Voiko 15v ja 12v olla yötä yksin kotona?
Kommentit (21)
Uskalsin jättää keskenään 16- ja 14-vuotiaat yhdeksi yöksi.
ei ainakaan tarvitse pelätä, että ne seksiä harrastaisivat. se vanhempi on jo liian vanha tummille tulijoille. nuorempi niille saattaisi vielä kelvata.
Meillä oli noin kerran kuussa pari yötä. Pakko avioeron jälkeen, kun tein vuorotyötä eikä lasten isä suostunut aina pitää heitä luonaan. Työpaikkani oli lähellä kuitenkin.
En jättäisi, mutta kukin tyylillään.
Siis molemmat ovat yksin eri kodeissa vai yhdessä samassa kodissa?
Vierailija kirjoitti:
ei ainakaan tarvitse pelätä, että ne seksiä harrastaisivat. se vanhempi on jo liian vanha tummille tulijoille. nuorempi niille saattaisi vielä kelvata.
Miksei harrastaisi seksiä keskenään?
15-vuotiaana olin vanhin henkilö kaksi yötä kestäneellä partioretkellä. Nuorimmat osallistujat olivat 10-vuotiaita ja hyvin pärjättiin vaikka nukuttiin teltassa ja tehtiin ruoka trangialla. Eivätköhän 12- ja 15-vuotias pärjää keskenään kotona, eri asia sitten miksi heidät pitää jättää yksin, mihin vanhemmat lähtevät?
Vierailija kirjoitti:
Siis sisarukset, vai onko tää joku outo aloitus taas?
Jos normaali perhe ja normaalit lapset, niin voivat olla, jos itse haluavat. Tietenkin mukuloiden pitää tulla keskenään toimeen ja isomman pitää olla vastuuntuntoinen. Kyllä vanhemmat tietävät, minkälaiset lapset niillä on ja onko tuo mahdollista, vai tuleeko ongelmia. Jos taas nykypedagogilta kysyy, niin lapset ei osaa mitään ennen 30 ikävuotta.
Sitä minäkin, ihme kysymys. Itte oon ollut 60-70 luvun taitteessa yksin kotona jo seitsämän vuotiaana ja nyt täällä kysellään tällaisia? Mitähän seuraavaksi, voiko haarukalla syödä soppaa? Vastaus: tottakai voi, mutta se saattaa vähän kestää ennen kuin nälkä lähtee...
Vierailija kirjoitti:
15-vuotiaana olin vanhin henkilö kaksi yötä kestäneellä partioretkellä. Nuorimmat osallistujat olivat 10-vuotiaita ja hyvin pärjättiin vaikka nukuttiin teltassa ja tehtiin ruoka trangialla. Eivätköhän 12- ja 15-vuotias pärjää keskenään kotona, eri asia sitten miksi heidät pitää jättää yksin, mihin vanhemmat lähtevät?
Höhlä, tietysti ryyppäämään naapurin sedän ja tädin kanssa! Mitäs sitä väli päivinä muutakaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
15-vuotiaana olin vanhin henkilö kaksi yötä kestäneellä partioretkellä. Nuorimmat osallistujat olivat 10-vuotiaita ja hyvin pärjättiin vaikka nukuttiin teltassa ja tehtiin ruoka trangialla. Eivätköhän 12- ja 15-vuotias pärjää keskenään kotona, eri asia sitten miksi heidät pitää jättää yksin, mihin vanhemmat lähtevät?
Höhlä, tietysti ryyppäämään naapurin sedän ja tädin kanssa! Mitäs sitä väli päivinä muutakaan...
Siinä tapauksessa lapsia ei voi jättää yksin, vaan vanhempien pitää jäädä kotiin ja jättää ryyppäämiset väliin.
Jos ovat ihan normaaleja nuoria, niin kyllä uskaltaa jättää. Yksin en jättäisi 12-vuotiasta, mutta isosisaruksen kanssa kyllä.
Riippuu siis lapsesta. Vanhin lapseni on nepsy ja häntä en todellakaan olisi uskaltanut jättää 12-vuotiaana kenenkään teinin kanssa, mutta kaksi nuorintani pärjäsivät oikein hyvin 15- ja 12-vuotiaina.
Me käytiin kaveriporukalla laavulla yöpymässä 13-14 vuotiaina, joten joo, eiköhän ne nyt yhden yön kotonaan pärjää.
Vanhemmat tietenkin puhelinyhteyden päässä.
Kautta aikojen on teinit viettäneet kesäöitä piharakennuksissa ja teltoissakin. Ei tarvitse vanhempaa viereen.
No miksi ei voisi, mikäli eivät ole taipuvaisia järjestämään bileitä kotona
Mun lapset ovat tottuneet, kun on kolmivuorotyö ja välillä pakko olla myös yössä. Hyvin pärjäävät ja olen toki silloin puhelimen päässä ja naapuri tietää, että ovat kahdestaan, jos hätä tulee.
Jos 15v ei voi olla yksin yötä kotona niin miten pärjää asua yksin opiskelijana 16v? Näinhän se on vaikka kuinka monella, kun muutetaan opiskelun perässä
Meillä vanhemmat jätti viikoksikin mut ja veljen kaksin. He lähtivät etelään ja me käytiin koulua. Ekalla kerralla mä olin 13 ja veli 10. Olin just aloittanut seiskan. Ei meillä mitään ongelmia ollut. Muistelen jopa lämmöllä niitä viiikkoja. Veli oli harvinaisen järkevä, eikä perseillyt. Oltiin riitasa sisaruspari muutoin, mutta silloin askelkuviot oli selkeät. Mä olin vanhempi ja määräsin ja hän totteli.
Jos sanoin, että kello 17.00 syödään ruoka, niin sitten oli tultava. Hän tuli. Syötiin yhdessä ja höpöteltiin ja sitten taas pariksi tunniksi omiin juttuihin. Kello 21.00 piti olla kotona (normaalisti se oli 19.00), mutta vähän höllättiin sääntöjä. ;)
Kaappeihin ja pakkaseen oli ruokaa varattuna ja rahaakin jätetty. Naapureista sais apua, jos hätä tulis. Ei tullut.
Näitä juttuja oli pari kolme kertaa vuodessa. Vanhemmat toisinaan lähtivät etelään ja toisinaan risteilylle kaksin. Toivat tuliaisia, joka oli kiva juttu. Reissuun me vaan ei päästy, kun se oli kallista. Mummolaan sitten kesälomilla, kun vanhemmat kävi töissä.
Olin 15-vuotias (täyttämässä 16) kun muutin toiselle paikkakunnalle opiskelujen takia. Asuin soluasunnossa, mutta kämppis oli parikymppinen ja oli usein poikakaverillaan, eli asuin pääosin yksin.
Eikä siihen aikaan ollut mitään kännyköitäkään. Yleisöpuhelimista soitin vanhemmilleni säännöllisesti ja jos oli joitain äkillistä asiaa.
He eivät itseasiassa olisi saaneet minua kiinni kuin koulun kanslian kautta, tai ajamalla paikan päälle.
Siis sisarukset, vai onko tää joku outo aloitus taas?
Jos normaali perhe ja normaalit lapset, niin voivat olla, jos itse haluavat. Tietenkin mukuloiden pitää tulla keskenään toimeen ja isomman pitää olla vastuuntuntoinen. Kyllä vanhemmat tietävät, minkälaiset lapset niillä on ja onko tuo mahdollista, vai tuleeko ongelmia. Jos taas nykypedagogilta kysyy, niin lapset ei osaa mitään ennen 30 ikävuotta.