Onko liian myöhäistä antaa 3,5kk vanha vauva adoptioon :(
Lapsi oli siis silkka vahinko ja huomattiin raskaus niin myöhään etten saanut enää aborttia, menkat tuli normisti ja kaiken tiukimmatkin housut mahtu jalkaan eikä mitään muita oireita. Ajateltiin että kyllä me siihen lapseen kiinnytään mutta mitään kiintymistä ei ole tapahtunut. Olin jo aiemmin varatulla tyttöjen reissulla 5 päivää poissa enkä kaivannut vauvaa yhtään, miestä ja koiraa kylläkin. Samoin mies sanoo että ihana mennä työmatkoille, vaikka kaipaakin mua, mutta ei vauvaa. Mitään kiintymyssuhdetta kummallakaan meistä ei ole vauvaan, lähinnä vaan vituttaa toi ja ollaan jo mietitty et voitais pistää se asuun omilleen kun täyttää 16 :/ Tuntuu ihan hirveältä kirjoittaa tälläistä, mutta me ei oikeesti tiedetä mitä tehdä. Lapsi on isovanhemmilla hoidossa 3-7 päivänä viikossa 3-9 tuntia kerralla, ne on siihen paljon enemmän kiintyneitä kuin me, isovanhempia on siis lapsella 8 kun meidän molempien vanhemmat on mennyt uusiin naimisiin meidän ollessa kouluikäisiä. Lapsi nukkuu pinniksessä eri huoneessa ja koira meidän välissä. Toi on mun mielestä ehkä paras tapa kuvata meidän elämää tällä hetkellä :(
T. Henkisesti edelleen vela
Kommentit (372)
Ilman muuta lapsi adoptioon niin pian kuin mahdollista. Siis lapsen takia.
En minäkään lasta halunnut. Ehkäisynä oli pillerit. Mutta kun oli niin järjettömiä migreenikohtauksia niin sitten väärässä kohtaa kiertoa pilleri ei ehtinyt imeytyä ja raskaana oltiin. En todellakaan halunnut.
Aborttia en halunnut tehdä, olisihan silloin ollut "moraaliton ihmishirviö ja tappaja". Eli pidon lapsen ja masennuin jo raskausaikana. Syntyi keskosvauva, minulle hankalat komplikaatiot ja ekaa kertaa hänen kanssaan ihan kahdestaan sylikkäin oltiin kun hän oli 4 viikkoa. Imetys ei siinä vaiheessa enää onnistunut. Oli sellainen olo, että tuossa nyt on vauva sylissä. Ihan vaan tavallinen vauva, ei minun vauva. Ei mitään rakkauden tunnetta.
Lapsi olisi pitänyt antaa adoptioon. Mutta sekin olisi ollut moraalisesti väärin, olisi tehnyt minusta ihmishirviön ja psykopaatin ja ties mitä, miksi ap:ta täällä on nyt haukuttu. Neuvolassa kerroin tunteistani, sanoivat kyllä se siitä aikanaan jne. Teillä oli vaikea alku jne.
Ekat 6kk oli helvettiä. Mies oli töissä koko ajan, lasta piti ruokita 3 tunnin välein yötä päivää. Vihasin lasta ja vihasin itseäni. Ja häpesin tämän takia itseäni niin paljon vaikka tilanne olisi pitänyt tunnustaa niin kuin ap kiihkoamatta ja rohkeasti tekee. Hoidin alkuun vauvaa huonosti, en koskaan hymyillyt, annoin huuta ja kaikkea muuta kamalaa.
Tuossa tuo 7-vuotias poika nyt on. Iloinen, empaattinen ja hyväsydäminen vaikka välillä tietty kiukuttelee ihan niin kuin muut tuon ikäiset. Kyllä minä häntä tavallaan rakastan, ruokin ja hoidan. Sittemmin lapsen isän kanssa erottiin ja en vaan jaksa odottaa, että poika menee isälleen ja inhoan sitä kun poika tulee kotiin.
Koulussa on melkein luokan paras, on paljon ystäviä jne., mutta rakastavamman äidin olisi saanut jostain muualta. Pakko tää nyt hoitaa loppuun saakka, koska ei peruuttaakaan enää voi.
AP, luota oman tunteeseesi. Älä välitä mitä muut sinusta sanovat tai puhuvat. koska tunnistat itse nyt tuon tilanteen tarkoittaa se sitä, että oikeasti haluat vain parasta lapsellesi, mutta sinä, syystä tai toisesta, ehkä tuntemattomasta, et vaan pysty sitä antamaan.
Huom. tämä keskustelu on avattu 21.8. Olisi kyllä kiva tietää, miten tässä kävi.
Oi onpas hankala tilanne. Mutta entäs jos pakottaisitte itsenne viettämään enemmän aikaa vauvan kanssa. Nythän se varmasti tuntuu arkea sekoittavalta kun kuulostaa ettette ole kunnolla sopeutuneet tilanteeseen? Tehkää jtn ajatusleikkeijä; milloin olit onnelminen vauvasta yms.
Parempi sen lapsen on päästä pois tuollaisesta kylmästä ja tunteettomasta ympäristöstä. Tosin olette jo tuolla kylmällä suhtautumisella aiheuttaneet koko iän kestävän henkisen vamman. Ja adoption yhteydessä taas uuden. Molempia vammoja voi kutsua hylkäämisiksi. Ei ole mikään ihme, jos lapsi myöhemmin, viimeistään aikuisena kulkee terapioissa, kun ihmissuhteet eivät onnistu. Hylkäämiskokemusten jälkeen ihmisen on usein hyvin vaikea sitoutua ja luottaa toiseen ihmiseen. Koko ajan on pelko jossakin syvemmällä, että ei tämä kuitenkaan kestä, vaan kohta taas hylätään. Kokemusta on, vaikken adoptoitu olekaan
[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 23:34"]
Kauheita vastuuttomia ihmisiä :( Lapsi huostaan tollasilta!!
[/quote]
Kuinka niin vastuuttomia, hehän tunnustavat tosiasiat ja yrittävät hoitaa asiat niin, että lapsi pääsisi rakastavaan perheeseen? Minkäs sille mahtaa jos ei sovi vanhemmaksi, ei varmaan ole kenenkään oma syy.
Soita sosiaalitoimeen ja sano että haluat antaa lapsen pois. Viimeistään seuraavana päivänä lapsi haetaan jos kotikunnassanne ei ole älytöntä ruuhkaa. On todella rohkeaa antaa oma lapsensa adoptoitavaksi mutta hienoa että uskallatte jos tosissaan ette häntä halua itse kasvattaa. Kaltaisianne vanhempia saisi olla paljon enemmänkin! Mikään ei ole lapselle huonompi vaihtoehto kuin elää perheessä jossa hänestä ei oikeasti välitetä. Adoptio on todella hyvä vaihtoehto.
ohiksena, mutta kuinka moni teista, jotka tassa ketjussa olette arvostelleet ap:ta esim. siita, ettei tehnyt aborttia ajoissa tms. teette joka (tai edes joka 2.) kuukausi raskaustestin varmuuden vuoksi, jos raskausoireita ei ole, (kuukautiset voi tulla raskaudesta huolimatta, kaikilla ei ole 28pv tai edes saannollinen kierto) ehkaisy on hoidettu eli ette edes pida raskautta mahdollisena? Ma en tee ja meilla ei edes ole ehkaisya kaytossa. Hyva maalta huudella, ku merella on hata... Saikohan ap lapsen adoptioon? En ikina oleta automaattisesti mitaan avausta provoksi, varsinkaan, jos aihe herattaa keskustelua ja mukana on mielenkiintoisia nakokulmia :)
[quote author="Vierailija" time="21.08.2014 klo 00:45"]
[quote author="Vierailija" time="21.08.2014 klo 00:40"]
[quote author="Vierailija" time="21.08.2014 klo 00:30"]
Älkää nyt enää naiko, ettei tule lisää "vahinkoja". Molemmilta piuhat poikki, kun ehkäisyä wt:t ei yleensäkään handlaa. Ei teidän tosiaan kannata lisääntyä.
[/quote] Mulla on yksi lapsi enkä todellakaan halua toista. Kerro ihmeessä miten tällainen alle 30vee saa sen sterin, kun tunnut tuon ehkäisyn ylijumalatar olevan. En halua avioliittoani pilata pihtaamalla seksiä ja itsekin sitä mielelläni harrastaisin. Mutta pillerit aiheuttaa ikäviä sivuvaikutuksia, kierukka ei sovi ja kumit ei ole kovin varmoja. Mitäs tehään? Ärsyttää vaan toi piuhat poikki huutelu. Laittaisin, jos saisin!!!
[/quote]
Voithan pyytää kohdunpoistoa, niin saat vaihdevuodetkin aikaistettua. Loppuu rutina.
[/quote]
Sitä ei saa ilman painavaa perustetta, ehkäisy ei sellainen ole. Eikä sen poisto mitään vaihdevuosia aiheuta.
Josko neuvoisi vasta kun tietäisi, mistä puhuu.
Mitä te täällä enää melskaatte ja haukutte! uskoisin ap.n puolenvuoden aikana jo ratkaisunsa tehneen ja tilanne ratkennut suuntaan tai toiseen.
Tämä on täyttä soopaa. AP kertoo olevansa iältään 30 - 40, mutta kirjoitustyyli ja ilmaisu korkeintaan 15-vuotiaan tasoa. Eikä hän maininnut mitän siitä että olisi kehitysvammainen. Aikuinen, normaali ihminen ei kirjoittaisi näin kömpelöitä provoja.
[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 14:35"]Tämä on täyttä soopaa. AP kertoo olevansa iältään 30 - 40, mutta kirjoitustyyli ja ilmaisu korkeintaan 15-vuotiaan tasoa. Eikä hän maininnut mitän siitä että olisi kehitysvammainen. Aikuinen, normaali ihminen ei kirjoittaisi näin kömpelöitä provoja.
[/quote]
Ja sinä luulet että kirjoitustyyli kertoo iän? 50v anoppini kirjoittaa huonommin kuin 10 v tyttöni.. onko siis lapseni sittenkin anoppini?
Nyt haluan tietää mitä tässä kävi!! Tuskin koskaan saadaan tietää.... Voisin ottaa lapsen sulta hoitoon ja antaa isovanhempien silti nähdä häntä. Kaikki voittaisi. mutta kiintoisin lapseen luultavasti hyvin nopeasti eli en kyllä sitten luopuisi jos muuttaisitkin mieltäsi (epäilen) .
Tämä on täyttä soopaa. AP kertoo olevansa iältään 30 - 40, mutta kirjoitustyyli ja ilmaisu korkeintaan 15-vuotiaan tasoa. Eikä hän maininnut mitän siitä että olisi kehitysvammainen. Aikuinen, normaali ihminen ei kirjoittaisi näin kömpelöitä provoja. [/quote] Ja sinä luulet että kirjoitustyyli kertoo iän? 50v anoppini kirjoittaa huonommin kuin 10 v tyttöni.. onko siis lapseni sittenkin anoppini?
Enpä tiedä anopistasi, kun en tunne. Sanoin vain ettei tuo ole aikuisen tekstiä.
Mitä pienokaiselle lopulta tapahtui?
[quote author="Vierailija" time="21.08.2014 klo 00:13"]Lapsi oli siis silkka vahinko ja huomattiin raskaus niin myöhään etten saanut enää aborttia, menkat tuli normisti ja kaiken tiukimmatkin housut mahtu jalkaan eikä mitään muita oireita. Ajateltiin että kyllä me siihen lapseen kiinnytään mutta mitään kiintymistä ei ole tapahtunut. Olin jo aiemmin varatulla tyttöjen reissulla 5 päivää poissa enkä kaivannut vauvaa yhtään, miestä ja koiraa kylläkin. Samoin mies sanoo että ihana mennä työmatkoille, vaikka kaipaakin mua, mutta ei vauvaa. Mitään kiintymyssuhdetta kummallakaan meistä ei ole vauvaan, lähinnä vaan vituttaa toi ja ollaan jo mietitty et voitais pistää se asuun omilleen kun täyttää 16 :/ Tuntuu ihan hirveältä kirjoittaa tälläistä, mutta me ei oikeesti tiedetä mitä tehdä. Lapsi on isovanhemmilla hoidossa 3-7 päivänä viikossa 3-9 tuntia kerralla, ne on siihen paljon enemmän kiintyneitä kuin me, isovanhempia on siis lapsella 8 kun meidän molempien vanhemmat on mennyt uusiin naimisiin meidän ollessa kouluikäisiä. Lapsi nukkuu pinniksessä eri huoneessa ja koira meidän välissä. Toi on mun mielestä ehkä paras tapa kuvata meidän elämää tällä hetkellä :(
T. Henkisesti edelleen vela
[/quote]
Aika hauska 4/5.
Voi antaa adoptioon. Lähtekää systemaattisesti viemään asiaa eteenpäin, tottakai neuvolan reaktio on tuollainen koska aina lapsi pyritään ensisijaisesti pitämään biologisilla vanhemmillaan.
Ei kuitenkaan ole kenenkään etu, jos ette lastamme halua tai rakasta. Lapsi kärsii, te kärsitte.. Lapsi eniten.
Minulla on lapsia ja lapsenlapsia, mutten silti ymmärrä ap.n saamaa viharyöppyä. Omiani rakastan täysillä.
Eikö ap ole tekemässä oikein, jos heistä kerran ei rakastaviksi vanhemmiksi ole? Mitä hän voi sille, että tuli vahingossa raskaaksi toimista huolimatta eikä keskeytystä saanut?
[quote author="Vierailija" time="14.01.2015 klo 21:18"]
[quote author="Vierailija" time="21.08.2014 klo 00:40"][quote author="Vierailija" time="21.08.2014 klo 00:30"] Älkää nyt enää naiko, ettei tule lisää "vahinkoja". Molemmilta piuhat poikki, kun ehkäisyä wt:t ei yleensäkään handlaa. Ei teidän tosiaan kannata lisääntyä. [/quote] Mulla on yksi lapsi enkä todellakaan halua toista. Kerro ihmeessä miten tällainen alle 30vee saa sen sterin, kun tunnut tuon ehkäisyn ylijumalatar olevan. En halua avioliittoani pilata pihtaamalla seksiä ja itsekin sitä mielelläni harrastaisin. Mutta pillerit aiheuttaa ikäviä sivuvaikutuksia, kierukka ei sovi ja kumit ei ole kovin varmoja. Mitäs tehään? Ärsyttää vaan toi piuhat poikki huutelu. Laittaisin, jos saisin!!! [/quote] Sama tilanne täällä. Päälle vielä lateksiallergia. Jumalauta, että ärsyttää. Steriä olen käynyt vinkumassa ehkäsyneuvolassa lapsen syntymästä asti. (Olin sillon 25v) Jos vahinko sattuu, teen abortin.
[/quote]
Sain myöntävän steripäätöksen kun todettiin että mikään ehkäisy ei vaan käy ja kuparikierukkaan en uskaltanut lähteä luottamaan enää toista kertaa. Yhden lapsen olen saanut ja siitä todennut että ei kiitos enempää, koska voimavaratkaan ei riitä Lääkärit laittoivat sen perusteluineen valviraan koska halusivat itse pestä kätensä vastuusta. Ja valvirassa lupa myönnettiin. Olen 26.
[quote author="Vierailija" time="13.07.2015 klo 12:33"]
Minulla on lapsia ja lapsenlapsia, mutten silti ymmärrä ap.n saamaa viharyöppyä. Omiani rakastan täysillä.
Eikö ap ole tekemässä oikein, jos heistä kerran ei rakastaviksi vanhemmiksi ole? Mitä hän voi sille, että tuli vahingossa raskaaksi toimista huolimatta eikä keskeytystä saanut?
[/quote]
Ja tiedän että vanha ketju, joten tässä kohtaa lähinnä mielipide tälläisestä tilanteesta ylipäätään.
Höpö höpö pystyyhän se sitä rakkiaki hellimää ja hoivamaan. Hyi sua , olet todella kylmä ihminen .