Lue keskustelun säännöt.
Mistä tunnistaa, että joku on keskimääräistä älykkäämpi?
Kommentit (157)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyyttäkin on monenlaista. Tuskin kukaan on älykäs joka alueella.
Useimmat, jotka ovat todella älykkäitä ovat kyllä keskimääräistä älykkäämpiä jola sektorilla.
Uskallan objektiivisten tulosten valossa väittää olevani keskimääräistä älykkäämpi. Monella sektorilla. En kuitenkaan väittäisi olevani sitä jokaisella sektorilla eikä minusta kaikki muutkaan ole. Joillakin on vain vahva kielellinen lahjakkuus ja joillain matemaattislooginen.
Sen verran uskaltaisin kuitenkin väittää, että hyvä oppimismenestys matemaattisissa aineissa korreloi usein yleisesti hyvään koulumenestykseen. Ehkä matematiikkaa käsittelevät aivot pystyvät käsittelemään myös reaaliaineita niin, että ne ymmärretään aidosti eikä vain päntätä pintapuolisesti.
Tämä on pitkälti totta. Yleinen älykkyystesti testaakin juuri tuota avaruudellista hahmotuskykyä. Tämä kyky näkyy hyvinä tuloksina matematiikassa.
Avaruudellinen hahmotus taas kertoo loogisesta päättelykyvystä eli syy-seuraussuhteiden loogisesta ketjusta. Tästä syystä älykkäät eivät ole niitä jotka ajattelematta hyväksyvät kaiken ympärillä pyörivän informaation vaan haluavat ottaa itse selvää asioista ennen mielipiteensä esittämistä tai muiden mielipiteiden hyväksymistä.
Asioita voi oppia kertauksen voimalla kun riittävän kauan toistaa samaa niin tyhmempikin oppii mutta loogisesti älykäs haluaa tietää ensin koko kokonaisuuden että pystyy päättelemään opettelemaansa asiaa suhteessa siihen.
Avaruudellinen hahmotuskyky on vain yksi osa-alue matemaattisessa lahjakkuudessa. Jopa hahmotushäiriöinen ihminen voi olla matemaattisesti erittäin lahjakas. Olikos Einstein yksi kuuluisimmista esimerkeistä tästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtää nopeasti asiayhteydet, erilaisten laitteiden toimintamekanismit, haluaa ottaa asioista selvää, osaa esittää asiat muille helposti, nokkela järjenjuoksu ym.
Oikeasti keskivertoa älykkäämmillä on hitaampi prosessointinopeus. He eivät ole niin suoraviivaisia ja tuottavat korkeampilaatuista analyysia.
Tuo nopeuden ja älykkyyden yhteys on sitkeä myytti.
Moni keskivertoajattelija on nopea ja nokkela.
VÄÄRIN. Älykkäillä prosessointinopeus on tehokkaampi, mutta heillä on myös enemmän prosessoitavaa. Tyhmä suorittaa yhden prosessoinnin ja on tämän seurauksena varma mielipiteestään. Älykkäällä prosessointi jatkuu analysoiden eri näkökulmia.
Pohdittavaksi: Miten Einstein menestyi koulussa ja arkielämässä?
Vierailija kirjoitti:
On helppo omaksua uusia asioita
On hyvä muisti
On kärsivällinen ja peräänantamaton/sitkeä
Tulee toimeen hyvin erilaisten ihmisten kanssa
Ei tee numeroa asioista eikä "melskaa"
Suhtautuu rationaalisesti ja rauhallisesti, ei menetä hermojaan
Menestyy koulussa
On matemaattisesti lahjakas
On kielellisesti lahjakas
On utelias ja kiinnostunut ympäröivästä maailmasta
Lukee paljon ja laaja-alaisesti
Tutkii ja selvittää tarvittaessa ja muutenkin
On rauhallinen ja tieteeseen nojaava
Kyseenalaistaa
On itsestään varma ja luottaa itseensä, riippumatonTuossa muutama piirre omasta 19v teinistäni joka aloittaa nyt yliopiston ja on älykäs.
Valitettavasti äiti on tyhmä ja lapsi perii älykkyyden (tai tyhmyyden tässä tapauksessa äidiltään), joten todennäköisyydet eivät ole puolellasi.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä ihmisellä on sitä laajempi sanavarasto mitä älykkäämpi hän on.
Ei sanavarasto osoita älykkyyden määrää. Oli pakko kommentoida kun niin tyhmä yleistys tuli. Työkavereissa totesin sen että mitä vähemmän puhuu paskaa niin sitä tehokkaampi. Sanavarstohan on vain opeteltua eikä se osoita millään tavoin älykkyyttä. Älykkäämpi voi olla se joka ei ole mitään sanavarastoja opetellut eikä kirjoista lukemalla mitään opetellut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtää nopeasti asiayhteydet, erilaisten laitteiden toimintamekanismit, haluaa ottaa asioista selvää, osaa esittää asiat muille helposti, nokkela järjenjuoksu ym.
Oikeasti keskivertoa älykkäämmillä on hitaampi prosessointinopeus. He eivät ole niin suoraviivaisia ja tuottavat korkeampilaatuista analyysia.
Tuo nopeuden ja älykkyyden yhteys on sitkeä myytti.
Moni keskivertoajattelija on nopea ja nokkela.
VÄÄRIN. Älykkäillä prosessointinopeus on tehokkaampi, mutta heillä on myös enemmän prosessoitavaa. Tyhmä suorittaa yhden prosessoinnin ja on tämän seurauksena varma mielipiteestään. Älykkäällä prosessointi jatkuu analysoiden eri näkökulmia.
Tuo on totta, mutta on myös tiedossa että poikkeukselliseen lahjakkuuteen liittyy hitaampi prosessointinopeus. Huom. hitaampi ulkoapäin kellolla mitattuna. Todellisuudessa se prosessointi on korkealaatuisempaa. Juuri kuten tuossa kuvasit. Sen prosessoinnin aikana tapahtuu enemmän ja otetaan huomioon eri näkökulmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyyttäkin on monenlaista. Tuskin kukaan on älykäs joka alueella.
Useimmat, jotka ovat todella älykkäitä ovat kyllä keskimääräistä älykkäämpiä jola sektorilla.
Uskallan objektiivisten tulosten valossa väittää olevani keskimääräistä älykkäämpi. Monella sektorilla. En kuitenkaan väittäisi olevani sitä jokaisella sektorilla eikä minusta kaikki muutkaan ole. Joillakin on vain vahva kielellinen lahjakkuus ja joillain matemaattislooginen.
Sen verran uskaltaisin kuitenkin väittää, että hyvä oppimismenestys matemaattisissa aineissa korreloi usein yleisesti hyvään koulumenestykseen. Ehkä matematiikkaa käsittelevät aivot pystyvät käsittelemään myös reaaliaineita niin, että ne ymmärretään aidosti eikä vain päntätä pintapuolisesti.
Tämä on pitkälti totta. Yleinen älykkyystesti testaakin juuri tuota avaruudellista hahmotuskykyä. Tämä kyky näkyy hyvinä tuloksina matematiikassa.
Avaruudellinen hahmotus taas kertoo loogisesta päättelykyvystä eli syy-seuraussuhteiden loogisesta ketjusta. Tästä syystä älykkäät eivät ole niitä jotka ajattelematta hyväksyvät kaiken ympärillä pyörivän informaation vaan haluavat ottaa itse selvää asioista ennen mielipiteensä esittämistä tai muiden mielipiteiden hyväksymistä.
Asioita voi oppia kertauksen voimalla kun riittävän kauan toistaa samaa niin tyhmempikin oppii mutta loogisesti älykäs haluaa tietää ensin koko kokonaisuuden että pystyy päättelemään opettelemaansa asiaa suhteessa siihen.
Avaruudellinen hahmotuskyky on vain yksi osa-alue matemaattisessa lahjakkuudessa. Jopa hahmotushäiriöinen ihminen voi olla matemaattisesti erittäin lahjakas. Olikos Einstein yksi kuuluisimmista esimerkeistä tästä.
Meillä oli yläasteella tällainen hahmotustesti, josta sain kaikki oikein (60 eri tehtävää). Matikassa en kuitenkaan ollut mikään haka koskaan ja en tehnyt läheskään aina mm. matikan kotitehtäviä. Lukiossa sitten tämä kostautui ja olin jäljessä koko ajan. Olin matikassa melko keskinkertainen paria väläytystä lukuunottamatta siellä täällä (aivan liian virhealtis/hidas/huolimaton ja tein nk. helppoja virheitä esim. lasku laskettu oikein ja alleviivattu lopputulos kopsattu väärin apupaperista). Kuitenkin olen nykyisin työssä, joka on käytännössä pelkkää logiikkaa sekä päättelyä. Mutta missään vaiheessa en ole kokenut olevani matemaattisesti lahjakas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älykkyyttäkin on monenlaista. Tuskin kukaan on älykäs joka alueella.
Näin on.
“Jokainen on nero. Mutta jos tuomitset kalan sen perusteella kuinka se kiipeää puuhun, se elää koko elämänsä uskoen että se on tyhmä.”
–Albert Einstein-
Vierailija kirjoitti:
Tunnen henkilön, joka on matemaattisesti pätevä ja ongelmanratkaisukyky on uskomaton. Kuitenkin aivan toivoton tapaus mm. arkielämän perusasioissa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä.
Itse arvostan jälkimmäisiä asioita.
Minäkin tunnen pari ns tiedemistyyppiä jotka ovat pihalla arkielämön asioista. Johtunee siitäkin wttä heitä on ehkä passattu kotona ja töissä. Olen sitä mieltä että kaikenlaista viisautta tarvitaan sekä yhteispeliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On kiinnostunut havaitsemaan ja ratkaisemaan merkittävät ongelmat.
Pohtii asioita laajasti myös oman välittömän elämänpiirin ulkopuolelta.
Ymmärtää asioiden keskinäisiä yhteyksiä ja ahmii jatkuvasti uutta tietoa syventääkseen ymmärrystään entisestään.
Innostuu, kun huomaa olleensa väärässä, koska ymmärryksen jatkuva kehittäminen on sisäsyntyinen motivaattori.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtää nopeasti asiayhteydet, erilaisten laitteiden toimintamekanismit, haluaa ottaa asioista selvää, osaa esittää asiat muille helposti, nokkela järjenjuoksu ym.
Oikeasti keskivertoa älykkäämmillä on hitaampi prosessointinopeus. He eivät ole niin suoraviivaisia ja tuottavat korkeampilaatuista analyysia.
Tuo nopeuden ja älykkyyden yhteys on sitkeä myytti.
Moni keskivertoajattelija on nopea ja nokkela.
Itselläni on käsitys, että nopeat ajattelijat eivät ajattele asioita syvällisesti. Hidas viipyy pidempään ajatuksissaan, ja siksi oivaltaa asioita, joita nopea ei näe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtää nopeasti asiayhteydet, erilaisten laitteiden toimintamekanismit, haluaa ottaa asioista selvää, osaa esittää asiat muille helposti, nokkela järjenjuoksu ym.
Oikeasti keskivertoa älykkäämmillä on hitaampi prosessointinopeus. He eivät ole niin suoraviivaisia ja tuottavat korkeampilaatuista analyysia.
Tuo nopeuden ja älykkyyden yhteys on sitkeä myytti.
Moni keskivertoajattelija on nopea ja nokkela.
VÄÄRIN. Älykkäillä prosessointinopeus on tehokkaampi, mutta heillä on myös enemmän prosessoitavaa. Tyhmä suorittaa yhden prosessoinnin ja on tämän seurauksena varma mielipiteestään. Älykkäällä prosessointi jatkuu analysoiden eri näkökulmia.
Tuo on totta, mutta on myös tiedossa että poikkeukselliseen lahjakkuuteen liittyy hitaampi prosessointinopeus. Huom. hitaampi ulkoapäin kellolla mitattuna. Todellisuudessa se prosessointi on korkealaatuisempaa. Juuri kuten tuossa kuvasit. Sen prosessoinnin aikana tapahtuu enemmän ja otetaan huomioon eri näkökulmia.
Ymmärrätkö mitä prosessointinopeus tarkoittaa?
Vierailija kirjoitti:
On helppo omaksua uusia asioita
On hyvä muisti
On kärsivällinen ja peräänantamaton/sitkeä
Tulee toimeen hyvin erilaisten ihmisten kanssa
Ei tee numeroa asioista eikä "melskaa"
Suhtautuu rationaalisesti ja rauhallisesti, ei menetä hermojaan
Menestyy koulussa
On matemaattisesti lahjakas
On kielellisesti lahjakas
On utelias ja kiinnostunut ympäröivästä maailmasta
Lukee paljon ja laaja-alaisesti
Tutkii ja selvittää tarvittaessa ja muutenkin
On rauhallinen ja tieteeseen nojaava
Kyseenalaistaa
On itsestään varma ja luottaa itseensä, riippumatonTuossa muutama piirre omasta 19v teinistäni joka aloittaa nyt yliopiston ja on älykäs.
Naurettavaa sillä olet maalaillut ihan täydellisen ihmisestä joka on lapsi vielä eikä mitään elämänkokemusta. Älykkyys kasvaa elämän kokemusten myötä jos alkaa kasvaakseen. Ei ihminen voi olla älykäs kun on tissistä juuri irtaantunut. Älykkyyttä on montaa erilaista. Lukemalla laaja alaisesti ei tule älykkääksi vaan älykkyys ilmenee sitten vasta myöhemmin elämässä mitenkä on sitä tietoa pystynyt soveltamaan. Onko onnistunut parisuhteessaan ja elämässään noin muuten. Se kokonaisuus ratkaisee kuinka elämänsä on pystynyt järjestämään. Älykkyydessä on huonotkin puolensa ja sellainen ei esim suoriudu mistään yksinkertaisista asioista kuten osallistumista kodin siivoukseen eikä ole mitään kädentaitoja. Meillä tämmöinen lukenut pitkälle sukulainen haki köyhästä maasta naisen palvelijakseen kun suomalaista ei saanut passaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen henkilön, joka on matemaattisesti pätevä ja ongelmanratkaisukyky on uskomaton. Kuitenkin aivan toivoton tapaus mm. arkielämän perusasioissa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä.
Itse arvostan jälkimmäisiä asioita.
Sosiaalisuus onkin peliä jossa ei ole pelisääntöjä vaan voivat muuttua milloin ja miten vain. Hyvin sosiaalisiahan ovat esim. narsismiin taipuvaiset ihmiset jotka käyttävät sosiaalisia pelitaitojaan laajalla rintamalla aiheuttaen paljon harmeja muille. Sosiaalisia taitoja harrastavat myös esim. poliitikot joten kukin voi päätellä onko sosiaalisuus miten hyvä juttu loppupeleissä.
Olipa erikoinen kommentti. Kyllä se nyt vain vaatii pelisilmää, tuntosarvia ja oivalluskykyä, jotta osaa toimia hyvin sosiaalisissa tilanteissa. Niitä taitoja voi käyttää myös hyvään, eikä asia ole niin, että vain narsismit osaavat toimia näissä tilanteissa.
Mieti jotain idioottia, joka ei mieti yhtään mitä sanoo ja laukoo typeryyksiä ja toimii muita loukaten ihan vain ajattelemattomuuttaan.
Tämäkään asia ei ole noin yksinkertainen. "Idiootti" joka laukoo typeryyksiä, saattaa olla vähemmän älykäs TAI sitten hän saattaa olla hyvinkin älykäs ihminen, joka jännittää sosiaalisia tilanteita. On myös älykkyyden merkki ottaa huomioon, että se mikä näyttäytyy idioottimaisuutena, voi johtua monesta muustakin asiasta kuin älykkyyden puutteesta.
Jos yhdellä sanalla pitäisi kuvailla, niin uteliaisuus. Uteliaisuus maailmaa ja elämää ja ilmiöitä kohtaan. (en siis tarkoita sellaista uteliaisuutta että mitäs se naapuri taas vei tuonne roskakatokseen.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtää nopeasti asiayhteydet, erilaisten laitteiden toimintamekanismit, haluaa ottaa asioista selvää, osaa esittää asiat muille helposti, nokkela järjenjuoksu ym.
Oikeasti keskivertoa älykkäämmillä on hitaampi prosessointinopeus. He eivät ole niin suoraviivaisia ja tuottavat korkeampilaatuista analyysia.
Tuo nopeuden ja älykkyyden yhteys on sitkeä myytti.
Moni keskivertoajattelija on nopea ja nokkela.
VÄÄRIN. Älykkäillä prosessointinopeus on tehokkaampi, mutta heillä on myös enemmän prosessoitavaa. Tyhmä suorittaa yhden prosessoinnin ja on tämän seurauksena varma mielipiteestään. Älykkäällä prosessointi jatkuu analysoiden eri näkökulmia.
Tuo on totta, mutta on myös tiedossa että poikkeukselliseen lahjakkuuteen liittyy hitaampi prosessointinopeus. Huom. hitaampi ulkoapäin kellolla mitattuna. Todellisuudessa se prosessointi on korkealaatuisempaa. Juuri kuten tuossa kuvasit. Sen prosessoinnin aikana tapahtuu enemmän ja otetaan huomioon eri näkökulmia.
Hevonvitut ole. INTJ-tyypit ajattelevat hitaasti ja systemaattisesti, INTP-tyypit nopeasti mutta myös globaalisti. Jälkimmäisillä on korkeampi mitattu älykkyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtää nopeasti asiayhteydet, erilaisten laitteiden toimintamekanismit, haluaa ottaa asioista selvää, osaa esittää asiat muille helposti, nokkela järjenjuoksu ym.
Oikeasti keskivertoa älykkäämmillä on hitaampi prosessointinopeus. He eivät ole niin suoraviivaisia ja tuottavat korkeampilaatuista analyysia.
Tuo nopeuden ja älykkyyden yhteys on sitkeä myytti.
Moni keskivertoajattelija on nopea ja nokkela.
Itselläni on käsitys, että nopeat ajattelijat eivät ajattele asioita syvällisesti. Hidas viipyy pidempään ajatuksissaan, ja siksi oivaltaa asioita, joita nopea ei näe.
Käsityksesi perustuu mihin? Nopea ajattelija ehtii ajatella enemmän asioita kuin hitaampi ajattelija. Enemmän ajatteleva pääsee syvällisempiin lopputuloksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtää nopeasti asiayhteydet, erilaisten laitteiden toimintamekanismit, haluaa ottaa asioista selvää, osaa esittää asiat muille helposti, nokkela järjenjuoksu ym.
Oikeasti keskivertoa älykkäämmillä on hitaampi prosessointinopeus. He eivät ole niin suoraviivaisia ja tuottavat korkeampilaatuista analyysia.
Tuo nopeuden ja älykkyyden yhteys on sitkeä myytti.
Moni keskivertoajattelija on nopea ja nokkela.
VÄÄRIN. Älykkäillä prosessointinopeus on tehokkaampi, mutta heillä on myös enemmän prosessoitavaa. Tyhmä suorittaa yhden prosessoinnin ja on tämän seurauksena varma mielipiteestään. Älykkäällä prosessointi jatkuu analysoiden eri näkökulmia.
Tuo on totta, mutta on myös tiedossa että poikkeukselliseen lahjakkuuteen liittyy hitaampi prosessointinopeus. Huom. hitaampi ulkoapäin kellolla mitattuna. Todellisuudessa se prosessointi on korkealaatuisempaa. Juuri kuten tuossa kuvasit. Sen prosessoinnin aikana tapahtuu enemmän ja otetaan huomioon eri näkökulmia.
Ymmärrätkö mitä prosessointinopeus tarkoittaa?
Prosessointinopeudella tarkoitetaan kumpikin varmaan sitä, miten nopeasti ihminen kykenee ratkaisemaan ongelmia. Miten sinä ymmärrät prosessointinopeuden ja millä tavalla mitattuna?
Aiemmassa kommentissani tarkoitin sitä, että korkeampi älykkyys ei välttämättä tarkoita sitä, että ratkaisee ongelmat nopeasti. Sen sijaan keskimääräistä älykkäämpi kykenee luomaan korkealaatuisempia ratkaisuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtää nopeasti asiayhteydet, erilaisten laitteiden toimintamekanismit, haluaa ottaa asioista selvää, osaa esittää asiat muille helposti, nokkela järjenjuoksu ym.
Oikeasti keskivertoa älykkäämmillä on hitaampi prosessointinopeus. He eivät ole niin suoraviivaisia ja tuottavat korkeampilaatuista analyysia.
Tuo nopeuden ja älykkyyden yhteys on sitkeä myytti.
Moni keskivertoajattelija on nopea ja nokkela.
Itselläni on käsitys, että nopeat ajattelijat eivät ajattele asioita syvällisesti. Hidas viipyy pidempään ajatuksissaan, ja siksi oivaltaa asioita, joita nopea ei näe.
Käsityksesi perustuu mihin? Nopea ajattelija ehtii ajatella enemmän asioita kuin hitaampi ajattelija. Enemmän ajatteleva pääsee syvällisempiin lopputuloksiin.
Miten mittaat kuka on nopea ajattelija ja kuka hitaampi ajattelija?
Kaksi lapsistani kuuluu testatusti älykkäämpään yhteen prosenttiin. Molempien kanssa tuskailen sitä, että ovat jotenkin täysin edesvastuuttomia. Ihan hirvittää, miten aikuiset miehet pärjäävät elämässään, kun jonkun grillin sammuttaminen mökillä unohtuu, kahvit kaatuu tietokoneelle jne.
Itse olen keskimääräistä älykkäämpi ja keskimääräistä epäkäytännöllisempi, ja kun otin myös älykkään miehen, taisi ’jalostus’ mennä askeleen liian pitkälle.