Lue keskustelun säännöt.
Onko tuossa 2-vuotisessa eskarissa mitään järkeä?
Miksi tuota 2-vuotista eskarikokeilua ei annettu kuntien valmistella paremmin ja pidempään?
Oma lapsi aloittaa nyt varsinaisen, normaalin eskarin. Hän ei kuitenkaan saa tehdä sitä tutussa päiväkodissa vaan eri tiloissa, koska päiväkodin eskaritiloissa ovat nyt 5-vuotiaat, jotka osallistuu kokeiluun.
Ei mitään järkeä. Oma lapsi oppinut ihan kotona leikkien yhteydessä suurimman osan aakkosista (Suomen kielen äännemaailman mukaiset) ja numerot sekä laskemaan yhteen/ ja vähennyslaskuja lukualueella 0-20. Hän on vaan itse kysellyt asioita ja sitä kautta oppinut.
Miksi pitäisi olla jo 5v sen erikoisempaa opettamista?
Kommentit (338)
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi P 7äätyi nyt syksyllä eskariin, koska jotenkin ne eskaripäiväkodit vain arvottiin. Harmillista on se, että nyt lapselle pitää erikseen anoa jokainen lomapäivä ja lisäksi eskarissa on oltava klo 9-13, oli vanhempien työaika mikä tahansa. Aikaisemmin lapsi meni hoitoon joka toinen viikko klo 10:30, mutta enää se ei onnistu, joten hoitopäivät venyvät ainakin minusta ylipitkiksi. En pääse noutamaan lasta kuin vasta klo 18, joten hän on joka toinen viikko eskarissa/hoidossa klo 8:45 - 18. Joustoa ei ole, koska eskarissa on retkiä jne. aamuisin ja niihin on tultava mukaan.
Mun lapset ovat olleet vuorohoidossa. Toinen on jo koulussa ja toinen aloittaa nyt eskarin. Koululaisen kohdalla toimittiin niin, että hän oli eskarista poissa jos viikonloppuna oli ollut päivähodissa. Esim. jos oli lauantaina päiväkodissa, niin ei mennyt maanantaina eskariin. Ja lisäksi sellaisina päiniä myös pois kun meni illalla päiväkotiin. Esim. menin tiistaina illalla klo 19 töihin, ja lapset klo 18 päiväkotiin, niin eskarilainen ei ollut sinä päivänä eskarissa.
Vanhemmat saavat huolehtia lapsilleen asialliset hoitoajat ja lepoajat. Ei se eskari mikään vankila saa olla. Eikä se osallistuminen niin velvoittavaa ole.
Ilmoitat vain että lapsi tulee 10:30, koska päivistä tulee muuten niin pitkiä ja sillä selvä. Tai vaihtoehtoisesti seuraavalla viikolla ei tule, että saa levätä, koska edellisviikolla on ollut niin rankkaa. Retkipäivän kohdalla voi tehdä poikkeuksen ja joustaa omissa aikatauluissa. Ne ilmoitetaan kuitenkin etukäteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainoa huono puoli tosiaan on tuo joustamattomuus ja pakollisuus. Iltavuoroon menevien lapsia ei voi viedä enää vasta lounaalle ja pakkoaamut ovat vaikeita myös niille, joilla on huonosti nukkuva vauva kotona.
Ei se eskari sentään mikään rangaistuslaitos ole. Nämä asiat pitää vain jutella siellä eskarissa/päiväkodissa ja sitten päädytään lasta ja perhettä palvelevaan ratkaisuun. Eskarin voi suorittaa myös kotikoulutyyppisesti.
Mun lapsi kävi aikoinaan eskarissa vuoroviikoin aamupäiväryhmässä ja iltapäiväryhmässä mun kaksivuorotyön vuoksi. Tälläinen järjestely ei tietenkään ole mahdollista jos eskari ei järjestetä kahta ryhmää päivässä. Mutta näistä asioista olisi syytä huomauttaa kunnan päättäjiä, ei ne muuten tajua.
Meillä menee nyt joulukuussa 6 täyttävä eskariin, hänelle olisi tullut tuo 2-vuotinen, mutta minä kieltäydyin. Ensinnäkin tyttö on nytkin eskarin nuorin, hän osaa lukea yms eli en ole ollut huolissaan kehityksestä. Tyttö on ollut 2päivää viikossa päiväkodissa eli ei vaan kotona. Meillä on vauva ja halusin myös kiireettömiä päiviä vielä kun ei ole ollut pakko kuskata ketään mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoa huono puoli tosiaan on tuo joustamattomuus ja pakollisuus. Iltavuoroon menevien lapsia ei voi viedä enää vasta lounaalle ja pakkoaamut ovat vaikeita myös niille, joilla on huonosti nukkuva vauva kotona.
1980-luvun eskarikokeilussa eskari oli kahdessa ryhmässä, klo 9-13 ja klo 11-15. Itse olin iltapäiväryhmässä. Miksei enää ole ip-ryhmiä?
Meidän kunnassa oli vielä 2006 vuonna aamu-ja iltapäiväeskarit. Mun lapsi oli iltapäiväryhmässä klo 13-17
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotikasvatus terveessä ja sivistyneessä perheessä on hieno asia. Kaikilla ei vaan ole varaa olla poissa töistä yli kolmea vuotta (sekin jo nykyään tiukkaa).
Eskarin kaksivuotistaminen on oikeansuuntainen askel - toivottavasti saadaan myös lisää resursseja erityisopettajien ja psykologien muodossa. Oppivelvollisuuden pidentäminen taas oli silkkaa idiotismia - monen kohdalla juna on jo mennyt. Eskari on oikea paikka saada tukea ajoissa. Se on myös kiva paikka normaalile ja fiksulle lapselle jos opetus on hyvää.Just tämä.
Kotona hoidetaan vain sellaisia lapsia, joiden äideillä ei ole koulutusta tai työpaikkaa, ja tämä on todella iso syrjäytymisriski myös lapsille, äidin kohdalla juna meni jo. Tarkoitus on katkaitsa näitä ylisukupolvisia syrjäytymisketjuja. Lisäksi on tämä on ihan tasa-arvojuttu: naisillakin tulee olla mahdollisuus työhön, omaan rahaan ja itsenäisyyteen.
Tämä on muuten harmillisen totta, vaikka moni ei haluaisi myöntää sitä. Sitä paitsi mistä nämä kotona olevat äidit tietävät miten terveitä heidän kotiympyränsä ovat jos ei ole mitään kontaktia mistä saada palautetta? Esimerkiksi meilläkin olisi jäänyt moni asia huomioimatta ilman päiväkodin tukea ja huomioita. Muutenkin tuli lisää perspektiiviä kun näki erilaisia lapsia eri vanhempien kanssa ja aivan varmasti aivan eri tavalla kuin puistossa tekohymyn kanssa - siinä viedessä ja hakiessa tulee todellisuus aivan eri tavalla esiin kuin loputtomissa puistoiluissa. Ainakin tiedän, että kaikki kehittyvät eri tahtiin eri asioissa, lapseni ei ole paras eikä pidäkään olla.
Lapsen käytös on muutenkin erilaista kotona kuin hoidossa ja niin pitääkin olla, mutta missä niitä eri rooleja oppii jollei hoidossa..?
Puhut selvästi nyt vain itsestäsi, älä yleistä ja luule asioita, joista sinulla on vain omaa kokemusta. Lapsen paras paikka on olla edelleen siellä kotihoidossa. Yleensä äidin valitessa hoitaa lapsensa kotona, on jo merkki siitä, että hän on tähän myös kykenevä. Kotihoito/-kasvatus ei myöskään tarkoita sitä, ettäkö ei tavattaisi, juteltaisi, vietettäisi aikaa, erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten kanssa. Kotona lapsen kasvatus suuntautuu ihan kohdennetusti siihen lapseen itseensä, kun taas päivähoidossa opetetaan ryhmissä. Lapsi saa myös tuoda itseään enemmän esiin ja näyttää tunteitaan kotihoidossa. Laitostuneet lapset toki oppivat näennäisesti sopeutumaan, vaikka sitten ne ongelmat räjähtävät myöhemmin esiin. Kotona kasvatetuista lapsista tulee lopulta tasapainoisia sekä empaattisia nuoria ja aikuisia. Tämä on nähty niin usein, ettei voi olla pelkkää sattumaa. Kärjistetysti voi sanoa, että päiväkoti opettaa jo viidakon lakiin väärällä tavalla, kiusaamiskierre usein alkaa jo sieltä ja saa lukea jopa, että päiväkodista asti tutut surmaavat myöhemmin sen "kaverinsa". Tätä se pinnan alla on, säilöminen yhteen sillipurkkiin aiheuttaa ahdistusta jota sitten puretaan esiin myöhemmin.
Kyllä se valitettavasti on pieni osa niistä kotihoidetuista jotka pärjää paremmin kuin päiväkodissa olleet. Tätä on ihan tutkittukin. Sun mututuntuma voi olla toinen, mutta ei se poista sitä että suurimmalla osalla tilanne on toinen. Toki jos vanhempi on hyvä ja panostaa lapseensa, kotihoito on hieno juttu. Suurin osa sellaisista fiksuista ihmisistä vaan menee töihin, ja lapset sitten menee päiväkotiin.
Niin, tästä ruotsalaisesta tutkimuksesta ei kyllä käy ilmi, johtuuko koulussa pärjääminen nimenomaan laitospäivähoidon puuttumisesta vai siitä, että kotona lapsiaan hoitava perhe on useinsosiaalisesti ongelmallinen, työtön, maahan juuri tullut tms.
Tutkimus uutisoitiin tavalla, että äidin antama hoito olisi lapselle haitallista, mikä tuntuu aika oudolta. Mutta ehkä noin onkin Ruotsissa.
Lopulta kasvatamme lapsemme ammattilaisten voimin ja he tulevat kotiin viikonlopuiksi, näin tekivät 70-luvun Neuvostoliitossa monet opiskelijat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyse on kai enemmän kansalaisten opettamisesta kuriin, kuin koulun varhaistamisesta ja Pisa-tuloksista.
Samalla henkilöt profiloidaan - mikä ei sinänsä ole huono asia, vaan tieteellisesti arvokasta dataa.
Päästään myös käsiksi auttamisen tarpeessa oleviin ajoissa. Viranomaiset tekevät yhteistyötä.
Koulutus haluttaisiin aloittaa jo 3-vuotiaille (ehdotusta kolmevuotiaiden velvoittavasta varhaiskasvatuksesta).
Vierailija kirjoitti:
Kyse on kai enemmän kansalaisten opettamisesta kuriin, kuin koulun varhaistamisesta ja Pisa-tuloksista.
Samalla henkilöt profiloidaan - mikä ei sinänsä ole huono asia, vaan tieteellisesti arvokasta dataa.
Päästään myös käsiksi auttamisen tarpeessa oleviin ajoissa. Viranomaiset tekevät yhteistyötä.
Koulutus haluttaisiin aloittaa jo 3-vuotiaille (ehdotusta kolmevuotiaiden velvoittavasta varhaiskasvatuksesta).
"KEHITYSPSYKOLOGIAN RAUTAINEN ASIANTUNTIJA PITÄÄ EHDOTUSTA KOLMEVUOTIAIDEN VELVOITTAVASTA VARHAISKASVATUKSESTA HUONOSTI PERUSTELTUNA"
https://www.ku.fi/artikkeli/4867354-kehityspsykologian-rautainen-asiant…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On ja heti alettava myös Enlanninkielen kielikylpy. Herätkää päättäjät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotikasvatus terveessä ja sivistyneessä perheessä on hieno asia. Kaikilla ei vaan ole varaa olla poissa töistä yli kolmea vuotta (sekin jo nykyään tiukkaa).
Eskarin kaksivuotistaminen on oikeansuuntainen askel - toivottavasti saadaan myös lisää resursseja erityisopettajien ja psykologien muodossa. Oppivelvollisuuden pidentäminen taas oli silkkaa idiotismia - monen kohdalla juna on jo mennyt. Eskari on oikea paikka saada tukea ajoissa. Se on myös kiva paikka normaalile ja fiksulle lapselle jos opetus on hyvää.Just tämä.
Kotona hoidetaan vain sellaisia lapsia, joiden äideillä ei ole koulutusta tai työpaikkaa, ja tämä on todella iso syrjäytymisriski myös lapsille, äidin kohdalla juna meni jo. Tarkoitus on katkaitsa näitä ylisukupolvisia syrjäytymisketjuja. Lisäksi on tämä on ihan tasa-arvojuttu: naisillakin tulee olla mahdollisuus työhön, omaan rahaan ja itsenäisyyteen.
Tämä on muuten harmillisen totta, vaikka moni ei haluaisi myöntää sitä. Sitä paitsi mistä nämä kotona olevat äidit tietävät miten terveitä heidän kotiympyränsä ovat jos ei ole mitään kontaktia mistä saada palautetta? Esimerkiksi meilläkin olisi jäänyt moni asia huomioimatta ilman päiväkodin tukea ja huomioita. Muutenkin tuli lisää perspektiiviä kun näki erilaisia lapsia eri vanhempien kanssa ja aivan varmasti aivan eri tavalla kuin puistossa tekohymyn kanssa - siinä viedessä ja hakiessa tulee todellisuus aivan eri tavalla esiin kuin loputtomissa puistoiluissa. Ainakin tiedän, että kaikki kehittyvät eri tahtiin eri asioissa, lapseni ei ole paras eikä pidäkään olla.
Lapsen käytös on muutenkin erilaista kotona kuin hoidossa ja niin pitääkin olla, mutta missä niitä eri rooleja oppii jollei hoidossa..?
Puhut selvästi nyt vain itsestäsi, älä yleistä ja luule asioita, joista sinulla on vain omaa kokemusta. Lapsen paras paikka on olla edelleen siellä kotihoidossa. Yleensä äidin valitessa hoitaa lapsensa kotona, on jo merkki siitä, että hän on tähän myös kykenevä. Kotihoito/-kasvatus ei myöskään tarkoita sitä, ettäkö ei tavattaisi, juteltaisi, vietettäisi aikaa, erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten kanssa. Kotona lapsen kasvatus suuntautuu ihan kohdennetusti siihen lapseen itseensä, kun taas päivähoidossa opetetaan ryhmissä. Lapsi saa myös tuoda itseään enemmän esiin ja näyttää tunteitaan kotihoidossa. Laitostuneet lapset toki oppivat näennäisesti sopeutumaan, vaikka sitten ne ongelmat räjähtävät myöhemmin esiin. Kotona kasvatetuista lapsista tulee lopulta tasapainoisia sekä empaattisia nuoria ja aikuisia. Tämä on nähty niin usein, ettei voi olla pelkkää sattumaa. Kärjistetysti voi sanoa, että päiväkoti opettaa jo viidakon lakiin väärällä tavalla, kiusaamiskierre usein alkaa jo sieltä ja saa lukea jopa, että päiväkodista asti tutut surmaavat myöhemmin sen "kaverinsa". Tätä se pinnan alla on, säilöminen yhteen sillipurkkiin aiheuttaa ahdistusta jota sitten puretaan esiin myöhemmin.
Kyllä se valitettavasti on pieni osa niistä kotihoidetuista jotka pärjää paremmin kuin päiväkodissa olleet. Tätä on ihan tutkittukin. Sun mututuntuma voi olla toinen, mutta ei se poista sitä että suurimmalla osalla tilanne on toinen. Toki jos vanhempi on hyvä ja panostaa lapseensa, kotihoito on hieno juttu. Suurin osa sellaisista fiksuista ihmisistä vaan menee töihin, ja lapset sitten menee päiväkotiin.
Niin, tästä ruotsalaisesta tutkimuksesta ei kyllä käy ilmi, johtuuko koulussa pärjääminen nimenomaan laitospäivähoidon puuttumisesta vai siitä, että kotona lapsiaan hoitava perhe on useinsosiaalisesti ongelmallinen, työtön, maahan juuri tullut tms.
Tutkimus uutisoitiin tavalla, että äidin antama hoito olisi lapselle haitallista, mikä tuntuu aika oudolta. Mutta ehkä noin onkin Ruotsissa.
Lopulta kasvatamme lapsemme ammattilaisten voimin ja he tulevat kotiin viikonlopuiksi, näin tekivät 70-luvun Neuvostoliitossa monet opiskelijat.
Niin, sitähän tuossa sanottiinkin että ne kotona pitkään olevat vanhemmat ei useimmiten ole niitä hyviä vanhempia. Vaan just niitä, joitten lapset nimenomaan hyötyisi siitä päiväkodista. Kun taas ne kyvykkäät vanhemmat ei useimmiten jää kotiin niin pitkäksi aikaa. Joku täällä aiemmin väitti, että kotiin jääminen ois selvä merkki siitä, että vanhempi haluaa panostaa lapsiinsa ja kotona olleet lapset pärjäisi yleensä paremmin elämässä, mutta valitettavasti useimmissa tapauksissa niin ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on kai enemmän kansalaisten opettamisesta kuriin, kuin koulun varhaistamisesta ja Pisa-tuloksista.
Samalla henkilöt profiloidaan - mikä ei sinänsä ole huono asia, vaan tieteellisesti arvokasta dataa.
Päästään myös käsiksi auttamisen tarpeessa oleviin ajoissa. Viranomaiset tekevät yhteistyötä.
Koulutus haluttaisiin aloittaa jo 3-vuotiaille (ehdotus kolmevuotiaiden velvoittavasta varhaiskasvatuksesta).
"KEHITYSPSYKOLOGIAN RAUTAINEN ASIANTUNTIJA PITÄÄ EHDOTUSTA KOLMEVUOTIAIDEN VELVOITTAVASTA VARHAISKASVATUKSESTA HUONOSTI PERUSTELTUNA"
https://www.ku.fi/artikkeli/4867354-kehityspsykologian-rautainen-asiant…
Suomessa valtio kasvattaa 3-5 -vuotiaista lapsista 88%, Ruotsissa peräti 95%. Sveitsissä alle 50%! Sveitsi onki vaurauden varaan organisoitunut maa.
Tarkoitus on varmaan saada kuntien talous täysin kuralle. Maitoonkaan ei päiväkodeissa ole aina varaa, tilat ovat nuhjuisia, lapsia on liikaa pieniin tiloihin nähden, täit ja kihomadot leviävät, muista tartuntataudeista puhumattakaan. Mutta silti opetushallitus kehittää vaan lisää byrokratiaa ja vaatimuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämän ainoa tarkoitus on integroida tänne muualta muuttaneet. Siinä toimivat kantikset vertaisohjaajina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on kai enemmän kansalaisten opettamisesta kuriin, kuin koulun varhaistamisesta ja Pisa-tuloksista.
Samalla henkilöt profiloidaan - mikä ei sinänsä ole huono asia, vaan tieteellisesti arvokasta dataa.
Päästään myös käsiksi auttamisen tarpeessa oleviin ajoissa. Viranomaiset tekevät yhteistyötä.
Koulutus haluttaisiin aloittaa jo 3-vuotiaille (ehdotus kolmevuotiaiden velvoittavasta varhaiskasvatuksesta).
"KEHITYSPSYKOLOGIAN RAUTAINEN ASIANTUNTIJA PITÄÄ EHDOTUSTA KOLMEVUOTIAIDEN VELVOITTAVASTA VARHAISKASVATUKSESTA HUONOSTI PERUSTELTUNA"
https://www.ku.fi/artikkeli/4867354-kehityspsykologian-rautainen-asiant…
Suomessa valtio kasvattaa 3-5 -vuotiaista lapsista 88%, Ruotsissa peräti 95%. Sveitsissä alle 50%! Sveitsi onki vaurauden varaan organisoitunut maa.
Meinaatko, että 8h päivässä, 5 päivänä viikossa, n 11 kk vuodessa päiväkodissa tarkoittaa että valtio kasvattaa lapset? Kyllähän he suurimman osan ajasta on kuitenkin vanhempiensa kanssa. Monet on paljon vähemmänkin päiväkodissa, jotkut poikkeukset enemmän. Ruotsissa taitaa varsinkin olla tavallista se osa-aikatyön teko, eli lapset on vielä lyhyemmät päivät päiväkodissa. Toisaalta siellä myös koululaisten ilta- ja aamupäiväkerhoja on enemmän eikä 7-vuotiaat tule yksin kotiin tuntikausiksi niinkuin Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoa huono puoli tosiaan on tuo joustamattomuus ja pakollisuus. Iltavuoroon menevien lapsia ei voi viedä enää vasta lounaalle ja pakkoaamut ovat vaikeita myös niille, joilla on huonosti nukkuva vauva kotona.
1980-luvun eskarikokeilussa eskari oli kahdessa ryhmässä, klo 9-13 ja klo 11-15. Itse olin iltapäiväryhmässä. Miksei enää ole ip-ryhmiä?
Varmaan samasta syystä kuin ettei ole iltapäiväryhmää kouluissa.
Ei se nyt ihan näinkään ole. Kouluissa on sitten luokat 1A, 1B, 1C... Ja eskarilaiset tarvitsevat päivähoitoa kuitenkin ja työntekijät täydet tunnit työpäivästään. Opettajilla työaika määräytyy toisin.
Kyllä näitä iltapäiväeskarit on ollut vielä 2000-luvulla.
Jos lapsella on kasvatustietoiset vanhemmat, jotka välittävät ja ohjaavat lasta ja ovat tunnetasolla läsnä, kotona pitkään ollut lapsi on hyväkäytöksinen, oppimishaluinen ja tulee toimeen muiden kanssa.
Hän taantuu, joutuessaan päiväkodin hallitsemattomaan sekamelskaan.
Jos koti ei pysty mitenkään tukemaan lapsen kasvua, on parempi että lapsi on päiväkodissa jossa edes yritetään ohjata jotenkin.
Vierailija kirjoitti:
Kyse on kai enemmän kansalaisten opettamisesta kuriin, kuin koulun varhaistamisesta ja Pisa-tuloksista.
Samalla henkilöt profiloidaan - mikä ei sinänsä ole huono asia, vaan tieteellisesti arvokasta dataa.
Päästään myös käsiksi auttamisen tarpeessa oleviin ajoissa. Viranomaiset tekevät yhteistyötä.
Koulutus haluttaisiin aloittaa jo 3-vuotiaille (ehdotusta kolmevuotiaiden velvoittavasta varhaiskasvatuksesta).
Kyllä pitäisi olla täysin vapaaehtoista. Meitä on perheitä, jotka haluamme kasvattaa vähintään kuusivuotiaiksi kotona, mieluummin seitsemän. Kotihan on se paras luonnollisin kasvualusta lapselle.
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsella on kasvatustietoiset vanhemmat, jotka välittävät ja ohjaavat lasta ja ovat tunnetasolla läsnä, kotona pitkään ollut lapsi on hyväkäytöksinen, oppimishaluinen ja tulee toimeen muiden kanssa.
Hän taantuu, joutuessaan päiväkodin hallitsemattomaan sekamelskaan.
Jos koti ei pysty mitenkään tukemaan lapsen kasvua, on parempi että lapsi on päiväkodissa jossa edes yritetään ohjata jotenkin.
Suurin osa niistä vanhemmista, joitten lapset ei mene päiväkotiin, ei vaan ole kasvatustietoisia. Tästä nyt sitten tietysti kärsii ne, jotka osaisi, pystyisi ja haluaisi kasvattaa kotona pitkään, ja ne jotka on vaikka pienemmän sisaruksen kanssa kotona ja siksi olisi mahdollista pitää lapsi kotona. Mutta heitä on kai sitten vähemmän kuin niitä, joitten lapset vaan on siellä kotona vailla kunnon kasvatusta.
Mitä kamalaa siinä sitten on, että viisivuotiaat tekee välillä tehtäviä ja pystytään järjestämään toimintaa vähän eri lailla kun ei ole pieniä, mahdollisesti vielä vaipoissakin olevia kolmevuotiaita samassa ryhmässä? Ei se viskari mitään koulua ole, suurimmaksi osaksi ihan samaa päiväkotiarkea leikkeineen ja rutiineineen, pihalla näkee niitä pienempiä lapsia ja opetella heidän huomioimista.