mentävä töihin,oli lapsia tai ei. Ja töistä on tultava ja oltava niiden lasten kanssa kun niitä on tehnytkin. Kaikki tämä: lapset, harrastukset, telkun katsominen on aivan vapaaehtoista. Syödäkin täytyy,oli lapsia tai ei ja nukkumaankin on jossain vaiheessa mentävä normaalin ihmisen. Se, että vietän aikaa lasten,miehen ja harrastusten parissa, on ihan oma valinta. Eikö?
[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 17:26"]
Lapsettoman päiväjärjestys:
Herätys klo 7.45, suihkuun, töihin klo 9
töistä pääsen 16.15
haen jostain ravintolasta hyvää ruokaa, syön sitä ja roikun av:lla. Luen jotain, saatan tiskata jos huvittaa, yleensä ei huvita.
Nukun päiväunet. Katon hyvän leffan.
viikonloppukin kokonaan omaa aikaa miesystävän kanssa joka asuu toisella paikkakunnalla.
Kerran viikossa laulutunti harrastuksena.
Lähes täysin suoritusvapaata elämää, ihanaa! :) Onneksi ei tarvi painella tukka putkella perheenäiti-orjana.
[/quote]
Musta tuossa ei ole mitään tavoiteltavaa eikä kiinnostavaa, mutta hyvä että sä tykkäät :)
Minä olen tällainen laiska, ei aikatauluja harrastava äiti. Välillä kyllä tuntuu, että voisi olla vähän kurinalaisempi niin tulisi asiat tehtyä. Tänään:
herätys 7.40, aamupala koululaiselle, eväät mukaan iltapäiväksi, nuoremmalle vaatteet
8.15 isompi kouluun, pienemmän kanssa kotiin, pienempi söi ja katsoi telkkaria, itse luin päivän lehden ja pukeuduin
10.30 vein pienemmän päiväkotiin, itse töihin yhdeksitoista
15 lähdin kotiin, mies oli jo hakenut lapset
15.30 lysähdin sohvalle, olen flunssassa, pyörin netissä, isompi meni kaverille ja pienempi leikkii
Nyt täytyy varmaan kaivella pakkasesta jotain ruokaa, kipeänä en jaksa laittaa. Väsyneenä jätän myös kotityöt myöhemmäksi, keittiön vain siivoan. Illalla lepäillään ja lueskellaan.
Tänään tällaista, terveenä vähän enemmän kaikkea. Olen armollinen itselleni, en halua uuvuttaa itseäni.
Enne lapsiakin olin koti-ihminen, opiskelupäivän jälkeen luin kotona tentteihin ja laitoin ruokaa yms. Harrastin ehkä pari kertaa viikossa. Toki kotitöitä nykyään on enemmän, mistä en tykkää, mutta muuten en koe olevani missään oravanpyörässä.