Lue keskustelun säännöt.
Onko tuossa 2-vuotisessa eskarissa mitään järkeä?
Miksi tuota 2-vuotista eskarikokeilua ei annettu kuntien valmistella paremmin ja pidempään?
Oma lapsi aloittaa nyt varsinaisen, normaalin eskarin. Hän ei kuitenkaan saa tehdä sitä tutussa päiväkodissa vaan eri tiloissa, koska päiväkodin eskaritiloissa ovat nyt 5-vuotiaat, jotka osallistuu kokeiluun.
Ei mitään järkeä. Oma lapsi oppinut ihan kotona leikkien yhteydessä suurimman osan aakkosista (Suomen kielen äännemaailman mukaiset) ja numerot sekä laskemaan yhteen/ ja vähennyslaskuja lukualueella 0-20. Hän on vaan itse kysellyt asioita ja sitä kautta oppinut.
Miksi pitäisi olla jo 5v sen erikoisempaa opettamista?
Kommentit (338)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi on hidas oppimaan, niin mitä sitten? Kaksi vuotta pelkästään koulunkäyntiin sopeuttamiseen??
Ja entä jos lapsi on nopea oppimaan? Kaksi vuotta harjoitellaan kirjaimia?
Siemenet turhautumiselle, kun opetus onkin turhauttavaa saman jauhamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esikoulun tavoitteena ei ole opettaa lapsia lukemaan ja kirjoittamaan. Harjoittelemme kirjaimia, että ne olisivat tuttuja koulun alkaessa. Kynäotteen hallinnasta on hyötyä, kun lapsi alkaa kirjoittaa. Piirrämme paljon, että kynäote ja visuaalinen hahmottaminen vahvistuisivat. Riimien kautta äänteiden tunnistaminen, alkukirjaimen hahmottaminen. Harjoittelemme paikallaan istumista, esim. päivittäin aamupiiri, että kouluun mennessä olisi muodostunut käsitys siitä, mitä oppitunneilla olemisessa on tärkeää huomioida (kuunteleminen, keskittyminen, vuorottelu, puheenvuoron pyytäminen). Matemaattisten taitojen harjoittelu on myös tärkeää, sillä matematiikan oppiminen koulussa edellyttää tiettyjen loogisten järjestysten olemassaolon ymmärtämistä. Esikoulussa pyritään luomaan luontoyhteyttä ja seuraamaan erilaisia luonnon ilmiöitä (esim. sää) ja niiden yhteyttä omaan toimintaan (esim. sään yhteys omaan pukeutumiseen). Päivittäisestä liikunnasta yli puolet tulee tutkimusten mukaan esikoulupäivän aikana tai yhteydessä. Motoristien taitojen vahvistaminen on eskarin arjessa jokapäiväinen tavoite. Koulua varten harjoitellaan myös päivittäisiä taitoja, kuten itsenäistä suoriutumista wc:ssä tai ruuan ottamista lautaselle, omien astioiden palauttamista, omista tavaroista huolehtimista. Jokaiseen päivään sisältyy myös leikkiä, joka vahvistaa sosiaalista toimintakykyä, pienissä ryhmissä toimimisen taitoja, tunnetaitoja ja kehittää mielikuvitusta.
Eli tavoitteet ja sisällöt ovat hyvin laajat.
Kuinkas näin yksinkertaisia asioita??
Meillä oli lapsi jo toiminta terapiassa neuvolan lähetteen kautta, kun ei 4v. osannut kaikkea tästä.Tosin nyt 5v. osaa jo ihan itse kirjoittaa täydellisesti ja lukea lauseita, sekä kynän käyttö on hienosti hallinnassa.
Mutta terapia jatkuu yhä, maksusitoumus yksityiselle kunnan kautta. Johan hämmästyttää?!?
Kyykytystä??
On siis varaa turhuuteen tuhlata.Taidetaan skipata turha eskari, joka vuoden päästä häämöttää🤪?
Mun lapsi ei osannut kirjoittaa hyvä että nimensä eskarissa ja ei osannut lukea ainakaan sujuvasti. Äikästä kirjoitti E: n ja pitkä matikka meni paremmin. Eli ei kannata huolestua jos ei osaa kirjoittaa 5 v ja lukea kun kouluun menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä aika nyt 2 vuotinen eskari esikoisella enkä nää millään sen olevan huono asia.
Kielenkehityksen viivästymä ja ylivilkkaus on sellanen yhdistelmä, että hyvä vaan kun pääsee harjoittelemaan pari vuotta ennen kun pitää tosissaan mennä kouluun.
Itse lukihäiriöisenä pidän vaan hyvänä, että 2 vuotinen eskari antaa mahdollisuuden nähdä jo ennen koulun alkua mahdolliset oppimisvaikeudet lapsilla.
Elät kuplassa. Meidän lievästi puhevikainen lapsi ei saanut puheterapiaa päiväkodissa eikä eskarissa, kouluun mennessä oli jo myöhäistä eli "kunta ei korvaa, koska ei ole aloitettu ajoissa". Hieno tunne, kun oli 4 vuotta yrittänyt lapselle apua ja aina sai kuulla asiantuntijoilta, että ei vielä. Oppimisvaikeuksia ei huomata eikä toisaalta oppimistakaan.
Lievä puhevika on kyllä ihan eri asia kuin kielen kehityksen viivästymä. Puheesta puuttuvia äänteitä voi harjoitella kotonakin. Harva lievistä ongelmista kärsivä saa puheterapiaa ihan resursseista johtuen. Yksilöterapiaa ei myöskään yleensä anneta normiryhmässä päiväkodin henkilökunnan toimesta. Toki joku ulkopuolinen puheterapeutti voi käydä päivän aikana päiväkodin tiloissa. Suujumppaa tms. toki voidaan tehdä isollakin porukalla.
Kielellistä kehitystä voidaan tukea monin eri tavoin. Ne sisällytetään arjen rakenteisiin eivätkä ole vain erillistä hetkiä silloin tällöin. Tälläisillä lapsilla on monesti tukikerroin eli he ovat tehostetun tuen piirissä.
R-vikainen saa puheterapiaa
Ei kyllä saa. Ei ainakaan ennen kouluikää. Ehkä jossain kaupungissa voi saada, mutta esim meillä saatiin vain ohjeet että katsokaa netistä opetusvideoita.
Puheterapiaan saa neuvolasta lähetteen. Täällä päin suunta on etäpuheterapia netin välityksellä, vain haastavimmat tapaukset tekee harjoitteet puheterapeutin kanssa vastaanotolla.
Muistan kyllä omalta kouluajalta, että ekaluokalla (v. -90) puheterapeutti tuli koululle ja siellä sitten kävivät äännevikaiset koulupäivän aikana, minäkin.
Mietin miten tämä 5-vuotiaana alkava eskari käy yksi yhteen alkuluokkatoiminnan kanssa, jota ainakin joissain kunnissa ajetaan eteenpäin vahvasti.
Alkuluokka on siis 0-2 lk, eli eskareilla, ekaluokkalaisilla ja tokaluokkalaisilla on yhteisiä oppitunteja n. 20 h viikossa. Onko jatkossa ikäjakauma 4-9v noilla tunneilla?
Miksi ei sitten kokeilla rajatulla ryhmällä?
Minusta ei ole sama millä nimellä paikkaa kutsutaan. Pelkään, että tässä mennään metsään kuten on käynyt kaikkien koulu-uudistusten kanssa tällä vuosituhannella. Aiemmin on osattu olla ylpeitä siitä, miten koulu Suomessa alkaa vasta 7-vuotiaana ja silti on pärjätty Pisassa. Nythän tuo tarkoittaa, että loppuvuodesta syntyneet aloittavat eskarin jo 4-vuotiaana! Missä välissä saa olla lapsi ilman velvoitteita?[/quote]
Samaa mieltä, paremmin suunnittelemalla olisi voitu kohdentaa rajattuun ryhmään. Täällä pienessä kunnassa varhaiskasvatus sekaisin tuon takia, johtaja ei ehtinyt kuin suunnitella tuota uutta eskaria koko kevään, muut asiat jäi. Varsinaiset eskarit siirrettiin väistötilaan päiväkodista ja viisivuotiaille ei saatu päteviä opettajia. Omani ei mennyt, on loppuvuodesta syntynyt eli nyt 4v. ja saa vielä kasvaa kotona. Tulee kuulema jotain kyselyjä kokeiluun liittyen myös meille. Ajattelin lukea sen opetussuunnitelman ja mikä estää meitä harjoittelemasta pikkuhiljaa näitä taitoja. Lapsi ehtii vielä monta monituista vuotta raahautua aamuisin oppimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskoisin, että varsinainen kohderyhmä eivät ole sinun ja minun taitavat ja lahjakkaat lapset, vaan tällä pyritään rauhoittamaan ja opettamaan tavoille nuo kaikki naapureiden häirikkökakarat ja ne, joille suomenkielen äännemaailma ei ole ihan yhtä tuttu. Ja jossainhan ne lapset täytyy pitää, kun vanhemmat ovat töissä, joten samapa se on, millä nimellä tuota hoitopaikkaa kutsutaan.
Eli taas kohderyhmänä on häiriköt ja muut ongelmatapaukset? Niinpä niin.
Tavallisia lapsia ei ajattele kukaan.
Sama henkilökunta siellä eskarissa on kuin päiväkodissa. Miten ne siellä 5v edkarissa saa nuo häiriköt sen kummemmin kuriin?
Eihän tämä vaikuta tavallisiin lapsiin juuri mitenkään. Menevät aamulla päiväkotiin ja tulevat iltapäivällä pois. Osaa ajasta kutsutaan eskariksi ja vanhemmille tulee pienempi lasku. Mikä ongelma tässä on?
Se, että pitäisi panostaa leikkimiseen eikä liian aikaiseen kouluiluun.
Eskarissa opetellaan ryhmässä olemista ja sääntöjen opettelua. Joidenkin perheiden arki ei anna hyvää perustaa siihen.
Ulkomailla tosin pitää päiväkodin opettaa lukemaan ja laskemaan. Täällä ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä aika nyt 2 vuotinen eskari esikoisella enkä nää millään sen olevan huono asia.
Kielenkehityksen viivästymä ja ylivilkkaus on sellanen yhdistelmä, että hyvä vaan kun pääsee harjoittelemaan pari vuotta ennen kun pitää tosissaan mennä kouluun.
Itse lukihäiriöisenä pidän vaan hyvänä, että 2 vuotinen eskari antaa mahdollisuuden nähdä jo ennen koulun alkua mahdolliset oppimisvaikeudet lapsilla.
Elät kuplassa. Meidän lievästi puhevikainen lapsi ei saanut puheterapiaa päiväkodissa eikä eskarissa, kouluun mennessä oli jo myöhäistä eli "kunta ei korvaa, koska ei ole aloitettu ajoissa". Hieno tunne, kun oli 4 vuotta yrittänyt lapselle apua ja aina sai kuulla asiantuntijoilta, että ei vielä. Oppimisvaikeuksia ei huomata eikä toisaalta oppimistakaan.
No me päästiin päiväkodin kautta 3 vuotiaana puheterapiaan ja viime keväänä tehtiin lukitestit, jotka uusitaan vielä ennen koulun alkua. Nyt saatiin vielä maksusitoomus kaupungilta, että päästään jatkamaan puheterapiassa. Harmi, ettei kaikki pääse tuen piiriin ajoissa. Tähänkin 2 vuotinen eskari on hyvä, jotta näihin pystytään puuttumaan ennen koulun alkua.
Itsellä lukihäiriö todettiin vasta lukion viimeisenä vuonna joten tiedän hyvin miltä tuntuu käydä koulut läpi täysin ilman tukea.
Vierailija kirjoitti:
Ainoa huono puoli tosiaan on tuo joustamattomuus ja pakollisuus. Iltavuoroon menevien lapsia ei voi viedä enää vasta lounaalle ja pakkoaamut ovat vaikeita myös niille, joilla on huonosti nukkuva vauva kotona.
Esikoulu ei ole pakollinen vaan velvoittava. Esiopetuksen voi järjestää kotona. Sanot eskarissa että teette vastaavaa toimintaa kotona. Kukaan ei kysele perään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onnea kaikille lapsille päiväkodeissa, kouluissa oppimisen alkaessa. Oma lapsenlapseni syntyi korona-aikaan. Loppuivat muskarit ja kerhot, leikkipuistossa näki muita taaperoita. Nyt aloitti päiväkodin ujona ja itkuisena. Äitinsä leskeytyi ennen lapsen syntymää. Lapsi on hyvin toivottu ja rakastettu, mutta vallinneen tautiepidemian vuoksi alkuajat muine suruineen ovat olleet vaikeat. Toivon, että näinä rajoitettuina koronavuosina syntyneet ja ilman kerhoja jääneet lapset oppivat sosiaaliset taidot, puhumisen ym omissa päiväkotityhmissään päivä päivältä enemmän ja saisivat toisten seurasta oppimisen iloa.
Vierailija kirjoitti:
Eskarissa opetellaan ryhmässä olemista ja sääntöjen opettelua. Joidenkin perheiden arki ei anna hyvää perustaa siihen.
Ulkomailla tosin pitää päiväkodin opettaa lukemaan ja laskemaan. Täällä ei.
Ulkomailla mennään kouluun kolme-neljävuotiaana,ei siellä monessakaan maassa tunneta "päiväkoteja" siten kuin meillä!
sitähän tämä meidänkin systeemi nyt on,"koulua".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska muissa Euroopan maissa eskarit alkaa jo 3-vuotiaana. EU:n tavoitteena saada kaikki opetuksen piiriin.
Tavoitteena tasata eroja.
Vasusta voitte lukea tavoitteita (kymmeniä sivuja tavoitteita)
- oppimaan oppiminen
- kokonaisvaltainen hyvinvointi
- muiden ja ympäristön kunnioittaminen jne
ei todellakaan ole kyse kirjaimista tai numeroista, vaan hyvin monista asioista. Yhdessä tekemisestä, osallisuudesta, demokratiasta, oppimisen ilosta,
t. varhaiskasvatuksen ope
Miksi tuota ei toteuteta yleisesti päiväkodissa? Miksi juuri eskari?
Onneksi oma lapseni on hyvässä päiväkodissa ja oppii siellä iloisesti asioita hyvää tahtia. Kaikilla pitäisi mahdollisuus samaan.
Kaikesta huolimatta leikki on sitä lasten oikeaa työtä, ja leikkimisen kulttuuri on viime vuosikymmeninä rapautunut. Varsinkin vapaan leikin osalta. "Eskari" sanana antaa vaikutelman että varhaiskasvattajat eivät aio osaltaan korjata ongelmaa vaan antavat sen rauhassa pahentua.
No se vähän riippuu! Jos haluaa lapsesta kunnon kommunistin! Niin sitten!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska vuodessa on vaikea oppia toimimaan muiden lasten kanssa, jos on ollut vain kotona sitä ennen saati oppia käytöstapoja, odottaa vuoroa tms. Myös kieltä on vaikea oppia vuodessa. Omani aloittaa nyt eskarin. Lukee ja kirjoittaa suomeksi ja englanniksi, osaa laskea yhteen ja vähentää alueella 1-100.
Ongelmana on se, että käytöstavat, vuoron odottaminen jne. ei ole mikään eskarijuttu, koska eskarissa toimii vahvimman oikeus. Toisten kanssa toimiminen on asia, joka opitaan pomo-periaatteella eli eskarissa joku lapsista on pomo, toiset tottelevat eikä hoitajat tähän puutu.
Kotona tavallisessa suomalaisessa perheessä hoidetut lapset ovat huomattavasti koulukypsempiä kuin 2 vuotta eskarissa olleet. Tosin kotihoidetuille lapsille ei enää ole olemassa kunnollisia kouluja, koska suurin osa on jonkinlaisia eläintarhan ja avovankilan risteytyksiä.
Niin ne kotihoidetut eivät osaa toimia ryhmässä ja joutuvat sitten kiusatuiksi.
Olin itse kotihoidossa eskarin alkuun asti, osallistuin siis itse aikoinaan 1v eskarikokeiluun ennen kuin eskarit laajennettiin yleisemmin päiväkotien yhteyteen. Ei ollut ongelmia toimia ryhmässä eikä kiusattu.
Ja koska kaikki Suomen nykylapset on kloonattu sinusta, niin tämän pitäisi kaikkien kohdalla mennä kuten sinulla. Ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskoisin, että varsinainen kohderyhmä eivät ole sinun ja minun taitavat ja lahjakkaat lapset, vaan tällä pyritään rauhoittamaan ja opettamaan tavoille nuo kaikki naapureiden häirikkökakarat ja ne, joille suomenkielen äännemaailma ei ole ihan yhtä tuttu. Ja jossainhan ne lapset täytyy pitää, kun vanhemmat ovat töissä, joten samapa se on, millä nimellä tuota hoitopaikkaa kutsutaan.
Eli taas kohderyhmänä on häiriköt ja muut ongelmatapaukset? Niinpä niin.
Tavallisia lapsia ei ajattele kukaan.
Sama henkilökunta siellä eskarissa on kuin päiväkodissa. Miten ne siellä 5v edkarissa saa nuo häiriköt sen kummemmin kuriin?
Eihän tämä vaikuta tavallisiin lapsiin juuri mitenkään. Menevät aamulla päiväkotiin ja tulevat iltapäivällä pois. Osaa ajasta kutsutaan eskariksi ja vanhemmille tulee pienempi lasku. Mikä ongelma tässä on?
Ja kauempana asuvat voivat saada lapsilleen ilmaisen kuljetukseen eskariin. Aiemmin oli 5v ilmainen puolipäivähoito (Helsinki), mutta siihen piti itse kuljettaa. Nyt on kuljetus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eskarissa opetellaan ryhmässä olemista ja sääntöjen opettelua. Joidenkin perheiden arki ei anna hyvää perustaa siihen.
Ulkomailla tosin pitää päiväkodin opettaa lukemaan ja laskemaan. Täällä ei.
Ulkomailla mennään kouluun kolme-neljävuotiaana,ei siellä monessakaan maassa tunneta "päiväkoteja" siten kuin meillä!
sitähän tämä meidänkin systeemi nyt on,"koulua".
Niin no, ainakin meidän päivähoitoa ulkomailla nimitettiin yhtenä päivänä kouluksi toisena päiväkodiksi. Sillä ei ollut merkitystä. Todistusta ei saatu, paitsi kun siiryyttiin "koulukouluun". Systeemejä ei voi verrata. Meilläkin puhutaan nykyään "alkukasvatuksesta".
Vierailija kirjoitti:
Siemenet turhautumiselle, kun opetus onkin turhauttavaa saman jauhamista.
Sitä se eka luokkakin joillekin. Toivottavasti tämän jälkeen varsinainen koulu voi alkaa oikean opetuksen jo ekana vuonna.
Meillä tosin ollu hyvät opettajat, jotka ovat kyenneet tarjoamaan haastetta. Lisäksi hyvä olla joku harrastus, jossa ei pärjää pelkällä talentilla. Muuten tulee vaikeuksia myöhemmillä luokilla, ehkä joillekin paljonkin myöhemmin. ;) Kaikkien lapset on niin lahjakkaita.
Olen huomannut, että koulua usein kritisoidaan 20-50v. takaisilla tiedoilla ja kokemuksilla. Esim. meidän lasten koulussa ei ole ollut koskaan sitä ällöä sienisalaattia, joka minulle tulee koulun ruokalasta mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma taitaakin olla teissä, ketkä luulee että teidän täydellinen kolme kieltä puhuva matikkanero ei tarvi eskaria tai on liian hyvä yleiseen ryhmään. Onpa ylimielinen ajatus. Opettakaa ikäryhmän mukaisia asioita, niin ei tule yllätystä. Erot tasoittuu viimeistään kolmannelle luokalle mennessä, vaikka kuinka luulitte lapsenne olevan edellä kaikessa. Turhaa puskette lasta täydellisyyteen, siitä aiheutuu todella ahdistuneita perfektionismiin taipuvaisia pieniä opiskelijoita. Sori, mutta tää on nähty moneen kertaan.
T. Koulunkäynnin ohjaaja
Vähän ilkeästi korjoitettu, mutta asiaa silti. Monella lapsella on vähintään yhdessä perusjutussa yllättävän isoja ongelmia. Se on normaalia.
Perfektionismi on kyllä sisäsyntyistä, tosin periytyvää. Turha syyllistää siitä vanhempia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska muissa Euroopan maissa eskarit alkaa jo 3-vuotiaana. EU:n tavoitteena saada kaikki opetuksen piiriin.
Tavoitteena tasata eroja.
Vasusta voitte lukea tavoitteita (kymmeniä sivuja tavoitteita)
- oppimaan oppiminen
- kokonaisvaltainen hyvinvointi
- muiden ja ympäristön kunnioittaminen jne
ei todellakaan ole kyse kirjaimista tai numeroista, vaan hyvin monista asioista. Yhdessä tekemisestä, osallisuudesta, demokratiasta, oppimisen ilosta,
t. varhaiskasvatuksen ope
Miksi tuota ei toteuteta yleisesti päiväkodissa? Miksi juuri eskari?
Onneksi oma lapseni on hyvässä päiväkodissa ja oppii siellä iloisesti asioita hyvää tahtia. Kaikilla pitäisi mahdollisuus samaan.Kaikesta huolimatta leikki on sitä lasten oikeaa työtä, ja leikkimisen kulttuuri on viime vuosikymmeninä rapautunut. Varsinkin vapaan leikin osalta. "Eskari" sanana antaa vaikutelman että varhaiskasvattajat eivät aio osaltaan korjata ongelmaa vaan antavat sen rauhassa pahentua.
Miten teillä eskari on toteutettu? Puhutko teoriassa vai käytännössä? Meillä eskari tarkoitti, että päiväkotiryhmä siirtyi tekemään eskarijuttuja osan päivästä ilman pienempiä. Meillä lapset tykkäsi. Iso osa päivästä oli silti normaalia päivähoitoa.
Sarkasmisi ei osu nyt - olen eri, mutta hiukan ihmettelen viestiäsi.
Kaksikielisyys on normaalia, kun kotona puhutaan kahta kieltä tai kotona yhtä ja tarhassa/pihalla toista. Lukemisen ja kevyen laskemisen kulttuurin opetusta saa kotona, luonnollista tietä, jos lapsi on kiinnostunut ja utelias oppimaan ja ymmärtämään asioita.