Miten aika riittää kaikkeen

[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 14:47"]

Laittakaa näkyville lisää realistisia päiväohjelmia. Ne ovat kiinnostavia.

[/quote]

Hei, tällä pitää varmaan tehdä uusi ketju, joss pysytään asiassa eikä siinä onko meidän elämänvalintamme syvältä. MInäkin rakastan lukea muiden päiväohjelmia, ovat tosi kiinnostavia!

[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 15:03"]

Tämä keskustelu taisi lähteä ihan omille raiteilleen siihen nähden, mitä ap avauksellaan yritti sanoa. Niin minusta ainakin tuntuu.

Minun on helppo myöntää, etten saa vuorokauden tunteja ja viikon päiviä riittämään. Ja jos joskus tuntuisi olevan riittävästi aikaa niin voimista on pulaa.

Täytyy kyllä sanoa, että on hienoa, että täälltä löytyi heti monia oravanpyöräänsä tyytyväisiä ja sitä ilolla ja hyvillä voimilla pyörittäviä perheenäitejä. Monestihan ollaan huolissaan äitien jaksamisesta, mutta tämän keskustelun tiimoilta se näyttäisi olevan turhaa. Toivottavasti teiltä superäideiltä riittää siellä kaikkien askareidenne keskeltä edes rahtunen ymmärrystä sitä kanssasisarta kohtaan, joka ei koe arkisen elonsa sujuvan yhtä vaivatta ja tyydyttävästi.

[/quote]

Mun oli esimerkki tuolla sivulla 1 ja mä olen tyytyväinen siihen, miten elän. Ymmärrän kyllä että jollain muulla ei ole mahdollisuutta lähteä omiin harrastuksiin tai ei vain jaksa. Mä saan sentään kahtena päivänä viikosta olla etänä, sekin on jo sellainen asia,joka auttaa mukavasti työn ja muun ajan yhteensovittamisessa ja kaikillahan tätä mahdollisuutta ei ole. Ja kun lapset kasvaa niin sitä omaa aikaa on taas aina enemmän :)

[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 15:03"]

Täytyy kyllä sanoa, että on hienoa, että täälltä löytyi heti monia oravanpyöräänsä tyytyväisiä ja sitä ilolla ja hyvillä voimilla pyörittäviä perheenäitejä. Monestihan ollaan huolissaan äitien jaksamisesta, mutta tämän keskustelun tiimoilta se näyttäisi olevan turhaa. Toivottavasti teiltä superäideiltä riittää siellä kaikkien askareidenne keskeltä edes rahtunen ymmärrystä sitä kanssasisarta kohtaan, joka ei koe arkisen elonsa sujuvan yhtä vaivatta ja tyydyttävästi.

[/quote]

Kiitos tästä.

t. lapseton, joka ymmärtää hyvin väsyneitä vanhempia

En todellakaan ole superäiti. Sen sijaan olisi kiva kuulla juuri niitä vinkkejä ja päiväaikatauluja, jotta voisi ottaa opikseen, jos joku on saanut päivän hyvin järjestettyä. Hyvin = että tuottaa iloa myös äidille ja kokee että elää myös omaa elämäänsä.

Ne pienet tauot, esim. kirja kahvi sohva yksin, vaan täytyy jotenkin melkein aikatauluttaa, jotta ne löytyy. Tai aikatauluttaa vaikka siten, että ei laita lauantaille mitään ohjelmaa

Palstamamma: "Kyllä sinäkin, kun sinulla on lapsia."

Lapseton: "Oikeastaan en halua lapsiperhe-elämää."

Palstamamma: "Et voi sanoa noin! Ethän tiedä, millaista se on."

Palstamamma: kertoo, millaista se on

Lapseton: "Joo ei, tuo näyttää tosi ikävältä."

Palstamamma: "MITEN KEHTAAT"

[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 15:20"]

Korjasin

Palstamamma: "Kyllä ehdin, vaikka on lapsia."

Lapseton: "Et voi pitää elämästäsi."

Palstamamma: "Et voi sanoa noin! Ethän tiedä, millaista se on."

Lapseton: "Joo ei, tuo näyttää tosi ikävältä, siis et sinäkään voi pitää siitä."

Palstamamma: "Itsehän olen tämän valinnut ja tyytyväinen siihen"

Lapseton: "MITEN KEHTAAT VÄITTÄÄ TUOLLAISIA, KYLLÄ MINÄ TIEDÄN PAREMMIN"

[/quote]

Nro 37 jatkaa vielä....mä tilaan ruokaostokset suoraan kotiin, joten ostokset hoituvat kymmenessä minuutissa netissä. Mulla käy myös viikkosiivooja, joten ei kulu siihenkään turhaan aikaa. Vapaa-aikanani teen juuri mitä haluan. Useimmiten haluan ulkoilla, puuhastella lasten kanssa, käydä koiran kanssa lenkillä, tavata ystäviä, lukea, katsoa telkkaria, tehdä käsitöitä tai viettää aikaa puolison kanssa.

[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 15:32"]

Nro 37 jatkaa vielä....mä tilaan ruokaostokset suoraan kotiin, joten ostokset hoituvat kymmenessä minuutissa netissä. Mulla käy myös viikkosiivooja, joten ei kulu siihenkään turhaan aikaa. Vapaa-aikanani teen juuri mitä haluan. Useimmiten haluan ulkoilla, puuhastella lasten kanssa, käydä koiran kanssa lenkillä, tavata ystäviä, lukea, katsoa telkkaria, tehdä käsitöitä tai viettää aikaa puolison kanssa.

[/quote]

Ja tämän on ihan suoraan keskivertopirkon elämästä. Ai niin. Unohdin. AV-mamman miehellähän on vähintään 200 000 euron vuositulot ja mammalla itselläänkin mittavat säästöt työuraltaan investointipankkiirina tai lakimiehenä ennen lapsia. Lapset lähetetään varmaan sisäoppilaitokseen viimeistään 3,5 -vuotiaina ja ne puhuvat täydellistä ranskaa eskariin mennessään. Unohtamatta sitä, että ovat suorittaneet musiikkiopiston kahdella instrumentilla, joista toinen on piano (jotta voivat soitella kotiflyygeliä av-mamman lueskellessa klasikkoromaania antiikkidivaanillaan) ja toinen sivistyneesti viulu tai sello.

Lapsettoman ihmisen näkökulmasta kukaan, jolla on vastuullaan lapsia, ei voi tehdä vapaa-ajallaan "mitä tahansa".

[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 15:40"]

[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 15:32"]

Nro 37 jatkaa vielä....mä tilaan ruokaostokset suoraan kotiin, joten ostokset hoituvat kymmenessä minuutissa netissä. Mulla käy myös viikkosiivooja, joten ei kulu siihenkään turhaan aikaa. Vapaa-aikanani teen juuri mitä haluan. Useimmiten haluan ulkoilla, puuhastella lasten kanssa, käydä koiran kanssa lenkillä, tavata ystäviä, lukea, katsoa telkkaria, tehdä käsitöitä tai viettää aikaa puolison kanssa.

[/quote]

Ja tämän on ihan suoraan keskivertopirkon elämästä. Ai niin. Unohdin. AV-mamman miehellähän on vähintään 200 000 euron vuositulot ja mammalla itselläänkin mittavat säästöt työuraltaan investointipankkiirina tai lakimiehenä ennen lapsia. Lapset lähetetään varmaan sisäoppilaitokseen viimeistään 3,5 -vuotiaina ja ne puhuvat täydellistä ranskaa eskariin mennessään. Unohtamatta sitä, että ovat suorittaneet musiikkiopiston kahdella instrumentilla, joista toinen on piano (jotta voivat soitella kotiflyygeliä av-mamman lueskellessa klasikkoromaania antiikkidivaanillaan) ja toinen sivistyneesti viulu tai sello.

[/quote]

Ei ole kovin kallista käyttää Alepan Kauppakassi -palvelua, jos on S-etukortti. Yleensä sen reilun vitosen pistää kauppareissulle heräteostoksiin, joita ei tule nettiostoksissa tehtyä. Alepan hinnat on muuten ihan kohtuullisen edullisia, joten ei tule sen kalliimmaksi kuin kaupasta ostamallakaan.  Viikkosiivoojankin saa muutamalla kympillä kerta, koska - toistaiseksi - verotuksessa saa tehdä kotitalousvähennyksen. Ihan keskivertotulot meillä on, minä tienaan noin 28 000 €/ vuodessa ja mies noin 40 000 €/vuodessa. Lapsia on kaksi.

Kiire on oma valinta. Töissä pitää osata ja uskaltaa sanoa "ei" pomoille ja kotona useimmiten itselle.

Töissä suurin osa kiireellisistäkin toimeksiannosta on sellaisia, että ei ne ketään kiinnosta. Niistäkin, joiden perään joku kyselee, on suurin osa turhia, aika hoitaa ne. Todella tärkeitä on vain 10% tehtävistä. Opettele tunnistamaan ne, hoida ne ja menesty stressittä urallasi, muilla ei ole niin väliä, tee ne jos ehdit. Näin neuvoi minua aikoinaan fiksu pomo kun valittelin kiirettä. Otin opikseni ja havaitsin, että näin se todella menee. Stressi helpotti eikä ole takasi tullut.

Tee aina ensinnä ikävimmät ja vaikeimmat tehtävät. Ihmisluonto kun onsellainen, että aika haaskataan helpoihin ja vähemmän tärkeisiin rutiini juttuihin. Taustalla se ikävä tehtävä painaa kokoajan mieltä ja syö enrgiaa. Lopulta se tehdään viime tingassa hirveässä paniikissa.

Vaviskaa, maailman napa on löytynyt! Sinä omaa totuuttasi jankkaava valopilkku, tuleeko sinulle jotenkin yllätyksenä, että ihmiset ovat erilaisia? Ymmärrän vallan hyvin, että on olemassa äitejä, jotka aidosti nauttivat täysistä, aikataulutetuista päivistään eivätkä kaipaa sen suuremmin sitä kuuluisaa omaa aikaa. He rakastavat lapsiaan ja pitävät omaa elämäänsä hyvänä. Jos heillä ei olisi lapsia, tämäntyyppiset naiset täyttäisivät oletettavasti päivänsä sitten jollakin muulla, kuten aikataulutetuilla harrastuksilla ja muilla menoilla, ja eläisivät aivan yhtä aikataulutettua ja täyttä elämää. En usko, että he lapsettominakaan lojuisivat tuntikausia sohvalla tai notkuisivat kahviloissa, koska he eivät ole sen luonteisia. Toiset nauttivat tekemisestä ja jopa rentoutuvat tekemällä asioita!

Sitten on (yllätys yllätys) toisenlaisia äitejä, heitä, joita liiaksi aikataulutettu arki rasittaa ja jotka väsyvät helposti. Minä lukeudun heihin, mutten todellakaan pidä näitä "superäitejä" valheellisina ja salaa elämäänsä tyytymättöminä. Ennen lapsen saamista nautin omasta ajasta suuresti (toki nautin edelleen) ja olen myös sen luonteinen, että tarvitsen päivän mittaan monia luppohetkiä, jolloin voin uppoutua lukemaan kirjaa tai vaikka vain jäädä tuijottamaan ajatuksissani ikkunasta ulos. Pikkulapsiaika olikin minulle hieman raskasta kaikkine aikatauluineen ja oman ajan puutteineen, mutten silti vaihtaisi päivääkään pois. Lapset myös kasvavat. Nyt lapseni on jo 8-vuotias, ja halutessani minulla on omaa aikaa riittämiin. Asuntomme sijaitsee lähellä koulua ja työpaikkaa. Lapseni inhoaa aikatauluja yhtä paljon kuin minä, joten hän ei ole halunnut kodin ulkopuolisia harrastuksia. Meillä on perussiistiä, kotityöt tehdään nopeasti koko perheen voimin ja ruokakaupassa käymme kerran viikossa. Ruokaa teemme joka toinen päivä kahdeksi illaksi kerrallaan, viikonloppuna tietysti myös lounas. Mieheni on onneksi samaa kotona viihtyvää ja liiallisia menoja karsastavaa laatua. En voi väittää lapsiperhe-elämän rasittavan millään muotoa, päinvastoin, lapsi on minulle kaikki kaikessa. Olen onnekas, että olemme pystyneet järjestämään elämämme MEILLE sopivalla tavalla, aivan kuten nämä pystyyn haukutut superäidit elävät HEILLE täydellistä elämää.

[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 15:54"]

Vaviskaa, maailman napa on löytynyt! Sinä omaa totuuttasi jankkaava valopilkku, tuleeko sinulle jotenkin yllätyksenä, että ihmiset ovat erilaisia? 

[/quote]

Jos puhut minulle, niin ei tule yllätyksenä. Kuten edellä jo sanoin. Etkö ole lukenut koko ketjua?

[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 15:54"]

Olen onnekas, että olemme pystyneet järjestämään elämämme MEILLE sopivalla tavalla, aivan kuten nämä pystyyn haukutut superäidit elävät HEILLE täydellistä elämää.

[/quote]

Entäs ne lukuisat äidit, jotka eivät elä itselleen täydellistä vaan aivan vääränlaista elämää?

[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 16:18"]

[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 15:54"]

Olen onnekas, että olemme pystyneet järjestämään elämämme MEILLE sopivalla tavalla, aivan kuten nämä pystyyn haukutut superäidit elävät HEILLE täydellistä elämää.

[/quote]

Entäs ne lukuisat äidit, jotka eivät elä itselleen täydellistä vaan aivan vääränlaista elämää?

[/quote]

Ja se taisi olla se ap:n pointti...

"Entäs ne lukuisat äidit, jotka eivät elä itselleen täydellistä vaan aivan vääränlaista elämää?"

En aivan ymmärrä, mitä ajat tällä takaa? Totta kai on surullista, jos kenen tahansa elämä ei suju, niin kuin olisi toivonut. Vai väitätkö, että nämä mainitsemasi lukuisat onnettomat äidit ovat jonkinlaisen yhteiskunnallisen salaliiton vuoksi hankkineet (saaneet) lapsia ja vasta sitten huomanneet, että "ei hitto, eihän tämä elämä olekaan yhtään sitä, mitä luulin"? Tuolloinhan pidät näitä naisia täysinä imbesilleinä. Eiköhän jokainen nainen tiedä, että lapsen saaminen muuttaa elämää, usein radikaalistikin, ainakin joksikin aikaa, ja astu uuteen elämänvaiheeseen tietoisena tästä. Jos elämä lapsen kanssa tästä huolimatta tuntuu väärältä, niin mitä minun tai kenen tahansa muun pitäisi siihen mielestäsi sanoa? Eihän kukaan voi ennustaa elämää eteenpäin. Jokainen meistä, myös lapseton, voi huomata yhtäkkiä elävänsä "aivan vääränlaista elämää". Joku voi kuluttaa vuosikaudet koulunpenkkiä vain todetakseen, että opiskeli tyystin väärälle alalle. Eiköhän tuolloin ole olemassa vain muutama vaihtoehto: yrittää muuttaa elämäänsä haluamaansa suuntaan tai sitten yrittää hyväksyä vallitseva tilanne. Tätä "vääränlaista elämää" viettäviä äitejä voi mahdollisesti lohduttaa tieto siitä, että lapsuus ei kestä ikuisesti.

[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 15:42"]

Lapsettoman ihmisen näkökulmasta kukaan, jolla on vastuullaan lapsia, ei voi tehdä vapaa-ajallaan "mitä tahansa".

[/quote]

Meillä ei asu enää lapsia kotona, mutta minäkään en pysty tekemään vapaa-ajalla mitä tahansa. Käyn töissä, joten loma-aikoja lukuunottamatta työ määrää, mitä milloinkin teen. Ainakaan minä en halua hillua yhtään missään puoliltaöin, jos aamulla soi kello kuudelta.

Lapsettomista ilmeisesti tuntuu, että lapsien hankinta vastaa suunnilleen elinkautista. Yleensä teinien vanhemmilla on vapaa-aikaa lähes yhtä paljon kuin ennen lapsia. Välillä melkein enemmänkin, sillä lapset pystyvät hoitamaan osan kotihommista.

Minulle on ihan yksi lysti, kuka lapsia hankkii ja kuka ei, mutta välillä lapsettomien kommentit huvittavat tyyliin "olemme tiedostavia aikuisia".

Ja vielä lisäyksenä viestiin 153: lapsen saaminen ei automaattisesti tarkoita äärimmäisen aikataulutettua elämää, jossa juostaan kieli vyön alla paikasta toiseen. Useissa tapauksissa äiti tai perhe voi myös itse vaikuttaa siihen, millaista lapsiperhe-elämää haluaa viettää. Minä olen siitä elävä esimerkki, enkä usko olevani tällä saralla mikään luonnonoikku. Toki elämässä voi tulla eteen kaikenlaista ennakoimatonta, kuten ero, työmatkan piteneminen tms., joka hankaloittaa arjen sujumista, mutta kuten totesin, elämää ei voi ennustaa eteenpäin ja tällaiset elämänmuutokset koskettavat meitä kaikkia, myös lapsettomia.

149

[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 16:55"]

Lapsettomista ilmeisesti tuntuu, että lapsien hankinta vastaa suunnilleen elinkautista. 

[/quote]

Niinhän se vastaakin, jos ei lapsia halua.

[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 17:02"]

[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 16:55"]

Lapsettomista ilmeisesti tuntuu, että lapsien hankinta vastaa suunnilleen elinkautista. 

[/quote]

Niinhän se vastaakin, jos ei lapsia halua.

[/quote]

Juu, mutta kun he olettavat niin kaikista, joilla on lapsia. Lapsettoman mielestä jokaisen äidin ja isän elämä on jotain ihan hirveää. He eivät tajua, että joku voi sellaisesta tykätäkin. Minulle olisi ihan painajaista omistaa koiria, ne sotkee ja niissä on aina kiinni, minnekään ei pääse lähtemään ihan tuosta vaan. Minä ymmärrän, että osa porukasta nauttii tuosta, joten en tuputa heille omaa näkemystäni ainoana oikeana.