Lue keskustelun säännöt.
Mitä noille sosioekonomiselle terveyseroille voidaan oikeasti tehdä?
26.08.2014 |
Kyllähän jo ala-asteella sanotaan, että älä polta tupakkaa, liho, käytä alkoholia tai elä epäterveellisesti. Onko se pelkästään yhteiskunnan ongelma, jos jotkut silti elävät, kuten ei ole ohjeistettu? Lähtevätkö terveyserot pois kaupunginosaa vaihtamalla?
Kommentit (140)
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 16:17"]
Tupakointi on kallista. Jokaisella askin päivässä polttavalla on varaa terveelliseen ruokaan. Yksi keskiolutkin taitaa maksaa yli 2 €. Jos jo jättää tupakan ja alkoholin pois, pelkkä epäterveellinen ruoka ei olekaan enää niin suuri terveysongelma kuin mitä se on yhdessä tupakan ja alkoholin kanssa.
[/quote]
Puhumattakaan paljon säästyy rahaa, kun jättää nuo turhuudet ostamatta ja käyttää sen sijaan sen rahan laadukkaampaan ravintoon. Einekset maksavat myös ihan hirveästi, toisin kuin perusruoka. Valintojen maailma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennaltaehkäiseviä terveyspalveluja, etsivää terveysneuvontaa, ravintoneuvontaa, liikuntapalveluja halvalla jne.
Yksi askel olisi ainakin yksityisen terveydenhuoltosektorin alasajo. Hyväosaiset käyttävät liikaa yksityisiä terveyspalveluita ja hammashoitoa ja ovat siten terveempiä. Jos he joutuisivat olemaan samassa jonossa kuin sairaat ja huono-osaiset, niin eroja terveydentilassa ei olisi niin paljon.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 07:49"]
Kyllähän jo ala-asteella sanotaan, että älä polta tupakkaa, liho, käytä alkoholia tai elä epäterveellisesti. Onko se pelkästään yhteiskunnan ongelma, jos jotkut silti elävät, kuten ei ole ohjeistettu? Lähtevätkö terveyserot pois kaupunginosaa vaihtamalla?
[/quote]
Taloudellisesti mitattuna terveyerot tuovat kohtuuttoman rasituksen alueille, joissa terveyttä ei hoideta. Sillä tavalla se on yhteiskunnallinen ongelma, että huonolla alueella asuessasi maksat naapurisi alkoholismista johtuvat haitat kunnan keräämien verorahojen kautta. Yksilötasolla se on ihan se ja sama, mitä valtio yrittää tuputtaa, koska on yksilön vapaus valita.
Kaupunginosaa vaihtamalla voi terveyserot yksilön kohdalla muuttua positiiviseen tai negatiiviseen suuntaan, jos ajatellaan esimerkin merkitystä tai sosiaalista painetta tai joukkoon kuulumisen tarvetta. Paremmalla alueella myös kauppojen terveyttä edistävä tuotevalikoima voi ohjata yksilöä tekemään parempia valintoja. Vauraammalla asuinalueella on usein myös kiinnitetty huomiota ympäristösuunnitteluun, kuten ulkoilu- ja harrastemahdollisuuksiin, puistoihin, katujen kuntoon, jne. Eli ympäristöllä on merkitystä yksilön käyttäytymiseen.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 16:33"]
Yksi askel olisi ainakin yksityisen terveydenhuoltosektorin alasajo. Hyväosaiset käyttävät liikaa yksityisiä terveyspalveluita ja hammashoitoa ja ovat siten terveempiä. Jos he joutuisivat olemaan samassa jonossa kuin sairaat ja huono-osaiset, niin eroja terveydentilassa ei olisi niin paljon.
[/quote]
Mihin ajattelit sijoittaa nämä kaikki apua tarvitsevat sen jälkeen, jos yksityinen terveydenhuolto ajettaisi alas? Mistä tilat, mistä rahat, mistä työntekijät?
Onko sitten parempi, kun verorahoja tulee valtiolle vähemmän (yksityisen yrittämisen loppuminen, korkeamman palkan verotus, työpaikkojen menetys...) ja kaikilla menee tasapuolisesti huonosti?
Yleensä varakkaammat asiakkaat ovat keskivertoa sivistyneempi/koulutettuja, joten he löytävät myös keinot itsensä hoitamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos uutinen kertoo sosioekonomisesta eroista, niin täällä kovasti hehkutetut vihreän "sivistyneistön" Kallio, Vallila, Käpylä ym. ovat sitten ne Hgin todelliset rupualueet.
äänestä SDP:tä tai Vasemmistoliittoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rahalla = lisäresursseilla.
Tämä on meille "huonolla" alueella työskenteleville selvä juttu, päättäjille ilmeisesti ei.
Usein ihmiset noilla alueilla ovat niin moniongelmaisia, että niillä resursseilla mitä nyt on, ei päästä pintaa syvemmälle.
Aikaa, rahaa, lisää henkilökuntaa.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 16:33"]
Yksi askel olisi ainakin yksityisen terveydenhuoltosektorin alasajo. Hyväosaiset käyttävät liikaa yksityisiä terveyspalveluita ja hammashoitoa ja ovat siten terveempiä. Jos he joutuisivat olemaan samassa jonossa kuin sairaat ja huono-osaiset, niin eroja terveydentilassa ei olisi niin paljon.
[/quote]
Myös työterveyshuolto asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 16:41"]
Jos uutinen kertoo sosioekonomisesta eroista, niin täällä kovasti hehkutetut vihreän "sivistyneistön" Kallio, Vallila, Käpylä ym. ovat sitten ne Hgin todelliset rupualueet.
[/quote]
Tai sitten kaikki kodittomat deekut ja alueen päihdepalveluissa asuvat tilastoidaan tuohon suurpiiriin.
Kaavoituksella voidaan ohjata ihmisiä samoihin piireihin. Jos syrjäytyneet ja työttömät ohjataan alueille, joilla asuu myös hyväosaisia, tulee esimerkiksi heidän lapsilleen laajempi sosiaalinen piiri ja periytyvän syrjäytyneisyyden, köyhyyden ja elintasosairauksien riski vähenee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 16:45"]
Rahalla = lisäresursseilla. Tämä on meille "huonolla" alueella työskenteleville selvä juttu, päättäjille ilmeisesti ei. Usein ihmiset noilla alueilla ovat niin moniongelmaisia, että niillä resursseilla mitä nyt on, ei päästä pintaa syvemmälle. Aikaa, rahaa, lisää henkilökuntaa.
[/quote]
Tällä hetkellä näitä resursseja eli ammattihenkilöstöä on käytössä enemmän kuin vuosikymmeniin, jopa 80-luvun kukoistavan ajan. Rahaa käytetään valtavasti eikä veronkorostuksia pystytä enempää juuri tekemään, sillä raha ei enää liiku tarpeeksi. Aikaa tarvitaan ja yhden ihmisen ongelmien kokonaisvaltaiseen vastuunottoon, mutta tämä ei ole esimerkiksi lainsäädännöllisesti mahdollista. Rakenneuudistusta siis tarvitaan ja yli sektoreiden toimivaa yhteistyötä, ei niinkään resursseja tai rahaa. Meillä on tälläkin hetkellä sote-alalla töissä ihmisiä, joilla ei ole tarpeeksi työtehtäviä. Palveluita pitäisi siis uudistaa ja siirtää resursseja niihin kohteisiin, joissa tarve on ei siis lisätä turhaan.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 16:52"]
Kaavoituksella voidaan ohjata ihmisiä samoihin piireihin. Jos syrjäytyneet ja työttömät ohjataan alueille, joilla asuu myös hyväosaisia, tulee esimerkiksi heidän lapsilleen laajempi sosiaalinen piiri ja periytyvän syrjäytyneisyyden, köyhyyden ja elintasosairauksien riski vähenee.
[/quote]
Hyväosaiset taas pyrkivät noilta alueilta pois. Itse asutaan hyvällä alueella mutta kyllä huomaa mikä porukka tulee kouluun vuokraslummista.
Jos rahalla saisi lapset kouluun jossa ei käy muutamia etnisiä vähemmistöjä niin sinne!
Ja mitä sosioekonomisiin eroihin terveyden suhteen tulee niin lopettamalla rasvan ja sokerin syönti alkaa terveys koheta siellä slummissa paremmalle tasolle. Vai pitäisikö yhteiskunnan sekin hoitaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 16:02"]
monilla on se lihavuusgeeni
[/quote]
Onko lihavuusgeeni sitten susta muka syy vai seuraus sosioekonomisesta asemasta?
No varmaan ei ainakaan kannata lisätä tuloeroja eikä eriarvoisuutta, jos halutaan että suurempi osa köyhistä eläisi terveempinä.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 16:41"]
Jos uutinen kertoo sosioekonomisesta eroista, niin täällä kovasti hehkutetut vihreän "sivistyneistön" Kallio, Vallila, Käpylä ym. ovat sitten ne Hgin todelliset rupualueet.
[/quote]
Tämä tuntui vähän yllättävältä kyllä.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 17:01"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 16:02"]
monilla on se lihavuusgeeni
[/quote]
Onko lihavuusgeeni sitten susta muka syy vai seuraus sosioekonomisesta asemasta?
[/quote]
Ei kun heikko sosioekonominen asema seurausta lihavuusgeenistä.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 17:05"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 16:41"]
Jos uutinen kertoo sosioekonomisesta eroista, niin täällä kovasti hehkutetut vihreän "sivistyneistön" Kallio, Vallila, Käpylä ym. ovat sitten ne Hgin todelliset rupualueet.
[/quote]
Tämä tuntui vähän yllättävältä kyllä.
[/quote]No ei varmaan ollut yllättävää kenellekään muulle kuin omassa kuplassaan laput silmillä elävälle palstavegaanille. Tai ihmiselle, jolle kyseiset alueet eivät ole tuttuja.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 17:08"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 17:01"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 16:02"]
monilla on se lihavuusgeeni
[/quote]
Onko lihavuusgeeni sitten susta muka syy vai seuraus sosioekonomisesta asemasta?
[/quote]
Ei kun heikko sosioekonominen asema seurausta lihavuusgeenistä.
[/quote]
Lihavia ihmisiä on yhtälailla kaikissa työikäisten sosioekonomisissa luokissa. Lihavuusgeeni on valitettavasti perinnöllinen ja suomalaisten kansansairaus, joka ei valikoidu tulojen mukaan. Sen sijaan sen haittavaikutusten ennalta ehkäisy on ilmaista ja jokaisen oma valinta. Vähävaraisemmat voivat keksiä tekosyitä huonolaatuisesta ruoasta ja varakkaat korkeatasoisesta ravintolaruoasta. Ongelma on kuitenkin yhteinen eikä Suomessa niin selkeästi tulorajojen sisään piirrettävissä.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 16:14"]
Hyvään tulotasoon liittyy myös säännöllinen vapaa aika ja kevyt työ. Helppo suunnitella kaikkea kivaa tekemistä, urheilla vapaa-aikana, käyttää terveyspalveluita. Ostella aktiivilomamatkoja jne. jne. Kyllähän me kaikki oltais jotain purjehtijoita jos ois varaa.
Ja sitten taas huonoon tulotasoon... Raskaat työt - raskaat huvit. (Näin sanos jo mun yläasteen historianope kun puhuttiin kaivostyöläisistä teollisen vallankumouksen aikaan.)
[/quote]
Kirjoittaja ei selkeästi ole ollut koskaan hyvätuloisessa työssä, sillä työn vaativuuden arviointi ei voisi osua enempää harhaan. Päinvastoin, mitä parempi palkka, niin sitä enemmän on psyykkistä kuormitusta, pitkiä päiviä, paljon vastuuta ja velvotteita. Työn fyysisyys on useimmiten vähäisempää matalapalkkaisiin aloihin verrattuna, mutta työn vaativuus lisää psyykkista rasitusta. Matalapalkkaisissa töissä on nimenomaan selkeät työajat ja vapaa-aika toisin kuin parempien tulotasojen töissä, joissa pahimmillaan joutuu olemaan jatkuvasti käytettävissä ja tavoitettavissa.
Parempaa ansiotuloa nauttivien ihmisten kohdalla nämä mainitsemasi etuudet voivat olla helpommin saatavissa, mutta ilman vaativaa työtä niitä ei saavuteta.