Onko tuossa 2-vuotisessa eskarissa mitään järkeä?

" . . .Ja siis olen työssäni nähnyt näitä, joita on katsottu läpi sormien eskarista asti...Homma alkaa olla usein aika toivotonta sitten teininä."

Juuri tätä on tarkoitus tasoittaa varhaiskavatuksella ja esiopetussuunnitelman avulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta se yksikin vuosi sopeuttamista on turhaa. Peruskouluun tulisi sisältyä sopeuttaminen, eikä tarttis varhaistaa sitä, ainakaan koulun ulkopuolella. Pitää muuttaa opetussuunnitelmaa sellaiseksi, että painottuu sopeutuminen, eikä vaan ne AAKKOSET tms.

Suomi on jäljessä jo valmiiksi alakoulussa, pitäisi vielä sun mielestä jäädä enemmän jälkeen muuta maailmaa?

Suomalaiset aloittavat koulunkäynnin melko vanhoina, ja silti jäljessä? Millä tavalla jäljessä?

Sillä tavalla jäljessä, että yhä enemmän on nelosluokkalaisia, jotka eivät osaa lukea sujuvasti, ymmärrä lukemaansa ja matemaattiset taidot ovat olemattomat. Suomen koulujärjestelmä on vanhanaikainen ja jäykkä, pudokkaita on koko ajan enemmän.

Jos ei 10-vuotiaalla nelosluokkalaisella ole vielä ollut valmiuksia opetella em. taitoja, niin olisiko hänellä ollut niitä vielä 5-6-vuotiaanakaan?

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsi on hidas oppimaan, niin mitä sitten? Kaksi vuotta pelkästään koulunkäyntiin sopeuttamiseen??

Ne "hitaat oppijat" ovat tähänkin mennessä käyneet esikoulua kaksi vuotta, joko varhennettuna 5-vuotiaasta alkaen, tai sitten tuplanneet eskarin ja menneet kouluun vasta 8-vuotiaina. Ehkäpä tämän myötä vihdoin päästäisiin siihen, että eskarin kertaajia ei enää olisi, vaan kaikki aloittaisivat peruskoulussa 7-vuotiaina ja koulu puolestaan sopeuttaisi opetuksensa lasten tarpeiden mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska vuodessa on vaikea oppia toimimaan muiden lasten kanssa, jos on ollut vain kotona sitä ennen saati oppia käytöstapoja, odottaa vuoroa tms. Myös kieltä on vaikea oppia vuodessa. Omani aloittaa nyt eskarin. Lukee ja kirjoittaa suomeksi ja englanniksi, osaa laskea yhteen ja vähentää alueella 1-100.

Ongelmana on se, että käytöstavat, vuoron odottaminen jne. ei ole mikään eskarijuttu, koska eskarissa toimii vahvimman oikeus. Toisten kanssa toimiminen on asia, joka opitaan pomo-periaatteella eli eskarissa joku lapsista on pomo, toiset tottelevat eikä hoitajat tähän puutu.

Kotona tavallisessa suomalaisessa perheessä hoidetut lapset ovat huomattavasti koulukypsempiä kuin 2 vuotta eskarissa olleet. Tosin kotihoidetuille lapsille ei enää ole olemassa kunnollisia kouluja, koska suurin osa on jonkinlaisia eläintarhan ja avovankilan risteytyksiä.

Vuoron odottaminem ON eskarijuttu. Päiväkodissakin sitä.yritetään. Kodit eroavat toisistaan. Jokainen vanhempi ei ole yhtä hyvä kuin sinä, ja sinun lapsi kärsii siitä koulussa. Siksi eskari, siis sinun kypsän ja mahtavan lapsen koulurauhan parantamiseksi.

Saahan sillä lisää epäselvyyttä asioihin, paperipyrokratiaa, työpaikkoja ja tasapäistettyä lapsia jo varhain.

Asun Saksassa. Meillä on kolme kertaa se ulkomaakaismäärä mikä Suomessa (siis verrattuna asukaslukuun). Täällä on niin paljon väliinputojia että hirvittää ja parasta mitä täällä voisi tapahtua olisi pakollisen eskarin aloitus 2 vuotta ennen koulua! Omat kaksikieliset tenavani eivät olisi kärsineet 2-vuotisesta eskarista aikoinaan varmasti yhtään mutta tuhannet ’kielipuoli’-lapset olisivat saaneet paremmat ”eväät” ja pärjänneet elämässään paremmin!

"Ongelmana on se, että käytöstavat, vuoron odottaminen jne. ei ole mikään eskarijuttu, koska eskarissa toimii vahvimman oikeus.

Toisten kanssa toimiminen on asia, joka opitaan pomo-periaatteella,

eli eskarissa joku lapsista on pomo, toiset tottelevat, eikä hoitajat tähän puutu.

Kotona tavallisessa suomalaisessa perheessä hoidetut lapset ovat huomattavasti koulukypsempiä kuin 2 vuotta eskarissa olleet.

Tosin kotihoidetuille lapsille ei enää ole olemassa kunnollisia kouluja,

koska suurin osa on jonkinlaisia eläintarhan ja avovankilan risteytyksiä. "

- - -

"Tässä viimeisessä kiteytyy kyllä kerralla oma ja monen ystävän ajatukset. Se menee näin. Piste."

- - -

" Kotihoidetuille lapsille on varmastikin ollut aikaa selittää ja perehdyttää heitä vanhemman/huoltajan toimesta ajan kanssa lapsen omalla tahdilla kaikessa rauhassa lapsen suurimpien mielenkiinnon kohteiden mukaisesti   (----> mikäli siis on vanhempi, joka jaksaa kasvattaa jälkikasvuaan ja on kiinnostunut lapsestaan,  eikä pahimmassa tapauksessa ole vain välinpitämätön ja anna lapsensa rymytä kuin pellossa päivä kerrallaan).

Lapsi on saanut siis huomiota ja aikaa riittävästi kehittyäkseen taidoissaan hienosti.

Eskarissa taas isossa ryhmässä resurssit ja yhden lapsen tarpeisiin keskittymisen mahdollisuudet ovat rajalliset, mutta työskentely ryhmän kasvatusvastuullisilta siitä huolimatta  on mietittyä ----> virikkeellistä ja pedagogisesti tavoitteellista, ja siten hyödyllistä lapsen tulevaisuuden oppimispolun kannalta.

Vähän puhutaan esiopetuksen ja päivähoidon laadusta. Oma lapseni sai luokattoman huonoa varhaiskasvatusta. Lapsille tiuskittiin ja huudettiin. Eikä kyse ollut lapsen huonosta käytöksestä, vaan se oli ihan yleinen kommunikointitapa lapsille. Hirveetä armeijakomennusta.

En näe tässä kyllä mitään pahaa. Mitä aiemmin oppii sen parempi. Varsinkin nyt, kun englantikin alkaa niin aikaisin, että on joillekin lapsille hirveän raskasta opetella yhtä aikaa vierasta kieltä ja lukemaan edes omaansa. Mun lapsi on nyt 3 ja olen alkanut opettaa hänelle aakkosia jo nyt, että lukeminen koulussa olisi sujuvaa. Joka päivä käydään läpi aakkospalikoita edes hetki ja opetellaan mikä kirjain on mikäkin ja miten se ääntyy. Luetaan myös paljon satuja niin, että seuraan sormella tekstiä lukiessani ja lapsi näkee missä kohtaa ollaan menossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskoisin, että varsinainen kohderyhmä eivät ole sinun ja minun taitavat ja lahjakkaat lapset, vaan tällä pyritään rauhoittamaan ja opettamaan tavoille nuo kaikki naapureiden häirikkökakarat ja ne, joille suomenkielen äännemaailma ei ole ihan yhtä tuttu. Ja jossainhan ne lapset täytyy pitää, kun vanhemmat ovat töissä, joten samapa se on, millä nimellä tuota hoitopaikkaa kutsutaan.

Miksi ei sitten kokeilla rajatulla ryhmällä?

Minusta ei ole sama millä nimellä paikkaa kutsutaan. Pelkään, että tässä mennään metsään kuten on käynyt kaikkien koulu-uudistusten kanssa tällä vuosituhannella. Aiemmin on osattu olla ylpeitä siitä, miten koulu Suomessa alkaa vasta 7-vuotiaana ja silti on pärjätty Pisassa. Nythän tuo tarkoittaa, että loppuvuodesta syntyneet aloittavat eskarin jo 4-vuotiaana! Missä välissä saa olla lapsi ilman velvoitteita?

Nythän nimenomaan kokeillaan rajatulla ryhmällä...

Tämä kokeilu on niitä ei suomea äidinkielenään puhuvia varten, jotka eivät vuodessa ehdi kiriä kantasuomalaisia ikätovereitaan kiinni ja koulukelpoisiksi esim kielellisiltä ja muilta taidoiltaan. heidät halutaan opetuksen pariin aiemmin, koska huono koulumenestys saattaa edeltää esim vaikeuksia muissa opinnoissa, ammatin ja työn saamisessa ym normaalissa toiminnassa. Yhteiskunnan kelkasta putoavat tulevat tosi kalliiksi.

Koska siellä ei opeteta että tyttöjä ei raiskata eikä saa varastaa mitään mistään niin turhat koulut.

Koittamaan opettaa arabeille että hampaita paikataan niin että purenta säilyy ja täytettä on reunoille asti ja että kun hammas poistetaan tarvitaan antibiootti kuuri ja siihen tekohammas ihmisiä jätetään ilman täytettä hampaita ja poistetun tilalle ei mitään. Onhan purenta oltava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta se yksikin vuosi sopeuttamista on turhaa. Peruskouluun tulisi sisältyä sopeuttaminen, eikä tarttis varhaistaa sitä, ainakaan koulun ulkopuolella. Pitää muuttaa opetussuunnitelmaa sellaiseksi, että painottuu sopeutuminen, eikä vaan ne AAKKOSET tms.

Suomi on jäljessä jo valmiiksi alakoulussa, pitäisi vielä sun mielestä jäädä enemmän jälkeen muuta maailmaa?

Suomalaiset aloittavat koulunkäynnin melko vanhoina, ja silti jäljessä? Millä tavalla jäljessä?

Sillä tavalla jäljessä, että yhä enemmän on nelosluokkalaisia, jotka eivät osaa lukea sujuvasti, ymmärrä lukemaansa ja matemaattiset taidot ovat olemattomat. Suomen koulujärjestelmä on vanhanaikainen ja jäykkä, pudokkaita on koko ajan enemmän.

Jos ei 10-vuotiaalla nelosluokkalaisella ole vielä ollut valmiuksia opetella em. taitoja, niin olisiko hänellä ollut niitä vielä 5-6-vuotiaanakaan?

  normi 10 v osaa jo lukea hyvin ja pitääkin jo osata, täysin suomalainen. Eriasia jos maahan tullut 8 v ja opettelee kieltä. Hekin oppivat suht nopeasti kielen. 

Opettajat tyhmiä kirjoitti:

Koittamaan opettaa arabeille että hampaita paikataan niin että purenta säilyy ja täytettä on reunoille asti ja että kun hammas poistetaan tarvitaan antibiootti kuuri ja siihen tekohammas ihmisiä jätetään ilman täytettä hampaita ja poistetun tilalle ei mitään. Onhan purenta oltava.

  oon nähnyt supisuomalaisia joilla hammas tai useampi pois. 

Miten nää hampaat liittyy eskariin??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska vuodessa on vaikea oppia toimimaan muiden lasten kanssa, jos on ollut vain kotona sitä ennen saati oppia käytöstapoja, odottaa vuoroa tms. Myös kieltä on vaikea oppia vuodessa. Omani aloittaa nyt eskarin. Lukee ja kirjoittaa suomeksi ja englanniksi, osaa laskea yhteen ja vähentää alueella 1-100.

Ongelmana on se, että käytöstavat, vuoron odottaminen jne. ei ole mikään eskarijuttu, koska eskarissa toimii vahvimman oikeus. Toisten kanssa toimiminen on asia, joka opitaan pomo-periaatteella eli eskarissa joku lapsista on pomo, toiset tottelevat eikä hoitajat tähän puutu.

Kotona tavallisessa suomalaisessa perheessä hoidetut lapset ovat huomattavasti koulukypsempiä kuin 2 vuotta eskarissa olleet. Tosin kotihoidetuille lapsille ei enää ole olemassa kunnollisia kouluja, koska suurin osa on jonkinlaisia eläintarhan ja avovankilan risteytyksiä.

Samaa mieltä. Kyllä oli iso ero kotona hoidetuilla lapsilla ja niillä tarhassa "kasvatetuilla", kun omat lapset menivät kouluun (asumme pienehkössä kaupungissa). Käytöstavat ihan toisella tasolla. Vaikka omista lapsista osa on ujoja, osa sitten extrovertimpia, niin älyllisesti ihan toisella tasolla kuin tarhalapset. Ihan saman huomasi muista kotona kasvaneista, joita vielä siihen aikaan oli enemmän. Kyllä tarhavuodet ihan selvästi hidastaa lapsen kehitystä, erityisesti, jos jo pienenä sinne joutuu. Meillä ei lapsille opetettu kirjaimia tai matematiikkaa tai kieliä, kunhan rymysivät vapaasti. Silti ero oli huomattava.

täytyyhän tässä yhteiskunnassa työtäkin tehdä joten lapsi laitetaan päiväkotiin kuka 1 vuotiaana kuka 2,5 v. koti lapset saattaa olla osa ujoja ja ei niin reippaita. Päiväkodissa huomataan pian jos jotain häikkää, on keltot ja eltot jotka kiertelee. 

No mun lapseni on oppinut kotona yliopistotason matikan ja kääntää huvikseen mandariinikiinaa, tosin vasta lastenkirjoja mutta kuitenkin. Se on myös huipputason telinevoimistelija ja ballerina. Nyt sitä on alkanut kiinnostaa huilu. Eskariin ei mennä, se menee suoraan pari astetta ylemmäs sitten myöhemmin.

Hämmentävä keskustelu. Ihan kuin normi olisi lasten kotihoito eskariin asti. En muista kuin yhden perheen, jossa näin tehtiin ja olivat kyllä hyvin erikoisia muutenkin. Kaikki tuntemani lapsiperheet ovat laittaneet lapset perheen ulkopuolelle hoitoon viimeistään 3-vuotiaana… ja ihan normaaleja lapsia heistä on tullut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska vuodessa on vaikea oppia toimimaan muiden lasten kanssa, jos on ollut vain kotona sitä ennen saati oppia käytöstapoja, odottaa vuoroa tms. Myös kieltä on vaikea oppia vuodessa. Omani aloittaa nyt eskarin. Lukee ja kirjoittaa suomeksi ja englanniksi, osaa laskea yhteen ja vähentää alueella 1-100.

Ongelmana on se, että käytöstavat, vuoron odottaminen jne. ei ole mikään eskarijuttu, koska eskarissa toimii vahvimman oikeus. Toisten kanssa toimiminen on asia, joka opitaan pomo-periaatteella eli eskarissa joku lapsista on pomo, toiset tottelevat eikä hoitajat tähän puutu.

Kotona tavallisessa suomalaisessa perheessä hoidetut lapset ovat huomattavasti koulukypsempiä kuin 2 vuotta eskarissa olleet. Tosin kotihoidetuille lapsille ei enää ole olemassa kunnollisia kouluja, koska suurin osa on jonkinlaisia eläintarhan ja avovankilan risteytyksiä.

Niin ne kotihoidetut eivät osaa toimia ryhmässä ja joutuvat sitten kiusatuiksi.

Väärin. Kotihoidetut eivät ole mukana lampaina järjestelmässä, jossa vahvin johtaa alistuvaa laumaa. Joskus se johtaa hetkelliseen kiusaamiseen. Pahemmin kiusattuja on niissä, joita kiusattiin jo päiväkodissa. Rooliasema muodostui jo siellä ja kiusaajat sekä mahdollistajat antavat saman jatkua koulussa.

Kotihoidetut käy päiväkerhoissa, päivämuskareissa, perhekerhoissa, kirjaston satutunneilla, leikkikentillä. Ja viettävät perheenä mukavia hetkiä kotona, retkeillen, käyden monissa paikoissa. Yhdessä muiden kotihoidossa olevien kanssa vanhempineen.

Varmaan jossain satukirjoissa on noin. Ymmärrät varmaan että monen kotihoidetun äiti on introvertti jolle noi kaikki kuvailemasi asiat on pahin painajainen.

Se on hyvin pieni ryhmä joka satumuskareissa käy. Muut kotihiidetut lapset katsovat koko päivän televisiota. Sitten ihmetellään kun lapsi syrjäytyy koulussa.

vauva muskarissa kävin lapseni kanssa mutta siihenpä se jäi. Luin mahdottoman paljon satuja, loruja jne . Ulkona kävimme säännöllisesti, n 2,5 kirkon kerhossa , lapsilla hoitaja ja akuiset keskusteli milloin mistäkin aiheesta. Kävin maaseudulla aika ajoittain, laivamatkoilla ja siellä lapsi sai peuhata väsyksiin asti lastenhuoneessa. Päiväkotiin laitoin n 3,7 v , ajattelin että nyt on aika. hyvinpä koulu sujui, nyt stadin yliopistossa.