Miten mies onnistuu vaihtamaan suhteesta toiseen lennossa?
Eikö kaipaa edellistä muka missään vaiheessa?
Tai mieti aiemman suhteen asioita. Miten tuo käytännössä muka onnistuu..
Olen tavannut miehen joka jätti kihlattunsa ollakseen kanssani mutten tiedä voiko suhteesta näin samantien tulla mitään pysyvää..
Kommentit (124)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öö helposti. Suhde on miehille vain seksiä, ei siinä mitään sen erikoisempaa ole. Naiset ne velloo.
Miehet ottavat tutkitusti eron kovemmin kuin naiset, siis noin keskimäärin. Miehillä kestää kauemmin päästä yli suhteesta kuin naisilla.
Höpöhöpö. Suurimmalla osalla miehistä jotka eroaa, on ollut uusi suhde samaan aikaan entisen kanssa. Mies ei eroa huonostakaan suhteesta koska haluaa varmistaa ateria-, huolto- ja seksipalveluiden jatkuvuuden.
Mulle on kaverimies sanonut että "voi kuule, miehelle riittää että on joku joka tekee kotityöt ja joku jolta saa säännöllisesti pllua".
Oon tän omalla kohdallani ainakin kokenut oikeaksi. Mies osoittaa suhteen loppuvaiheessa parhaillaan kuukausi/vuositolkulla tyytymättömyyttä kutakuinkin kaikkee mutta erota ei halua missään nimessä. Ennenkuin löytyy se uusi.Tottakai poikkeuksiakin on. Oma isäni kuoli oman käden kautta kun tuli ero äitini kanssa 20 vuotisesta liitosta ja mitä olen veljeäni seuraillut niin edellisestä erotaan, ollaan yksin ja uutta ei oteta ennenkuin löytyy oikeasti joku todella sopiva. Joskus musta tuntuu, että nää kaksi on maailman viimeiset kunnioitettavat ja naisia kauniisti kohtelevat ja arvostavat miehet.
Arvostaako nykynainen miestä tai miehiä. Palstalla se ainakin tulee esille hyvin harvoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öö helposti. Suhde on miehille vain seksiä, ei siinä mitään sen erikoisempaa ole. Naiset ne velloo.
Miehet ottavat tutkitusti eron kovemmin kuin naiset, siis noin keskimäärin. Miehillä kestää kauemmin päästä yli suhteesta kuin naisilla.
3/4 mun miehistä on hypännyt sängyn kautta uuteen suhteeseen ennenkun on musta päästäneet irti. Yksi niistä vielä koetti selkäni takana useampaa naista ennenkuin löytyi uhri, jonka kanssa muuttaa yhteen. Edes siinä vaiheessa ei mulle kerrottu.
Vika on vain ja ainoastaan miehessä? Miehen sukupuoli on ongelma. Ei sitten tule mieleenkään, etsiä syitä mistään muualta? Mutta entä jos katsoisitkin peiliin? Olisko syytä katsoa maailmaa vähän laajemmin, kuin vain feministisen mehupillin läpi?
Valoja päälle nyt siellä vaikka kuinka tekisi mieli vouhottaa m•esv•hasta ja feminismistä. Miten edellinen voisi kertoa kokemuksiaan naisten käytöksestä, kun hän on ollut parisuhteessa vain miesten kanssa?
Ja kyllä, vika on vain ja ainoastaan siinä, joka ei saa suutaan auki ja kerro, että jokin mättää, vaan selän takana etsii uutta kumppania ennen kuin uskaltaa päästää entisestä irti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öö helposti. Suhde on miehille vain seksiä, ei siinä mitään sen erikoisempaa ole. Naiset ne velloo.
Miehet ottavat tutkitusti eron kovemmin kuin naiset, siis noin keskimäärin. Miehillä kestää kauemmin päästä yli suhteesta kuin naisilla.
Höpöhöpö. Suurimmalla osalla miehistä jotka eroaa, on ollut uusi suhde samaan aikaan entisen kanssa. Mies ei eroa huonostakaan suhteesta koska haluaa varmistaa ateria-, huolto- ja seksipalveluiden jatkuvuuden.
Mulle on kaverimies sanonut että "voi kuule, miehelle riittää että on joku joka tekee kotityöt ja joku jolta saa säännöllisesti pllua".
Oon tän omalla kohdallani ainakin kokenut oikeaksi. Mies osoittaa suhteen loppuvaiheessa parhaillaan kuukausi/vuositolkulla tyytymättömyyttä kutakuinkin kaikkee mutta erota ei halua missään nimessä. Ennenkuin löytyy se uusi.Tottakai poikkeuksiakin on. Oma isäni kuoli oman käden kautta kun tuli ero äitini kanssa 20 vuotisesta liitosta ja mitä olen veljeäni seuraillut niin edellisestä erotaan, ollaan yksin ja uutta ei oteta ennenkuin löytyy oikeasti joku todella sopiva. Joskus musta tuntuu, että nää kaksi on maailman viimeiset kunnioitettavat ja naisia kauniisti kohtelevat ja arvostavat miehet.
Kertoo enemmän sun kaverimiehistä ja seurustelukumppanista, kuin "miehistä" yleisesti.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minunkin kokemukseni on että kumppani (miehet) uskalsivat lähteä suhtesta vasta kun toinen nainen on jo katsottu ja sovittu valmiiksi. Ihan kuin eivät kestäisi hetkenkään yksinoloa. Vai onko kyse siitä, että parisuhdestatus on niin välttämätön miehille, ettei sinkuksi voi jäädä.
Erosuruahan tämä läpsystävaihto ei poista, ainoastaan siirtää. 1-5 vuoden päästä tulee yllättäviä yhteydenottoja, että haluaa puhua kun on jäänyt asiat vaivaamaan ja masentaa. Siihä kohtaa omat kyyneleet jo kuivuneet eikä kiinnostusta toisen masennuksen lohduttamiseen ole. Tinderissä tulee sitten vastaan nämä toisten entiset, jotka käyttää treffi eroahdistuksen purkamiseen, miten on romahdettu ja masennuksessa kieritty.
Omalla kohdalla (mies) on sanottava ettei kyse ole mistään statuksesta eikä siitä ettei haluaisi olla yksin. Eikä todellakaan seksistä.
Ero prosessina on niin valtava jos on yhteistä omaisuutta ja lapsia ettei siihen lähde kovin heppoisin perustein. Paras vaihtoehto on ehdottomasti erota ennekuin on löytänyt toista. Mutta mitä tehdä kun vastaan tuleekin nainen joka pyyhkäisee jalat alta totaalisesti? Varsinkin kohdassa kun pitkä suhde on totaalisessa aallonpohjassa. Ei helppo paikka.
Tälläisessä tilanteessa vaimo pyysi että Katotaan vielä puolivuotta mitä haluan tehdä. Kun aiemmin seksiä oli ollut harvakseltaan, niin nyt sitä oli puolen vuoden ajan lähes joka päivä. Jälkikäteen ajateltuna, vaimo taisi tehdä kaikkensa etten lähtisi. Yhdessä ollaan edelleen, mutta eihän ne kaikki alkuperäiset ongelmat ole mihinkään kadonneet. Nyt koitan välttää tutustumasta uusiin naisiin ettei vahingossakaan tulisi vastaavaa eteen.
Mutta tiedän olevani erilaisessa asemassa kuin moni muu tämän ikäinen (45v) mies. Halutessani vientiä riittäisi vielä pitkään joten ei ole pelkoa että syrjäytyisin yksin yksiööni kun naisia ei kiinnostaisi. Niin kävi isälleni. Hän ei (tietääkseni) seurustellut enää yhdenkään naisen kanssa sen jälkeen kun äitini jätti hänet 42 vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öö helposti. Suhde on miehille vain seksiä, ei siinä mitään sen erikoisempaa ole. Naiset ne velloo.
Miehet ottavat tutkitusti eron kovemmin kuin naiset, siis noin keskimäärin. Miehillä kestää kauemmin päästä yli suhteesta kuin naisilla.
3/4 mun miehistä on hypännyt sängyn kautta uuteen suhteeseen ennenkun on musta päästäneet irti. Yksi niistä vielä koetti selkäni takana useampaa naista ennenkuin löytyi uhri, jonka kanssa muuttaa yhteen. Edes siinä vaiheessa ei mulle kerrottu.
Vika on vain ja ainoastaan miehessä? Miehen sukupuoli on ongelma. Ei sitten tule mieleenkään, etsiä syitä mistään muualta? Mutta entä jos katsoisitkin peiliin? Olisko syytä katsoa maailmaa vähän laajemmin, kuin vain feministisen mehupillin läpi?
Valoja päälle nyt siellä vaikka kuinka tekisi mieli vouhottaa m•esv•hasta ja feminismistä. Miten edellinen voisi kertoa kokemuksiaan naisten käytöksestä, kun hän on ollut parisuhteessa vain miesten kanssa?
Ja kyllä, vika on vain ja ainoastaan siinä, joka ei saa suutaan auki ja kerro, että jokin mättää, vaan selän takana etsii uutta kumppania ennen kuin uskaltaa päästää entisestä irti.
Puhuahan parisuhteessa täytyy jatkuvasti, silloin jos vasta siinä vaiheessa saa suunsa auki kun joku mättää ollaan pahasti jäljessä ja on todennäköisempää että suhde kariutuu kuin että se jatkuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minunkin kokemukseni on että kumppani (miehet) uskalsivat lähteä suhtesta vasta kun toinen nainen on jo katsottu ja sovittu valmiiksi. Ihan kuin eivät kestäisi hetkenkään yksinoloa. Vai onko kyse siitä, että parisuhdestatus on niin välttämätön miehille, ettei sinkuksi voi jäädä.
Erosuruahan tämä läpsystävaihto ei poista, ainoastaan siirtää. 1-5 vuoden päästä tulee yllättäviä yhteydenottoja, että haluaa puhua kun on jäänyt asiat vaivaamaan ja masentaa. Siihä kohtaa omat kyyneleet jo kuivuneet eikä kiinnostusta toisen masennuksen lohduttamiseen ole. Tinderissä tulee sitten vastaan nämä toisten entiset, jotka käyttää treffi eroahdistuksen purkamiseen, miten on romahdettu ja masennuksessa kieritty.
Omalla kohdalla (mies) on sanottava ettei kyse ole mistään statuksesta eikä siitä ettei haluaisi olla yksin. Eikä todellakaan seksistä.
Ero prosessina on niin valtava jos on yhteistä omaisuutta ja lapsia ettei siihen lähde kovin heppoisin perustein. Paras vaihtoehto on ehdottomasti erota ennekuin on löytänyt toista. Mutta mitä tehdä kun vastaan tuleekin nainen joka pyyhkäisee jalat alta totaalisesti? Varsinkin kohdassa kun pitkä suhde on totaalisessa aallonpohjassa. Ei helppo paikka.
Tälläisessä tilanteessa vaimo pyysi että Katotaan vielä puolivuotta mitä haluan tehdä. Kun aiemmin seksiä oli ollut harvakseltaan, niin nyt sitä oli puolen vuoden ajan lähes joka päivä. Jälkikäteen ajateltuna, vaimo taisi tehdä kaikkensa etten lähtisi. Yhdessä ollaan edelleen, mutta eihän ne kaikki alkuperäiset ongelmat ole mihinkään kadonneet. Nyt koitan välttää tutustumasta uusiin naisiin ettei vahingossakaan tulisi vastaavaa eteen.
Mutta tiedän olevani erilaisessa asemassa kuin moni muu tämän ikäinen (45v) mies. Halutessani vientiä riittäisi vielä pitkään joten ei ole pelkoa että syrjäytyisin yksin yksiööni kun naisia ei kiinnostaisi. Niin kävi isälleni. Hän ei (tietääkseni) seurustellut enää yhdenkään naisen kanssa sen jälkeen kun äitini jätti hänet 42 vuotiaana.
Naisesi roikkuu parisuhteessa kun muuta ei saa? Mä en kyllä hetkeäkään katselisi tuolla tavalla kumppanistaan puhuvaan puolisoa.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki miehet. Aina?
Taas tätä sukupuoleen kohdistuvaa ennakkoasennetta. On myös niitä, jotka suhteen kariuduttua tekevät itsemurhan. Miehet johtavat itsemurhatilastoja kirkkaasti. Mutta eihän itsemurha ole ongelma, koska ongelma ei kohdistu naisiin. Vain naisten ongelmat ovat yhteiskunnallisesti tärkeitä.
Suurimmalla osalla itsemurhan tehneistä on päihdeongelma. Päihteet aiheuttavat masennusta. Naiset eivät halua päihderiippuvaista kumppania, vaan ottavat eron. Päihdekierre syvenee, masennus pahenee, rahat on tuhlattu.
Ja sitten päihderiippuvaisen miehen itsemurha onkin yhtäkkiä naisen syy!
On ne naiset vaan aikamoisia taikureita ja elämän ja kuoleman valtiattaria.
Huokaus.
On se jännä kun tämäkin juttu eteni heti miehiä syyllistäväksi!
Vierailija kirjoitti:
60 vuotiaana miehenä voin sanoa, ettei se onnistuisikaan. Olen kuunnellut kauniita rakkauslauluja, lukenut runoja ja ollut romanttinen nuoresta asti. Se ei ole miehisyyttä heikentänyt, pidän prätkistä, harrasteautoista, kroppa on edelleen lihaksikas miehen vartalo ilman keinotekoisia "ravinteita", olen aina pitänyt puoleni ja puolustanut heikompia, enkä ole antanut hyppiä nenilleni. Luonnollisesti kumppania olen kohdellut kuin kukkaa kämmenellä,. Seksi on ollut itselle aina osa syvällisempää suhdetta, se on tullut täydelliseksi vain läheisessä, luottamuksellisessa suhteessa.
Joten, eivät "miehet" kykene hyppäämään suhteesta toiseen lennosta. Varmasti niin voivat toimia sekä jotkut miehet ja naiset. Silloin kyseessä on luonnevikainen, tai vähintään tunnekylmä ihminen, jolle seksikin on laiha lohtu siitä, ettei hän kykene kokemaan suuria, syviä kiintymyksen, hellyyden ja muita rakkauteen liittyviä suuria tunteita, kohtaamaan toista sielun tasolla syvältä niin että tuntuu.
Oi, miten hienosti asiat kirjoititkaan! Pidin tavastasi sanoa asioista, nk. niiden pitäisi olla enemmänkin suhderintamilla ja parisuhteissa.
Olen kanssasi aivan samaa mieltä.
Onnistuu vain niille joille muutenkin onnistuu kaikki, eli sille top 5% miehistä. Ota ensi kerralla se vähän tavallisempi taapero.125
Ei mies jää aikaisempaa suhdetta murehtimaan, vaan on valmis uuteen kun vanha suhde kuolee. Ei kai tämä mikään uusi tieto naisille ole?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öö helposti. Suhde on miehille vain seksiä, ei siinä mitään sen erikoisempaa ole. Naiset ne velloo.
Miehet ottavat tutkitusti eron kovemmin kuin naiset, siis noin keskimäärin. Miehillä kestää kauemmin päästä yli suhteesta kuin naisilla.
Johtuu varmasti tunne-elämän kehittymättömyydestä. Ei osata käsitellä asioita ja mennä eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öö helposti. Suhde on miehille vain seksiä, ei siinä mitään sen erikoisempaa ole. Naiset ne velloo.
Miehet ottavat tutkitusti eron kovemmin kuin naiset, siis noin keskimäärin. Miehillä kestää kauemmin päästä yli suhteesta kuin naisilla.
Johtuu varmasti tunne-elämän kehittymättömyydestä. Ei osata käsitellä asioita ja mennä eteenpäin.
Tai sitten syvemmistä tunteista. Naisille on ollut luola-aikoina ollut eduksi vaihtaa heimoa lennosta, jos oma on hävinnyt sodan. Miehet taas eivät leiriään vaihtele vaan kuolema vain erottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öö helposti. Suhde on miehille vain seksiä, ei siinä mitään sen erikoisempaa ole. Naiset ne velloo.
Miehet ottavat tutkitusti eron kovemmin kuin naiset, siis noin keskimäärin. Miehillä kestää kauemmin päästä yli suhteesta kuin naisilla.
Johtuu varmasti tunne-elämän kehittymättömyydestä. Ei osata käsitellä asioita ja mennä eteenpäin.
Tai sitten syvemmistä tunteista. Naisille on ollut luola-aikoina ollut eduksi vaihtaa heimoa lennosta, jos oma on hävinnyt sodan. Miehet taas eivät leiriään vaihtele vaan kuolema vain erottaa.
Juupa juu.
Minun mieheni ei voinut. Suhde meni poikki n. puolen vuoden kohdalla, koska hän ei ollut saanut käsiteltyä eroa riittävän hyvin pois. Jälkikäteen olen onnellinen että hän tajusi viheltää pelin ajoissa poikki. Kun ero tuli riittävän aikaisin suhteessa, oli vielä mahdollisuus palata takaisin. Jos se olisi tullut pari vuotta myöhemmin yhdessä asuessa ja häitä suunnitellessa, niin en näe että meillä olisi ollut yhteistä tulevaisuutta. Nyt siis yhdeksän vuotta ja kolme lasta yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öö helposti. Suhde on miehille vain seksiä, ei siinä mitään sen erikoisempaa ole. Naiset ne velloo.
Miehet ottavat tutkitusti eron kovemmin kuin naiset, siis noin keskimäärin. Miehillä kestää kauemmin päästä yli suhteesta kuin naisilla.
Höpöhöpö. Suurimmalla osalla miehistä jotka eroaa, on ollut uusi suhde samaan aikaan entisen kanssa. Mies ei eroa huonostakaan suhteesta koska haluaa varmistaa ateria-, huolto- ja seksipalveluiden jatkuvuuden.
Mulle on kaverimies sanonut että "voi kuule, miehelle riittää että on joku joka tekee kotityöt ja joku jolta saa säännöllisesti pllua".
Oon tän omalla kohdallani ainakin kokenut oikeaksi. Mies osoittaa suhteen loppuvaiheessa parhaillaan kuukausi/vuositolkulla tyytymättömyyttä kutakuinkin kaikkee mutta erota ei halua missään nimessä. Ennenkuin löytyy se uusi.Tottakai poikkeuksiakin on. Oma isäni kuoli oman käden kautta kun tuli ero äitini kanssa 20 vuotisesta liitosta ja mitä olen veljeäni seuraillut niin edellisestä erotaan, ollaan yksin ja uutta ei oteta ennenkuin löytyy oikeasti joku todella sopiva. Joskus musta tuntuu, että nää kaksi on maailman viimeiset kunnioitettavat ja naisia kauniisti kohtelevat ja arvostavat miehet.
Arvostaako nykynainen miestä tai miehiä. Palstalla se ainakin tulee esille hyvin harvoin.
Sivusta: minäkin arvostan isääni hyvin korkealle, myös lankoni on kunnon mies. Tällä palstalla ylivoimainen enemmistö miehistä on sellaisia, ettei niitä oikein samaan lajiin kuuluviksi tahdo tunnistaa. Tyypilliset palstamiehet oikeastaan muistuttavat minua eksäni huonoista puolista, siksikin tämä palsta nykyisellään ei taida olla minulle kovin terveellinen ajanviete. Se eksä, tottakai, oli tällainen lennostavaihtaja, joka ei kestä omaa seuraansa hetkeäkään. Mutta vakuuttava osaa kyllä alkuun olla, kyllä moni muukin siitä vielä eksän saa.
Kyllä surutyö olisi hyvä tehdä ensin, muuten huomaamattaan pilaa mahdollisuudet onnistua uudessa suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä surutyö olisi hyvä tehdä ensin, muuten huomaamattaan pilaa mahdollisuudet onnistua uudessa suhteessa.
Millä tavalla esim. minä olen pilannut mahdollisuuteni nykyisessä suhteessa? Vielä se ei ole tullut esille millään tavalla ja uskoakseni surutyökin (monikin surutyö) on tullut yli 20 vuodessa tehtyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä surutyö olisi hyvä tehdä ensin, muuten huomaamattaan pilaa mahdollisuudet onnistua uudessa suhteessa.
Millä tavalla esim. minä olen pilannut mahdollisuuteni nykyisessä suhteessa? Vielä se ei ole tullut esille millään tavalla ja uskoakseni surutyökin (monikin surutyö) on tullut yli 20 vuodessa tehtyä.
Vaihdoitko lennosta? Kuinka pitkä suhde takana?
Feminismi on musta kaukana 😂 tasa-arvoa ja molemminpuolista kunnioitusta ja arvostusta toki toivon. Lapsuuden kotini oli aika perinteinen, mies tekee paljon töitä ja nainen hoitaa kodin ja lapset. Opin sieltä aika perinteisen mallin, jossa molemmat tekee paljon toisen ja perheensä eteen ja rakkaus näkyi teoissa.
Omilla miehilläkin aina ollut ruoka pöydässä valmiina kotiin tullessa jos itse vaan olen kotona, seksi ja miehen tyydyttäminen on mullekin kivaa ja tärkeää, huomioin, kosketan, pidän huolta itsestäni sekä toisesta, tykkään itsekin laittautua miehen mieliksi, en nalkuta jne. Sinänsä ehkä jopa aika vanhanaikainen nainen olen.
Mikä nyt sulla nosti defenssit päälle noin? Puhuin vain ja ainoastaan omasta kokemuksesta.
On niitä vaihtajia naisissakin tottakai.