Lue keskustelun säännöt.
Hirvein työ jota olet elämäsi aikana tehnyt?
03.08.2014 |
Missä elämäntilanteessa siihen jouduit (esim. opiskeluaikojen lisätienesti, kesätyö...), kauanko työskentelit ko. paikassa ja mikä teki työstä hirveää? Suostuisitko uudelleen?
Kommentit (601)
Kauhavan Työvoimatoimistossa asiakaspalvelussa. Lähin esimies sadisti ja asiakkaat lukutaidottomia narkkareita. Olin ehkä 10 kuukautta ja sitten en enää pystynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täälläkin ääni rappujen siivoamiselle! Syksyn kurakeleillä pyörällä paikasta toiseen, ruokataukoja ei ehtinyt pitää ja välillä oli pelottaviakin kohtaamisia talojen asukkaiden kanssa, mm. Känninen poikaporukka joka puhui kovaan ääneen että" raiskataan tuo siivooja" sekä lähes silmille tullut mustalaisrouva jonka oikea vihan kohde oli joku toinen siivooja, olin siinä rapussa ensimmäistä kertaa. Olin kaksivitonen ja minulla oli vielä sitä nuoruuden turnajaiskestävyyttä, mutta silti töiden jälkeen olin monesti niin nääntynyt että halusin vain syödä ja katsoa telkkaria enkä lähteä kavereiden kanssa mihinkään.
Päiväkoti, joka oli kaupungin päiväkodeista ainoana osan kesästä auki. Ensinnäkin matkaa oli yhteen suunntaan 10km ja kuljin sen polkupyörällä, oli kova helle ja koska mekot sekä hihattomat oli kielletty niin ylläni olivat farkut ja t-paita. Töissä oli minun lisäkseni vain vanhempi, ylimielinen nainen joka tykkäsi tehdä itse viileässä sisällä paperihommia ja nakittaa minut lasten kanssa kuumalle pihalle, josta ei varjoa löytynyt. Minä myös otin vastaan ruokakuljetukset ja raahasin ne sisälle.
Lapsia oli vain 5 kpl, mutta yhdellä pojalla oli todennäköisesti adhd , riehui kuin piru ja ryhmän nuorin, pikkasen päälle vuoden ikäinen halusi vain olla sylissä pompotettavana, muut lapset jäivät sitten huomiotta kun hyppyytät yhtä polvien päällä ja tarkkailet toista ettei kiipeä katolle tms. En saanut syödä samaa ruokaa kuin lapset ja tämä vakkari työntekijä, joten söin sitten jotain banaaneja tms koska en alkanut todellakaan mitään ruokia kuljettaa helteessä kymmentä kilometriä! En saanut kahviakaan. Nykyään avaisin suuni ja sanoisin että pistähän mullekin kupponen, mutta tuolloin olin niin arka ja tyydyin vain haikeana nuuhkimaan kahvin tuoksua.
Kerran yhden lapsen vanhempi oli pahasti myöhässä', päiväkoti sulkeutui 16.00 ja tämä vakkari työntekijä jätti minut yksin sinne odottamaan lapsen hakijaa! Ukkonen nousi ja me istuimme pihalla tummenevaa taivasta tuijotellen kunnes 16.25 tämä äiti juoksi portista, osottautui kuitenkin ihanaksi ihmiseksi joka heitti minut kaupunkiin tajuttuaan että olin pyörällä <3
Viimeisenä päivänä tarjolla oli keksejä ja mehua, mutta ei siinä suinkaan juhlistettu viimeistä työpäivääni vaan päiväkoti sulkeutui heinäkuuksi.
Vierailija kirjoitti:
Kukkien myynti öisin baarista toiseen kulkemalla, jälleen teini-iän kesätyö. Joka ilta oli keski-ikäisiä känniääliöitä vilauttelemassa sukuelimiään tai käymässä 16-kesäisen tisseihin ja takamukseen kiinni. EI.
Miten tuo voi olla laillista pyörittää teiniä yötöissä ja vieläpä baariympäristössä? :O
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Päiväkoti, joka oli kaupungin päiväkodeista ainoana osan kesästä auki. Ensinnäkin matkaa oli yhteen suunntaan 10km ja kuljin sen polkupyörällä, oli kova helle ja koska mekot sekä hihattomat oli kielletty niin ylläni olivat farkut ja t-paita. Töissä oli minun lisäkseni vain vanhempi, ylimielinen nainen joka tykkäsi tehdä itse viileässä sisällä paperihommia ja nakittaa minut lasten kanssa kuumalle pihalle, josta ei varjoa löytynyt. Minä myös otin vastaan ruokakuljetukset ja raahasin ne sisälle.
Lapsia oli vain 5 kpl, mutta yhdellä pojalla oli todennäköisesti adhd , riehui kuin piru ja ryhmän nuorin, pikkasen päälle vuoden ikäinen halusi vain olla sylissä pompotettavana, muut lapset jäivät sitten huomiotta kun hyppyytät yhtä polvien päällä ja tarkkailet toista ettei kiipeä katolle tms. En saanut syödä samaa ruokaa kuin lapset ja tämä vakkari työntekijä, joten söin sitten jotain banaaneja tms koska en alkanut todellakaan mitään ruokia kuljettaa helteessä kymmentä kilometriä! En saanut kahviakaan. Nykyään avaisin suuni ja sanoisin että pistähän mullekin kupponen, mutta tuolloin olin niin arka ja tyydyin vain haikeana nuuhkimaan kahvin tuoksua.
Kerran yhden lapsen vanhempi oli pahasti myöhässä', päiväkoti sulkeutui 16.00 ja tämä vakkari työntekijä jätti minut yksin sinne odottamaan lapsen hakijaa! Ukkonen nousi ja me istuimme pihalla tummenevaa taivasta tuijotellen kunnes 16.25 tämä äiti juoksi portista, osottautui kuitenkin ihanaksi ihmiseksi joka heitti minut kaupunkiin tajuttuaan että olin pyörällä <3
Viimeisenä päivänä tarjolla oli keksejä ja mehua, mutta ei siinä suinkaan juhlistettu viimeistä työpäivääni vaan päiväkoti sulkeutui heinäkuuksi.
Tämä oli ikävä mutta silti tosi symppis tarina <3 Tsemppiä kaikille väsynyille kurahommien puurtajille ja laittakaahan lisää näitä kertomuksia!
Yksi pikkubyrokraatin homma. Tein hallinnollisia päätöksiä, jotka perustuivat byrokratian omaan logiikkaan ja jotka koin usein oman arvomaailmani vastaisiksi. Ja työkavereina oli hirveitä byrokratianatseja, jotka tuntuivat saavan mielihyvää tuosta samasta. Ainoa lohtuni tuli siitä, kun ajattelin, että asiakkaille minä olin ehkä pienempi paha kuin he... aina kun pystyin venyttämään pykäliä asiakkaan edun suuntaan, tein sen. Mutta useinkaan en voinut, kun lakia en kuitenkaan voinut rikkoa tai jättää noudattamatta niiden soveltamisohjeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahinta on tähän mennessä ollut puhelinmyynti Klik**a.fi:llä. Kyseinen välistä vetoon pohjautuva huijarifirma teetti ensin ilmaistöinä myyntiartikkelinsa; yrittäjille myytävät kotisivut teetettiin tosiaan ensin ilmaiseksi niillä amk-harjoittelijoilla, ja näille valmiille pohjille yrittäjät saivat sitten lisätä logonsa, palvelunsa yms, joskin sivujen päivitykset maksoivatkin sitten heille hieman extraa, firmasta sopuhinta näille muiden tekemille ja muiden kauppaamille sivuille oli muistaakseni n. 300e/vuosi.
Firma kyykytti ja kus*tti samalla lailla ilmaistöinä tehtyjen sivujensa myyjiä. Lisäksi töissä ollessa tauot kellotettiin, puheluja kuunneltiin, työaika oli arkisin 8-16, myöhästymisistä seurasi selventämätön rangaistus ja vähän väliä siellä oli palaverin paikka, jossa myyjiä kannustettiin "uskomaan tuotteeseen" sekä ignooraamaan täysin asiakkaiden firmasta antamat palautteet esim. suomi24:llä.
Palkkaa tästä 8h x 5/vko päivätyöstä, kaikesta henkisestä kärsimyksestä, valheellisesta ja moraalittomasta tuputuksesta ja pakkomyynnistä, asiakkaiden huijaamisesta ja orjatyöllä tuotettujen sivujen kauppaamisesta sain alle lopulta 500e, vaikka olin tilastojen mukaan koko puljun 3. paras myyjä. Työsopimuksessa minulle oli luvattu tästä kokopäivätyöstä minimi- tai pohjapalkaksi 1100e/kk; sen sentään muka saisin, vaikken myisi lainkaan. Pomo sitten mieluummin irtisanoi minut kuin jäi neuvottelemaan minulle luvatusta palkasta. Myin n. 5 sivut /pvä, joista pelkkä jo provikka olisi ollut huomattavasti työsopimuksen mukaan enemmän kuin tililleni tullut palkka; kaupatuista sivuista oli luvattu n. 10e provisio sen ns. pohjapalkan päälle (pelkkä provisio siis sopimuksen mukaan olisi ollut jo yli kaksi kertaa enemmän kuin saamani palkka: 20 pvää x 5 sivut x 10e/sivut=1000). Kumpaakaan näistä ei sitten minulle ikinä maksettu. Haukut sain sieltä suunnasta vielä perääni. Mielestäni koko puhelinmyyntiala pitäisi kieltää lailla. Myyjät ovat yhtä lailla alan uhreja kuin asiakkaatkin, ja koko homma perustuu laajamittaiseen kus*tukseen.
Olen köyhä työtön, joka saa asua ilmaiseksi sukulaisensa luona. Tätä vastaan joudun kuitenkin tekemään kaikki kotityöt, joihin kuluu paljon aikaa. Suurin osa kotitöistä on kyllä sietokykyni rajoissa, vaikka kotitöiden tekemistä todellisuudessa inhoankin, mutta se tiskaus on aivan kamalaa. En tiedä, mitä käsilleni on tapahtunut, mutta ne eivät enää oikein kestä kuumaa tiskauksen vaatimaa kuumaa vettä. Koska tiskaus haalealla vedellä ei kuitenkaan onnistu, siis astiat eivät puhdistu kunnolla, polttaa kuuma vesi käsiäni joka kerta entistä paremmin ja joudun irvistelemään tuskasta ja valuttamaan kylmää vettä käsilleni. Viimeksi kun tiskasin oli kaiken lisäksi kuuman päivän päivän kuumimmat hetket ja kuukautiseni olivat alkaneet pari tuntia aikaisemmin ja kärsin tähän liittyvistä kivuista. Oloni oli todella huono. Jouduinkin jättämään tiskauksen kesken, sillä todellakin huimasi ja ajattelin, että kohta varmaan pyörryn ja oksennan ja menemään lepäämään, vaikka huudot siitä tulikin. Lepäsin 40 minuuttia ja join 0,5 litran jääkylmän vissypullon niin olo oli taas normaali. Kaiken lisäksi olen hidas ja huono tiskaaja, mutta silti minun pitää tuota vain tehdä. Näen aina välillä jo painajaisiakin tiskaamisesta ja sukulaiselle tuo tiskaus se suurin valittamisen aihe lisäksi on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pahinta on tähän mennessä ollut puhelinmyynti Klik**a.fi:llä. Kyseinen välistä vetoon pohjautuva huijarifirma teetti ensin ilmaistöinä myyntiartikkelinsa; yrittäjille myytävät kotisivut teetettiin tosiaan ensin ilmaiseksi niillä amk-harjoittelijoilla, ja näille valmiille pohjille yrittäjät saivat sitten lisätä logonsa, palvelunsa yms, joskin sivujen päivitykset maksoivatkin sitten heille hieman extraa, firmasta sopuhinta näille muiden tekemille ja muiden kauppaamille sivuille oli muistaakseni n. 300e/vuosi.
Firma kyykytti ja kus*tti samalla lailla ilmaistöinä tehtyjen sivujensa myyjiä. Lisäksi töissä ollessa tauot kellotettiin, puheluja kuunneltiin, työaika oli arkisin 8-16, myöhästymisistä seurasi selventämätön rangaistus ja vähän väliä siellä oli palaverin paikka, jossa myyjiä kannustettiin "uskomaan tuotteeseen" sekä ignooraamaan täysin asiakkaiden firmasta antamat palautteet esim. suomi24:llä.
Palkkaa tästä 8h x 5/vko päivätyöstä, kaikesta henkisestä kärsimyksestä, valheellisesta ja moraalittomasta tuputuksesta ja pakkomyynnistä, asiakkaiden huijaamisesta ja orjatyöllä tuotettujen sivujen kauppaamisesta sain alle lopulta 500e, vaikka olin tilastojen mukaan koko puljun 3. paras myyjä. Työsopimuksessa minulle oli luvattu tästä kokopäivätyöstä minimi- tai pohjapalkaksi 1100e/kk; sen sentään muka saisin, vaikken myisi lainkaan. Pomo sitten mieluummin irtisanoi minut kuin jäi neuvottelemaan minulle luvatusta palkasta. Myin n. 5 sivut /pvä, joista pelkkä jo provikka olisi ollut huomattavasti työsopimuksen mukaan enemmän kuin tililleni tullut palkka; kaupatuista sivuista oli luvattu n. 10e provisio sen ns. pohjapalkan päälle (pelkkä provisio siis sopimuksen mukaan olisi ollut jo yli kaksi kertaa enemmän kuin saamani palkka: 20 pvää x 5 sivut x 10e/sivut=1000). Kumpaakaan näistä ei sitten minulle ikinä maksettu. Haukut sain sieltä suunnasta vielä perääni. Mielestäni koko puhelinmyyntiala pitäisi kieltää lailla. Myyjät ovat yhtä lailla alan uhreja kuin asiakkaatkin, ja koko homma perustuu laajamittaiseen kus*tukseen.
Siis miksi et vienyt asiaa eteenpäin liiton/lakimiehen kanssa? Sinulle olisi kuulunut työsopimuksen mukainen palkka, mihinkään muuhun ei kannata koskaan tyytyä.
En ole kohdannut hirveitä töitä. Jokaisessa työssä on ollut omat hyvät ja huonot puolensa. Milloin esimies, työkaverit, asiakkaat tms. On vuoronperään vituttanut. Ja milloin taas nämä ovat olleet aivan mainioita ja voimia tuovia asioita työssä. Hyvä, että töitä on kuitenkin riittänyt ja on saanut itse tienata elantonsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="03.08.2014 klo 16:28"]
Kaatopaikan siivoaminen oli turhauttavaa, epämiellyttävää ja oksettavaa.
Ruumiiden siivoaminen on vielä inhottavampaa vaikka kuolema onkin ihan luonnollinen asia. Olin ruumishuoneella kesätöissä 2008.
Kotisiivous oli vielä hirveämpää kun kauheassa kiireessä hirveällä tahdilla piti siivota perusteellisesti berse hiessä ja lentää paikasta toiseen. Ja sitten vielä mummot vit tuilivat siitä että olen siivooja. Teki mieli laittaa syyhypulveria niiden mummokalsarit täyteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarjoilijana ulkomailla. 14-15h päiviä, viikonloppuja ei oikein ollut (piti pystyä tuuraamaan tarvittaessa) ja kipeänäkin piti pystyä tekemään töitä. Koskaan ei sanottu kiitosta hyvästä työstä, mutta auta armias jos teit pienenkin virheen. Vuoden kestin. En menisi enää, mieluummin siivoaisin vaikka vessoja.
Hyvä sulla on lopettaa. Mutta mä en pysty. Jakelen mainospostia että saan puolet äiten palkasta (autan sitä siis ja ollaan tehty semmonen sopimus) saan siis jakaa ihan kaikki kerrostalot ja jos sanon että haluan lopettaa, niin hän lopettaa maksamasta jopa viikkorahat. Vain siksi, että en halua enää rasittaa min selkää kun vuoden olen sitä joutunUt tekemään. Se Kerrostalojen ravaaminen satuttaa mun selkää aika paljon.. On muutenkin selässä lievä epämuodostuma..
Mä olen ollut se ihminen, joka satamassa koputtaa viikkarin hytin oveen ja kehottaa lähtemään/ heräämään/ lopettamaan ryyppämisen/ tai sänkyyn oksentamisen /pukemaan edes alusvaatteet / valitse vapaasti.
Ei varmaan tarvi kertoa miksi ei ollut unelmien duuni. Sillä kuitenkin kustansin lukio-opintoni.
Ja jep, olin siis alaikäinen nätti tyttö vielä silloin. Nyt kun kuvitteleekin niitä tilanteita . Huh.
Postilla. Ylipitkät piirit, jotka oli pakko saattaa loppuun, vaikka työaika oli loppunut jo kaksi tuntia sitten. Tai no olisihan loput postit voinut jättää seuraavaan päivään, mutta silloin olisi ollut jaettavana vielä isompi määrä, joten väkisin sitä väänsi piirin loppuun asti. Enää en menisi.
Vierailija kirjoitti:
Jäätelökioskilla vihasin eniten sitä hellettä ja kun ei ollut mahdollisuuksia taukoihin. Ei vessaa, ei syömistä, vuorot jopa 10h.
Samaistun tähän. Silti jaksoin monta kesää sitä, kunnes lopulta tuli seinä vastaan ja lopetin. Ei mitään oikeuksia, kuumuus pahinta.
Itseä on eniten harmittanut joissain työpaikoissa työilmapiiri. Olin yhdessä toimistotöissä muutaman kk ja tein avustavia hommia. Yksi pitkään talossa ollut korkeammassa asemassa oleva vanhempi nainen katsoi minua heti alusta alkaen alas päin. Itsellä oli kyllä kertynyt jo hyvää kokemusta toimistossa työskentelystä, mutta viimeisimmän työn loputtua piti taas aloittaa yksinkertaisemmista hommista. Välillä sain suoraan kuulla, että ei ole tullut tehtyä tarpeeksi nopeasti, vaikka yritin parhaani. Yritin pysyä positiivisena ja miettiä, että on joku katkeroitunut ihminen kyseessä, mutta on se silti karua enkä hyväksy että kohtelu on tuollaista kenenkään taholta. Muutenkin joistain näkee heti, että hymyilevät sulle, mutta selän takana puhuvat muuta. Parissa muussakin paikassa huomannut juuri naisten puolelta tämmöistä käytöstä. Pitää vaan jättää omaan arvoonsa.