En ymmärrä ateistien logiikkaa yhdessä asiassa
Monesti kuulee uskovaisten sanovan, että mikäli Jumalaa ei ole, ei ihminen voi olla hyvä. Ateistit alkavat yleensä vänkäämään, että kyllä ihminen voi olla hyvä vaikkei Jumalaa olisikaan.
Ateistit (ei ihan kaikki, mutta reilu 99%) ymmärtävät väitteen väärin. Uskovaiset tarkoittavat sillä, että sitä mittaria, jolla arvioidaan tekojen hyvyys/pahuus ei ole olemassa. Eli ateisti voi auttaa köyhiä, silitellä kissoja, pelastaa mummoja merihädästä, mutta kaikki nuo teot ovat neutraaleja tapahtumia, eivät "hyviä". Ne voivat tuottaa monelle ihmisille iloa, mutta niiden arvioiminen moraalisella mittarilla on älyllisesti epärehellistä.
Uskovaisilla on olemassa hyvyys/pahuus -mittari, ateisteilla ei. Ei uskovaisuus tee kenestäkään automaattisesti hyvää ja moraalista, mutta ainakin he voivat arvioita tekojaan hyviksi tai pahoiksi.
Kommentit (122)
Vierailija kirjoitti:
Ajattelisin, että empatia ja kyky asettua toisen asemaan, myötäelää toisen suruja ja iloja, on jonkinmoinen edellytys ymmärtää omakohtaisesti hyvän ja pahan käsitteitä ja luo jo itsessään jo jonkun pohjan moraalille. Kyllä tällainen ominaisuus on ihmislajissa, oli sitten lisäksi uskontoja tai filosifioita ja kaikenmoisia erilaisia kulttuureja, tapoja. Ehkäpä joillain eläimilläkin on jonkinnäköinen taito empatiaan ja ymmärrys jossain määrin hyvästä ja pahasta? Esim. delfiinit, norsut, valaat, apinat..? Miksikä ei voisi olla?
Sitten onhan ihmisissäkin esim. psykopaatteja, jolta tämä empatian kyky puuttuu. Hekin kuulemma kyllä pystyvät oppimaan hyvässä kasvatuksessa mikä on hyvää ja mikä pahaa. Se ei ilmeisesti heillä kuitenkaan pohjaudu muuhun kuin älylliseen ymmärtämiseen, ei sisäiseen kokemukseen. ...Entä jos tällainen psykopaatti on uskovainen...? En usko että hänen ymmärryksensä hyvästä ja pahasta on mitenkään syvempi kuin ei-uskovaisen psykopaatin. Vain onko ap?
Tutkimuksen mukaan ainakin rotilla on kyky tuntea empatiaa. Asiaa testattiin pitämällä yhtä rottaa ilman herkkuja, ja toiselle annettiin herkkuja. Herkkuja saanut rotta säästi ainakin yhden herkun sille, kuka ei herkkuja saanut. Myös vangitsemalla rotta epämukavasti on havaittu, että rotan ääntely epämukavassa tilanteessa on saanut toisen rotan yrittämään vangitun vapauttamista epämukavasta tilanteesta.
AP:lla taitaa olla enemmän kuin yksi asia ateistin logiikasta mitä ei ymmärrä.
Ei taida kyllä ymmärtää myöskään ateismin määritelmää.
Hienoa, että luulevainen tunnustaa ymmärryksensä vajavaisuuden.
Vierailija kirjoitti:
AP:lla taitaa olla enemmän kuin yksi asia ateistin logiikasta mitä ei ymmärrä.
Ei taida kyllä ymmärtää myöskään ateismin määritelmää.
Ap:lle erinomainen harjoitus olis kartoittaa niitä asioita, joita ei vielä ymmärrä noin niinku laajemminkii...
Uskovaisten hyvyys- ja pahuusmittari on kammottava. Kaikki jumalan hirmuteot ovat mittarinsa mukaan hyvyyttä.
Onneksi sitä julmaa jumalaa ei ole.
Ei ole yllättävää, että luulevainen ei ymmärrä. Lapsuuden aivopesussa on ymmärryskerroksia huuhtoutunut pois.
Paskapuhemittari näyttää aloituksen kohdalla maksimia.
Raamattu ei määrittele hyvää tai pahaa. Vtssä esim.jumala erehtyy
Vierailija kirjoitti:
Raamattu ei määrittele hyvää tai pahaa. Vtssä esim.jumala erehtyy
Kaikkitietävänä myös tiesi etukäteen erehtyvänsä. Erikoinen asetelma.
Ei ole erikoista että oikeassa olemisen negaatiokin - väärässä oleminen - on peräisin Jumalasta koska Jumala on kaikki.
-eri
Jos uskonnollinen ihminen tekee hyviä tekoja sen takia, että uskonnon "moraalikäsityksen" silmissä olisi parempi ihminen, niin eikö se anna aika huonon kuvan ihmisestä? Itse arvostan ateistin tekemää hyvää tekoa paljon korkeammalle, koska siinä ei ole vastaavaa motiivia.
Ihmisten käsitys hyvistä teoista pysyy aikalailla samana riippumatta mihin uskontoon kuuluu tai on kuulumatta, joten mielestäni moraalikäsitys on universaali ja uskonnosta riippumaton.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten käsitys hyvistä teoista pysyy aikalailla samana riippumatta mihin uskontoon kuuluu tai on kuulumatta, joten mielestäni moraalikäsitys on universaali ja uskonnosta riippumaton.
Moraalikäsitys ei ole uskonnollinen eikä universaali. Meillä kaikilla on loppupeleissä oma käsityksemme moraalista. Esim. lestadiolaiset ja katoliset papit suhtautuvat pe do fi liaan hyvin erikoisella tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Jos uskonnollinen ihminen tekee hyviä tekoja sen takia, että uskonnon "moraalikäsityksen" silmissä olisi parempi ihminen, niin eikö se anna aika huonon kuvan ihmisestä? Itse arvostan ateistin tekemää hyvää tekoa paljon korkeammalle, koska siinä ei ole vastaavaa motiivia.
Niin, ateistit osaa kaikenlaisia nisäkkäiden suosimia tempauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raamattu ei määrittele hyvää tai pahaa. Vtssä esim.jumala erehtyy
Kaikkitietävänä myös tiesi etukäteen erehtyvänsä. Erikoinen asetelma.
Niin, siinä on aloittajalle logiikkaa pureskeltavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Eikö uskovainen pysty arvioimaan asioita hyväksi tai pahaksi ilman uskontoa? Sisäinen kompassi on pahasti rikki, sillä jo taaperot osaavat arvioida tällaisia.
Jopa monet eläimet saavat raivokohtauksen, jos niitä kohdellaan epätasa-arvoisesti vaikka jossain kokeessa, eli toiselle annetaan parempaa ruokaa, ja nämä luulevat, ettei ihminen tietäisi mikä on oikein ja mikä väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos uskonnollinen ihminen tekee hyviä tekoja sen takia, että uskonnon "moraalikäsityksen" silmissä olisi parempi ihminen, niin eikö se anna aika huonon kuvan ihmisestä? Itse arvostan ateistin tekemää hyvää tekoa paljon korkeammalle, koska siinä ei ole vastaavaa motiivia.
Niin, ateistit osaa kaikenlaisia nisäkkäiden suosimia tempauksia.
Jos hyvät teot ovat kuitenkin lopulta vain nisäkkäiden suosimia tempauksia, niin millä tavalla niistä sitten saadaan tehtyä osoitus uskonnollisten ihmisten ainutlaatuisesta ja korkeasta moraalikäsityksestä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos uskonnollinen ihminen tekee hyviä tekoja sen takia, että uskonnon "moraalikäsityksen" silmissä olisi parempi ihminen, niin eikö se anna aika huonon kuvan ihmisestä? Itse arvostan ateistin tekemää hyvää tekoa paljon korkeammalle, koska siinä ei ole vastaavaa motiivia.
Niin, ateistit osaa kaikenlaisia nisäkkäiden suosimia tempauksia.
Jos hyvät teot ovat kuitenkin lopulta vain nisäkkäiden suosimia tempauksia, niin millä tavalla niistä sitten saadaan tehtyä osoitus uskonnollisten ihmisten ainutlaatuisesta ja korkeasta moraalikäsityksestä?
Evoluution kautta.
Hyvin harva ihminen tietää mitä ateismi on. Ap:kaan ei tiedä.
Niin. "Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen." Itse en taida uskoa persoonalliseen jumalaan. Mutta jonkunmoiseen jumaluuteen ja maailmankaikkeuden energiaan taidan kyllä uskoa. Ja jokainen ihminenkin on tavallaan maailman luoja, sillä tänne voi tehdä kaikenlaista, mitä täällä ei ennen ollut. Vähän kuin luoda tyhjästä kaikenlaista ja puuhata täällä elämässä ja maapallon pinnallan :D Luoda kaikenlaista ympärilleen.