Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mitä noille sosioekonomiselle terveyseroille voidaan oikeasti tehdä?

Vierailija
26.08.2014 |

http://www.hs.fi/kotimaa/Suomen+suurimpien+kaupunkien+sis%C3%A4ll%C3%A4+on+valtavia+terveyseroja/a1408975561061

Kyllähän jo ala-asteella sanotaan, että älä polta tupakkaa, liho, käytä alkoholia tai elä epäterveellisesti. Onko se pelkästään yhteiskunnan ongelma, jos jotkut silti elävät, kuten ei ole ohjeistettu? Lähtevätkö terveyserot pois kaupunginosaa vaihtamalla?

Kommentit (140)

Vierailija
1/140 |
27.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siihenkään en kyllä usko, että yksityistäminen olisi mikään ratkaisu noiden sosiaalitapauksien terveyden edistämiseen. Yksityinen puoli hoitaa kyllä kaiken halki-poikki-pinoon -mentaliteetilla, mutta noiden sosiaalitapauksien kanssa tarvitaan nimenomaan kärsivällisyyttä ja tietoutta siitä, että heidän tilannettaan voidaan ehkä edistää, mutta harvemmin parantaa. Niin syvällä ongelmat ovat.

Vierailija
2/140 |
27.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 19:44"][quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 19:22"]

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 19:17"]

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 19:07"]

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 17:24"]

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 17:04"]

No varmaan ei ainakaan kannata lisätä tuloeroja eikä eriarvoisuutta, jos halutaan että suurempi osa köyhistä eläisi terveempinä.

[/quote]

Eli jos varakkaiden tuloja esim verotuksella pienennetään, köyhien terveys paranee?

[/quote]

Kyllä, jos ne varakkailta verotetut rahat suunnataan köyhien terveyttä edistäviin asioihin, kuten vaikkapa palveluihin jotka on terveydelle hyväksi, tai ihan vaan tulonsiirtoihin jotta voi ostaa laadukkaampaa ruokaa.

[/quote]

Ei se ole aina rahasta kiinni. Suomessa pienimmät tulot on opiskelijoilla ja silti moni opiskelija kykenee syömään hyvää ja terveellistä ruokaa ihan vain opintotuen turvin. Mutta pitää olla tietoa ravitsemuksesta, tahtoa perehtyä asioihin sekä tahtoa ja taitoa laittaa ruokaa. Kaupan einestiskistä ei halvalla saa hyvää.

[/quote]

Opiskelijat on useimmiten keskiluokan ja ylemmän keskiluokan lapsia, jotka saa kotoa monenlaista evästä elämään vaikka ei ihan suoraa massia käteen aina tulisikaan. On eri asia olla muutama vuosi parikymppisenä opiskelijabudjetilla kauppislaisten ja oikislaisten vanhempien ja kavereiden ympäröimänä, kuin syntyä lähiöön jossa pienet tulot on normi kaikenikäisillä koko elämän.

[/quote]

Kyllä moni vähävaraisen perheenkin lapsi hankkii jonkun ammattitutkinnon eivätkä läheskään kaikki opiskelijat saa vanhemmiltaan rahaa. Silti pärjäävät opintotuella ja syövät terveellisesti. Yksinkertaisesti, mutta terveellisesti. Sen sijaan opiskelijan tuloja isommilla tuloilla hirveän moni tuhlaa rahojaan limsoihin, karkkiin, kekseihin, perunalastuihin, sokeroituihin jugurtteihin/vanukkaisiin/viileihin/rahkoihin, jäätelöihin, makkaroihin, eineksiin jne jne. Mutta jos katsoo vaikkapa K-Supermarkettien tai Citymarkettien mainoksia, niin tarjouksessa olevista elintarvikkeista 80% on sellaisia, joita ihminen ei tarvitse lainkaan. Jos senkin rahan pistäisi porkkanoihin, sipuleihin, kaaliin, edullisimpiin hedelmiin, näkkileipään, kaurahiutaleisiin, broileriin, pakasteseihin jne, niin olisi ruokavalio jo huomattavasti paremmalla tolalla eikä maksaisi yhtään sen enempää. 
[/quote]

Täytyy muistaa, että tulot ei ole se ainoa asia, joka merkitsee. Minä olen yksinhuoltajan lapsi, mutta äitini on korkeasti koulutettu ja panostanut aina terveisiin elämäntapoihin. Mieheni molemmat vanhemmat ovat työskennelleet paperitehtaissa. Tulot ovat olleet huimat ja nyt eläkkeet aika isot. Ja molemmilla aivan kammottavat elämäntavat, joita vielä vuorotyö on entisestään heikentänyt. Mieheni on tehnyt ison työn opetellessaan näistä kotoa saaduista malleista eroon. Hän on lopettanut tupakoinnin, jättänyt suurimman osan oluista kauppaan, opetellut käymään lenkillä säännöllisesti jne.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/140 |
27.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 20:52"][quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 20:22"]

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 20:14"]

Tässä on minun, opiskelijan päivän ruoat: aamulla puuroa, marjoja, kananmuna ja kahvia, lounaaksi makaronilaatikkoa, salaattia ja porkkanaraastetta, välipalaksi manteleita, suklaapatukka ja omena, päivälliseksi kaalilaatikkoa (olin pakastanut aiemmin), raejuustoa, puolukkaa ja vihanneksia, iltapalaksi maitorahkaa marjoilla. Mikä tuossa maksaa muka paljon?

[/quote]

Ja kaiken lisäksi, että olet pientuloinen opiskelija, sinulla tuntuu olevan erittäin kattava ja tervellisen oloinen ruokavalio. Tästä mallia näille kommentoijille, jotka väittävät, että laadukas ruoka maksaa. Metsä on tälläkin hetkellä täynnä kerättäviä sieniä, marjoja ja omenapuut täynnä omenia. Mikä siinä on niin vaikeeta?

[/quote]

Ei kaikilla ole omaa pihaa ja omenapuita. Kaikilla ei ole pakastinta, marjoja ei voi olla joka päivä keräämässä, sienet ei maistu kaikille, kuten ei kananmunakaan tai kaalilaatikko.
[/quote]

Ihana tuo loppu! XD Jos sienet, kaalilaatikko ja kananmuna ei maistu, niin kyllähän sossusta pitää saada lisärahaa, että saa juuri sellaista ruokaa mistä tykkää! ;)

Vierailija
4/140 |
27.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 23:01"]

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 16:46"]

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 16:33"]

Yksi askel olisi ainakin yksityisen terveydenhuoltosektorin alasajo. Hyväosaiset käyttävät liikaa yksityisiä terveyspalveluita ja hammashoitoa ja ovat siten terveempiä. Jos he joutuisivat olemaan samassa jonossa kuin sairaat ja huono-osaiset, niin eroja terveydentilassa ei olisi niin paljon.

[/quote]

Myös työterveyshuolto asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan. 

[/quote]

Tuleeko julkista terveydenhoitoa käyttävälle parempi mieli kun saa jonottaa kauemmin kun mukana jonottamassa onkin entinen työterveyshuollon asiakas?

[/quote]

En tiedä. Tästä oli jokin aika sitten tehty tutkimus eli työterveyshuolto on yksi syy siihen, miksi työssäkäyvien terveys on keskimäärin parempi kuin työttömien. 

Vierailija
5/140 |
27.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 21:45"]

Kyllä yhteiskunnan velvollisuus on tasata nuo erot. Tähän asti toimet ovat olleet riittämättömiä. Yhteiskunnan ei pitäisi jakaa tukia vaan ruokakoreja, joissa olisi pelkästään terveellistä ruokaa. Ihan typerää, että moni ostaa tukirahoilla tupakkaa ja viinaa. Yhteiskunta tällä tavalla pelkästään ruokkii ja tukee syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kehittymistä.

[/quote]

Terveellisen ruuan alvia pienemmäksi, epäterveellisen kalliimmaksi. Tupakan ja alkoholin alvin voisi kymmenkertaistaa. Yhteiskunnalta rahan sijasta kuponkeja, jolla voi noutaa kaupasta ravitsemusasiantuntijan suunnitteleman terveellisen ruokakassin.

Vierailija
6/140 |
27.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Elämänhallintataidot.

Siinä se.

Jos on riippuvainen tupakasta, alkpholista tai epäterveellisesyä ruuasta
tai
Jos on rahapula (työtön, pienituloinen, holtiton rahankäyttäjä)
tai
Jos on stressiä ja epävarmuutra ja näköalattomuutta ja epätoivoa
tai
Jos on lapsuudenkodissa tottunut tällaisern ja muukin ympäristö ja lähipiiri sitä tukevat

niin kyllähän nämä asiat saavat ihmisen voimaan huonosti. En tiedä, mitä voitaisiin tehdä. Suomessa on jo hyvät mahdollisuudet parantaa omaa asemaansa, ei ainakaan saa sitä pilata. Ongelma on tuo ongelmien periytyminen. Miten siihen muutos? En tiedä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/140 |
27.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 07:05"]

Elämänhallintataidot. Siinä se. Jos on riippuvainen tupakasta, alkpholista tai epäterveellisesyä ruuasta tai Jos on rahapula (työtön, pienituloinen, holtiton rahankäyttäjä) tai Jos on stressiä ja epävarmuutra ja näköalattomuutta ja epätoivoa tai Jos on lapsuudenkodissa tottunut tällaisern ja muukin ympäristö ja lähipiiri sitä tukevat niin kyllähän nämä asiat saavat ihmisen voimaan huonosti. En tiedä, mitä voitaisiin tehdä. Suomessa on jo hyvät mahdollisuudet parantaa omaa asemaansa, ei ainakaan saa sitä pilata. Ongelma on tuo ongelmien periytyminen. Miten siihen muutos? En tiedä.

[/quote]

Laitetaan nuo mainitsemasi asiat huostaanoton edellytyksiksi. Ts velvoitetaan vanhempia huostaanoton uhalla pitämään parempaa huolta lapsistaan. 

Vierailija
8/140 |
27.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 06:40"]

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 21:45"]

Kyllä yhteiskunnan velvollisuus on tasata nuo erot. Tähän asti toimet ovat olleet riittämättömiä. Yhteiskunnan ei pitäisi jakaa tukia vaan ruokakoreja, joissa olisi pelkästään terveellistä ruokaa. Ihan typerää, että moni ostaa tukirahoilla tupakkaa ja viinaa. Yhteiskunta tällä tavalla pelkästään ruokkii ja tukee syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kehittymistä.

[/quote]

Terveellisen ruuan alvia pienemmäksi, epäterveellisen kalliimmaksi. Tupakan ja alkoholin alvin voisi kymmenkertaistaa. Yhteiskunnalta rahan sijasta kuponkeja, jolla voi noutaa kaupasta ravitsemusasiantuntijan suunnitteleman terveellisen ruokakassin.

[/quote]

Tuskinpa nuo ihmiset jättävät terveellisen ruoan ostamatta siksi, että se olisi liian kallista vaan koska pizza, kebab ja pulla ovat heidän mielestään parempaa. Jos on lapsuutensa syönyt pelkkiä voimakkaasti maustettuja eineksiä ja vaaleaa leipää, niin usko pois... täysjyvä, salaatti ja vähärasvainen liha ei maistu moneen vuoteen miltään tuon aikaisemmin rasvalla ja lisäaineilla höystetyn hiilihydraattipommin rinnalla. Ihmisen makuaisti tottuu tietynlaiseen ravintoon ja tottumuksista on vaikea siirtyä parempaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/140 |
27.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 23:00"][quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 22:37"]

Minulla on laaja työkokemus ennaltaehkäisevästä työstä ja omasta mielestäni ainoa ratkaisu on se, että eri alueiden kohdalla henkilöstöresurssit pitäisi olla erilaiset. Koen tekeväni merkityksellistä työtä millä on_vaikutusta mutta koska resurssit on vähäiset suurin osa ei saa sitä mitä tarvitsisivat. Arvatkaa miltä tuntuu tehdä työtä huonosti sen vuoksi että työaika ei riitä?

[/quote]

Eli mitä? Nyt selkokielellä, mitä sellaista heidän pitäisi vielä saada, mitä he eivät nyt saa?
[/quote]

Asenteiden muuttuminen vie aikaa, puhumattakaan siitä mitä vaatii että ne sopeutetaan sinne arkeen.

Huomaan tästä keskustelusta, että suurimmalla osalla ei ole mitään käsitystä koko aiheesta ja silti on tarve kommentoida.

Nämä ihmiset tarvitsevat AIKAA. Koen itse että teen vaikuttavaa työtä millä on merkitystä ja niiden joiden kohdalla minulla on tarpeeksi aikaa saan myös tulosta. Muuttuneita asenteita, uusia tapoja, kokemus siitä että omalla toiminnalla on vaikutusta omaan hyvinvointiin (tämä kokemus puuttuu monilta).
Huono-osaisuus on periytyvää, sen liene kaikki tietää. On vaikea muuttua oma-aloitteisesti jos ei välttämättä edes tiedosta niitä puutteita mitä omassa elämänhallinnassa on. Ihminen peilaa itseään muihin ja jos koko lähipiiri elää samalla tavalla niin eikä omatkin tavat ja tottumukset ole silloin normaaleja?

Ikävä kyllä tilanne on nyt se, että en pysty panostamaan kuin harvoihin koska työkuorma on liian suuri. Jos halutaan saada muutosta niin ei ne ilmaiset ruokakassit terveellisine ruokineen auta!
Pitää saada lisää henkilöresursseja neuvoloihin, kouluihin, kouluterveydenhuoltoon, terveysasemille, lastensuojeluun, perhetyöhön jne. Lisäksi aikuisväestölle omat projektit mitä melko kiitettävästi onkin käynnissä ainakin omassa kunnassani.
Suurin vaikuttavuus saadaan kuitenkin lapsiperheiden elintapoja muuttamalla.

Vierailija
10/140 |
27.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Edellinen pahoittelee kappalejaon puuttumista, ne katosivat jostain syystä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/140 |
27.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihmiset jakautuu niihin, joilla on hyvä itsekuri ja niihin, joilla on huono itsekuri.
Hyvän itsekurin ihminen opiskelee hyvätuloisen ammatin, syö terveellisesti, juo kohtuullisesti ja harrastaa liikuntaa.
Huonon itsekurin omaava ihminen ei jaksa opiskella, eli on köyhä, syö mitä tekee mieli, juo liikaa, ei saa itseään nostettua sohvalta.
Itsekuri on jossain määrin perinnöllinen ja jossain määrin opeteltavissa oleva ominaisuus.

Vierailija
12/140 |
27.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 16:02"]

monilla on se lihavuusgeeni

[/quote]

Joo ja kilpirauhasen vajaatoiminta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/140 |
27.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 06:34"]

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 23:01"]

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 16:46"]

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 16:33"]

Yksi askel olisi ainakin yksityisen terveydenhuoltosektorin alasajo. Hyväosaiset käyttävät liikaa yksityisiä terveyspalveluita ja hammashoitoa ja ovat siten terveempiä. Jos he joutuisivat olemaan samassa jonossa kuin sairaat ja huono-osaiset, niin eroja terveydentilassa ei olisi niin paljon.

[/quote]

Myös työterveyshuolto asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan. 

[/quote]

Tuleeko julkista terveydenhoitoa käyttävälle parempi mieli kun saa jonottaa kauemmin kun mukana jonottamassa onkin entinen työterveyshuollon asiakas?

[/quote]

En tiedä. Tästä oli jokin aika sitten tehty tutkimus eli työterveyshuolto on yksi syy siihen, miksi työssäkäyvien terveys on keskimäärin parempi kuin työttömien. 

[/quote]

Sekö olisi sitten huono asia, että työikäiset ja työssä käyvät voisivat hyvin? Hehän tuovat verorahat ja kustantavat työttömien terveydenhoidon kunnallisissa palveluissa. Työttömillä on kohtuullisesti enemmän ongelmia, mutta laittamalla kaikki työikäiset terveysasemille, niin jonojen kasvun vuoksi ei työtönkään saisi enää palveluita. Työterveyshuolto on myös erikoistunut työstä johtuvien sairauksien hoidossa ja työterveyden edistämisessä.

Vierailija
14/140 |
27.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 08:10"]Ihmiset jakautuu niihin, joilla on hyvä itsekuri ja niihin, joilla on huono itsekuri.
Hyvän itsekurin ihminen opiskelee hyvätuloisen ammatin, syö terveellisesti, juo kohtuullisesti ja harrastaa liikuntaa.
Huonon itsekurin omaava ihminen ei jaksa opiskella, eli on köyhä, syö mitä tekee mieli, juo liikaa, ei saa itseään nostettua sohvalta.
Itsekuri on jossain määrin perinnöllinen ja jossain määrin opeteltavissa oleva ominaisuus.
[/quote]

Itsekurilla ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä.
Vaikka sinä osat ehkä elää terveellisesti niin se lähiön Pera ei ole koskaan välttämättä ajatellut tai tiedostanut että jos haluaa elää terveenä kannattaa ehkä muuttaa eluntapoja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/140 |
27.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 08:10"]

Ihmiset jakautuu niihin, joilla on hyvä itsekuri ja niihin, joilla on huono itsekuri. Hyvän itsekurin ihminen opiskelee hyvätuloisen ammatin, syö terveellisesti, juo kohtuullisesti ja harrastaa liikuntaa. Huonon itsekurin omaava ihminen ei jaksa opiskella, eli on köyhä, syö mitä tekee mieli, juo liikaa, ei saa itseään nostettua sohvalta. Itsekuri on jossain määrin perinnöllinen ja jossain määrin opeteltavissa oleva ominaisuus.

[/quote]

Tuohan nyt on ihan kukkua. Muun muassa elinympäristö, perhetausta, kasvatus, ikävät kokemukset, huono terveys, kasaantuneet ongelmat ja henkinen köyhyys hankaloittaa pahimmillaan ihmisen pärjäämistä elämässä. Sillä ei ole mitään tekemistä itsekurin kanssa. Toivottomuus on pahinta, mutta jos on edes vähän toivoa on yleensä myös tahtoa, jolloin elämää jaksetaan parantaa vaikeuksista huolimatta.

Vierailija
16/140 |
27.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 19:03"]

Siihenkään en kyllä usko, että yksityistäminen olisi mikään ratkaisu noiden sosiaalitapauksien terveyden edistämiseen. Yksityinen puoli hoitaa kyllä kaiken halki-poikki-pinoon -mentaliteetilla, mutta noiden sosiaalitapauksien kanssa tarvitaan nimenomaan kärsivällisyyttä ja tietoutta siitä, että heidän tilannettaan voidaan ehkä edistää, mutta harvemmin parantaa. Niin syvällä ongelmat ovat.

[/quote]

Mutta sitä varten meillä toimii kolmannella sektorilla erilaisia kansalais- ja asiantuntijajärjestöjä, vapaaehtoispalveluita, kerhoja ja ryhmiä, joihin nämä moniongelmaiset voivat hakeutua. On turha rasittaa julkista sektoria ongelmilla, joita ei voida lain puitteissa ottaa kokonaisvaltaisesti hoidettavaksi. Yksityinen puoli takaisi laadukkaampaa ja tehokkaampaa hoitoa, jossa asiakas saa valita palveluntarjoajan.

Vierailija
17/140 |
27.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikkein tärkeintä ja tehokkainta huono-osaiselle väestölle olisi perhesuunnittelu ja tiedon saanti, jottei samat ongelmat periytyisi sukupolvien ylitse. Näin ennaltaehkäistäisi huono-osaisuuden kasaantumista ja sosioekonomisten erojen jatkuvaa muodostumista. Yksilöiden ja yhteiskunnan taakka kevenisi näin myös merkittävästi.

Vierailija
18/140 |
27.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

On monenlaista köyhyyttä. Akateeminen voi olla köyhä, mutta henkinen pääoma rikas. Tällaisella henkilöllä on kaikki mahdollisuudet elää tervettä elämää, koska tiedostaa omien valintojensa vaikutukset ja toimii tavalla, joka tukee terveyttä. On ei-kouluttautuneita rikkaita, joilta puuttuu henkinen pääoma ja eivät ymmärrä/välitä terveydestään ja tässä tapauksessa raha ei lisää terveyttä. Sitten on ihan aidosti köyhiä rahallisesti ja henkisesti, joilla ei ole tietoa, kykyä eikä rahaa hoitaa terveyttään.

Siksi kouluttautuminen kannattaa, koska se lisää henkistä pääomaa ja antaa edellytyksiä paremmalle terveydelle.

Vierailija
19/140 |
27.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 09:37"][quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 08:10"]

Ihmiset jakautuu niihin, joilla on hyvä itsekuri ja niihin, joilla on huono itsekuri. Hyvän itsekurin ihminen opiskelee hyvätuloisen ammatin, syö terveellisesti, juo kohtuullisesti ja harrastaa liikuntaa. Huonon itsekurin omaava ihminen ei jaksa opiskella, eli on köyhä, syö mitä tekee mieli, juo liikaa, ei saa itseään nostettua sohvalta. Itsekuri on jossain määrin perinnöllinen ja jossain määrin opeteltavissa oleva ominaisuus.

[/quote]

Tuohan nyt on ihan kukkua. Muun muassa elinympäristö, perhetausta, kasvatus, ikävät kokemukset, huono terveys, kasaantuneet ongelmat ja henkinen köyhyys hankaloittaa pahimmillaan ihmisen pärjäämistä elämässä. Sillä ei ole mitään tekemistä itsekurin kanssa. Toivottomuus on pahinta, mutta jos on edes vähän toivoa on yleensä myös tahtoa, jolloin elämää jaksetaan parantaa vaikeuksista huolimatta.
[/quote]
Ihan hyviä pointteja, mut itsekin olen elämäni ensimmäiset 25 elänyt köyhyysrajan alapuolella ja sieltä omin avuin ponnistanut. Minusta on kyllä pidetty huolta ja oli ihan ok vanhemmat, ehkä se sitten vaikuttaa positiivisesti. Suomen kaltaisessa maassa kuitenkin lähestulkoon jokaisella on mahdollisuus kavuta sosiaalisia rappusia ylöspäin, mä vaan uskon, että tahdonvoimalla on siihen aika suuri vaikutus. Toki myös sillä, että uskoo omiin kykyihinsä ja tiedostaa ne mahdollisuudet mitä tällä maalla on tarjota (tuettu opiskelu, sosiaaliedut jne). Lisäksi tiedän, että lapsuudessaan traumatisoituneet ja psyykkisesti sairaat on tietty asia erikseen, tarvitsevat kuntoutusta ja tukea.
Mielestäni köyhien lapsiperheiden tukeminen on tärkeintä, että lapsilla olisi mahdollisuus lähtökohdistaan huolimatta ponnistaa ylöspäin.

Vierailija
20/140 |
27.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 07:59"]

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 23:00"][quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 22:37"] Minulla on laaja työkokemus ennaltaehkäisevästä työstä ja omasta mielestäni ainoa ratkaisu on se, että eri alueiden kohdalla henkilöstöresurssit pitäisi olla erilaiset. Koen tekeväni merkityksellistä työtä millä on_vaikutusta mutta koska resurssit on vähäiset suurin osa ei saa sitä mitä tarvitsisivat. Arvatkaa miltä tuntuu tehdä työtä huonosti sen vuoksi että työaika ei riitä? [/quote] Eli mitä? Nyt selkokielellä, mitä sellaista heidän pitäisi vielä saada, mitä he eivät nyt saa? [/quote] Asenteiden muuttuminen vie aikaa, puhumattakaan siitä mitä vaatii että ne sopeutetaan sinne arkeen. Huomaan tästä keskustelusta, että suurimmalla osalla ei ole mitään käsitystä koko aiheesta ja silti on tarve kommentoida. Nämä ihmiset tarvitsevat AIKAA. Koen itse että teen vaikuttavaa työtä millä on merkitystä ja niiden joiden kohdalla minulla on tarpeeksi aikaa saan myös tulosta. Muuttuneita asenteita, uusia tapoja, kokemus siitä että omalla toiminnalla on vaikutusta omaan hyvinvointiin (tämä kokemus puuttuu monilta). Huono-osaisuus on periytyvää, sen liene kaikki tietää. On vaikea muuttua oma-aloitteisesti jos ei välttämättä edes tiedosta niitä puutteita mitä omassa elämänhallinnassa on. Ihminen peilaa itseään muihin ja jos koko lähipiiri elää samalla tavalla niin eikä omatkin tavat ja tottumukset ole silloin normaaleja? Ikävä kyllä tilanne on nyt se, että en pysty panostamaan kuin harvoihin koska työkuorma on liian suuri. Jos halutaan saada muutosta niin ei ne ilmaiset ruokakassit terveellisine ruokineen auta! Pitää saada lisää henkilöresursseja neuvoloihin, kouluihin, kouluterveydenhuoltoon, terveysasemille, lastensuojeluun, perhetyöhön jne. Lisäksi aikuisväestölle omat projektit mitä melko kiitettävästi onkin käynnissä ainakin omassa kunnassani. Suurin vaikuttavuus saadaan kuitenkin lapsiperheiden elintapoja muuttamalla.

[/quote]

Tsiisus, kuulostaa just niin epämääräiseltä ja kalliilta kuin mitä ajattelinkin. Ilmaisilla ruokakasseillakaan ei sinun mukaasi voisi auttaa tätä jengiä tajuamaan kuinka syödään ja eletään "oikein" ja hyvin, vaan vielä pitäisi palkata lisää henkilökuntaa tätä nyt jo resursseja kohtuuttomasti syövää kansanosaa varten.

Olen yli 40-v ja koko minun elämäni ajan on kaikenlaista terveyskampanjointia tullut joka tuutista, kuinka on mahdollista että meillä on iso joukko täysiä ummikkoja kaiken tiedon ja valistuksen ulkopuolella? Ihan kuin nämä ihmiset olisivat jotain jatkuvaa vuorovaikutusta vaativia vauvoja, tai mikä vielä pahempi, ääliöitä. Koska he alkavat ottaa vastuuta itsestään ja valinnoistaan?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan yksi viisi