Lue keskustelun säännöt.
Äitini asuu luonani ja vie elämänhaluni
30.07.2021 |
Olen kolmekymppinen työtön yksinhuoltaja ja iäkäs äitini asuu luonani kun ei yksinkään pärjäisi ja ei hänestä kukaan muukaan huolehtisi. Elämä on normaalista kaukana.
En saa kasvattaa 10-vuotiasta tytärtäni niin kuin haluan. Mummi antaa lapselle kaiken periksi eikä anna lapsen osallistua kotitöihin kun lapsi tekisi ne kuitenkin väärin vaikka haluaisin hänen oppivan niitä.
Kun ostan lapselle vaatteita on mummilla aina niistä valittamista ja muutenkin hän arvostelee minua (ja yleensäkin ihmisiä) hyvin paljon.
Äitini on AINA kotona eikä käy ikinä missään. Nyt kun olen työtön ja on korona-aika joudun siis kököttämään kotona hänen kanssaan.
Olen ihan loppu ja väsynyt. Lapsi pärjäilee melko hyvin, on kavereita yms.
Palvelutaloa yritettiin muutama vuosi sitten. Ehdotettiin paikkaa joka olisi ollut äidille huonosti soveltuva, ja kun hän sanoi ettei halua sinne niin en raskinut häntä sinne laittaa. Enää en jaksa yrittää mitään.
Tämä tilanne on epäreilu, se kun saa minut inhoamaan itseäni ja äitiäni.
Kommentit (544)
Vierailija kirjoitti:
Sä olet siellä äitisi alla. Et ole päässyt irti napanuorasta. Ei tossa muuta ole.
Hae apua. Sekä henkistä että ihan fyysistä hoitoapua on saatavilla.
Hae.
Hakeminen ja avun vastaanottaminen ei ole äidin pettämistä. Se on huolenpitoa äidistä ja ennenkaikkea sinusta itsestäsi. Et voi hoitaa ketään, jos et ole itse kunnossa.
Mitä apua?
Muuttaa pois niin siinähän se apu on.
Loputon vatulointi mitään auta. Mahdollistaa vain sen loputtoman äidissä roikkumisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun vanhemmat vanhenee, niin heidän elämäänsä ei tule tuppautua liikaa eikä alkaa tehdä asioita heidän puolestaan. Jos niin toimii, niin vanhempien toimintakyky heikkenee ja jonkin ajan kuluttua heistä tulee täysin avuttomia eivätkä selviydy enää mistään ilman apua.
Luin tästä aiheesta äskettäin. Olisiko ap:n tapauksessakin käynyt näin? Hyvää tarkoittava lapsi tekee vanhemmalleen karhunpalveluksen auttamalla asioissa, joihin ei tarvita apua. Lopulta ollaan kuvatunlaisessa tilanteessa, jossa avuttomuus lisääntyy jatkuvasti, koska mitään tarvetta huolehtia itsestä ja suoriutua päivittäisistä askareista ei ole. Tilanteen tunnistaminen auttaa eteenpäin. Ei ole varmasti helppoa muuttaa nykyistä käytäntöä toiseksi. Ap:n töihin meno olisi yksi askel eteenpäin, koska silloin vanhemmalle jää omaa ainaa huolehtia itsestään. Myös 10-vuotiaalta pitää vaatia vastuun ottamista omasta itsestään ja käytöksestä. Ei voi laittaa enää mummon syyksi, jos tytär toimii vastuuttomasti tai ei tottele äitiä.
Vierailija kirjoitti:
Kun vanhemmat vanhenee, niin heidän elämäänsä ei tule tuppautua liikaa eikä alkaa tehdä asioita heidän puolestaan. Jos niin toimii, niin vanhempien toimintakyky heikkenee ja jonkin ajan kuluttua heistä tulee täysin avuttomia eivätkä selviydy enää mistään ilman apua.
Luin tästä aiheesta äskettäin. Olisiko ap:n tapauksessakin käynyt näin? Hyvää tarkoittava lapsi tekee vanhemmalleen karhunpalveluksen auttamalla asioissa, joihin ei tarvita apua. Lopulta ollaan kuvatunlaisessa tilanteessa, jossa avuttomuus lisääntyy jatkuvasti, koska mitään tarvetta huolehtia itsestä ja suoriutua päivittäisistä askareista ei ole. Tilanteen tunnistaminen auttaa eteenpäin. Ei ole varmasti helppoa muuttaa nykyistä käytäntöä toiseksi. Ap:n töihin meno olisi yksi askel eteenpäin, koska silloin vanhemmalle jää omaa ainaa huolehtia itsestään. Myös 10-vuotiaalta pitää vaatia vastuun ottamista omasta itsestään ja käytöksestä. Ei voi laittaa enää mummon syyksi, jos tytär toimii vastuuttomasti tai ei tottele äitiä.
Ei ole.
Ap:lla on kyse ylisukupolvisesta narsismista ja läheisriippuvuudesta, jota mummo ja ap on hyvää vauhtia opettamassa myös lapselle.
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla rahaa? Osta yksiö ja laita äitisi siihen vuokralle. Ja siihen kotiin kotipalvelu ja käyt myös itse auttamassa ja kyläilemässä. Hätäranneke käteen, jos kaatuilee tms. Varmasti äitisikin olisi tyytyväinen. Kuvauksesi perusteella hänellä ei ole dementiaa tms. karkailutaipumusta.
Minä samaa mieltä. Jos ei ole rahaa, voitte vuokrata äidille asunnon vaikka naapurista! Kyllä hän tukirahoja saa ellei ole omaisuutta, jolla sitten taas voi ostaa asunnon. Tälläinen olisi varmaan ihanteellinen ratkaisu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
N-43 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla rahaa? Osta yksiö ja laita äitisi siihen vuokralle. Ja siihen kotiin kotipalvelu ja käyt myös itse auttamassa ja kyläilemässä. Hätäranneke käteen, jos kaatuilee tms. Varmasti äitisikin olisi tyytyväinen. Kuvauksesi perusteella hänellä ei ole dementiaa tms. karkailutaipumusta.
Minä samaa mieltä. Jos ei ole rahaa, voitte vuokrata äidille asunnon vaikka naapurista! Kyllä hän tukirahoja saa ellei ole omaisuutta, jolla sitten taas voi ostaa asunnon. Tälläinen olisi varmaan ihanteellinen ratkaisu.
Tai sitten äitisi jää nykyiseen asuntoon, ja vuokraat toisen itsellesi. Tai uudet pienemmät asunnot molemmille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun vanhemmat vanhenee, niin heidän elämäänsä ei tule tuppautua liikaa eikä alkaa tehdä asioita heidän puolestaan. Jos niin toimii, niin vanhempien toimintakyky heikkenee ja jonkin ajan kuluttua heistä tulee täysin avuttomia eivätkä selviydy enää mistään ilman apua.
Luin tästä aiheesta äskettäin. Olisiko ap:n tapauksessakin käynyt näin? Hyvää tarkoittava lapsi tekee vanhemmalleen karhunpalveluksen auttamalla asioissa, joihin ei tarvita apua. Lopulta ollaan kuvatunlaisessa tilanteessa, jossa avuttomuus lisääntyy jatkuvasti, koska mitään tarvetta huolehtia itsestä ja suoriutua päivittäisistä askareista ei ole. Tilanteen tunnistaminen auttaa eteenpäin. Ei ole varmasti helppoa muuttaa nykyistä käytäntöä toiseksi. Ap:n töihin meno olisi yksi askel eteenpäin, koska silloin vanhemmalle jää omaa ainaa huolehtia itsestään. Myös 10-vuotiaalta pitää vaatia vastuun ottamista omasta itsestään ja käytöksestä. Ei voi laittaa enää mummon syyksi, jos tytär toimii vastuuttomasti tai ei tottele äitiä.
Ei ole.
Ap:lla on kyse ylisukupolvisesta narsismista ja läheisriippuvuudesta, jota mummo ja ap on hyvää vauhtia opettamassa myös lapselle.
Näin on , mutta ap on TIEDOSTANUT tilanteen ja se on hyvä. Seuraava askel on hakea apua , siitä tervehtyminen alkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun vanhemmat vanhenee, niin heidän elämäänsä ei tule tuppautua liikaa eikä alkaa tehdä asioita heidän puolestaan. Jos niin toimii, niin vanhempien toimintakyky heikkenee ja jonkin ajan kuluttua heistä tulee täysin avuttomia eivätkä selviydy enää mistään ilman apua.
Luin tästä aiheesta äskettäin. Olisiko ap:n tapauksessakin käynyt näin? Hyvää tarkoittava lapsi tekee vanhemmalleen karhunpalveluksen auttamalla asioissa, joihin ei tarvita apua. Lopulta ollaan kuvatunlaisessa tilanteessa, jossa avuttomuus lisääntyy jatkuvasti, koska mitään tarvetta huolehtia itsestä ja suoriutua päivittäisistä askareista ei ole. Tilanteen tunnistaminen auttaa eteenpäin. Ei ole varmasti helppoa muuttaa nykyistä käytäntöä toiseksi. Ap:n töihin meno olisi yksi askel eteenpäin, koska silloin vanhemmalle jää omaa ainaa huolehtia itsestään. Myös 10-vuotiaalta pitää vaatia vastuun ottamista omasta itsestään ja käytöksestä. Ei voi laittaa enää mummon syyksi, jos tytär toimii vastuuttomasti tai ei tottele äitiä.
Ei ole.
Ap:lla on kyse ylisukupolvisesta narsismista ja läheisriippuvuudesta, jota mummo ja ap on hyvää vauhtia opettamassa myös lapselle.
Näin on , mutta ap on TIEDOSTANUT tilanteen ja se on hyvä. Seuraava askel on hakea apua , siitä tervehtyminen alkaa.
Ei ole.
Hänhän nimenomaan ei suostu kuuntelemaan mitään vaan haluaa jatkaa siinä tilanteessa vellomista.
Ei hän mitään apua tarvitse vaan äidin pois elämästään.
N-43 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla rahaa? Osta yksiö ja laita äitisi siihen vuokralle. Ja siihen kotiin kotipalvelu ja käyt myös itse auttamassa ja kyläilemässä. Hätäranneke käteen, jos kaatuilee tms. Varmasti äitisikin olisi tyytyväinen. Kuvauksesi perusteella hänellä ei ole dementiaa tms. karkailutaipumusta.
Minä samaa mieltä. Jos ei ole rahaa, voitte vuokrata äidille asunnon vaikka naapurista! Kyllä hän tukirahoja saa ellei ole omaisuutta, jolla sitten taas voi ostaa asunnon. Tälläinen olisi varmaan ihanteellinen ratkaisu.
Ei todellakaan läheisriippuvaista narsistia omaan naapuriin! Jeesus sentään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuuluuko ap ja äiti suomalaiseen etniseen vähemmistöön? Se selittäisi monta asiaa. Siinä tapauksessa ehdotan että ap ottaa yhteyttä Romano Missioon tai vastaavaan jossa ymmärretään tällaisia tilanteita. Apua löytyy varmasti. Siunausta.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen 33 ja äitini 70...
Minulla äitini olisi halunnut että muutettaisiin samaan isompaan asuntoon, mutta sanoin ettei se käy koska tarvitsen yksityisyyttä ja omaa elämää. Luulee että siskoni suostuisivat asumaan hänen kanssaan (koska eivät ole ilkeitä kuten minä kuulemma olen) jos olisivat sinkkuja, sanoin hänelle ettei kukaan aikuinen halua asua vanhemman kanssa, eivätkä siskoni todellakaan. Sanoin että voipi hankkia esim. turvarannekkeen jos haluaa jne. Asun lähellä ja pystyn käymään auttelemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
N-43 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla rahaa? Osta yksiö ja laita äitisi siihen vuokralle. Ja siihen kotiin kotipalvelu ja käyt myös itse auttamassa ja kyläilemässä. Hätäranneke käteen, jos kaatuilee tms. Varmasti äitisikin olisi tyytyväinen. Kuvauksesi perusteella hänellä ei ole dementiaa tms. karkailutaipumusta.
Minä samaa mieltä. Jos ei ole rahaa, voitte vuokrata äidille asunnon vaikka naapurista! Kyllä hän tukirahoja saa ellei ole omaisuutta, jolla sitten taas voi ostaa asunnon. Tälläinen olisi varmaan ihanteellinen ratkaisu.
Ei todellakaan läheisriippuvaista narsistia omaan naapuriin! Jeesus sentään!
Minusta tämä on hyvä idea. Kyseessä on sentään oma äiti. Hän on sopivan etäisyyden päässä kun asuu naapurissa. Jos tulisi jotain ongelmaa, sitten muuttaa hiukan kauemmas.
N-43 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen 33 ja äitini 70...
Minulla äitini olisi halunnut että muutettaisiin samaan isompaan asuntoon, mutta sanoin ettei se käy koska tarvitsen yksityisyyttä ja omaa elämää. Luulee että siskoni suostuisivat asumaan hänen kanssaan (koska eivät ole ilkeitä kuten minä kuulemma olen) jos olisivat sinkkuja, sanoin hänelle ettei kukaan aikuinen halua asua vanhemman kanssa, eivätkä siskoni todellakaan. Sanoin että voipi hankkia esim. turvarannekkeen jos haluaa jne. Asun lähellä ja pystyn käymään auttelemassa.
Se voi onnistua jos molemmat haluaa oikeasti myös yksityisyyttä ja se toinen sukupolvi asuu niin, että on oma ulko-ovi, oma vessa, kylppäri ja oma keittiö. Meillä asuu nyt 19-vuotias näin ennen kuin aloittaa opintonsa. Aika lailla omaa elämää elämme molemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
N-43 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen 33 ja äitini 70...
Minulla äitini olisi halunnut että muutettaisiin samaan isompaan asuntoon, mutta sanoin ettei se käy koska tarvitsen yksityisyyttä ja omaa elämää. Luulee että siskoni suostuisivat asumaan hänen kanssaan (koska eivät ole ilkeitä kuten minä kuulemma olen) jos olisivat sinkkuja, sanoin hänelle ettei kukaan aikuinen halua asua vanhemman kanssa, eivätkä siskoni todellakaan. Sanoin että voipi hankkia esim. turvarannekkeen jos haluaa jne. Asun lähellä ja pystyn käymään auttelemassa.
Se voi onnistua jos molemmat haluaa oikeasti myös yksityisyyttä ja se toinen sukupolvi asuu niin, että on oma ulko-ovi, oma vessa, kylppäri ja oma keittiö. Meillä asuu nyt 19-vuotias näin ennen kuin aloittaa opintonsa. Aika lailla omaa elämää elämme molemmat.
No jos on joku paritalon tyyppinen jossa erilliset asunnot, niin sitten ehkä kyllä hyvinkin. Tunnen eräät jotka näin asuu.
N-43 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
N-43 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla rahaa? Osta yksiö ja laita äitisi siihen vuokralle. Ja siihen kotiin kotipalvelu ja käyt myös itse auttamassa ja kyläilemässä. Hätäranneke käteen, jos kaatuilee tms. Varmasti äitisikin olisi tyytyväinen. Kuvauksesi perusteella hänellä ei ole dementiaa tms. karkailutaipumusta.
Minä samaa mieltä. Jos ei ole rahaa, voitte vuokrata äidille asunnon vaikka naapurista! Kyllä hän tukirahoja saa ellei ole omaisuutta, jolla sitten taas voi ostaa asunnon. Tälläinen olisi varmaan ihanteellinen ratkaisu.
Ei todellakaan läheisriippuvaista narsistia omaan naapuriin! Jeesus sentään!
Minusta tämä on hyvä idea. Kyseessä on sentään oma äiti. Hän on sopivan etäisyyden päässä kun asuu naapurissa. Jos tulisi jotain ongelmaa, sitten muuttaa hiukan kauemmas.
Se ei todellakaan ole hyvä idea.
Hän stalkkaa sitten kaiken aikaa 24/7, tunkee kaikkien naapureiden elämään, levittelee juttuja sinne naapurustoon, sekaantuu joka asiaan, mankuu lasta käymään milloin milläkin verukkeella, piipahtelee holtitta, kyttää posteja, tunkee lapsen elämään, kuulustelee tämän kavereita jos ovat ulkona, jauhaa lapsensa ja lapsenlapsensa asioita (ja kuviteltuja juttuja) lähikaupassa, tunkee stalkkaamaan lasta koulun pihalla, tunkee koulun tapahtumiin, esittäytyy opettajille, venyttää rajoja siellä koulussa…
Tekee elämästä helvettiä.
Eikä sinne voi enää jäädä asumaan, vaikka sen mummon sieltä saisikin pois. Mitä ei saa, muuta kuin jos mummo kuukahtaa. Paitsi että kummittelee kyllä haudankin takaa.
Vierailija kirjoitti:
N-43 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
N-43 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla rahaa? Osta yksiö ja laita äitisi siihen vuokralle. Ja siihen kotiin kotipalvelu ja käyt myös itse auttamassa ja kyläilemässä. Hätäranneke käteen, jos kaatuilee tms. Varmasti äitisikin olisi tyytyväinen. Kuvauksesi perusteella hänellä ei ole dementiaa tms. karkailutaipumusta.
Minä samaa mieltä. Jos ei ole rahaa, voitte vuokrata äidille asunnon vaikka naapurista! Kyllä hän tukirahoja saa ellei ole omaisuutta, jolla sitten taas voi ostaa asunnon. Tälläinen olisi varmaan ihanteellinen ratkaisu.
Ei todellakaan läheisriippuvaista narsistia omaan naapuriin! Jeesus sentään!
Minusta tämä on hyvä idea. Kyseessä on sentään oma äiti. Hän on sopivan etäisyyden päässä kun asuu naapurissa. Jos tulisi jotain ongelmaa, sitten muuttaa hiukan kauemmas.
Miksi luulet että han stalkkaisi. Saattaa hyvinkin alkaa elää omaa elämäänsä kun asuu yksin. Lapsenvahtikin olisi lähellä. Tietty minä ja mun äiti ollaan eri asia koska hän ei ainakaan stalkkaa vaan on suht normaali. Mutta onhan näitä stalkkaajia, isääni en ottaisi suurin surminkaan naapuriini.
Se ei todellakaan ole hyvä idea.
Hän stalkkaa sitten kaiken aikaa 24/7, tunkee kaikkien naapureiden elämään, levittelee juttuja sinne naapurustoon, sekaantuu joka asiaan, mankuu lasta käymään milloin milläkin verukkeella, piipahtelee holtitta, kyttää posteja, tunkee lapsen elämään, kuulustelee tämän kavereita jos ovat ulkona, jauhaa lapsensa ja lapsenlapsensa asioita (ja kuviteltuja juttuja) lähikaupassa, tunkee stalkkaamaan lasta koulun pihalla, tunkee koulun tapahtumiin, esittäytyy opettajille, venyttää rajoja siellä koulussa…
Tekee elämästä helvettiä.
Eikä sinne voi enää jäädä asumaan, vaikka sen mummon sieltä saisikin pois. Mitä ei saa, muuta kuin jos mummo kuukahtaa. Paitsi että kummittelee kyllä haudankin takaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun vanhemmat vanhenee, niin heidän elämäänsä ei tule tuppautua liikaa eikä alkaa tehdä asioita heidän puolestaan. Jos niin toimii, niin vanhempien toimintakyky heikkenee ja jonkin ajan kuluttua heistä tulee täysin avuttomia eivätkä selviydy enää mistään ilman apua.
Luin tästä aiheesta äskettäin. Olisiko ap:n tapauksessakin käynyt näin? Hyvää tarkoittava lapsi tekee vanhemmalleen karhunpalveluksen auttamalla asioissa, joihin ei tarvita apua. Lopulta ollaan kuvatunlaisessa tilanteessa, jossa avuttomuus lisääntyy jatkuvasti, koska mitään tarvetta huolehtia itsestä ja suoriutua päivittäisistä askareista ei ole. Tilanteen tunnistaminen auttaa eteenpäin. Ei ole varmasti helppoa muuttaa nykyistä käytäntöä toiseksi. Ap:n töihin meno olisi yksi askel eteenpäin, koska silloin vanhemmalle jää omaa ainaa huolehtia itsestään. Myös 10-vuotiaalta pitää vaatia vastuun ottamista omasta itsestään ja käytöksestä. Ei voi laittaa enää mummon syyksi, jos tytär toimii vastuuttomasti tai ei tottele äitiä.
Ei ole.
Ap:lla on kyse ylisukupolvisesta narsismista ja läheisriippuvuudesta, jota mummo ja ap on hyvää vauhtia opettamassa myös lapselle.
Kun yhdistää vanhenemisen, liiallisen tuen, narsismin ja läheisriippuvuuden yhteen, niin saakin olla todella taitava, jotta tilanteesta selviytyy edes siedettävästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun vanhemmat vanhenee, niin heidän elämäänsä ei tule tuppautua liikaa eikä alkaa tehdä asioita heidän puolestaan. Jos niin toimii, niin vanhempien toimintakyky heikkenee ja jonkin ajan kuluttua heistä tulee täysin avuttomia eivätkä selviydy enää mistään ilman apua.
Luin tästä aiheesta äskettäin. Olisiko ap:n tapauksessakin käynyt näin? Hyvää tarkoittava lapsi tekee vanhemmalleen karhunpalveluksen auttamalla asioissa, joihin ei tarvita apua. Lopulta ollaan kuvatunlaisessa tilanteessa, jossa avuttomuus lisääntyy jatkuvasti, koska mitään tarvetta huolehtia itsestä ja suoriutua päivittäisistä askareista ei ole. Tilanteen tunnistaminen auttaa eteenpäin. Ei ole varmasti helppoa muuttaa nykyistä käytäntöä toiseksi. Ap:n töihin meno olisi yksi askel eteenpäin, koska silloin vanhemmalle jää omaa ainaa huolehtia itsestään. Myös 10-vuotiaalta pitää vaatia vastuun ottamista omasta itsestään ja käytöksestä. Ei voi laittaa enää mummon syyksi, jos tytär toimii vastuuttomasti tai ei tottele äitiä.
Ei ole.
Ap:lla on kyse ylisukupolvisesta narsismista ja läheisriippuvuudesta, jota mummo ja ap on hyvää vauhtia opettamassa myös lapselle.
Näin on , mutta ap on TIEDOSTANUT tilanteen ja se on hyvä. Seuraava askel on hakea apua , siitä tervehtyminen alkaa.
Ei ole.
Hänhän nimenomaan ei suostu kuuntelemaan mitään vaan haluaa jatkaa siinä tilanteessa vellomista.
Ei hän mitään apua tarvitse vaan äidin pois elämästään.
Kyllä ap on tiedostanut tilanteen koska kysyy täältä neuvoja. On paljon ihmisiä samassa tilanteessa ja he ihmettelee miksi elämä on niin synkkää. Eivät näe kuviota. Ap miettii nyt vaihtoehtoja ja toimii sitten. Se mikä on sukupolvien ajan ollut vinoutunutta ei hetkessä korjaannu.
N-43 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
N-43 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla rahaa? Osta yksiö ja laita äitisi siihen vuokralle. Ja siihen kotiin kotipalvelu ja käyt myös itse auttamassa ja kyläilemässä. Hätäranneke käteen, jos kaatuilee tms. Varmasti äitisikin olisi tyytyväinen. Kuvauksesi perusteella hänellä ei ole dementiaa tms. karkailutaipumusta.
Minä samaa mieltä. Jos ei ole rahaa, voitte vuokrata äidille asunnon vaikka naapurista! Kyllä hän tukirahoja saa ellei ole omaisuutta, jolla sitten taas voi ostaa asunnon. Tälläinen olisi varmaan ihanteellinen ratkaisu.
Ei todellakaan läheisriippuvaista narsistia omaan naapuriin! Jeesus sentään!
Minusta tämä on hyvä idea. Kyseessä on sentään oma äiti. Hän on sopivan etäisyyden päässä kun asuu naapurissa. Jos tulisi jotain ongelmaa, sitten muuttaa hiukan kauemmas.
Tämä on hyvä idea kun puhutaan ei-narsistisesta ja ei-läheisriippuvaisesta. Heillä tämä ei toimi , rajat rikotaan hetkessä.
Sä olet siellä äitisi alla. Et ole päässyt irti napanuorasta. Ei tossa muuta ole.
Hae apua. Sekä henkistä että ihan fyysistä hoitoapua on saatavilla.
Hae.
Hakeminen ja avun vastaanottaminen ei ole äidin pettämistä. Se on huolenpitoa äidistä ja ennenkaikkea sinusta itsestäsi. Et voi hoitaa ketään, jos et ole itse kunnossa.