Lue keskustelun säännöt.
Mies haluaa sinun muuttavan asuntoosi muttei halua myydä osaa asunnostaan sinulle?
25.07.2021 |
Mitä teet? Miksi veikkaat, ettei mies halua myydä osaa asunostaan? Olen luvannut voivani mennä kihloihin mutta tämä seikka mietityttää. Olenko tyhmä niuho vai ainoastaan järkevä aikuinen (omasta mielestäni tietysti jälkimmäinen).
Kommentit (596)
Vierailija kirjoitti:
Joo et missään nimessä maksa miehellesi vuokraa! Maksat puolet sähköstä, vedestä ja hoitovastikkeesta.
Ja jos on miehelle ok järjestely niin mikäs siinä. Mitä sitä itse omistamaan, ala säästämään esim. sijoitusasuntoa varten.
Miksi siitä ei pitäisi maksaa, että saa nukkua neljän seinän sisällä? Ei se yleensä ole aikuiselle ihmiselle ilmaista missään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni näissä ainut tasavertainen tapa on puolittaa säästö.
Eli toinen kämppä vuokralle ja vuokra - vuokranantajan vakuutus puolitetaan. Tämä summa siirretään toisen tilille.
Molemmat maksavat lyhennyksensä ja vastikkeensa itse. Elämisen kulut (ruuat, sähkö, vakuutukset, netti, jne) jaetaan puoliksi tai tulojen suhteessa tai mikä kohtuulliselta parille tuntuukaan. Näin molemmat hyötyvät samanverran alenneista elinkustannuksista.
Et sisäistänyt kirjoittamaani. Minä, aloittaja en tästä tilanteesta hyödy vaan kuukausittaiset menoni ainoastaan kasvavat. Mies taas hyötyy hänen puolestaan maksamieni köyttökorvausten verran asuessaan ilmaiseksi asunnossaan. Miinukselle menen lisäksi merkittävästi kasvaneiden ruokakulujen vuoksi. Vuokratuotto asunnostani on luokkaa 300 €/kk ottaen huomioon lainan korot sekä verottajan viemän osuuden 30 %.
Ja ihan käsittämätön tuo sinun ajatuksesi, jonka boldasin. En ymmärrä sitä ollenkaan. Pitäisikö minun saman periaatteen vuoksi saada miehen sijoituksista samalla tavalla puolet tuotoista tililleni? Miksi ihmeessä?
ap
No, jos miehen asunto ei vastaa sellaista hinta-laatusuhdetta josta olet valmis maksamaan, niin sitten et muuta sinne. Ihme ajattelutapa, että jos sinä et halua muuttaa miehen kämppään niin sinun pitäisi saada asua siellä ilmaiseksi. Jos et halua sinne niin älä muuta. Problem solved.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suostuisin, kunhan saisin tasapuolisen päätösvallan esim. sisustuksen suhteen. Lainanlyhennyksiä tai vuokraa en maksaisi, puolet juoksevista kuluista kyllä. Sitten jos mies haluaisi minun maksavan vuokraa/lyhennyksiä vaatisin saada ostaa osan asunnosta ja maksaa sitä.
Vastasinkin jo että mies ei pidä siitä, että minulla on omakin asunto. Haluaa, että maksan koko hoitovastikkeen. Kuulemma reilua koska en asuntoa omista ja minun pitäisi ajatella asiaa edullisena vuokrana. En ymmärrä miehen aivoituksia.
ap
Naimisiinmeno on sitä, että muodostetaan yhteinen taloudellinen yksikkö, jossa osapuolet pyrkivät tekemän puolisonsa elämän mahdollisimman mukavaksi samalla kun pitävät huolta omasta hyvinvoinnistaan.
Olet nyt menossa naimisiin ihmisen kanssa, joka ei ole sisäistänyt sopimusta. Mieti, millaista meno on sitten kun on lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Miksi naisen kannattaisi maksaa puolet miehen asunnosta. Nainen saa kuitenkin erossa puolet miehen asunnosta. Turha siitä on maksaa.
Niin, jos ap olisi varaton ja miehen ainut omaisuus olisi velaton asunto. Nythän ap:lla on omakin kämppä joka huomioitaisiin erossa ihan samalla tavalla kuin se miehenkin kämppä.
Vierailija kirjoitti:
Tämä viestiketju vain vahvistaa ajatusta siitä, että tietyn osan ihmisistä pitäisi seurustella vain ja ainoastaan lompakkonsa kanssa.
Kannattaa kiertää ihmistyyppi, jolle parisuhdekin on liiketoimen kaltainen asia, jossa punnitaan lähtökohtaisesti miten toisesta saa hyötyä.
Rakkauden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Ja anna minun arvata, tämä on kohdistettu niille jotka haluavat kumppanilta kohtuullista korvausta asumisesta. Sen sijaan siinä ei liene sinusta mitään kummallista, jos (lähes) ilmainen asuminen on jollekin ehtona suhteen jatkumiselle. Sehän on sitä puhdasta rakkautta jossa ei yritetä hyötyä toisesta yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli tuossa on pakko olla myös rahoitusvastike mukana? Se pois ainakin summasta. Sähkö, netti ja vesi puoliksi tietenkin. Hoitovastikkeen osuudesta voisitte summasta riippuen neuvotella, maksatko puolet tai vaikka ⅔ mikäli summa on pieni.
Vierailija kirjoitti:
Toisin sanoen mies yrittää juksata sinut maksamaan hänen asuntolainaansa kiertoteitse. Maksaisin itsekin vain korkeintaan puolet huoltovastikkeesta ja puolet juoksevista kuluista, jos mies ei myisi asunnosta minulle osuutta. Jos se ei miehelle kävisi, emme sitten muuttaisi yhteen ja siinä se. Taloudellisesti yhteen muutto kyllä keventäisi taakkaa molemmilta, mutta jos se on vain yksipuolista omaisuudenkartuttamista, ei siinä ole järkeä.
Olkaa tarkkoina raha-asioissanne kun seurustelette ja olette ihastuneita. Äitini menetti koko omaisuutensa ja sai päälle vielä kauheasti velkaa eksälleen, vaikka häntä yritimme varoittaa. Mies oli saanut suostuteltua äitini myymään asuntonsa ja autonsa ja sijoittamaan ne kaikki miehen glitterillä maalaamiin ideoihin (lue rahapeliongelmiin ja viinaan) sekä kultaan ja hopeaan. Nämä arvoesineet taas sijoitettiin tallelokeroon, johon oli oikeus päästä vain avaimella ja kukapa muukaan piti avainta hallussa kuin mies itse yksinvaltiaana. Siellä tallelokerossa ne tietääkseni ovat vieläkin ja äiti makselee niitä sijoitusrahoja miehen eduksi vielä näin pari vuotta myöhemminkin. Pitäkää aina raha-asianne omananne älkääkä ikinä antako rakkauden ja ihastumisen sekoittaa talouttanne. Siihen voi kadottaa vuosikymmenien säästöt pahimmillaan ja ihan huomaamatta, jos ei älyä kuunnella muiden varoituksia ja tutkailla asioita objektiivisesti.
Älkää ikinä tehkö niin. Vaikka mies olisi kuinka ihana tai "ihana" tahansa. Säästytte todella isolta määrältä ongelmia ja taloudellisia huolia.
Miten se kokonaisen vastikkeen maksaminen on yksipuolista omaisuuden kartuttamista? Laitoin tuonne pari sivua sitten esimerkin, jossa mieheni maksoi parin vuoden ajan kaksioni vastikkeen 300 euroa. Vastaavan kämpän markkinahintainen vuokra on 900-1000 euroa. Hän muutti sinne 800 euroa kuussa maksavasta yksiöstä. Yhteenmuuton myötä hän siis säästi 500 euroa kuussa ja minä 300 euroa kuussa. Kyllä minä olisin ihmetellyt suuresti sitä logiikkaa, jolla tällaisesta järjestelystä kieltäydytään vedoten siihen, että se omistava osapuoli kartuttaa yksipuolisesti omaisuuttaan. Siis oikeasti ollaan valmiita maksamaan se 500 euroa kuussa enemmän siitä hyvästä, ettei puoliso saa 150 euroa kuussa säästöön. Mitä hittoa oikeasti? :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä jo selitettiinkin yllä, mutta kirjoitan tämän lähinnä omaa ajattelua selkeyttääkseni.
Esimerkkitapaus:
Ap siis maksaa nyt 150 vastiketta ja sähkö 40 e - eli noin 200.
Muutettuaan miehen luo maksaa esim. 200 vastiketta ja sähköä 20 - eli suunnilleen sama summa.
Oman asunnon vuokratulot 300, joista puolet menee miehelle nimellä "vuokra" = plus 150.
Lopputulos 1: Ap säästää tässä diilissä 150 e kuussa.
Lopputulos 2: Jos miehen asunnon vastike on korkeampi, vaikkapa 350, tulos on ap:n kannalta plus miinus nolla paitsi että riesaksi tulevat vuokranantajan riskit, mahdollisesti vaikeus saada vuokralaista jne.
Asunnossa ratkaisee lisäksi asunnon koko, lisäneliöiden tuoma onnellisuuslisä, sijainti ja muut tekijät, esim. etäisyys työpaikasta (työmatkakulut, säästynyt aika työmatkoissa) jne. mutta ap ei tainnut olla näistä tekijöistä kiinnostunut miettiessään kihlattunsa asunnon arvoa.
Vierailija kirjoitti:
Tämä jo selitettiinkin yllä, mutta kirjoitan tämän lähinnä omaa ajattelua selkeyttääkseni.
Esimerkkitapaus:
Ap siis maksaa nyt 150 vastiketta ja sähkö 40 e - eli noin 200.
Muutettuaan miehen luo maksaa esim. 200 vastiketta ja sähköä 20 - eli suunnilleen sama summa.
Oman asunnon vuokratulot 300, joista puolet menee miehelle nimellä "vuokra" = plus 150.
Lopputulos 1: Ap säästää tässä diilissä 150 e kuussa.
Lopputulos 2: Jos miehen asunnon vastike on korkeampi, vaikkapa 350, tulos on ap:n kannalta plus miinus nolla paitsi että riesaksi tulevat vuokranantajan riskit, mahdollisesti vaikeus saada vuokralaista jne.
Asunnossa ratkaisee lisäksi asunnon koko, lisäneliöiden tuoma onnellisuuslisä, sijainti ja muut tekijät, esim. etäisyys työpaikasta (työmatkakulut, säästynyt aika työmatkoissa) jne. mutta ap ei tainnut olla näistä tekijöistä kiinnostunut miettiessään kihlattunsa asunnon arvoa.
Uups, onneksi en ole minkään alan rahoitusneuvoja :D, unohdin laskelmasta sen, että ap jäisi nollille vain siinä tapauksessa, ettei maksaisi vastikkeen lisäksi mitään.
Mutta vastikkeen suuruushan on se asia, jonka pohjalta maksudiili sovitaan, eikö?
Vaikuttaisiko ap:n omasta asunnosta saama vuokranetto summaan, jolla toinen osapuoli pyytää osallistumaan kuluihin, mitä mieltä olette?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avioliitto ei ole pelkästään rakkausliitto, vaan se on yhtä paljon talousliitto. Kun rakkaus loppuu, talousasiat jatkuvat edelleen. Kannattaa opiskella raha-asioiden hoitoa ja opettaa ne myös jälkikasvulleen.
Vierailija kirjoitti:
Tämä jo selitettiinkin yllä, mutta kirjoitan tämän lähinnä omaa ajattelua selkeyttääkseni.
Esimerkkitapaus:
Ap siis maksaa nyt 150 vastiketta ja sähkö 40 e - eli noin 200.
Muutettuaan miehen luo maksaa esim. 200 vastiketta ja sähköä 20 - eli suunnilleen sama summa.
Oman asunnon vuokratulot 300, joista puolet menee miehelle nimellä "vuokra" = plus 150.
Lopputulos 1: Ap säästää tässä diilissä 150 e kuussa.
Lopputulos 2: Jos miehen asunnon vastike on korkeampi, vaikkapa 350, tulos on ap:n kannalta plus miinus nolla paitsi että riesaksi tulevat vuokranantajan riskit, mahdollisesti vaikeus saada vuokralaista jne.
Asunnossa ratkaisee lisäksi asunnon koko, lisäneliöiden tuoma onnellisuuslisä, sijainti ja muut tekijät, esim. etäisyys työpaikasta (työmatkakulut, säästynyt aika työmatkoissa) jne. mutta ap ei tainnut olla näistä tekijöistä kiinnostunut miettiessään kihlattunsa asunnon arvoa.
Ymmärrän tämän ajatusketjun. Mutta lähtökohtaisesti isommasta asunnosta on minusta ihan okei maksaa isompia asumiskuluja. Jos taas ajattelee, ettei halua maksaa isosta kämpästä koska ei arvosta neliöitä vaan asuisi mieluummin halvalla ja ahtaasti, niin sitten ei pidä muuttaa kalliiseen isoon kämppään vaan asustella siellä omassa kotoisassa luukussaan.
Nyt luulen, että ongelmana on se, että mies haluaa asua isossa kämpässä ap:n kanssa mutta niin että ap osallistuu kohtuullisesti kustannuksiin. Ap ei kuitenkaan halua isoa asuntoa eikä halua siitä myöskään maksaa, mutta suostuisi pitkin hampain muuttamaan isoon kalliiseen kämppään kunhan joku muu maksaa. Tuo on pattitilanne jossa molempien toiveet on aika mahdoton toteuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se mies saa susta ilmaisen piian ja seksiä.
Monessa tapauksessa näin voisi olla, mutta miksi oletus, että AP alkaisi piiaksi? Tai ei itse myös saisi seksiä?
Jep!! Minä ainakin
1) Teen kotitöitä melko laiskasti, juuri ja juuri oman osani
2) Harrastan seksiä voin jos itse HALUAN seksiä eli saan siitä myös jotain
Ihmettelen erityisesti niitä, jotka harrastavat seksiä velvollisuudesta. Selittäkää: MIKSI? Kotityöahkeruuden ymmärrän paremmin, mutten sitä että uhrautuu tekemään paljon enemmän kuin oman osansa.
Joskus pitää uhrautua yhdessä asiassa saadakseen jonkin toisen, vielä tärkeämmän asian. Siisteys on sellainen asia, jonka eteen toinen puoliso on usein valmis näkemään enemmän vaivaa syystä että toisen standardit ovat matalammat.
Jos mies ottaa AP:n kotiinsa, niin hän on ongelmansa ansainnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä jo selitettiinkin yllä, mutta kirjoitan tämän lähinnä omaa ajattelua selkeyttääkseni.
Esimerkkitapaus:
Ap siis maksaa nyt 150 vastiketta ja sähkö 40 e - eli noin 200.
Muutettuaan miehen luo maksaa esim. 200 vastiketta ja sähköä 20 - eli suunnilleen sama summa.
Oman asunnon vuokratulot 300, joista puolet menee miehelle nimellä "vuokra" = plus 150.
Lopputulos 1: Ap säästää tässä diilissä 150 e kuussa.
Lopputulos 2: Jos miehen asunnon vastike on korkeampi, vaikkapa 350, tulos on ap:n kannalta plus miinus nolla paitsi että riesaksi tulevat vuokranantajan riskit, mahdollisesti vaikeus saada vuokralaista jne.
Asunnossa ratkaisee lisäksi asunnon koko, lisäneliöiden tuoma onnellisuuslisä, sijainti ja muut tekijät, esim. etäisyys työpaikasta (työmatkakulut, säästynyt aika työmatkoissa) jne. mutta ap ei tainnut olla näistä tekijöistä kiinnostunut miettiessään kihlattunsa asunnon arvoa.
Ymmärrän tämän ajatusketjun. Mutta lähtökohtaisesti isommasta asunnosta on minusta ihan okei maksaa isompia asumiskuluja. Jos taas ajattelee, ettei halua maksaa isosta kämpästä koska ei arvosta neliöitä vaan asuisi mieluummin halvalla ja ahtaasti, niin sitten ei pidä muuttaa kalliiseen isoon kämppään vaan asustella siellä omassa kotoisassa luukussaan.
Nyt luulen, että ongelmana on se, että mies haluaa asua isossa kämpässä ap:n kanssa mutta niin että ap osallistuu kohtuullisesti kustannuksiin. Ap ei kuitenkaan halua isoa asuntoa eikä halua siitä myöskään maksaa, mutta suostuisi pitkin hampain muuttamaan isoon kalliiseen kämppään kunhan joku muu maksaa. Tuo on pattitilanne jossa molempien toiveet on aika mahdoton toteuttaa.
Juuri näin.
Anteeksi kuinka? Mies haluaa sinun muuttavan asuntoosi!!! Missä nyt asut? Asutko nykyään siis miehen asunnossa? Jos mies noin sanoo, hän haluaa sinun muuttavan pois = eron. Ymmärrätkö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä jo selitettiinkin yllä, mutta kirjoitan tämän lähinnä omaa ajattelua selkeyttääkseni.
Esimerkkitapaus:
Ap siis maksaa nyt 150 vastiketta ja sähkö 40 e - eli noin 200.
Muutettuaan miehen luo maksaa esim. 200 vastiketta ja sähköä 20 - eli suunnilleen sama summa.
Oman asunnon vuokratulot 300, joista puolet menee miehelle nimellä "vuokra" = plus 150.
Lopputulos 1: Ap säästää tässä diilissä 150 e kuussa.
Lopputulos 2: Jos miehen asunnon vastike on korkeampi, vaikkapa 350, tulos on ap:n kannalta plus miinus nolla paitsi että riesaksi tulevat vuokranantajan riskit, mahdollisesti vaikeus saada vuokralaista jne.
Asunnossa ratkaisee lisäksi asunnon koko, lisäneliöiden tuoma onnellisuuslisä, sijainti ja muut tekijät, esim. etäisyys työpaikasta (työmatkakulut, säästynyt aika työmatkoissa) jne. mutta ap ei tainnut olla näistä tekijöistä kiinnostunut miettiessään kihlattunsa asunnon arvoa.
Ymmärrän tämän ajatusketjun. Mutta lähtökohtaisesti isommasta asunnosta on minusta ihan okei maksaa isompia asumiskuluja. Jos taas ajattelee, ettei halua maksaa isosta kämpästä koska ei arvosta neliöitä vaan asuisi mieluummin halvalla ja ahtaasti, niin sitten ei pidä muuttaa kalliiseen isoon kämppään vaan asustella siellä omassa kotoisassa luukussaan.
Nyt luulen, että ongelmana on se, että mies haluaa asua isossa kämpässä ap:n kanssa mutta niin että ap osallistuu kohtuullisesti kustannuksiin. Ap ei kuitenkaan halua isoa asuntoa eikä halua siitä myöskään maksaa, mutta suostuisi pitkin hampain muuttamaan isoon kalliiseen kämppään kunhan joku muu maksaa. Tuo on pattitilanne jossa molempien toiveet on aika mahdoton toteuttaa.
Näin juuri. Tilanne näyttäisi olevan se, että ap:lle käy asua hänen asunnossaan (mies siis ostaisi puolet), ostaa uusi yhteinen tai ostaa mieheltä osa asunnosta, jossa he yhdessä asuisivat. Mutta mies haluaa sen ainoan vaihtoehdon, joka ei ap:lle käy, eli ap muuttaa hänen kalliiseen asuntoon sellaista vuokraa vastaan, mitä ap ei halua maksaa.
Ei nyt ole kyse siitä, mikä olisi reilu vuokran hinta, vaan siitä, ettei ap halua vuokralle yhtään mihinkään. Vaikuttaa siltä, että mies nyt yrittää vierittää vastuuta suhteesta ap:lle, jos hän ei muuta miehen luo maksaen suurta "vuokraa", he eivät voi asua (jatkaa) yhdessä. Ja jos ap sattuisikin muuttaamaan miehen luo, hän on ainoa, joka joutuu uhraamaan yhtään mitään. Jos siis ero tulisi, ap lentäisi kuin leppäkeihäs asunnottomaksi, joko oma asunto on myyty tai ei vuokralaistakaan heti saa ulos. Tämän lisäksi tietysti muuttokulut, tai tässä tapauksessa mies todennäköisesti ei antaisi ap:n tuoda mitään huonekaluja mukanaan, joten ne pitäisi myydä ja eron tullessa ostaa uudet.
Alkuperäinen kysymys oli, miksi mies ei suostu myymään puolikasta? Miksi vain toisella on lupa omistaa asunto, jossa itse asuu? Ap, älä muuta, ongelmia tiedossa. Voithan toki huvin vuoksi kysellä mieheltä, miten hän on ajatellut mahdollisen muuton tapahtuvan ja mitä tapahtuu, jos menee sukset ristiin. Mutta tuo sinun omaisuuteen puuttuminen on suuri punainen vaate, älä unohda tuollaista, vaikka olisi ollut vain "lipsahdus, en minä sitä oikeasti tarkoittanut".
Auttakaa! 27 sivua kommentteja toistaiseksi aiheesta, jonka otsikkoa kommentoijat eivät edes ole ymmärtäneet. :D
Vierailija kirjoitti:
Auttakaa! 27 sivua kommentteja toistaiseksi aiheesta, jonka otsikkoa kommentoijat eivät edes ole ymmärtäneet. :D
Samaa mä nauroin ihan sikana! Porukat seli-seli-selittää ummet ja lammet ja tekee laskutoimituksia sinne ja tänne, vaikka ei ole otsikon mukaan kyse siitä, että nainen muuttaisi miehen asuntoon vaan omaansa. Tarkistakaapa niistä alakoulun äidinkielen oppaistanne mikä on possessiivisuffiksi.
Jos mies haluaisi että nainen muuttaisi hänen = miehen asuntoon, pitäisi sanoa, että mies haluaa naisen muuttavan asuntooNSA.
Kuulostaa hankalalta järjestelyltä. Kannattaa asua yksin niin ei tarvitse tuollaisia miettiä
Et sisäistänyt kirjoittamaani. Minä, aloittaja en tästä tilanteesta hyödy vaan kuukausittaiset menoni ainoastaan kasvavat. Mies taas hyötyy hänen puolestaan maksamieni köyttökorvausten verran asuessaan ilmaiseksi asunnossaan. Miinukselle menen lisäksi merkittävästi kasvaneiden ruokakulujen vuoksi. Vuokratuotto asunnostani on luokkaa 300 €/kk ottaen huomioon lainan korot sekä verottajan viemän osuuden 30 %.
Ja ihan käsittämätön tuo sinun ajatuksesi, jonka boldasin. En ymmärrä sitä ollenkaan. Pitäisikö minun saman periaatteen vuoksi saada miehen sijoituksista samalla tavalla puolet tuotoista tililleni? Miksi ihmeessä?
ap