Ärsyttää "erityisherkät" - pelkkää huomion tavoittelua!

[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 17:37"]

[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 17:27"]

Eikö HSP viittaa etupäässä korostuneeseen aistiherkkyyteen

[/quote]

Tuossa tapauksessahan se olisikin aika selkeä termi, mutta sen perusteella mitä olen lukenut, sillä tarkoitetaan usein myös tunneherkkyyttä ja sen eri variaatioita.

32

[/quote]

Erityisherkän "virallisempi" nimi on aisti- ja tunneherkkä. Se vain on käytössä niin pitkä, että alettiin puhua erityisherkistä. Se tarkoittaa erityisen herkkää. Termi on huono, ehkä vielä joskus keksitään parempi. Huonon siitä tekee lähinnä väärintulkinnan ja -käytön mahdollisuus. Oivallinen tilaisuus kaikille, jotka haluavat tuntea olevansa erityisiä!  Toisaalta erityisyys voi kuulostaa myös negatiiviselta tai huonommalta (esim erityislapsi, erityisluokka).

Oli miten oli, erityisherkkyys on olemassa oleva asia ja erityisherkät ihmiset kyllä itse tunnistavat, mistä on kyse. Ehkä koko asia avautuu vähän vaikeasti muille, loppupeleissä kun kyse on hyvin henkilökohtaisesta tunne- ja kokemusmaailmasta.

Herkkyyteen kuuluu toisten tunteiden "imeminen" itseen, tarkkuus ja huolellisuus, oman rauhan tarve, tiedonkäsittelyn syvällisyys (ihan aivotutkimuksessakin todettu ero) ja  ylikuormittuminen ihmispaljoudesta/melusta/kiireestä/voimakkaista valoista, sekä usein myös luovuus ja intuitiivisuus (joka ei tarkoita mitään hörhöilyä tai selvänäköisyyttä, vaan että osaa poimia ympäristöstä pieniä signaaleja ja niiden perusteella ennakoida tulevaa).

Erityisherkkyydestä ei puhuta sen takia, että saataisiin erityiskohtelua tai huomiota osaksemme. Hyvin moni herkkä ihminen on kokenut itsensä todella ulkopuoliseksi ja vääränlaiseksi ennen tämän termin (ja sitä kautta muiden samankaltaisten ihmisten) löytämistä. Tiedän tämän, koska olen useamman vuoden ajan kuulunut erityisherkille tarkoitettuun usean tuhannen jäsenen nettiyhteisöön ja tavannut useita kymmeniä erityisherkkiä myös kasvokkain.

Onko erityisherkkä ihminen sitten ympäristölleen hankala? Ainakin hän on takuulla vähemmän hankala, kun tietää ja tiedostaa oman herkkyytensä (ja sen takia aiheesta on niin tärkeä saada tietoa!). Loppupeleissä on kyse hyvin pienistä asioista, siis ulkopuolisille pienistä ja herkälle itselleen isoista. Esim. juuri nuo täällä aiemmin mainitut esimerkit. Onko se todella niin kauhean vaikea asia MUILLE ihmisille, jos yksi porukasta haluaa lähteä aiemmin pois saunasta, ei kestä katsoa väkivaltaisia elokuvia, ei halua juoda alkoholia, viettää aikaa kotonaan hiljaa hämärässä, tapaa ihmisiä mieluummin kahden kesken kuin ryhmässä...? Valitettavan usein tällaisiin tilanteisiin liittyy ihan aikuisten keskenkin painostusta ja syyllistämistä, jos joku on vähän erilainen. Lasten kohdalla tilanne on vielä karumpi - monet aikuisetkaan eivät ymmärrä tai hyväksy herkempiä lapsia!
Eihän näistä asioista tarvitse mitään numeroa tehdä, mutta ei niistä tarvitse myöskään vaieta ja yrittää vain sulautua joukkoon. Miksei voisi ihan asiallisesti sanoa, että tämä ei sovi minulle, voidaanko välillä tehdä toisin? Tai että minä teen nyt näin tai reagoin näin, mutta ei mitään hätää, se johtuu herkkyydestä. Monille jo tällaisissa pikkuasioissa joustaminen tai poikkeaminen tuntuu olevan äärimmäisen hankalaa, ja sitten erityisherkkä tai muu "erityiskohtelua" tarvitseva leimataan hankalaksi ja huomionhakuiseksi tyypiksi. Moni kovettaakin itsensä väkisin, yleensä huonoin seurauksin. Kuinkahan moni alkoholistimies on alun perin erityisherkkä? Että miettikää nyt vielä, onko tästä puhuminen turhaa muotipuhetta, vai ihan aiheellista ja tarpeellista.

Minua haukuttiin erityisherkäksi kun en kestänyt kiusaamista ja syrjintää.

Ettet vaan ois ap ite erityisherkkä, kun noin oot ärsyyntyny :D

Minkälaiset taloudelliset etuudet tähän sisältyy? Saako sairaslomia ja sosiaalietuuksia? Voiko vedota näihin yliherkkyyksiin jos kieltäytyy töistä ja siten ei saa karenssia? Saako yhdistys Rahiksen tukea? Voinko anoa lomarahoja?

Luulen, että minulla voisi olla erityisyliherkkyys ja sähköyliherkkyys. Mun erityisyliherkkyys vois olla sekä tunneyliherkkyyttä että aistimusyliherkkyyttä. Tietääkö joku vielä muita yliherkkyyksiä?

Erityisherkkähän enemmänkin kärsii sosiaalisesta fobiasta kuin että olisi muka joku taitava sosialisoija. Ap:n kaveri ei ole erityisherkkä.

Mulla on kans tällänen kaveri joka kokee olevansa niin helvetin intuitiivinen ja lueskelee tarot kortteja ja meditoi. Kun tarot kortit ei olleet mieluisat vedetään raivarit ja itketään että fuck my life ja sit tehään uuet kortit ja jos ne oli kivemmat ni sitten päivä on pelastettu. Aina kun esittelen häntä uusille kavereille tämä tulee kertomaan minulle että nää uudet kaverit on petollisia että nyt tuli ihan sellanen fiilis... voi vittu huhhuh

[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 16:10"]

Ei erityisherkkyys ole mikään keksintö, vaan se on ihan tutkittu asia. HSP. Kannattaa hieman avata silmiä ja hyväksyä se että maailma muuttuu, ja vaikka vuonna 1897 ei ole vielä Suomessa tunnettu masennusta, niin se nykyisin on ihan diagnosoitu sairaus ja siihen on olemassa lääkitys. Lääketiede ja kognitiivinen terapia kehittyy jatkuvasti, ja 50 vuoden päästä olemme taas viisaampia ja HSP ei ole enää "norsu posliinikaupassa".

Miksi tehdä tällaisia aloituksia, sama kun väittäisi että masennusta ei ole olemassa että se on vaan laiskojen ihmisten tekosyy olla hakeutumatta töihin, tai että kilpirauhasen vajaatoiminta on mielikuvituksen tuotetta. Etsikää, tutkikaan, nähkää ja kokekaa. Respect.

[/quote]

Tottakai minäkin lääkärinä tekisin diagnoosia erityisherkkyydestä. "Ja siihen auttaa nämä 67,85 e maksavat lääkkeet, 3x2 nappia päivässä hamaan tappiin. Ovat tehokkaita, tiedän sen kun omistan kyseisen lääketehtaan osakkeita."

Voiko päästä eläkkeelle aikaisemmin erityisyliherkkyyden takia?

Tunnen kaksi eritysherkkää ihmistä. He ovat kuin eri planeetoilta; toinen on vastaanottavainen, kiinnostunut ympäristöstään, rehellinen ja avoin. Toinen on valitettavasti siskoni. Hän pystyy kuulemman näkemään unia, joita vain 3 prosenttia väestöstä näkee. Hän kykenee aistimaan muiden tunnetiloja. Hän kokee olevansa oikeutettu vaatimaansa kohteluun ja lahjoihin. Mitään, mitä hän sanoo, ei saa kyseenalaistaa. Hän keksii erilaisia skenaarioita asioista ja alkaa uskoa niihin jo ennen kuin koko asia on edes tapahtunut. Hän syyttää meitä muita siitä, että emme kuuntele häntä. En ole ikinä kuullut siskoni kehuvan ketään. Myös seurassa hänellä on tapana hakeutua luokseni ja haukkua kuiskaten paikalla olevaa ihmistä. Kiitos on kirosana.
Uskon, että on olemassa erityisherkkiä ihmisiä. Uskon myös siihen, että kusipäälle se on oiva tekosyy oikeuttaa oma käytöksensä.

[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 13:35"]

Tunnen kaksi eritysherkkää ihmistä. He ovat kuin eri planeetoilta; toinen on vastaanottavainen, kiinnostunut ympäristöstään, rehellinen ja avoin. Toinen on valitettavasti siskoni. Hän pystyy kuulemman näkemään unia, joita vain 3 prosenttia väestöstä näkee. Hän kykenee aistimaan muiden tunnetiloja. Hän kokee olevansa oikeutettu vaatimaansa kohteluun ja lahjoihin. Mitään, mitä hän sanoo, ei saa kyseenalaistaa. Hän keksii erilaisia skenaarioita asioista ja alkaa uskoa niihin jo ennen kuin koko asia on edes tapahtunut. Hän syyttää meitä muita siitä, että emme kuuntele häntä. En ole ikinä kuullut siskoni kehuvan ketään. Myös seurassa hänellä on tapana hakeutua luokseni ja haukkua kuiskaten paikalla olevaa ihmistä. Kiitos on kirosana. Uskon, että on olemassa erityisherkkiä ihmisiä. Uskon myös siihen, että kusipäälle se on oiva tekosyy oikeuttaa oma käytöksensä.

[/quote]

Kusipäälle mistä tahansa voi repiä tekosyitä kaikkeen. Jos ei olisi mitään todettuja piirteitä, niin sitten niitä keksitään.

Mikä mainio peiterooli narsistille!

Ei taida olla erityisherkkä oikeasti? Itse olen eikä siihen kyllä kuulu huomion hakuisuus eikä minkäänlainen drama queen-toiminta ollenkaan. kukaan ei oikeastaan taida edes tarkalleen tietää että olen ns. Erityisherkkä, en tuo sitä asiaa julki juurikaan eli huutele kylillä. Ehkä pitävät introverttina muuten kun työpäivien jälkeen en kotoa lähe kun korkeintaan kauppaanssa käymään jos tarve. Meluisat baarit ja konsertitkin kierrän kaukaa :) ihmisvilinässä saatan käydä ylikierroksilla jne. Sen kyllä tietävät että kutian kosketuksesta äääärimmäisen herkästi Ja olen todella kipuherkkä. Minä en tarvitse itselleni mitään lokeroa kylläkään, olen aina tiennyt millainen persoonallisuus olen ja mihin tässä elämässä pystyn ja mihin en, tiedän rajani ja mukavuusalueeni ja olen aina osannut elää sen mukaan hyvää elämää enkä ole tuntenut itseäni mitenkään poikkeavaksi. Sinänsä tuntuu oudolta kuinka joku tällaisen yhden sanan, pelkän hermostollisen piirteen takia "löytää itsensä" eli olet aina ollut mitä olet mutta nyt vasta kun tuollainen sana selitetään tunnet itsesi? En ymmärrä, selittäisikö joku? :) minulla ei ole koskaan ollut mitään erityisiä vaikeuksia tuntea piirteitäni ja toimia sen mukaan.

Lastentarhanopettaja kertoi opettajalehdessä erityisyliherkkyydestään. En usko että oikea erityishekkä valitsee tuollaisen ammatin.

Voi teitä surullisen typeriä ja tietämättömiä ihmisiä! Käy sääliksi teitä jotka ette pysty kokemaan maailmaa niinkuin me. Puhutte ja me soittelen mitä sattuu, ettekä varmasti itse laiskuuttanne viitsi perehtyä asiaan. Tai ette te kuitenkaan tajuaisi.

Mä oon erityisherkkä mutta en oo maininnut siitä kuin kaikista lähimmille. En usko että oikeat eh:t toitottaa asiaa joka paikassa. Ap:n tuttu ei kuulostaa eh:ltä lainkaan. Ei tarvitse kuitenkaan tuomita kaikkia siksi että yksi on kusipää. Ehkäpä ap voisit ensin perehtyä asiaan ennen kuin teet tällaisia typeriä aloituksia? Sama kuin sanoisin että "minulla ei ole syöpää, joten ei sitä voi olla kellään muullakaan". Ap:n kaltaisille minulla on termi: erityistyperä.

Vierailija kirjoitti:

Ei erityisherkkyys ole mikään keksintö, vaan se on ihan tutkittu asia. HSP. Kannattaa hieman avata silmiä ja hyväksyä se että maailma muuttuu, ja vaikka vuonna 1897 ei ole vielä Suomessa tunnettu masennusta, niin se nykyisin on ihan diagnosoitu sairaus ja siihen on olemassa lääkitys. Lääketiede ja kognitiivinen terapia kehittyy jatkuvasti, ja 50 vuoden päästä olemme taas viisaampia ja HSP ei ole enää "norsu posliinikaupassa".

Miksi tehdä tällaisia aloituksia, sama kun väittäisi että masennusta ei ole olemassa että se on vaan laiskojen ihmisten tekosyy olla hakeutumatta töihin, tai että kilpirauhasen vajaatoiminta on mielikuvituksen tuotetta. Etsikää, tutkikaan, nähkää ja kokekaa. Respect.

Ei HSP ole "tutkittu". Sitä ei ole hyväksytty mitenkään minnekään. On yhden naisen missio, Elaine Aronin keksintöä, ja on kyllä ihan suoraan sanottuna diipadaapaa.

https://www.erityisherkat.fi/erityisherkkyys/tutkimustaustaa/

Siinä kaikki "tieteelliset" referenssit mitä ko. yhdistys on löytänyt. Täysin huomionhakuisten ihmisten pelleilyä, menee samaan kategoriaan sähköyliherkkyyden kanssa. MT-ongelmia vaikka usein harmittomia.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen todella, todella herkkä ihminen, mutta teen parhaani etten sitä toisi muille ihmisille millään tavalla esiin. Kenellekään en ole asiasta puhunut, enkä ole sellaiseen piirteeseeni koskaan missään vedonnut. Ei tee mieli "tulla esiin" ja kertoa, miltä maailma on minusta aina tuntunut kun tiedän, ettei sellainen kiinnosta kuin toisia samanlaisia. 

Voi olla että ärsytän tietynlaisia ihmisiä silti. En päästä muita lähelle, kuuntelen enemmin kuin puhun, olen hiljaa, en halua olla ystävä ihmisten kanssa. Minulla on korkea työmoraali ja moraali muutenkin, pohdin paljon asioita (ja vatvon rankkaa lapsuutta ja nuoruutta). Olen älykäs. Alani valitsin niin, että olen tekemisissä ihmisten kanssa aika vähän, ja työtoverini taas ovat yhtä kiinnostuneita alastamme ja kaikesta siihen liittyvästä, että heidän kanssaan on ihan helppo olla. 

En pidä siitä kuitenkaan, millainen maailma on herkkiä ihmisiä kohtaan. Mistään ei saisi sanoa mitään, aina pitäisi pärjätä yksin, apua ei saisi pyytää, mitään ei saisi tuntea. Mutta minä annan kovien ja kylmimen ihmisten olla keskenänsä, ajattelen että heillä on varmaan kuitenkin vielä pahempi olla kuin minulla kovassa maailmassaan jossa ei auta mikään muu kuin kyynerpäätaktiikka ja pärjääminen hinnalla millä hyvänsä.

Et kyllä tuon kuvauksen perusteella ole ollenkaan herkkä. Mainitset, että et halua kenenkään tietävän "herkkyydestäsi", et halua ystäviä etkä päästä ketään lähelle. Silti sinua harmittaa kun "yksin pitää pärjätä, apua ei saisi pyytää.."etc. Hiukan ristiriidassa nyt, että mitä oikeasti haluat elämältä? Näyttää, että sinulla on menneisyyden vaikeuksien jäljiltä kova ja paksu muuri päällä, ja haluaisit kuitenkin ihmiskontakteja, mutta kuitenkin pistät kaiken näennäisen "herkkyytesi" piikkiin.

Tutustuin aiheeseen kerrankin, vaikka aiemminkin termiin olen törmännyt.

Ihan ekana tulee mieleen, että trauman aiheuttama käytös tulisi ekana sulkea pois. Esimerkiksi Anna -lehden artikkeli erityisherkistä alkaa näin:

"Melu häiritsee, kirkas valo sattuu silmiin. Toisaalta tunteet ovat väkeviä, havainnot muista ihmisistä tarkkoja. Kuulostaako tutulta? Saatat olla erityisherkkä."

https://anna.fi/hyvinvointi/erityisherkkyys-ole-rohkeasti-herkkis

Olen itse kokenut väkivaltaisen lapsuuden, ja pitkåkestoisesti jatkunut väkivalta jättää omat merkkinsä. Vaikka henkisesti voin nykyään hyvin ja raskaat asiat saatu hyvin käsiteltyä, niin edelleen refleksinä väistän jos esim. näen käden kohollaan vieressäni. Kehomuisti on hyvä.

Misofonia ja muut aistiherkkyydet myös liitetään tuohon eritysherkkyyteen. Itselläni on vahva misofonia maiskutusäänestä, eli tekisi mieli melkein itkeä kiukusta jos joku aikuinen syö vieressäni (vain aikuisten maiskutus siis ärsyttää, lasten maiskutus ei aiheuta mitään reaktioita).

Tästä näen suoran syy-yhteyden siihen, että lapsuudessani pahoinpitelevä vanhempi maiskutti aina ruokansa iljettävän kuuloisesti.

Kärsin myös hyvän tovin traumaperäisestä stressihäiriöstä, jossa tuoksut, maut ja muut aistihavainnot voivat palauttaa henkisesti traumaattiseen tilanteeseen. Ei tarvittu kuin pieni sipulintuoksun vivahde, niin olin henkisesti taas lapsuudenkotini keittiössä, jossa minua hakattiin ja solvattiin mitä järkyttävämmin, koska sain huonon koetuloksen.

Eli näitä kannattaa myös pohtia. Nimittäin jos on trauman aiheuttamaa, niin tuota traumaa tulisi käsitellä päästäkseen siitä eteenpäin.

Lisään muuten vielä, että joissain lähteissä erityisherkkien sanotaan kokevan tunteet ja muut "suodattamattomina" ja raskaampina kuin muut.

Tässä kohtaa taas tulee mieleen esimerkiksi epävakaan persoonallisuushäiriön oirekuva.

"Häiriöstä kärsivän tunneherkkyyttä on verrattu palovammapotilaan vereslihalla oloon: on kuin suojaava tunneiho puuttuisi, ja kaikki tuntuu sietämättömän voimakkaasti. Tunnetilan muutoksia laukaisevat erityisen tyypillisesti ihmissuhteissa tapahtuvat asiat, jotka yksilö voi mieltää esimerkiksi torjunnaksi, välittämisen puutteeksi, hylkäämiseksi tms. Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivät ovat usein myös hyvin sensitiivisiä ympäröiville olosuhteille. "

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…

Ja juu, en väitä, että jokaisella olisi kyse tästä tai muusta, esim. traumaperäisestä häiriöstä

Mutta nuo lähteet joissa kerrotaan erityisherkkyydestä, voisivat myös mainita edes pienellä präntillä näiden mahdollisuuden. Näihin kun on apua ja tukea saatavissa.

T. 142