Miksi avaruudellinen hahmotuskyky on älykkyyttä, mutta tunteiden tunnistaminen ei?
Jotkut ihmiset ovat hyviä pyörittelemään kolmiulotteisia esineitä mielessään. Samat ihmiset voivat olla todella huonoja tunnistamaan tunteitaan ja motiveejaan. Toisilla tuo menee toisinpäin.
Onko jotenkin itsestäänselvää, että avaruudellinen hahmotuskyky on yksi älykkyyden muodoista, mutta kyky tunnistaa tunteitaan ym ei? Avaruudellinen hahmotuskykyhän kuuluu älykkyysosamäärän käsitteeseen. Monet puhuvat myös tunneälystä, mutta ne jotka haluavat pitää kiinni vakiintuneesta ÄO-käsitteestä, eivät halua tunnustaa tunnelälyn olemassaoloa. Miksi?
Kommentit (868)
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla voidaan tieteen metodeilla määritellä tunneäly?
Tunneäly on henkilökohtainen ominaisuus. Se on olemassa, mutta ei ole olemassa "mittaria", millä se voitaisiin mitata.
Älykkyys on henkilökohtainen, mitattavissa oleva ominaisuus.
Just näin. Tunneälyä ei voida mitata ja siksi tunneälyä saattaa olla hyvinkin paljon sekä erittäin älykkäillä että vähemmän älykkäillä mutta kun mennään sinne älyn alarajoille niin en usko että tunteita löytyy niin kovin paljon. Enemmänkun hyvin heikkolahjaiset ovat aivan pihalla siitä ympärillä tapahtuu.
"Jotkut ihmiset ovat hyviä pyörittelemään kolmiulotteisia esineitä mielessään. Samat ihmiset voivat olla todella huonoja tunnistamaan tunteitaan ja motiveejaan. Toisilla tuo menee toisinpäin."
Tällainen ajattelu on muuten hämmentävän yleistä, että jos joku on esimerkiksi poikkeuksellisen älykäs, se tarkoittaa vakavia puutteita jollain toisella osa-alueella. Tai käänteisesti että alhaista älykkyyttä tasapainottaa jokin toisenlainen lahjakkuus.
Todellisuudessahan asia ei mene alkuunkaan näin, vaan esimerkiksi älykkyys nimenomaan korreloi positiivisesti monien muidenkin "hyvien" ominaisuuksien kanssa. Samoin on myytti, että hyvännäköiset ihmiset olisivat todennäköisemmin luonnevikaisia ja vastaavasti rumat taas sitten "sisäisesti kauniita". Siinäkin asia on juuri päinvastoin.
Maailma ei tosiaankaan toimi niinkuin joku idealistinen Disney-kupla.
Tunneälyssä naiset luulevat olevansa parempia- tosin tämä ei näy koskaan missään!
Päinvastaisesta kyllä on havaintoja...
Vierailija kirjoitti:
"Jotkut ihmiset ovat hyviä pyörittelemään kolmiulotteisia esineitä mielessään. Samat ihmiset voivat olla todella huonoja tunnistamaan tunteitaan ja motiveejaan. Toisilla tuo menee toisinpäin."
Tällainen ajattelu on muuten hämmentävän yleistä, että jos joku on esimerkiksi poikkeuksellisen älykäs, se tarkoittaa vakavia puutteita jollain toisella osa-alueella. Tai käänteisesti että alhaista älykkyyttä tasapainottaa jokin toisenlainen lahjakkuus.
Todellisuudessahan asia ei mene alkuunkaan näin, vaan esimerkiksi älykkyys nimenomaan korreloi positiivisesti monien muidenkin "hyvien" ominaisuuksien kanssa. Samoin on myytti, että hyvännäköiset ihmiset olisivat todennäköisemmin luonnevikaisia ja vastaavasti rumat taas sitten "sisäisesti kauniita". Siinäkin asia on juuri päinvastoin.
Maailma ei tosiaankaan toimi niinkuin joku idealistinen Disney-kupla.
Ted Bundy oli monen mielestä varsin hyvännäköinen
En jaksanut lukea yli 40 sivua, onko ap vastannut tähän (aloitushan on vanha, tuskin enää tulee vastaamaan)
Eli millä perusteella hän sanoo - "Avaruudellinen hahmotuskykyhän kuuluu älykkyysosamäärän käsitteeseen."
Itse olen tehnyt mensan testin, mulle on siis laskettu älykkyysosamäärä ja pääsin jäseneksi, enkä mielestäni tehnyt tehtäviä joissa olisi ollut avaruudellista hahmotuskykyä. Loogista päättelykykyä kyllä. Ja kahdessa tasossa, ei kolmessa. ;) Tehtävät eivät vaadi hahmotusta tai "pyörittelyä" vaan loogisuutta, tyyliin jos on jonossa
x
xx
xxx
Niin mikä on seuraava, onko se
xxxx
y
xyxyxy
x
Tämä oli siis tehtävistä aivan ensimmäinen, mutta tikku-ukoilla. Tuon kun ratkaiset, on äo ainakin 1. (vitsi)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys ja tunteet ovat toisensa täysin poissulkevat. Ihminen ei voi olla yhtä aikaa järkevä ja puhtaasti rationaalinen sekä tunteikas ja vaistojen vietävänä.
Hah. Ihminen tekee lähes kaiken tunteiden perusteella. Se kannattaa tunnistaa heti, ettei kuvittele tekevänsä järkeviä ratkaisuja, kun oikeasti tunteet määrää. Jotkut ihmiset haluavat kuvitella tekevänsä kaikki ratkaisunsa rationaalisesti, koska kokevat olevansa silloin älykkäämpiä ja hallitsevansa tilannetta. Jos joku ulkopuolinen tulisi tarkastelemaan tilannetta, näkee kuitenkin selvästi miten on monesti tunnesyyt voittaneet.
Onhan meillä se yksi esimerkki kun joltain amerikkalaismieheltä katosi jossain onnettomuudessa(?) tunteet. Hän oli pelkästään rationaalisuutensa varassa (ja oli hyvin älykäs), mutta elämä alkoi luisua
Ja älykkyys oli mitattu ennen onnettomuutta? Eiköhän aivojen toimintaa nnepuolen vaurioitumisellako tunteiden katoaminen todettiin?
Vierailija kirjoitti:
Tuo tunneäly ei taida olla mitenkään järkevästi mitattavissa?
Rakentaako tunneälyllä kestävän sillan?
Ei se oikein ole mitattavissa, eivätkä psykologit ole mitenkään yksimielisiä siitä, että se on mielekäs käsite.
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys ja tunteet ovat toisensa täysin poissulkevat. Ihminen ei voi olla yhtä aikaa järkevä ja puhtaasti rationaalinen sekä tunteikas ja vaistojen vietävänä.
Ei se ihan noin mene😅
Ihmisen on tarkoitus olla älykäs nisäkäs.
Jokaisella ihmisellä on omat vahvuudet.
Missä sinä olet taitava? Mistä sinä tiedät paljon? Mitä sinä ymmärrät hyvin? Missä on sinun osaamisesi, mihin osaamisesi painottuu?
Mihin kiinnostuksesi on kohdistunut luonnollisesti, mikä vetää sinua puoleensa?
Onko jotakin joka on sinulle luontaisesti helppoa? Onko jotakin jossa kehityt ilman erityisiä ponnisteluita? Onko jotakin jonka tekemistä ja kehittämistä rakastat?
Missä on sinun intohimosi? Mikä asia vie sinua eteenpäin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys ja tunteet ovat toisensa täysin poissulkevat. Ihminen ei voi olla yhtä aikaa järkevä ja puhtaasti rationaalinen sekä tunteikas ja vaistojen vietävänä.
Ei se ihan noin mene😅
No ei. Eivät ymmärrä älykkyyttä oikein.
Kun yhdistetään perinteinen älykkyysosamäärä ja tunneäly, saadaan aikaan huippuyksilö.
Intrapsyykkinen älykkyys on Gardenerin moniälykkyysteoriassa yksi älyn muoto.
Koska elämmä patriarkaatissa. Ei mitään muuta syytä.
"Olisi mielenkiintoista, että kertoisit, miten esimerkiksi kahta viimeistä voitaisiin objektiivisesti mitata ja mittaustulokset asettaa asteikolle, josta voidaan vetää johtopäätökset ja tilastollisesti pätevät tulokset.
Pieruhuumori ei varsinaisesti ole mikään merkki älykkyydestä. Vai onko mukana nauraminen (ymmärtäminen) sitten sitä sosiaalista älykkyyttä? Sarkasmi kuuluu samalle arviointisuoralle, mutta mihin kohtaan? Sanotaan, että sitä ei edes tyhmemmät tajua.
Alkuasukasteini voi hakkaa bongoaan, ja tykätä kaveriensa kanssa aikaansaadusta yksinkertaisesta tuotoksesta. Soittaja voi olla porukan "älykkäin", koska kukaan muu ei saa aikaan niin kovaa ääntä aikaan, tai nopeaa tahtia? Tai joku voi säveltää sinfonian.
Linnut laulaa. Jollakin lajilla lintuyksilöiden laulu on uniikkia. Jokaisella omansa. Mikä niistä on älykkäin?"
Mielestäni paljastat kommenteillasi, ettet itse kuulu älykkäimpien ja lahjakkaimpien kärkeen. Kuvittelet ehkä olevasi kovinkin älykäs.
Miksi törkeiden rikosten teko on muka älykkyyttä silloin kun ne tehdään todella oudoin menetelmin ja ei taparikollisten toimesta, kun taas se joka ne tajuaa ja vihjailee, on sitten muka ei niin älykäs kun on joutunut uhriksi?
Ja vastauksena ap:lle. En ole ikinä arvostanut matemaattista älykkyyttä sen kummemmin, eikä sitä pidäkään. Voivat olla täysin läpimätiä ja haitallisia jopa muille ihmisille ja yhteiskunnalle.
Aina kun tulee puheeksi avaruudellinen hahmottaminen (olen mies), mielessäni pyörittelen 80-luvun alun IBM PC:n vihermustamonitorilla rautalankamallinnettua 3D kuutiota :D
"Älykkyys ja tunteet ovat toisensa täysin poissulkevat. Ihminen ei voi olla yhtä aikaa järkevä ja puhtaasti rationaalinen sekä tunteikas ja vaistojen vietävänä."
Ihminen voi olla älykäs mutta jättää älynsä käyttämättä koska tunteet vievät.
On kaksi eri asiaa olla älykäs ja toimia älykkäästi.
Vierailija kirjoitti:
Tuo tunneäly ei taida olla mitenkään järkevästi mitattavissa?
Rakentaako tunneälyllä kestävän sillan?
Ei siltaa, mutta kestäviä ihmissuhteita. Mikä sitten on mielenterveyden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeämpää: kestävän sillan vai kestävän ihmissuhteen rakentaminen?
Vierailija kirjoitti:
Nää tunneäly lässyttäjät on aina jotain mammoja jotka kuulu sen päiväkodin tädiltä. Ei, siitä nepsyisestä purjopirjosta ei saada älykästä uusilla säännöilläkään 😁😁
Ihan vaan tunteista, niitä on miehilläkin. Mutta se äly, jos esim. kauppaostoksista unohtuu puolet kun on viehättäviä naisia kaupassa, niin se siitä älystä sitten.
Oletko kuitenkin huomannut, että aika usein suuret tunnekuohut laantuvat nopeasti ja looginen äly astuu remmiin?