Miksi avaruudellinen hahmotuskyky on älykkyyttä, mutta tunteiden tunnistaminen ei?

tyhmille on oireellista kysellä tyhmiä...älä ap munaa itseäsi enempää...

Kaikenlaisia ihmisiä tarvitaan. Loogisiakin. Mutta eivät he voi tulla väittämään että ovat parempia kuin muut. Jostain syystä he ovat usein ylimielisiä ja sehän lähtee tunteesta. Tietokoneet ovat hyvin loogisia mutta eivät koskaan ylimielisiä.

Nykyään on muotia tämä tunteiden sanoittaminen ja analysointi. Joka hitsin tuntemukselle pitää löytää juurisyy ja mielellään diagnoosi. Jos naisella on ollut huono päivä, niin aikansa kun analysoidaan ja tunnistetaan sitä, niin 100% varmuudella se saadaan jollakin tavalla analysoitua miehen syyksi.

Eikö lässytystä ole jo tarpeeksi? Tarvitaan enemmän tekijöitä kuin kissan paapojia tässä yhteiskunnassa.

Tunteista vatvominen ei ole samaa kuin omien tunteidensa tiedostaminen ja ymmärtäminen, saati jonkinlainen tunteiden määrän ja laadun mitta. Mutta vatvominen taatusti korreloi vahvasti hölösuisuuden ja suupalttiuden kanssa. Kynis.mies

Vierailija kirjoitti:

Natsijohtajista suurin osa kuului älykkyydeltään parhaaseen kymmenykseen, Göring oli ns. nero. Myös monella uskovaisella on korkea äo. Monen tietämällä Päivi Räsäsellä oli yo-todistuksessa kuusi laudaturia ja juurikin niissä perinteisissä alykkyyttä vaativissa aineissa (pitkä matikka, fyssa ja kemia). Tämä vaan sen takia, että useimpien ateistien mielestä älykäs ihminen ei voi uskoa Jumalaan.

Korkea äö( siis se mensan testissä mittaama), kertoo kyllä jostain poikkeuksellisesta kyvystä. Siitä ei voi suoraan vetää johtopäätöksiä millekään muulle elämänalueelle. Jäsenissä on niin siivoojia, professoreita, lääkäreitä, taksikuskeja. Älykkyys ei suojaa poliittiselta tai uskonnolliselta fanaattisuudelta, ei takaa rikasta ja menestyvää elämää eikä hyviä ihmissuhteita. Tietysti, "oikein käytettynä", se avaa enemmän mahdollisuuksia. Suomalaisia, tunnettuja mensan jäseniä on ainakin MIkael Jungner, Markus Selin, Oskari Katajis

Tarkennetaanpa tätä vielä. Eli tieteellisesti on nimenomaan todistettu moneltakin taholta, että uskonnolliset ihmiset ovat vähemmän älykkäitä kuin ateistit.

Se että pärjää hyvin ylioppilaskirjoituksissa ja saavuttaa korkeakoulututkinnon, kertoo vain siitä että ihminen on normaali ja jaksaa opiskella. Monet uskonnolliset ihmiset elävät herran pelossa ja nuhteessa mikä taas voi motivoida jaksamaan puurtamista. Tätä ei kannata suoraan rinnastaa älykkyyteen vaikka opiskelun sivutuotteena tapahtuukin usein älyllistä kehitystä ainakin useimmilla ihmisillä. Tosin mainisemasi kansanedustajan kohdalla en ole tästä lainkaan vakuuttunut.

Vierailija kirjoitti:

Koska toisessa tyypillisesti miehet ovat hyviä ja toisessa naiset.

Roskaa! Molemmat ilmaisevat älykkyyttä. Maailmassa on tuhansia älykkyystestejä, joista - tietenkin - jotkut ovat rajoittuneempia ja huonompia kuin toiset.

Niistä enemmän hahmottamiseen ja loogis-matemaattiseen ajatteluun painottuvista testeistä ollaan pikkuhiljaa pääsemässä eroon.

Yleisellä tasolla. Toki ne edelleen ovat tärkeitä vaikkapa ydinfysiikan testeissä.

Älykkyyden ilmentymiä ovat mm. kielellinen hahmottaminen, musikaalisuus, huumori jne.

Vierailija kirjoitti:

Eikö lässytystä ole jo tarpeeksi? Tarvitaan enemmän tekijöitä kuin kissan paapojia tässä yhteiskunnassa.

Ap ei puhunut sen enempää lässytyksestä kuin kissoistakaan mitään.

Vierailija kirjoitti:

Ihmisen aivot kehittyy niiin että lapsena erilaisia yhteyksia solujen välillä on liikaa ja aivojen kehittyessä niitä karsiutuu siten että ne yhteyden mitkä ovat olosuhteiiden ärsykkeille alttiit jättävät nämä yhteyydet.

Tähänkö perustuu se, että tunnekylmien ja autoritääristen boomerivanhempien, jotka olleet itse yhteisöllisiä, tunnekylmän kasvatuksen seurauksena paljon pienemmissä alenevissa polvissaan on suhteellisen paljon introvertteja?

Aivot on hyvin plastiset. Ja tuohon faktaan yhdistettynä, että vauvoilla ja pikkulapsilla neuraalisia yhteyksiä karsiutuu, ja "oppimisen" myötä jäljelle jäävät vahvistuu ja luo vahvempia "polkuja", joihin johtaa takaisinkytkentäpolkuja myöhemmin lähes kaikkialta. Introverttius on siis "opittua". Vaikka perusrakenteisiin liittyvät  neurotoiminnalliset seikat onkin havaittavissa ja määriteltävissä. Aivot on plastisuuden sallimina muuntautuneet toimimaan tietyllä tavalla? Kuuliainen, hiljainen ja näkymätön lapsi sellaiseksi pakotettuna, myös pitkälti muovautuu sellaiseksi kehittyessään?

Kun yhteiskunnan sosiaaliset arvot muuttuu, kuten olemme saaneet havaita, että esim. työmarkkinat haluaa täysin toisin ominaisuuksin varustettuja sosiaalisia ekstrovertteja tiimipelaajiksi "dynaamiseen" joukkueeseen, jossa sanomisen nopeus on valttia harkitsemisen jälkeisen sijaan, on yhtälö liian vaikea liian monelle.

Epigeneettinen muuntuminen ei ole enää siinä määrin mahdollista. Neliön muotoisiksi hiotut palat ei solahda kolmioille räätälöityihin aukkoihin. Se ei ole palojen vika, vaan sahaajan, joka ei ymmärrä sahatessaan sahata aukkoja molemmille.

Vierailija kirjoitti:

Tuo tunneäly ei taida olla mitenkään järkevästi mitattavissa?

Rakentaako tunneälyllä kestävän sillan?

Todellakin rakentaa! Tunneälyllä luodaan siltoja ihmisten välille. Se jos mikä on hyödyllistä ja rakentavaa.

Minusta tunneäly ja mm. metaforien ymmärtäminen on älykästä. Sitä en tiedä, mitä mieltä tiede on tuosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyysosamäärä on täytynyt testata niin, että kulttuuri ei siihen juuri vaikuta ja siksi mm. kielelliset jutut on poistettu. Mutta miten tämä sitten mittaa älykkyyttä laajasti, sitä en käsitä. Olen itse tyhmä kuin saapas jossain ns. loogisessa ajattelussa ja avaruudellisessa hahmottamisessa, mutta kielellisesti pärjään hyvin, on ilmeisesti tunneälyä jne. ja elämä on sillä tavalla sujunut hyvin. Mutta en tosiaan ikinä maailmassa uskaltaisi tehdä älykkyystestiä, koska sen perusteella olisin varmaan ihan vajaa :(

Se on vain luulo, että kulttuurin vaikutus voitaisiin eliminoida ei-kielellisillä tehtävillä. Esimerkiksi kuviopäättelyssä vaadittava kyky yleistää kuvion logiikka täysin eri kontekstiin ei ole mikään sisäsyntyinen kyky, vaan opittava ajattelutapa. Monissa ku

Looginen päättelypolku on huono ja ymmärtämätön. Huippuälykäs voisi pitää siivoamistaan vaan mahdollistajana. Tehdä mekaanisesti ja samaan aikaan äly pyörittelisi päässä koko ajan muuta sisältöä. Palkka voi mahdollistaa paikan (koti), välineistöä ja mahdollisuuksia toteuttaa työn ulkopuolella älyään palvelevia ja palkitsevia asioita. Ei älykkyys ole sitä, että joku kertoo jollekin (opettaja) jonkun toisen ajattelemia asioita, ja se on siin, ja alat toteuttaa toisen ajatuksia ja valmiita malleja (kopio), jotka ei ole omien aivojesi uusia tuotoksia. Lapsella äly riittää jopa siihen, että opitaan jopa "tuottamaan" kävelyä, joka prosessina ei ole yksinkertainen. Tai oppii jo varhain älyllään ottamaan kynän käteensä peukalon ja etusormen väliin, ja piirtämään vaikka jonkun viivan. Siihen ei pysty tällä planeetalla yksikään muu elollinen ihmisen lisäksi.

 

 

Koska jälkimmäinen on akkojen hommaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska toisessa tyypillisesti miehet ovat hyviä ja toisessa naiset.

Roskaa! Molemmat ilmaisevat älykkyyttä. Maailmassa on tuhansia älykkyystestejä, joista - tietenkin - jotkut ovat rajoittuneempia ja huonompia kuin toiset.

Niistä enemmän hahmottamiseen ja loogis-matemaattiseen ajatteluun painottuvista testeistä ollaan pikkuhiljaa pääsemässä eroon.

Yleisellä tasolla. Toki ne edelleen ovat tärkeitä vaikkapa ydinfysiikan testeissä.

Älykkyyden ilmentymiä ovat mm. kielellinen hahmottaminen, musikaalisuus, huumori jne.

Olisi mielenkiintoista, että kertoisit, miten esimerkiksi kahta viimeistä voitaisiin objektiivisesti mitata ja mittaustulokset asettaa asteikolle, josta voidaan vetää johtopäätökset ja tilastollisesti pätevät tulokset.

Pieruhuumori ei varsinaisesti ole mikään merkki älykkyydestä. Vai onko mukana nauraminen (ymmärtäminen) sitten sitä sosiaalista älykkyyttä? Sarkasmi kuuluu samalle arviointisuoralle, mutta mihin kohtaan? Sanotaan, että sitä ei edes tyhmemmät tajua.

Alkuasukasteini voi hakkaa bongoaan, ja tykätä kaveriensa kanssa aikaansaadusta yksinkertaisesta tuotoksesta. Soittaja voi olla porukan "älykkäin", koska kukaan muu ei saa aikaan niin kovaa ääntä aikaan, tai nopeaa tahtia? Tai joku voi säveltää sinfonian.

Linnut laulaa. Jollakin lajilla lintuyksilöiden laulu on uniikkia. Jokaisella omansa. Mikä niistä on älykkäin?

Vierailija kirjoitti:

Eräs entinen koulukaverini oli tai on siis varmaan vieläkin huippuälykäs, sai aina kymppejä kansakoulussa aineesta kuin aineesta ja myöhemmin hän pääsi lukemaan itsensä jopa ihan korkeimman oikeuden tuomariksi asti, mutta autokoulun inssiajon läpäisi vasta viidennellä kerralla:).

Minä läpäisin inssiajon neljännellä kerralla. ÄO on 122. Olen kai ns. erityisherkkä ja huono hallitsemaan tunteitani. Inssiä varmaan ärsytti jokin minussa. Hän edesauttoi käytöksellään ensimmäisen reputuksen.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään on muotia tämä tunteiden sanoittaminen ja analysointi. Joka hitsin tuntemukselle pitää löytää juurisyy ja mielellään diagnoosi. Jos naisella on ollut huono päivä, niin aikansa kun analysoidaan ja tunnistetaan sitä, niin 100% varmuudella se saadaan jollakin tavalla analysoitua miehen syyksi.

Ei syy ole miesten, vaan miehiä suosivan kulttuurin. Siihen osallistuvat myös suurin osa naisista, osa tiedostamattaankin

Mainitkaapa joitakin tunneälyn mestareita!

Vierailija kirjoitti:

Älykkyystestit ovat siten laaditut, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin jo ennen testejä ollutta intuitiivista älykkyyden käsitettä. Testit ovat siis jo olleen käsitteen OPERATIONAALISTAMISTA, eli mitattavaksi saattamista.

Alkuperäisissä testeissä oli kuitenkin sama vika kuin intuitiivisessa käsitteessä. Ne antoivat naisille huonomman tuloksen. Siihen aikaan yksinkertaisesti luultiin, että naiset olisivat vähä-älyisempiä. Kysymykset valittiin uudelleen, jolloin naiset saivat keskimäärin saman pistemäärän kuin miehet.

Tunneälykkyydellä tarkoitetaan itse asiassa sosiaalisuutta. Sen mittaamiseksi on jo kauan ollut testistöjä ja niiden käyttö on edelleen runsasta. Kielellisesti ei ole mitään ylärajaa luoda käsitteitä, jotka joidenkin mielestä poikkeavat jo olevista. Ei niitä kaikkia varten kannata luoda testistöä, tulee vain loputon moninaisuuden sekasotku, josta ei ota selkoa edes velho Gruusiasta. Kynis.mi    <

Sosiaalisella ihmisellä ei aina ole hyvät sosiaaliset taidot. Tuolloin hän ei ole tunneälykäs.

Vierailija kirjoitti:

Natsijohtajista suurin osa kuului älykkyydeltään parhaaseen kymmenykseen, Göring oli ns. nero. Myös monella uskovaisella on korkea äo. Monen tietämällä Päivi Räsäsellä oli yo-todistuksessa kuusi laudaturia ja juurikin niissä perinteisissä alykkyyttä vaativissa aineissa (pitkä matikka, fyssa ja kemia). Tämä vaan sen takia, että useimpien ateistien mielestä älykäs ihminen ei voi uskoa Jumalaan.

Korkea äö( siis se mensan testissä mittaama), kertoo kyllä jostain poikkeuksellisesta kyvystä. Siitä ei voi suoraan vetää johtopäätöksiä millekään muulle elämänalueelle. Jäsenissä on niin siivoojia, professoreita, lääkäreitä, taksikuskeja. Älykkyys ei suojaa poliittiselta tai uskonnolliselta fanaattisuudelta, ei takaa rikasta ja menestyvää elämää eikä hyviä ihmissuhteita. Tietysti, "oikein käytettynä", se avaa enemmän mahdollisuuksia. Suomalaisia, tunnettuja mensan jäseniä on ainakin MIkael Jungner, Markus Selin, Oskari Katajis

Mielenkiintoista. Mielestäni MikaelJungner ja Oskari Katajisto vaikuttavat tyhmiltä. Tai Mikael Jugner voi olla vain rajoittunut kokemusmaailmaltaan.

Tavallaan myös urheilijan lahjakkuutta motorisissa taidoissa voitaisiin pitää älykkyytenä, koska yhtä lailla se vaatii aivokapasiteettia kuin vaikka looginen päättelykyky tai tunneälykin. Motorista lahjakkuutta tai tunneälyä on kuitenkin hankalampi mitata perinteisten älykkyystestien keinoilla.

Jollakulla saattaa olla hyvinkin korkea ÄO mutta olla silti täysin onneton jokapäiväisessä elämässä tarvittavissa taidoissa. Esimerkiksi autismin kirjon ihmisissä on paljon sellaisia, joiden ÄO on huomattavasti keskitasoa parempi mutta sosiaalisen elämän taidot ja motoriikka täysin olemattomia.

Vierailija kirjoitti:

Tuo tunneäly ei taida olla mitenkään järkevästi mitattavissa?

Rakentaako tunneälyllä kestävän sillan?

Joku on varmaan sanonut jo, mutta jokaiseen tunteeseen liittyy tyypillinen ilme ja esimerkiksi kuvatesteillä voi tätä helposti mitata. Monia muitakin luotettavia testejä voitaisiin kehittää, jos jotakuta kiinnostaisi.