Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tajusin, etten halua omistusasuntoa koskaan
01.08.2021 |
En halua sitoutua. Elämme puolison kanssa hyvässä vuokra-asunnossa, joka on pitkäaikainen ja yksityisestä yhtiöstä. Vuokra on kahdestaan maksaen ihan kohtuullinen, halvempi kuin jos lyhentäisimme lainaa. Laitan kaikki ylimääräiset rahat puoliksi osakkeisiin/rahastoihin ja puoliksi elämän kivoihin hetkiin, kuten matkustamiseen (jos sinne vielä joskus pääsee). Rahaa on pelkkää matkailua varten 6 tonnia säästössä.
Kun vanhenemme, haemme jotakin KEVAn vanhusasuntoa, jonne taitaa olla 55-vuotta ikäraja. Niitä on Helsingissä hyvillä pakoilla ja kohtuullisilla hinnoilla. Laskin, että jos ihmeitä ei tapahdu, osake/rahastopotissa on jo n 200 tonnia. Sillä ja tulevalla eläkkeellä sitten reissaamme ja reissaamme (ja voimme käyttää yksityisiä lääkäripalveluja).
En minä ole koskaan ollut oman asunnon perään. Olen muuttanut kai 15 kertaa elämässäni. Ihan sama. Mutta elämänlaatu tulee minulle ja vaimolleni muusta.
Kommentit (119)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun olet asunut 10 vuotta vuokralla, olet noin 100 000 euroa köyhempi vs. jos olisitkin maksanut asuntolainaa.
Köyhtymisesi jatkuu tätä tahtia niin kauan kuin asut vuokralla.
Siis häh? Olen hyväpalkkaisessa työssä, rahaa jää koko ajan reippaasti säästöön vaikka vuokralla asunkin. Lisäksi olen saanut perintöä, vanhuus on siis rahallisessa mielessä turvattu mikäli vanhaksi elän. Omalla kohdalla omistusasunto tuntuisi lähinnä riesalta, ei minulla ole ketään perillistä kenelle jättää asunto.
Ihan ok, saat sä maksaa 100 000 euroa per kymmenen vuotta "vapauden tunteesta". Ihan fine. Jos on enemmän rahaa kuin tarvitsee niin miksei sitä laittaisi kokemuksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei elämää voi hallita ja suunnitella. Elämä yllättää ja yllätyksiin täytyy sitten reagoida.
Suosittelen vielä tarkistamaan tuon vuokra-asunnon halvemmuuden suhteessa omistusasuntoon, sillä teidän maksamalla vuokralla joku on maksanut asunnon lainan ja saanut vielä tuottoakin.
Näissä keskusteluissa unohtuu välillä omistusasunnon vaatima työ, ja omistamiseen liittyvät riskit. Terveisin rakennuttajan ja remppafirmojen kanssa limboon joutunut "onnellinen" omistaja.
No mitä työtä vaatii kerrostaloasunto normaalin siivoamisen lisäksi? Ilmanvaihtokanavat putsataan, mutta eikös se kuulu vuokralla asujankin velvollisuuksiin? Kun asuntoon tekee muuttaessa pienen pintaremontin, niin aika vähän tarttee tehdä seuraavan kymmenen vuoden aikana paitsi jos ehdoin tahdoin haluaa vaihtaa vaikka seinien väriä tai lattiamateriaalia tai tehdä keittiörempan. Vuokralla asuessa joudut kinuamaan nuo asiat vuokranantajalta, jota tietysti kiinnostaa hyvin vähän se mikä on just se teidän unelmakeittiö. Hän hakee tuottoa. Sama juttu vaikka hellan kanssa. Jos vaimo haluaakin induktiolieden niin siinähän haluaa. Omistajan mielestä vanha keraaminen on ihan passeli. Ja niin edelleen.
Kerrostaloasuminen on helpointa ja halvinta, ja monessa tilanteessa juuri omistustusasuminen kerrostalossa on halvin asumismuoto. Vuokra on usein kalliimpi kuin yhtiövastike ja mahdollinen laina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt näytettiin asuntosäästäjille pitkää nenää?
Viimeisten vuosien kurssikehitys, mitä valtioiden jakama helikopteriraha on nyt boostannut entisestään antaa hieman turhan ruusuisen kuvan. Etenkin Suomirahastot ovat taantuma-aikoina polkeneet pitkiäkin aikoja paikoillaan. Toisaalta ei kenenkään maailma siihen kaadu, jos haluaa asua vuokralla.
Tuskin kukaan, joka haluaa sijoittaa on niin hullu että laittaa kaikki rahansa rahastoihin!
Vierailija kirjoitti:
Kun olet asunut 10 vuotta vuokralla, olet noin 100 000 euroa köyhempi vs. jos olisitkin maksanut asuntolainaa.
Köyhtymisesi jatkuu tätä tahtia niin kauan kuin asut vuokralla.
Nuorempana asuin vuokralla, oli toki pätkätyötä ja muuta sellaista estettä, että lainaakaan en välttämättä olisi saanut. Eipä siinä vuokraa maksaessa liiemmälti rahaa jäänyt säästöön; Visa-kortit jatkuvasti maksimiveloissa. ASP-tilin kartuttaminenkin vei vuosia.
Viimeisimmän 10 vuotta olen ollut asuntovelallisena ja tästä ajasta reilut 5,5 vuotta olen myös kartuttanut osakesäästöjäni. Nyt tilanne on jo sellainen, että osakkeissa on enemmän rahaa kuin asuntolainaa on vielä jäljellä. Visa-korttivelkaa ei ole senttiäkään. Normaalisti olen kaikki nämä vuodet elänyt eli jotenkin se oman kämpän ostaminen mahdollisti varallisuuden karttumisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei elämää voi hallita ja suunnitella. Elämä yllättää ja yllätyksiin täytyy sitten reagoida.
Suosittelen vielä tarkistamaan tuon vuokra-asunnon halvemmuuden suhteessa omistusasuntoon, sillä teidän maksamalla vuokralla joku on maksanut asunnon lainan ja saanut vielä tuottoakin.
Näissä keskusteluissa unohtuu välillä omistusasunnon vaatima työ, ja omistamiseen liittyvät riskit. Terveisin rakennuttajan ja remppafirmojen kanssa limboon joutunut "onnellinen" omistaja.
No mitä työtä vaatii kerrostaloasunto normaalin siivoamisen lisäksi? Ilmanvaihtokanavat putsataan, mutta eikös se kuulu vuokralla asujankin velvollisuuksiin? Kun asuntoon tekee muuttaessa pienen pintaremontin, niin aika vähän tarttee tehdä seuraavan kymmenen vuoden aikana paitsi jos ehdoin tahdoin haluaa vaihtaa vaikka seinien väriä tai lattiamateriaalia tai tehdä keittiörempan. Vuokralla asuessa joudut kinuamaan nuo asiat vuokranantajalta, jota tietysti kiinnostaa hyvin vähän se mikä on just se teidän unelmakeittiö. Hän hakee tuottoa. Sama juttu vaikka hellan kanssa. Jos vaimo haluaakin induktiolieden niin siinähän haluaa. Omistajan mielestä vanha keraaminen on ihan passeli. Ja niin edelleen.
Kerrostaloasuminen on helpointa ja halvinta, ja monessa tilanteessa juuri omistustusasuminen kerrostalossa on halvin asumismuoto. Vuokra on usein kalliimpi kuin yhtiövastike ja mahdollinen laina.
Uudessa kerrostaloyhtiössä oli melkoisesti korjattavaa. Vuosikaudet sai tapella ja huolehtia korjauksista niin oman asunnon kuin yhtiönkin puolesta. Rakennuttaja vältteli vastuuta ja viivytteli viimeiseen asti. Ehkä jossain vanhassa yhtiössä selviää vähällä, jos kaikki isot LVIS ja julkkarirempat on tehty pois alta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minäkään aio ostaa enkä myöskään sijoittaa, säästöjäkin on vain pahan päivän varalle. Kun ei kiinnosta vaurastuminen. En ole kiinnostunut omistamisesta enkä rikkauksista. Välillä olen töissä ja välillä en, että toki en lainaa saisikaan, mutta en halua vakituisia töitäkään kun ei sekään kiinnosta yhtään. Ihan mukavasti olen silti reissaillut ja matkakassaa on kertynyt taas kun ei koronan takia kannata vielä, lemmikki on ja varaa sen pitämiseen, syön mielestäni hyvää ruokaa ja ulkonakin silloin tällöin, välillä ostan uutta elektroniikkaa vanhentuneen tilalle tai mukavuudenhalusta, on harrastuksia, käyn teatterissa (en korona-aikana) jne.
Asun vuokralla Helsingissä. Töissä käydessä siihen on varaa ihan helposti vaikka vuokra olisi tonnin (nyt ei ole kuin vähän päälle 800), työttömänä joutuu sen verran miettimään että ansiosidonnaiselta ei kannata pudota pois. Avoliitto, ei lapsia, puoliso ei myöskään käy töissä kuin pätkittäin. Ei olla koskaan oltu edes keskipalkkaisia, vaan kaupan alan matalapalkkaa.
En tajua mihin sitä rahaa ihmisillä niin tajuttomasti menee, mutta lapsiin sitten varmaan. Onneksi ei niitä ole eikä tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun olet asunut 10 vuotta vuokralla, olet noin 100 000 euroa köyhempi vs. jos olisitkin maksanut asuntolainaa.
Köyhtymisesi jatkuu tätä tahtia niin kauan kuin asut vuokralla.
Siis häh? Olen hyväpalkkaisessa työssä, rahaa jää koko ajan reippaasti säästöön vaikka vuokralla asunkin. Lisäksi olen saanut perintöä, vanhuus on siis rahallisessa mielessä turvattu mikäli vanhaksi elän. Omalla kohdalla omistusasunto tuntuisi lähinnä riesalta, ei minulla ole ketään perillistä kenelle jättää asunto.
Siis häh, miksi edes säästät?
Vierailija kirjoitti:
No miten vaan. Itse en asuisi vuokralla. Toki joissain kohdin elämää toimiva ratkaisu. Koti ja asuminen on mulle tosi tärkeitä asioita. Ihan siksikin haluan panostaa laadukkaaseen asumiseen ja tinkiä vaikka jostain muusta. Vuokralla pitää aina tyytyä.
Vuokrattavana on ainakin isommissa kaupungeissa todella hyvätasoisia, osa uusia, asuntoja. Ei vuokralaisen tarvitse "tyytyä" johonkin, jos on varaa ja halua maksaa asumisestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuokralla vuokrarahat harakoille esim. 1000e/kk.
Osakeasunnossa vastike esim. 300e/kk, säästöä Siis 700e/kk.
Mut ihan miten vaan haluatte rahanne käyttää.
Onko teillä edes pesämunaa osakehuoneistoon? Siksihän moni asuu vuokralla kun ei ole rahaa ostaa asuntoa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi käyttää "yksityistä lääkäriä", kun on se ns. julkinen, joka sekin on nykyisin, käytännössä yksityinen. Samat lääkärit ja hoidot molemmissa, virallisen terveydenhoidon varaan, ei Suomessakaan enää, voi terveyttään luottaa. Moni olisi hengissä ja/tai terveempi, kun olisi jättänyt menemättä sinne lääkäriin.
Vierailija kirjoitti:
En kaikkea lukenut mutta voiko tyhmempää ajattelutapaa olla. Vuokraa kun maksat, on sama kuin heittäisit rahat roskiin. Koskaan et saa takaisin. Omistusasunnossa on se hyvä, että lainan maksaminen joskus loppuu. Lisäksi asuntojen arvot nousee kokoajan kuten myös vuokran hinta.
Niin, pääkaupunkiseudulla kyllä. Syrjäseuduilla et saa välttämättä edes omiasi takaisin, jos edes myydyksi saat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asutte vuokralla pienissä tai läänissä?
Paljonko on vuokra 90 m2 rivitalo?
Vierailija kirjoitti:
Vuokralla vuokrarahat harakoille esim. 1000e/kk.
Osakeasunnossa vastike esim. 300e/kk, säästöä Siis 700e/kk.
Mut ihan miten vaan haluatte rahanne käyttää.
No mutta miten se muka on säästöä, kun tuo tonni/kk menee sen asunnon ostoon. Eivät kaikki synny kultalusikka kädessä, vanhempien ja sisarusten riesaksi. Kaiken ilmaiseksi saaneet luulevat, että aina voi tehdä valintoja ja saada vieläpä kaiken, omistusasunnot, matkustelut jne eikä koskaan tarvitse itse, maksaa mistään mitään, kun ilmaiseksi raataneet ja heikommat laitetaan maksajiksi. Surullista se on elämätön elämäkin, jos ei ole kultalusikkakerhoon syntynyt.
Mä taas halusin omistusasunnon koska maksoin ihan turhan pitkään ihan massiivista vuokraa ja se vaan jotenkin otti päähän. Mutta sitten ostin ihanan ja tosi edullisen asunnon pienemmästä kaupungista. Ei haittaa että sen arvo ei nouse tai jopa laskee, se on mun luotettava tukikohta.
Mutta en missään nimessä olisi ostanut kallista asuntoa.
täällä moni omistushuuhkaja unohtanut sen faktan paljonko esim. kaksiot maksaa lähellä Helsingin keskustaa, alle 300t e voit nähdä unta näistä..eli jos ap:lla mahdollisuus vuokrata 1000e/kk tai maksaa omaksi malliin 2000e/kk ,niin mikä olikaan se kannattava juttu? kaikki eivät halua nyhjätä lähiökämpässä vain koska pääsee omistamaan sen. Pk-seudulla on tehnyt asuntojen hinnat aika hurjan hypyn viime vuosina, joten moni keskituloinenkin jättäytyy tästä kelkasta. Eri asemassa toki ne joiden 10-20v sitten hankittujen asuntojen hinnat ovat tuplaantuneet. Monet talousgurutkin asuu itse vuokralla ja kerryttävät varallisuuden muuta kautta esim. näillä sijoitusasunnoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun olet asunut 10 vuotta vuokralla, olet noin 100 000 euroa köyhempi vs. jos olisitkin maksanut asuntolainaa.
Köyhtymisesi jatkuu tätä tahtia niin kauan kuin asut vuokralla.
Siis häh? Olen hyväpalkkaisessa työssä, rahaa jää koko ajan reippaasti säästöön vaikka vuokralla asunkin. Lisäksi olen saanut perintöä, vanhuus on siis rahallisessa mielessä turvattu mikäli vanhaksi elän. Omalla kohdalla omistusasunto tuntuisi lähinnä riesalta, ei minulla ole ketään perillistä kenelle jättää asunto.
Siis häh, miksi edes säästät?
Perintöinä kaiken ilmaiseksi saaneet, eivät pysty käsittämään, että on ihmisiä jotka joutuvat valitsemaan, elämänlaadun ja omistamisen välillä. Voihan se toki olla, että vanhemmat jättävät perintöjä niille tyhmimmille, kun tietävät, etteivät ne muuten pärjäisi elämässä.
Vierailija kirjoitti:
En minäkään aio ostaa enkä myöskään sijoittaa, säästöjäkin on vain pahan päivän varalle. Kun ei kiinnosta vaurastuminen. En ole kiinnostunut omistamisesta enkä rikkauksista. Välillä olen töissä ja välillä en, että toki en lainaa saisikaan, mutta en halua vakituisia töitäkään kun ei sekään kiinnosta yhtään. Ihan mukavasti olen silti reissaillut ja matkakassaa on kertynyt taas kun ei koronan takia kannata vielä, lemmikki on ja varaa sen pitämiseen, syön mielestäni hyvää ruokaa ja ulkonakin silloin tällöin, välillä ostan uutta elektroniikkaa vanhentuneen tilalle tai mukavuudenhalusta, on harrastuksia, käyn teatterissa (en korona-aikana) jne.
Asun vuokralla Helsingissä. Töissä käydessä siihen on varaa ihan helposti vaikka vuokra olisi tonnin (nyt ei ole kuin vähän päälle 800), työttömänä joutuu sen verran miettimään että ansiosidonnaiselta ei kannata pudota pois. Avoliitto, ei lapsia, puoliso ei myöskään käy töissä kuin pätkittäin. Ei olla koskaan oltu edes keskipalkkaisia, vaan kaupan alan matalapalkkaa.
En tajua mihin sitä rahaa ihmisillä niin tajuttomasti menee, mutta lapsiin sitten varmaan. Onneksi ei niitä ole eikä tule.
Harvalla yksinasuvalla on, noin väljästi rahaa käyttää, moni ei edes haaveile mistään ulkona syömisistä, saati teatterissa käynneistä. Eikä tuo kertomasi vuokra, ole todellakaan "vain", vaan kallis vuokraksi, mutta onhan teitä kaksi sitä maksamassa.
Yksinasuvien asemaa piti parantaa, kaikki hallituspuolueet lupasivat, ei ole näkynyt eikä kuulunut. Eniten yksinasuvia on sairaus-kansaneläkeläisissä, joiden "köyhyys piti siirtää historiaan", tulikin vale-eläkekorotus, joka ei kompensoi, edes ex-äärioikeistohallituksen kipeitä leikkauksia, elinkustannusten nousua, eriarvoistamis-pakkomaksuja jne.
Alue: Aihe vapaa
Vuokralla asuminen on loistava vaihtoehto hyvin monessa kaupungissa.
Ystäviäni asuu Lahdessa, toinen Kuopiossa ja kolmas Savonlinnassa vuokralla.
Lahdessa asuva muuttaa 2 v välein, vuokra tippuu joka vuosi. Kuopiossa maksaa yhtiövastikkeen päälle 50 euroa, Savonlinnassa n 100 e enemmän, kuin mitä yhtiövastike on.
Neljännellä ystävällä loppui työt Joensuussa. Asunto on ollut myynnissä 3 vuotta.