Mistä tunnistaa, että joku on keskimääräistä älykkäämpi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtää nopeasti asiayhteydet, erilaisten laitteiden toimintamekanismit, haluaa ottaa asioista selvää, osaa esittää asiat muille helposti, nokkela järjenjuoksu ym.

Oikeasti keskivertoa älykkäämmillä on hitaampi prosessointinopeus. He eivät ole niin suoraviivaisia ja tuottavat korkeampilaatuista analyysia.

Tuo nopeuden ja älykkyyden yhteys on sitkeä myytti.

Moni keskivertoajattelija on nopea ja nokkela.

VÄÄRIN. Älykkäillä prosessointinopeus on tehokkaampi, mutta heillä on myös enemmän prosessoitavaa. Tyhmä suorittaa yhden prosessoinnin ja on tämän seurauksena varma mielipiteestään. Älykkäällä prosessointi jatkuu analysoiden eri näkökulmia.

Tuo on totta, mutta on myös tiedossa että poikkeukselliseen lahjakkuuteen liittyy hitaampi prosessointinopeus. Huom. hitaampi ulkoapäin kellolla mitattuna. Todellisuudessa se prosessointi on korkealaatuisempaa. Juuri kuten tuossa kuvasit. Sen prosessoinnin aikana tapahtuu enemmän ja otetaan huomioon eri näkökulmia.

Ymmärrätkö mitä prosessointinopeus tarkoittaa?

Prosessointinopeudella tarkoitetaan kumpikin varmaan sitä, miten nopeasti ihminen kykenee ratkaisemaan ongelmia. Miten sinä ymmärrät prosessointinopeuden ja millä tavalla mitattuna?

Aiemmassa kommentissani tarkoitin sitä, että korkeampi älykkyys ei välttämättä tarkoita sitä, että ratkaisee ongelmat nopeasti. Sen sijaan keskimääräistä älykkäämpi kykenee luomaan korkealaatuisempia ratkaisuja.

Kyllä se, joka pääsee lähtötelineistä maaliviivalle ensin on voittaja. Myös, jos on tarkoitus miettiä kvarkki-gluoniplasman hadronisoitumista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtää nopeasti asiayhteydet, erilaisten laitteiden toimintamekanismit, haluaa ottaa asioista selvää, osaa esittää asiat muille helposti, nokkela järjenjuoksu ym.

Oikeasti keskivertoa älykkäämmillä on hitaampi prosessointinopeus. He eivät ole niin suoraviivaisia ja tuottavat korkeampilaatuista analyysia.

Tuo nopeuden ja älykkyyden yhteys on sitkeä myytti.

Moni keskivertoajattelija on nopea ja nokkela.

Itselläni on käsitys, että nopeat ajattelijat eivät ajattele asioita syvällisesti. Hidas viipyy pidempään ajatuksissaan, ja siksi oivaltaa asioita, joita nopea ei näe.

Käsityksesi perustuu mihin? Nopea ajattelija ehtii ajatella enemmän asioita kuin hitaampi ajattelija. Enemmän ajatteleva pääsee syvällisempiin lopputuloksiin.

Miten mittaat kuka on nopea ajattelija ja kuka hitaampi ajattelija?

Tätä mitataan kokeilla, jossa kokelaat ratkaisevat saman pulman. Pulma sinänsä voi olla miten helppo tai vaikea tahansa.

Itse koen, että älykäs ei välttämättä tosiaan salamana tarjoa ratkaisua, mutta siinä kuin keskiverto tai nokkelakin tuottaa yhden ratkaisun, on älykäs jo skannannut useita mahdollisia ratkaisuja, analysoinut niiden eri puolia suhteessa kokonaisuuteen, ja siihen mitä vaihtoehtoiset ratkaisut tarkoittavat jatkon kannalta, ja osaa nostaa esille kyseiseen kontekstiin parhaiten soveltuvan(-t) ratkaisun(-t). Ja tuo prosessi kokonaisuutenaan on nopea, ja vaatii erittäin nopeaa ajattelun ja tiedostamisen kykyä. Se kaikki tiedonkäsittelyn nopeus ja määrä ei vain näy ulospäin. Itse koen, että nopea ajattelu on vähän kuin sisäistä auki olemista tiedolle ja uudelle tiedolle, eri ratkaisuille, vaihtoehdoille, seurauksille, merkityksille, johtopäätöksille - jolloin laajakin skannaus ja analysointi on kuin virtaamista, ja ehtii tapahtua ajallisesti nopeasti. Siihen nähden kuuleminen, lukeminen, näkeminen tai puhuminen ovat hyvin hitaita toimintoja. 

Hän ei tee tänne vastaavia aloituksia.

Älykkäillä esimerkiksi on keskimääräisesti huonompi käsiala, koska ajatus kulkee kättä nopeammin.

Vierailija kirjoitti:

Jos yhdellä sanalla pitäisi kuvailla, niin uteliaisuus. Uteliaisuus maailmaa ja elämää ja ilmiöitä kohtaan. (en siis tarkoita sellaista uteliaisuutta että mitäs se naapuri taas vei tuonne roskakatokseen.)

Aika monesti jokaisella ominaisuudella on huonot puolensa ja niin myös uteliaisuudella. Pahansuopa kyttääminen ei välttämättä ole uteliaisuutta, mutta usein "uteliaisuus ihmisiä kohtaan" esiintyy uteliailla kaikissa eri väreissä. Siihen ei välttämättä liity arvolatausta, mutta vaikuttaa ulkopuolelle samalta kuin pahansuopa kyylääminen.

Lukematta ketjua vastaan näin:

Eli ajattelen uuden henkilön tapaamista. Tunnistan siitä, että kykenee ajattelemaan keskusteltavaa teemaa eri puolilta, löytää hyvää ja kyseenalaista kaikesta. Ei siis hyppää lopputulokseen kapeakatseisesti.

Toki muitakin piirteitä on, mutta tämä ehkä näkyy ensimmäisenä ulospäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyttäkin on monenlaista. Tuskin kukaan on älykäs joka alueella.

Tälläisestä kommentista tunnistaa sen, joka ei ole keskiverron yläpuolella.

Yleensä näitä lauseita päästelevät suustaan matemaattis-loogisesti tyhmät ihmiset.

Vierailija kirjoitti:

Tämäkään ei ole mikään mustavalkoinen asia. Joku, jolla on esim. hitaat hoksottimet, saattaa kyetä ajattelemaan hyvinkin abstrakteja asioita ja pyöritellä vaikka mitä mielessään.

Hitaus, eli tempo, on temperamenttipiirre, ja 80 prosenttisesti synnynnäistä.

Älykkyyttä ja viisautta on niin monenlaista. Joku voi olla kirjaviisas joku toinen taas ns. Katuviisas, jollain voi olla hyvä ongelmanratkaisukyky tai nopeat hoksottimet (hitto mikä sana) myös sosiaalisesti viisas. Ja se, että ihmisellä on jotain näistä ei tarkoita sitä, ettei voisi kärsiä toisen puutteesta. Kyllä tyhmä on huomattavasti helpompi tunnistaa. Noilla Mensa yms. Testeillä ei ole mitään tekemistä oikean älykkyyden kanssa. Niissä testeissähän lukee heti alussa, että jos ei tiedä niin kannattaa arvata sillä väärästä vastauksesta ei mene pisteitä, mutta jos skippaa niin ei edes voi arvata vahingossa oikein 🤯 todellinen älykkyys testi.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen henkilön, joka on matemaattisesti pätevä ja ongelmanratkaisukyky on uskomaton. Kuitenkin aivan toivoton tapaus mm. arkielämän perusasioissa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä.

Itse arvostan jälkimmäisiä asioita.

Lievä asperger. Pärjää näennäisesti työelämässä, jossa kontaktit ovat pintapuolisia. Mutta ei pärjää siviilielämän kanssakäymisessä, jossa kanssakäyminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Työelämässä se on välttämätön paha. 

älykkäitä ihmisiä on aika monesta eri lähtökohdasta ja monella älykkäällä ihmisellä on ihan erilaiset motiivit, mitä haluavat elämässään tehdä. monet todella älykkäät ovat aivan superlaiskoja tekemään yhtään mitään, viina maistuu enemmän, mitä työt. toiset älykkäät tahkoavat rahaa. yleensä kuitenkin ovat hyviä lähes joka asiassa, mihin vaan ryhtyvät, eli monilahjakkaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtää nopeasti asiayhteydet, erilaisten laitteiden toimintamekanismit, haluaa ottaa asioista selvää, osaa esittää asiat muille helposti, nokkela järjenjuoksu ym.

Oikeasti keskivertoa älykkäämmillä on hitaampi prosessointinopeus. He eivät ole niin suoraviivaisia ja tuottavat korkeampilaatuista analyysia.

Tuo nopeuden ja älykkyyden yhteys on sitkeä myytti.

Moni keskivertoajattelija on nopea ja nokkela.

VÄÄRIN. Älykkäillä prosessointinopeus on tehokkaampi, mutta heillä on myös enemmän prosessoitavaa. Tyhmä suorittaa yhden prosessoinnin ja on tämän seurauksena varma mielipiteestään. Älykkäällä prosessointi jatkuu analysoiden eri näkökulmia.

Tuo on totta, mutta on myös tiedossa että poikkeukselliseen lahjakkuuteen liittyy hitaampi prosessointinopeus. Huom. hitaampi ulkoapäin kellolla mitattuna. Todellisuudessa se prosessointi on korkealaatuisempaa. Juuri kuten tuossa kuvasit. Sen prosessoinnin aikana tapahtuu enemmän ja otetaan huomioon eri näkökulmia.

Ymmärrätkö mitä prosessointinopeus tarkoittaa?

Prosessointinopeudella tarkoitetaan kumpikin varmaan sitä, miten nopeasti ihminen kykenee ratkaisemaan ongelmia. Miten sinä ymmärrät prosessointinopeuden ja millä tavalla mitattuna?

Aiemmassa kommentissani tarkoitin sitä, että korkeampi älykkyys ei välttämättä tarkoita sitä, että ratkaisee ongelmat nopeasti. Sen sijaan keskimääräistä älykkäämpi kykenee luomaan korkealaatuisempia ratkaisuja.

Prosessointinopeus on aika, jossa suoritetaan syötelaskenta. Saman syötemäärän prosessointiin kuluu tehokkaammalta koneelta (älykäs ihminen) vähemmän aikaa. Älykkäälle syötteitä tulee enemmän, joten kokonaislaskenta-aika voi ja usein onkin pidempi. Se ei silti tee älykkään aivoista huonommin suoriutuvia (prosessointiteho).

Tuohon uteliaisuuteen ja sen eri lajeihin. Muistatteko miten se menee se "sääntö" (ja kuka sen sanoi), että pienet mielet puhuvat ihmisistä, keskiverrot puhuvat oliko se nyt asioista, ja suuret mielet puhuvat ideoista. Jotenkin tuohon tapaan, mutta en muista kunnolla. Muistaako joku?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtää nopeasti asiayhteydet, erilaisten laitteiden toimintamekanismit, haluaa ottaa asioista selvää, osaa esittää asiat muille helposti, nokkela järjenjuoksu ym.

Oikeasti keskivertoa älykkäämmillä on hitaampi prosessointinopeus. He eivät ole niin suoraviivaisia ja tuottavat korkeampilaatuista analyysia.

Tuo nopeuden ja älykkyyden yhteys on sitkeä myytti.

Moni keskivertoajattelija on nopea ja nokkela.

VÄÄRIN. Älykkäillä prosessointinopeus on tehokkaampi, mutta heillä on myös enemmän prosessoitavaa. Tyhmä suorittaa yhden prosessoinnin ja on tämän seurauksena varma mielipiteestään. Älykkäällä prosessointi jatkuu analysoiden eri näkökulmia.

Tuo on totta, mutta on myös tiedossa että poikkeukselliseen lahjakkuuteen liittyy hitaampi prosessointinopeus. Huom. hitaampi ulkoapäin kellolla mitattuna. Todellisuudessa se prosessointi on korkealaatuisempaa. Juuri kuten tuossa kuvasit. Sen prosessoinnin aikana tapahtuu enemmän ja otetaan huomioon eri näkökulmia.

Ymmärrätkö mitä prosessointinopeus tarkoittaa?

Prosessointinopeudella tarkoitetaan kumpikin varmaan sitä, miten nopeasti ihminen kykenee ratkaisemaan ongelmia. Miten sinä ymmärrät prosessointinopeuden ja millä tavalla mitattuna?

Aiemmassa kommentissani tarkoitin sitä, että korkeampi älykkyys ei välttämättä tarkoita sitä, että ratkaisee ongelmat nopeasti. Sen sijaan keskimääräistä älykkäämpi kykenee luomaan korkealaatuisempia ratkaisuja.

Prosessointinopeus on aika, jossa suoritetaan syötelaskenta. Saman syötemäärän prosessointiin kuluu tehokkaammalta koneelta (älykäs ihminen) vähemmän aikaa. Älykkäälle syötteitä tulee enemmän, joten kokonaislaskenta-aika voi ja usein onkin pidempi. Se ei silti tee älykkään aivoista huonommin suoriutuvia (prosessointiteho).

Tämä tuntuu usein siltä kuin olisi kierroksen edellä kilpakumppaneita, kun nämä ovat vasta tekemässä lähtölaskentaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtää nopeasti asiayhteydet, erilaisten laitteiden toimintamekanismit, haluaa ottaa asioista selvää, osaa esittää asiat muille helposti, nokkela järjenjuoksu ym.

Oikeasti keskivertoa älykkäämmillä on hitaampi prosessointinopeus. He eivät ole niin suoraviivaisia ja tuottavat korkeampilaatuista analyysia.

Tuo nopeuden ja älykkyyden yhteys on sitkeä myytti.

Moni keskivertoajattelija on nopea ja nokkela.

VÄÄRIN. Älykkäillä prosessointinopeus on tehokkaampi, mutta heillä on myös enemmän prosessoitavaa. Tyhmä suorittaa yhden prosessoinnin ja on tämän seurauksena varma mielipiteestään. Älykkäällä prosessointi jatkuu analysoiden eri näkökulmia.

Tuo on totta, mutta on myös tiedossa että poikkeukselliseen lahjakkuuteen liittyy hitaampi prosessointinopeus. Huom. hitaampi ulkoapäin kellolla mitattuna. Todellisuudessa se prosessointi on korkealaatuisempaa. Juuri kuten tuossa kuvasit. Sen prosessoinnin aikana tapahtuu enemmän ja otetaan huomioon eri näkökulmia.

Ymmärrätkö mitä prosessointinopeus tarkoittaa?

Prosessointinopeudella tarkoitetaan kumpikin varmaan sitä, miten nopeasti ihminen kykenee ratkaisemaan ongelmia. Miten sinä ymmärrät prosessointinopeuden ja millä tavalla mitattuna?

Aiemmassa kommentissani tarkoitin sitä, että korkeampi älykkyys ei välttämättä tarkoita sitä, että ratkaisee ongelmat nopeasti. Sen sijaan keskimääräistä älykkäämpi kykenee luomaan korkealaatuisempia ratkaisuja.

Kyllä se, joka pääsee lähtötelineistä maaliviivalle ensin on voittaja. Myös, jos on tarkoitus miettiä kvarkki-gluoniplasman hadronisoitumista.

Olet oikeassa siinä, että osaltaan älykkyyttä voidaan mitata kellosta katsoen. On kuitenkin myös tiedossa, että kognitiivisissa kykytesteissä lahjakkaimmat saavat keskivertoälykkäitä matalammat pisteet prosessointinopeutta mittaavissa tehtävissä. Joillakin aloilla ja ongelmissa nopeus on tärkeää. Ollaan varmaan kuitenkin samaa mieltä siitä, että luovien ja pitkällä tähtäimellä merkityksellisten ratkaisujen laatu ja innovatiivisuus on tärkeämpää, kuin niiden tuottamiseen käytetty aika? Ja korkeampi älykkyys tarkoittaisi siis laadukkaampaa, kompleksisempaa lopputulosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtää nopeasti asiayhteydet, erilaisten laitteiden toimintamekanismit, haluaa ottaa asioista selvää, osaa esittää asiat muille helposti, nokkela järjenjuoksu ym.

Oikeasti keskivertoa älykkäämmillä on hitaampi prosessointinopeus. He eivät ole niin suoraviivaisia ja tuottavat korkeampilaatuista analyysia.

Tuo nopeuden ja älykkyyden yhteys on sitkeä myytti.

Moni keskivertoajattelija on nopea ja nokkela.

VÄÄRIN. Älykkäillä prosessointinopeus on tehokkaampi, mutta heillä on myös enemmän prosessoitavaa. Tyhmä suorittaa yhden prosessoinnin ja on tämän seurauksena varma mielipiteestään. Älykkäällä prosessointi jatkuu analysoiden eri näkökulmia.

Tuo on totta, mutta on myös tiedossa että poikkeukselliseen lahjakkuuteen liittyy hitaampi prosessointinopeus. Huom. hitaampi ulkoapäin kellolla mitattuna. Todellisuudessa se prosessointi on korkealaatuisempaa. Juuri kuten tuossa kuvasit. Sen prosessoinnin aikana tapahtuu enemmän ja otetaan huomioon eri näkökulmia.

Ymmärrätkö mitä prosessointinopeus tarkoittaa?

Prosessointinopeudella tarkoitetaan kumpikin varmaan sitä, miten nopeasti ihminen kykenee ratkaisemaan ongelmia. Miten sinä ymmärrät prosessointinopeuden ja millä tavalla mitattuna?

Aiemmassa kommentissani tarkoitin sitä, että korkeampi älykkyys ei välttämättä tarkoita sitä, että ratkaisee ongelmat nopeasti. Sen sijaan keskimääräistä älykkäämpi kykenee luomaan korkealaatuisempia ratkaisuja.

Prosessointinopeus on aika, jossa suoritetaan syötelaskenta. Saman syötemäärän prosessointiin kuluu tehokkaammalta koneelta (älykäs ihminen) vähemmän aikaa. Älykkäälle syötteitä tulee enemmän, joten kokonaislaskenta-aika voi ja usein onkin pidempi. Se ei silti tee älykkään aivoista huonommin suoriutuvia (prosessointiteho).

Juuri näin. Ja siksi prosessointinopeus testeissä mitattuna ei mittaa prosessointitehoa.

Äo-testistä yli 100.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyttäkin on monenlaista. Tuskin kukaan on älykäs joka alueella.

Useimmat, jotka ovat todella älykkäitä ovat kyllä keskimääräistä älykkäämpiä jola sektorilla.

Miksi lukiossa matemaattisesti älykkäät tunaroivat kielissä ja toisin päin sama?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtää nopeasti asiayhteydet, erilaisten laitteiden toimintamekanismit, haluaa ottaa asioista selvää, osaa esittää asiat muille helposti, nokkela järjenjuoksu ym.

Oikeasti keskivertoa älykkäämmillä on hitaampi prosessointinopeus. He eivät ole niin suoraviivaisia ja tuottavat korkeampilaatuista analyysia.

Tuo nopeuden ja älykkyyden yhteys on sitkeä myytti.

Moni keskivertoajattelija on nopea ja nokkela.

Itselläni on käsitys, että nopeat ajattelijat eivät ajattele asioita syvällisesti. Hidas viipyy pidempään ajatuksissaan, ja siksi oivaltaa asioita, joita nopea ei näe.

Käsityksesi perustuu mihin? Nopea ajattelija ehtii ajatella enemmän asioita kuin hitaampi ajattelija. Enemmän ajatteleva pääsee syvällisempiin lopputuloksiin.

Miten mittaat kuka on nopea ajattelija ja kuka hitaampi ajattelija?

Tätä mitataan kokeilla, jossa kokelaat ratkaisevat saman pulman. Pulma sinänsä voi olla miten helppo tai vaikea tahansa.

Niin. Ja juuri tässä on syy siihen, mitä aiemmassa kommentissani toin esiin. Tuo mittaa prosessointinopeutta kellolla mitattuna. Se ei kykene tavoittamaan prosessoinnin tehokkuutta tai kompleksisuutta. Tuon kokeen perusteella emme tiedä mitä eri ihmisten mielissä tapahtuu tuon kellolla mitatun ajan sisällä. On todettu että lahjakkuuteen liittyy heikompi suoriutuminen prosessointinopeutta mittaavissa tehtävissä. Aiemmassa kommentissani käytin sanaa hitaampi prosessointinopeus. Tällä tarkoitin juuri tuota testillä todettavaa heikompaa suoriutumista kellolla mitattuna. Sehän ei tarkoita todellisuudessa heikompaa, vaan lahjakkailla päinvastoin kompleksisempaa. Siksi siihen menee kellolla mitattuna pitempi aika.