Mistä tunnistaa, että joku on keskimääräistä älykkäämpi?

Oon monesti miettiny tätä älykkyys asiaa, että mitä se älykkyys sitte käytännössä on? Esim. Mensan netti testi sisältää mielestäni melko suppean osa-alueen älykkyys testiä. Siinä pitää vain osata päätellä mikä pala tulee seuraavaksi. Eräs tuttuni on saanut siinä testissä korkeat pisteet ja pitää itseään tavallista älykkäämpänä. Kuitenkin hänen elämässään tämä älykkyys ei näy. Asunto meni alta kun sössi raha asiansa, lapsen huoltajuus meni, töitä ei meinaa löytyä ym. Mutta ehkä hän sitten on tavallista älykkäämpi ja nuo kaikki asiat on jonkun muun vika kuin hänen itsensä kuten hän itse sanoo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtää nopeasti asiayhteydet, erilaisten laitteiden toimintamekanismit, haluaa ottaa asioista selvää, osaa esittää asiat muille helposti, nokkela järjenjuoksu ym.

Oikeasti keskivertoa älykkäämmillä on hitaampi prosessointinopeus. He eivät ole niin suoraviivaisia ja tuottavat korkeampilaatuista analyysia.

Tuo nopeuden ja älykkyyden yhteys on sitkeä myytti.

Moni keskivertoajattelija on nopea ja nokkela.

Itselläni on käsitys, että nopeat ajattelijat eivät ajattele asioita syvällisesti. Hidas viipyy pidempään ajatuksissaan, ja siksi oivaltaa asioita, joita nopea ei näe.

Käsityksesi perustuu mihin? Nopea ajattelija ehtii ajatella enemmän asioita kuin hitaampi ajattelija. Enemmän ajatteleva pääsee syvällisempiin lopputuloksiin.

Ei ole olemassa mitään "enemmän" ajattelevaa. Kaikki ihmiset ajattelevat koko ajan. Vaatii paljon harjoittelua olla ajattelematta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtää nopeasti asiayhteydet, erilaisten laitteiden toimintamekanismit, haluaa ottaa asioista selvää, osaa esittää asiat muille helposti, nokkela järjenjuoksu ym.

Oikeasti keskivertoa älykkäämmillä on hitaampi prosessointinopeus. He eivät ole niin suoraviivaisia ja tuottavat korkeampilaatuista analyysia.

Tuo nopeuden ja älykkyyden yhteys on sitkeä myytti.

Moni keskivertoajattelija on nopea ja nokkela.

Itselläni on käsitys, että nopeat ajattelijat eivät ajattele asioita syvällisesti. Hidas viipyy pidempään ajatuksissaan, ja siksi oivaltaa asioita, joita nopea ei näe.

Käsityksesi perustuu mihin? Nopea ajattelija ehtii ajatella enemmän asioita kuin hitaampi ajattelija. Enemmän ajatteleva pääsee syvällisempiin lopputuloksiin.

Ei ole olemassa mitään "enemmän" ajattelevaa. Kaikki ihmiset ajattelevat koko ajan. Vaatii paljon harjoittelua olla ajattelematta.

Ehkä tuon kirjoittaja "enemmän" ajattelemisella tarkoitti monimutkaisempaa ajattelua, jossa impulsseja pääsee tietoisuuteen keskivertoa enemmän. Erilaisia ratkaisumahdollisuuksia ja niitä kyseenalaistavia ajatuksia on siis enemmän. Siksi näyttää hitaammalta muille.

Vierailija kirjoitti:

Tuohon uteliaisuuteen ja sen eri lajeihin. Muistatteko miten se menee se "sääntö" (ja kuka sen sanoi), että pienet mielet puhuvat ihmisistä, keskiverrot puhuvat oliko se nyt asioista, ja suuret mielet puhuvat ideoista. Jotenkin tuohon tapaan, mutta en muista kunnolla. Muistaako joku?

Kuta kuinkin noin menee. Jos ihminen on kiinnostunut vaikka psykologiasta ja kehittää ja testaa omia ajatusmallejaan seuraamalla muiden ihmisten elämää (ja jopa utelemalla), onko hän automaattisesti pahansuopa kyttääjä?

Itse vastaan lukematta muita vastauksia, että älykkyydessä olisi kyse kokonaisvaltaisesta uteliaisuudesta asioita ja elämää kohtaan. Ei niin, että on autistisen kiinnostunut ja huippu jossain tietyssä asiassa tai edes muutamassa, vaan janoaa tietoa ympäristöstään laajalla skaalalla, ns. kaikki käy, eli hyvä yleissivistys - esimerkiksi seuraa kaikkea uutisointia, kun taas verrokki keskittyy vain tiettyihin, oman mielenkiinnon aihealueisiin. Uteliaisuus voi kohdistua tutkimusmielessä siis ihmisiinkin, miksi a johtaa kohtaan b tai mikä ratkaisu kävisi kanssaihmisen ongelmaan, mutta ei koskaan niin, että kalastaisi tietoa vaikkapa jakaakseen sitä eteenpäin, eli motiivi lopulta erottaisi älykkään verrokeistaan.

Toiset luulee olevansa älykkäitä ja toiset tietää olevansa älykkäitä. Siinä on vissi ero.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyttäkin on monenlaista. Tuskin kukaan on älykäs joka alueella.

Useimmat, jotka ovat todella älykkäitä ovat kyllä keskimääräistä älykkäämpiä jola sektorilla.

Taidat rajata älykkyyden tekniseen ja ehkä matemaattiseen älykkyyteen.

Todella monet tuntuvat tekevän juuri kuten kuvasit. Ihminen voi olla sosiaalisesti erittäin älykäs muttei ole sitä teknisesti tai matemaattisesti. Tai päinvastoin. 

Mitäköhän tuolla mystisellä sosiaalisella älyllä sitten niinku tekee? Varoo ison pyssyn piippua korvet luimussa? Perinteinen looginen älykkyys taitaa kuitenkin olla se mihin kaikki kytkeytyy. Kun on aina tilanteen tasalla ja pää tekee nopeasti uusia arvioita sekä laskelmia, niin on helppo olla rennosti ja (myös sosiaalisten) tilanteiden päällä niin sanotusti. Sosiaalinen älykkyys lienee lähinnä sosiaalista sensitiivisyyttä. Sitä on tai ei ole, ja tuo koskee myös älykkäitä. Autistiset matemaattiset nerot ovat vain yksi kapea ilmentymä älykkyydestä. Monet suuret taiteilijat taas älyn ja sosiaalisen taidokkuuden yhteisvaikutuksesta.

Joistakin varmasti tunnistaa ja toisista ei.

Jos on vain hieman keskimääräistä älykkäämpi, niin veikkaan että sitä on vaikea tai mahdoton tunnistaa. Eri asia, jos on huippuälykäs.

Vierailija kirjoitti:

Tämäkään ei ole mikään mustavalkoinen asia. Joku, jolla on esim. hitaat hoksottimet, saattaa kyetä ajattelemaan hyvinkin abstrakteja asioita ja pyöritellä vaikka mitä mielessään.

Harvemmin hitaat hoksottimet. Hidas ulosanti ennemminkin. Ajattelee vain pitkän kaavan kautta, ennen kuin sanoo mitään.

Tunsin erittäin älykkään alle kolmekymppisen suomalaisen matematiikan professorin, joka ei osannut itse solmia kengännauhojaan, joten solmin ne hänelle.

Johtopäätös: mitä älykkäämpi ihminen, sitä vaikeampi hänen on solmia kengännauhojaan. :-D

Vierailija kirjoitti:

Äo-testistä yli 100.

Ketjun ainoa tosi vastaus ol’ dirty bastard -parafraseerauksen ohella.

Vierailija kirjoitti:

Nopea oppimiskyky ja hyvä ongelmanratkaisukyky. Tyäpaikalla älykkään huomaa mm. siitä, että älykkäälle helppoja asiat, jotka ovat muille vaikeita. Oppii esim. uudet ohjelmistot nopeasti ja sitten neuvoo muita.

Tämä on muuten totta ainakin omalla kohdallani. Tällaistahan ei voi mitenkään sanoa kuulostamatta itserakkaalta, mutta satun olemaan jonkin verran keskivertoa älykkäämpi, ja niin peruskoulussa, lukiossa, yliopistolla kuin ammattikorkeassakin olen aina päätynyt ns. apuopettajaksi, kun saan asiat tehtyä muita nopeammin ja mieluusti selitän niitä muille kun opettaja ei ehdi joka paikkaan.

Itse en ole mikään erityinen nero vaikkapa matematiikassa, vaan tasaisesti keskivertoa parempi kielissä, luonnontieteissä, kuvataiteessa jne. Puhtaassa luovuudessa taas huomaan jääväni esim. parin lukihäiriöisen kaverin varjoon täysin, minusta ei ikinä tulisi kirjailijaa tai kuvataiteilijaa tai keksijää, sellainen täysin outside the box -ajattelu ei ole vahvuuteni. Mutta olemassa olevia asioita opin todella nopeasti ja osaan myös yhdistellä niitä luovasti.

Tunnen kaksi henkilöä, jotka ovat saaneet armeijan älykkyystesteisä parhaan mahdollisen tuloksen. Molemmat heistä ovat mukavia, lämpimiä ja laaja-alaisia ottamaan muut ihmiset huomioon. Eivät katso ketään alaspäin, eivät käyttäydy sarkastisesti tai muutenkaan ilkeile.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuohon uteliaisuuteen ja sen eri lajeihin. Muistatteko miten se menee se "sääntö" (ja kuka sen sanoi), että pienet mielet puhuvat ihmisistä, keskiverrot puhuvat oliko se nyt asioista, ja suuret mielet puhuvat ideoista. Jotenkin tuohon tapaan, mutta en muista kunnolla. Muistaako joku?

Kuta kuinkin noin menee. Jos ihminen on kiinnostunut vaikka psykologiasta ja kehittää ja testaa omia ajatusmallejaan seuraamalla muiden ihmisten elämää (ja jopa utelemalla), onko hän automaattisesti pahansuopa kyttääjä?

Oliko Eleanor Roosevelt( tyhmät muista ihmisistä, keskiverrot siitä mitä on tapahtunut ja älykkäät ideoista..)?

Tuuheat kulmakarvat.

Tuttavani sai mielentilatutkimuksessa älykkyysosamääräkseen 114, eli on keskimääräistä älykkäämpi. Hän vaikuttaa minusta ihan tavalliselta, paitsi että on rikollinen.

Vierailija kirjoitti:

Itse vastaan lukematta muita vastauksia, että älykkyydessä olisi kyse kokonaisvaltaisesta uteliaisuudesta asioita ja elämää kohtaan. Ei niin, että on autistisen kiinnostunut ja huippu jossain tietyssä asiassa tai edes muutamassa, vaan janoaa tietoa ympäristöstään laajalla skaalalla, ns. kaikki käy, eli hyvä yleissivistys - esimerkiksi seuraa kaikkea uutisointia, kun taas verrokki keskittyy vain tiettyihin, oman mielenkiinnon aihealueisiin. Uteliaisuus voi kohdistua tutkimusmielessä siis ihmisiinkin, miksi a johtaa kohtaan b tai mikä ratkaisu kävisi kanssaihmisen ongelmaan, mutta ei koskaan niin, että kalastaisi tietoa vaikkapa jakaakseen sitä eteenpäin, eli motiivi lopulta erottaisi älykkään verrokeistaan.

Hyvin tiivistetty! Kerrankin samaa mieltä jostain tällä palstalla 😂

Käyttäjä5296 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuohon uteliaisuuteen ja sen eri lajeihin. Muistatteko miten se menee se "sääntö" (ja kuka sen sanoi), että pienet mielet puhuvat ihmisistä, keskiverrot puhuvat oliko se nyt asioista, ja suuret mielet puhuvat ideoista. Jotenkin tuohon tapaan, mutta en muista kunnolla. Muistaako joku?

Kuta kuinkin noin menee. Jos ihminen on kiinnostunut vaikka psykologiasta ja kehittää ja testaa omia ajatusmallejaan seuraamalla muiden ihmisten elämää (ja jopa utelemalla), onko hän automaattisesti pahansuopa kyttääjä?

Oliko Eleanor Roosevelt( tyhmät muista ihmisistä, keskiverrot siitä mitä on tapahtunut ja älykkäät ideoista..)?

Eleanor Rooseveltia hyvinkin.

"Great minds discuss ideas; average minds discuss events; small minds discuss people."

Oikeasti huippuälykkäiden ajattelu on niin korkealentoista ettei sitä tavallinen pulliainen käsitäkään ja täten molemmat pitkästyttävät toisiaan; keskiverto ei vain tajua "einsteinin" ajatuksenjuoksua eikä nero puolestaan pysty ymmärtämään keskiverron tajuamattomuutta.