Lue keskustelun säännöt.
Onko tuossa 2-vuotisessa eskarissa mitään järkeä?
Miksi tuota 2-vuotista eskarikokeilua ei annettu kuntien valmistella paremmin ja pidempään?
Oma lapsi aloittaa nyt varsinaisen, normaalin eskarin. Hän ei kuitenkaan saa tehdä sitä tutussa päiväkodissa vaan eri tiloissa, koska päiväkodin eskaritiloissa ovat nyt 5-vuotiaat, jotka osallistuu kokeiluun.
Ei mitään järkeä. Oma lapsi oppinut ihan kotona leikkien yhteydessä suurimman osan aakkosista (Suomen kielen äännemaailman mukaiset) ja numerot sekä laskemaan yhteen/ ja vähennyslaskuja lukualueella 0-20. Hän on vaan itse kysellyt asioita ja sitä kautta oppinut.
Miksi pitäisi olla jo 5v sen erikoisempaa opettamista?
Kommentit (338)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä aika nyt 2 vuotinen eskari esikoisella enkä nää millään sen olevan huono asia.
Kielenkehityksen viivästymä ja ylivilkkaus on sellanen yhdistelmä, että hyvä vaan kun pääsee harjoittelemaan pari vuotta ennen kun pitää tosissaan mennä kouluun.
Itse lukihäiriöisenä pidän vaan hyvänä, että 2 vuotinen eskari antaa mahdollisuuden nähdä jo ennen koulun alkua mahdolliset oppimisvaikeudet lapsilla.
Elät kuplassa. Meidän lievästi puhevikainen lapsi ei saanut puheterapiaa päiväkodissa eikä eskarissa, kouluun mennessä oli jo myöhäistä eli "kunta ei korvaa, koska ei ole aloitettu ajoissa". Hieno tunne, kun oli 4 vuotta yrittänyt lapselle apua ja aina sai kuulla asiantuntijoilta, että ei vielä. Oppimisvaikeuksia ei huomata eikä toisaalta oppimistakaan.
Teitko kantelua puheterapia-asiasta? Jos oikeesti olet asian tuonut esille useamman kerran, siitä varmasti löytyy merkinnät. Kannattaa hakea, koska votte edelleen saada kuntoutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
luin tänään että m----hanmuutt--ajien lapsia, oppivat suomenkielen jne myös nk köyhät lapset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä aika nyt 2 vuotinen eskari esikoisella enkä nää millään sen olevan huono asia.
Kielenkehityksen viivästymä ja ylivilkkaus on sellanen yhdistelmä, että hyvä vaan kun pääsee harjoittelemaan pari vuotta ennen kun pitää tosissaan mennä kouluun.
Itse lukihäiriöisenä pidän vaan hyvänä, että 2 vuotinen eskari antaa mahdollisuuden nähdä jo ennen koulun alkua mahdolliset oppimisvaikeudet lapsilla.
Elät kuplassa. Meidän lievästi puhevikainen lapsi ei saanut puheterapiaa päiväkodissa eikä eskarissa, kouluun mennessä oli jo myöhäistä eli "kunta ei korvaa, koska ei ole aloitettu ajoissa". Hieno tunne, kun oli 4 vuotta yrittänyt lapselle apua ja aina sai kuulla asiantuntijoilta, että ei vielä. Oppimisvaikeuksia ei huomata eikä toisaalta oppimistakaan.
Lievä puhevika on kyllä ihan eri asia kuin kielen kehityksen viivästymä. Puheesta puuttuvia äänteitä voi harjoitella kotonakin. Harva lievistä ongelmista kärsivä saa puheterapiaa ihan resursseista johtuen. Yksilöterapiaa ei myöskään yleensä anneta normiryhmässä päiväkodin henkilökunnan toimesta. Toki joku ulkopuolinen puheterapeutti voi käydä päivän aikana päiväkodin tiloissa. Suujumppaa tms. toki voidaan tehdä isollakin porukalla.
Kielellistä kehitystä voidaan tukea monin eri tavoin. Ne sisällytetään arjen rakenteisiin eivätkä ole vain erillistä hetkiä silloin tällöin. Tälläisillä lapsilla on monesti tukikerroin eli he ovat tehostetun tuen piirissä.
R-vikainen saa puheterapiaa
Vierailija kirjoitti:
Esikoulun tavoitteena ei ole opettaa lapsia lukemaan ja kirjoittamaan. Harjoittelemme kirjaimia, että ne olisivat tuttuja koulun alkaessa. Kynäotteen hallinnasta on hyötyä, kun lapsi alkaa kirjoittaa. Piirrämme paljon, että kynäote ja visuaalinen hahmottaminen vahvistuisivat. Riimien kautta äänteiden tunnistaminen, alkukirjaimen hahmottaminen. Harjoittelemme paikallaan istumista, esim. päivittäin aamupiiri, että kouluun mennessä olisi muodostunut käsitys siitä, mitä oppitunneilla olemisessa on tärkeää huomioida (kuunteleminen, keskittyminen, vuorottelu, puheenvuoron pyytäminen). Matemaattisten taitojen harjoittelu on myös tärkeää, sillä matematiikan oppiminen koulussa edellyttää tiettyjen loogisten järjestysten olemassaolon ymmärtämistä. Esikoulussa pyritään luomaan luontoyhteyttä ja seuraamaan erilaisia luonnon ilmiöitä (esim. sää) ja niiden yhteyttä omaan toimintaan (esim. sään yhteys omaan pukeutumiseen). Päivittäisestä liikunnasta yli puolet tulee tutkimusten mukaan esikoulupäivän aikana tai yhteydessä. Motoristien taitojen vahvistaminen on eskarin arjessa jokapäiväinen tavoite. Koulua varten harjoitellaan myös päivittäisiä taitoja, kuten itsenäistä suoriutumista wc:ssä tai ruuan ottamista lautaselle, omien astioiden palauttamista, omista tavaroista huolehtimista. Jokaiseen päivään sisältyy myös leikkiä, joka vahvistaa sosiaalista toimintakykyä, pienissä ryhmissä toimimisen taitoja, tunnetaitoja ja kehittää mielikuvitusta.
Eli tavoitteet ja sisällöt ovat hyvin laajat.
Kuinkas näin yksinkertaisia asioita??
Meillä oli lapsi jo toiminta terapiassa neuvolan lähetteen kautta, kun ei 4v. osannut kaikkea tästä.
Tosin nyt 5v. osaa jo ihan itse kirjoittaa täydellisesti ja lukea lauseita, sekä kynän käyttö on hienosti hallinnassa.
Mutta terapia jatkuu yhä, maksusitoumus yksityiselle kunnan kautta. Johan hämmästyttää?!?
Kyykytystä??
On siis varaa turhuuteen tuhlata.
Taidetaan skipata turha eskari, joka vuoden päästä häämöttää🤪?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä aika nyt 2 vuotinen eskari esikoisella enkä nää millään sen olevan huono asia.
Kielenkehityksen viivästymä ja ylivilkkaus on sellanen yhdistelmä, että hyvä vaan kun pääsee harjoittelemaan pari vuotta ennen kun pitää tosissaan mennä kouluun.
Itse lukihäiriöisenä pidän vaan hyvänä, että 2 vuotinen eskari antaa mahdollisuuden nähdä jo ennen koulun alkua mahdolliset oppimisvaikeudet lapsilla.
Elät kuplassa. Meidän lievästi puhevikainen lapsi ei saanut puheterapiaa päiväkodissa eikä eskarissa, kouluun mennessä oli jo myöhäistä eli "kunta ei korvaa, koska ei ole aloitettu ajoissa". Hieno tunne, kun oli 4 vuotta yrittänyt lapselle apua ja aina sai kuulla asiantuntijoilta, että ei vielä. Oppimisvaikeuksia ei huomata eikä toisaalta oppimistakaan.
Lievä puhevika on kyllä ihan eri asia kuin kielen kehityksen viivästymä. Puheesta puuttuvia äänteitä voi harjoitella kotonakin. Harva lievistä ongelmista kärsivä saa puheterapiaa ihan resursseista johtuen. Yksilöterapiaa ei myöskään yleensä anneta normiryhmässä päiväkodin henkilökunnan toimesta. Toki joku ulkopuolinen puheterapeutti voi käydä päivän aikana päiväkodin tiloissa. Suujumppaa tms. toki voidaan tehdä isollakin porukalla.
Kielellistä kehitystä voidaan tukea monin eri tavoin. Ne sisällytetään arjen rakenteisiin eivätkä ole vain erillistä hetkiä silloin tällöin. Tälläisillä lapsilla on monesti tukikerroin eli he ovat tehostetun tuen piirissä.
R-vikainen saa puheterapiaa
Ainakaan meidän kunnassamme yhden äänteen puuttuminen/puutteellisuus ei oikeuta puheterapiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska muissa Euroopan maissa eskarit alkaa jo 3-vuotiaana. EU:n tavoitteena saada kaikki opetuksen piiriin.
Tavoitteena tasata eroja.
Vasusta voitte lukea tavoitteita (kymmeniä sivuja tavoitteita)
- oppimaan oppiminen
- kokonaisvaltainen hyvinvointi
- muiden ja ympäristön kunnioittaminen jne
ei todellakaan ole kyse kirjaimista tai numeroista, vaan hyvin monista asioista. Yhdessä tekemisestä, osallisuudesta, demokratiasta, oppimisen ilosta,
t. varhaiskasvatuksen ope
Vierailija kirjoitti:
Koska muissa Euroopan maissa eskarit alkaa jo 3-vuotiaana. EU:n tavoitteena saada kaikki opetuksen piiriin.
Tavoitteena tasata eroja.
Vasusta voitte lukea tavoitteita (kymmeniä sivuja tavoitteita)
- oppimaan oppiminen
- kokonaisvaltainen hyvinvointi
- muiden ja ympäristön kunnioittaminen jne
ei todellakaan ole kyse kirjaimista tai numeroista, vaan hyvin monista asioista. Yhdessä tekemisestä, osallisuudesta, demokratiasta, oppimisen ilosta,
t. varhaiskasvatuksen ope
Monissa maissa lapset ovat kotona kunnes menevät/pääsevät kouluun....
Suomessa vasu on kovin suppea, ettei laajaa ymmärystä sen kautta lapsesta saa koostetuksi...
Ilmaan heiteltyjä asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi on hidas oppimaan, niin mitä sitten? Kaksi vuotta pelkästään koulunkäyntiin sopeuttamiseen??
Ja entä jos lapsi on nopea oppimaan? Kaksi vuotta harjoitellaan kirjaimia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta se yksikin vuosi sopeuttamista on turhaa. Peruskouluun tulisi sisältyä sopeuttaminen, eikä tarttis varhaistaa sitä, ainakaan koulun ulkopuolella. Pitää muuttaa opetussuunnitelmaa sellaiseksi, että painottuu sopeutuminen, eikä vaan ne AAKKOSET tms.
Suomi on jäljessä jo valmiiksi alakoulussa, pitäisi vielä sun mielestä jäädä enemmän jälkeen muuta maailmaa?
Suomalaiset aloittavat koulunkäynnin melko vanhoina, ja silti jäljessä? Millä tavalla jäljessä?
Sillä tavalla jäljessä, että yhä enemmän on nelosluokkalaisia, jotka eivät osaa lukea sujuvasti, ymmärrä lukemaansa ja matemaattiset taidot ovat olemattomat. Suomen koulujärjestelmä on vanhanaikainen ja jäykkä, pudokkaita on koko ajan enemmän.
Miksi niitä tulee koko ajan enemmän, vaikka laadukasta varhaiskasvatusta on lisätty koko ajan? Kai järjestelmä oli vielä vanhanaikaisempi silloin kun ei edes ollut esikouluja, mutta pudokkaita tuli vähemmän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi on hidas oppimaan, niin mitä sitten? Kaksi vuotta pelkästään koulunkäyntiin sopeuttamiseen??
Ja entä jos lapsi on nopea oppimaan? Kaksi vuotta harjoitellaan kirjaimia?
kotona sitten älykkäämpiä tehtäviä, niitähän on tehtäväkirjoja erilaisia,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta se yksikin vuosi sopeuttamista on turhaa. Peruskouluun tulisi sisältyä sopeuttaminen, eikä tarttis varhaistaa sitä, ainakaan koulun ulkopuolella. Pitää muuttaa opetussuunnitelmaa sellaiseksi, että painottuu sopeutuminen, eikä vaan ne AAKKOSET tms.
Suomi on jäljessä jo valmiiksi alakoulussa, pitäisi vielä sun mielestä jäädä enemmän jälkeen muuta maailmaa?
Suomalaiset aloittavat koulunkäynnin melko vanhoina, ja silti jäljessä? Millä tavalla jäljessä?
Sillä tavalla jäljessä, että yhä enemmän on nelosluokkalaisia, jotka eivät osaa lukea sujuvasti, ymmärrä lukemaansa ja matemaattiset taidot ovat olemattomat. Suomen koulujärjestelmä on vanhanaikainen ja jäykkä, pudokkaita on koko ajan enemmän.
Miksi niitä tulee koko ajan enemmän, vaikka laadukasta varhaiskasvatusta on lisätty koko ajan? Kai järjestelmä oli vielä vanhanaikaisempi silloin kun ei edes ollut esikouluja, mutta pudokkaita tuli vähemmän?
Minun luokallani 1980-luvulla oli lapsi, joka oli kiltti mutta jolle ei vain mikään oppi tarttunut päähän. Edes lukemaan hän ei oppinut. Säälistä hän pääsi luokalta toiselle.
Viidennellä tai kuudennella meille tuli uusi opettaja, ja saimme kuulla ihan uuden sanan: lukihäiriö. Luokkakaveri sai jotain terapiaa, mutta ei hänelle kunnon lukutaitoa kehittynyt. Säälistä hän pääsi kuitenkin jokaisen luokan läpi yläasteellakin. Toiselle asteelle pääsi, mutta lopetti heti. Tietääkseni ei ole ollut töissä.
Ja kyllä, olen kaksivuotisen eskarin ja ylipäätään varhaisen puuttumisen kannattaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö eskarin voi vaan tuplata, jos on kieli- tai muita ongelmia? Viisivuotiaisiin eskaria on turha aikaistaa, keskittymiskykyä ei välttämättä löydy vielä paljon yhtään.
keskittymiskykyä tulee kun aloittaa varhaisessa vaiheessa satujen lukemisen, loruttamisen.
Ongelmana nykyään on se, että ne lapset jotka varhaiskasvatuksesta hyötyisi eniten, ovat useimmin kotihoidossa. Heidät halutaan saada mukaan eskariin aiemmin, jotta koulun alkaessa eivät olisi niin pahasti jäljessä muista. Eikä kyse ole vain vieraskielisistä lapsista, kyllä niitä löytyy ihan kotimaisistakin perheistä. Normaalien hyvien perheiden lapsista suurin osa on siellä päiväkodissa muutenkin tuossa iässä. Harmi tosiaan vuorotyöläisten lapsille, iltapäiväryhmä olisi aika hyvä ajatus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä aika nyt 2 vuotinen eskari esikoisella enkä nää millään sen olevan huono asia.
Kielenkehityksen viivästymä ja ylivilkkaus on sellanen yhdistelmä, että hyvä vaan kun pääsee harjoittelemaan pari vuotta ennen kun pitää tosissaan mennä kouluun.
Itse lukihäiriöisenä pidän vaan hyvänä, että 2 vuotinen eskari antaa mahdollisuuden nähdä jo ennen koulun alkua mahdolliset oppimisvaikeudet lapsilla.
Elät kuplassa. Meidän lievästi puhevikainen lapsi ei saanut puheterapiaa päiväkodissa eikä eskarissa, kouluun mennessä oli jo myöhäistä eli "kunta ei korvaa, koska ei ole aloitettu ajoissa". Hieno tunne, kun oli 4 vuotta yrittänyt lapselle apua ja aina sai kuulla asiantuntijoilta, että ei vielä. Oppimisvaikeuksia ei huomata eikä toisaalta oppimistakaan.
Lievä puhevika on kyllä ihan eri asia kuin kielen kehityksen viivästymä. Puheesta puuttuvia äänteitä voi harjoitella kotonakin. Harva lievistä ongelmista kärsivä saa puheterapiaa ihan resursseista johtuen. Yksilöterapiaa ei myöskään yleensä anneta normiryhmässä päiväkodin henkilökunnan toimesta. Toki joku ulkopuolinen puheterapeutti voi käydä päivän aikana päiväkodin tiloissa. Suujumppaa tms. toki voidaan tehdä isollakin porukalla.
Kielellistä kehitystä voidaan tukea monin eri tavoin. Ne sisällytetään arjen rakenteisiin eivätkä ole vain erillistä hetkiä silloin tällöin. Tälläisillä lapsilla on monesti tukikerroin eli he ovat tehostetun tuen piirissä.
R-vikainen saa puheterapiaa
Ei kyllä saa. Ei ainakaan ennen kouluikää. Ehkä jossain kaupungissa voi saada, mutta esim meillä saatiin vain ohjeet että katsokaa netistä opetusvideoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi päätyi nyt syksyllä eskariin, koska jotenkin ne eskaripäiväkodit vain arvottiin. Harmillista on se, että nyt lapselle pitää erikseen anoa jokainen lomapäivä ja lisäksi eskarissa on oltava klo 9-13, oli vanhempien työaika mikä tahansa. Aikaisemmin lapsi meni hoitoon joka toinen viikko klo 10:30, mutta enää se ei onnistu, joten hoitopäivät venyvät ainakin minusta ylipitkiksi. En pääse noutamaan lasta kuin vasta klo 18, joten hän on joka toinen viikko eskarissa/hoidossa klo 8:45 - 18. Joustoa ei ole, koska eskarissa on retkiä jne. aamuisin ja niihin on tultava mukaan.
Itse asiassa eskarissakin on joustoa, jos sitä osaa pyytää. Oma lapseni oli eskarissa neljänä päivänä viikossa osittain sen takia, että tein itse iltapainotteista työtä ja perjantait olivat vapaita. Aina voi myös miettiä sitä, miten oma lapsi jaksaa viitenä päivänä viikossa noin pitkiä päiviä ja neuvotella siitä näkökulmasta eskarin kanssa. Eskari ei ole lapsen työpaikka.
Eskarissa ei ole joustoa tässä kokeiluvaiheessa! Eskarissa mennään perusopetuslain mukaisesti, ei silloin kun huvittaa. Kyse ei ole lapsen jaksamisesta, kyse on lapsen oikeudesta perusopetukseen, joten lomat anotaan jne., koska muuten vanhemmat voisivat päättää, että lapsi käy eskarissa kun huvittaa ja tutkimustulokset vääristyvät. Ei kouluunkaan voi mennä vain silloin, kun siltä tuntuu.
Lapsen eskarissa piti vain laittaa sähköpostia johtajalle. Ja kuulemma mummolareissu on täysin pätevä syy olla poissa. Ei siellä mitään kouluelämää eletä.
aoibnaan kun poika oli eskarissa ja ei ollut silloin niin nokon nuukaa mihin aikaan tuli tai oli pois. Ilma saattoi olla huono niin soitin ja sanoin että pitää nyt ommoo lommoo. Olin silloin työtön (lue, laiska) toki meni töihin kun koulu alkoi, en saanut tukeja kun oli mies. tais tulla työttömyys korvaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkä eskari on hyvä. Tämä varmistaa pitemmälle ajalle mielekästä tekemistä päivähoitoon. Tästä hyötyvät myös fiksujen perheiden lapset, edellyttäen tietysti, että opettajat ja ohjaajat ovst hyviä.
Toivon, että pitkä eskari johtaa ongelmatapausten aikaisempaan "kiinnijääntiin". On lapsia, joiden poikkeavaa toimintaa katsotaan vuosia läpi sormien ja sitten jeesustellaan, kun yläasteella alkaa rikoskierre.
Toivottavasti varhaiskasvatuksen palkkataso nousee, jotta alalle etsiytyy yhä useampia fiksuja ja motivoituneita tyyppejä.
Onko eskarin tueksi sitten varmasti tarjolla lastenpsykiatrian terapiaa vai mitä tarkoitit ongelmatapausten kiinnijäämisellä?
ne jotka menee päiväkotiin varhaisessa vaiheessa ja eltot ja keltot kiertelee niin huomataan pian jos jotain häikkää on lapsella.
Mikähän kumma siinä on, että joku vajaa tulee heti vinkumaan, kuinka oma janimarikapetteri on oppinut vaikka mitä omin avuin tajuamatta sitä, että moni muu tarvitsee sitä tukea.
Sitä paitsi ei sen eskarin pointti ole nuo kirjaimet ja numerot vaan koulunkäyntivalmiuksien rakentaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi päätyi nyt syksyllä eskariin, koska jotenkin ne eskaripäiväkodit vain arvottiin. Harmillista on se, että nyt lapselle pitää erikseen anoa jokainen lomapäivä ja lisäksi eskarissa on oltava klo 9-13, oli vanhempien työaika mikä tahansa. Aikaisemmin lapsi meni hoitoon joka toinen viikko klo 10:30, mutta enää se ei onnistu, joten hoitopäivät venyvät ainakin minusta ylipitkiksi. En pääse noutamaan lasta kuin vasta klo 18, joten hän on joka toinen viikko eskarissa/hoidossa klo 8:45 - 18. Joustoa ei ole, koska eskarissa on retkiä jne. aamuisin ja niihin on tultava mukaan.
Kyllähän päiväkodissakin retkeillään. Melkeinpä joka viikko oli metsäretki. Kävivät lähileikkipuistoissa, kirjastossa jne. Myöhään tuleva lapsi on sitten yksin päiväkodilla tai eri ryhmässä.
Eskarissa kaikki tulevat retkille mukaan, vaikka se varsinainen hoitopäivä venyisi sen vuoksi yli 10 tunnin mittaiseksi. Jostain syystä päiväkodeissa uskotaan vahvasti siihen, että vanhemmilla ei ikinä ole ns. epätyypillisiä työaikoja.
Tämä! Esim itse olin juhannuksena kaupassa töissä, mies on palomies ja oli myös juhannuksena töissä ja siellä päiväkodissa luultiin et me koitetaan vaan viilata linssiin niitä et saadaan juhannus
ilman lapsia. Tulivat jopa mun työpaikalle kauppaan tarkistamaan että olen töissä 🤣
Kuulostaa vainoharhaiselta. Todennäköisesti lapsesi hoitaja tuli ihan vaan ostoksille.
Vierailija kirjoitti:
Vähän puhutaan esiopetuksen ja päivähoidon laadusta. Oma lapseni sai luokattoman huonoa varhaiskasvatusta. Lapsille tiuskittiin ja huudettiin. Eikä kyse ollut lapsen huonosta käytöksestä, vaan se oli ihan yleinen kommunikointitapa lapsille. Hirveetä armeijakomennusta.
lastentarhaopet ainakin osaa käyttäytyä asiallisesti
Ongelma taitaakin olla teissä, ketkä luulee että teidän täydellinen kolme kieltä puhuva matikkanero ei tarvi eskaria tai on liian hyvä yleiseen ryhmään. Onpa ylimielinen ajatus. Opettakaa ikäryhmän mukaisia asioita, niin ei tule yllätystä. Erot tasoittuu viimeistään kolmannelle luokalle mennessä, vaikka kuinka luulitte lapsenne olevan edellä kaikessa. Turhaa puskette lasta täydellisyyteen, siitä aiheutuu todella ahdistuneita perfektionismiin taipuvaisia pieniä opiskelijoita. Sori, mutta tää on nähty moneen kertaan.
T. Koulunkäynnin ohjaaja