Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Suomalaisprofessori ryöpyttää Suomen koulujärjestelmää USA:n suurimmassa lehdessä: ”Darwinistinen”
24.07.2021 |
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008146823.html
"Suomalainen järjestelmä on aivan liian armoton ja anteeksiantamaton, uskallan sanoa, darwinistinen, Savolainen toteaa."
"Syitä on Savolaisen mielestä useita. Ensinnäkin Suomessa, kuten monissa muissakin Euroopan maissa, lapset jaotellaan teini-ikäisinä kahteen ryhmään: niihin, jotka menevät ammattikouluun ja niihin, jotka menevät lukioon.
– Yleensä vain jälkimmäinen polku johtaa kansalliseen ylioppilastutkintoon – jonka läpäisy on tyypillisesti ensimmäinen askel kohti pääsyä yliopistoon, Savolainen kirjoittaa."
"Savolaisen mielestä on liian ankaraa sulkea nuorelta pois mahdollisuuksia yliopistokoulutukseen vain siksi, että tämä ei sattunut olemaan akateemisesti orientoitunut 15-vuotiaana.
– Tässä järjestelmässä ei ole juurikaan tilaa myöhään kukkiville.
Lisäksi hän huomauttaa, että lukiosta valmistuneistakin moni jää ilman korkeakoulupaikkaa kovan kilpailun takia."
Savolainen on kirjoituksessaan aivan oikeassa ja juurikin tuosta boldatusta kohdasta olen samaa mieltä, ollut jo vuosia. Miksi helvetissä täällä Suomessa pitää koko loppuelämään suuresti vaikuttavia päätöksiä pystyä tekemään 15-vuotiaana, eli täytenä lapsena? Miksi odotetaan, että keskellä pahinta murrosikää oleva nuori pystyisi kertaheitolla tietämään, mitä haluaa koko lopun elämäänsä tehdä ja siinä valinnassa olisi myös pysyttävä. Sillä jos menet alaa vaihtamaan, niin johan saat paheksuntaa, kun sitten "opiskelet vielä niin ja niin vanhana, kun kyllä siinä ja siinä iässä pitäisi olla jo töissä ja kulutat yhteiskunnan verovaroja, kun vaihdoit alaa".
On surullista, että tuollainen sairas ajattelutapa on juurtunut tähän suomalaiseen yhteiskuntaan.
Kommentit (61)
Tämä professori ei mielestäni sanonut oikein mitään eikä muutenkaan näytä tajuavan Suomen koulusysteemiä. Suomessahan nimenomaan on mahdollisuus vaihtaa opiskelupaikkaa aika vapaasti, ja lukionkin voi suorittaa nopeasti jos välttämätöntä, vaikka satavuotiaana jos haluaa. Jenkeissä kaikki koulutus peruskoulun jälkeen maksaa shokeeraavan paljon, poislukien esim. community colleget jotka ovat noin suunnilleen ammattikorkeaan verrattavia kouluja. Jenkeissä ei haahuilla yliopistossa vuosikausia koska joka lukukausi maksaan auton verran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vittumitäpaskaa Suomen koulujärjestelmä on yksi länsimaiden tasapäistävimmistä. Siksi meille ei tule huippuosaajia kun kaikkien pitää olla "yhtä hyviä".
Siis mitä hittoa? Lukion voi käydä vaikka aikuisena, jos tuli nuorena tehtyä "väärä valinta" ja opiskeltua ammattikoulutus.
Ammattikoulun käynyt voi hakea korkeakouluopintoihin.
En enää julistaisi sanaakaan amerikkalaisesta koulu- tai muustakaan järjestelmästä, se on muuttunut 2021 mielipuolien johtamaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
USA:sta käydään ihailemassa suomalaista koulujärjestelmää. 😊
Tai käytiin ennen koronaa.
Vierailija kirjoitti:
Niin, kyllähän tuossa on perää. Itseänikin mietityttää, että se kahteen koulutuskastiin jakaminen tarkoittaa melko automaattisesti sosio-ekonomista luokittelua. Järjestelmä on saattaa olla paras mahdollinen, mutta myös raaka ja jossain määrin poissulkeva. Ammattikoulutuksen arvostus pitäisi saada ylös, palkat myös lähemmäs toisiaan ammatti- ja korkeakoulutetuille.
Ja realistinen käsitys olisi nuorille annettava rehellisesti kertoen siitä, mihin kouluvalinnat saattavat johtaa taloudellisen toimeentulon ja yhteiskunnallisen arvostuksen suhteen.
Mitä ihmeen sosioekonomista luokittelua? Suomessa et pääse vanhempien rahoilla ohituskaistalle, vaan sinun opiskeltava riittävän hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joopa joo. Turha se sitten lukioon on mennä. Mitä varten niitä kieliä pitää opiskella ja miksi yleensä palkat ovat eriarvoiset hyvä proferssori?
Tässä taas proffa joka on ihan pihalla. Tuijottaa vain yhtä tekijää eikä nää metsää puilta. Huokaus..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan tuossa kuitenkin totta se järjestelmään sisäänleivottu eriarvoistava ominaisuus, että osaavat ja älykkäät pääsevät lukioon ja sieltä yliopistoihin mutta heikommat ja laiskemmat joutuvat ammattikouluun ja sieltä töihin. Vaikka teoriassa opintopoluissa on mahdollisuus edetä toisinkin, käytännössä ei.
Vierailija kirjoitti:
Niin, kyllähän tuossa on perää. Itseänikin mietityttää, että se kahteen koulutuskastiin jakaminen tarkoittaa melko automaattisesti sosio-ekonomista luokittelua. Järjestelmä on saattaa olla paras mahdollinen, mutta myös raaka ja jossain määrin poissulkeva. Ammattikoulutuksen arvostus pitäisi saada ylös, palkat myös lähemmäs toisiaan ammatti- ja korkeakoulutetuille.
Ja realistinen käsitys olisi nuorille annettava rehellisesti kertoen siitä, mihin kouluvalinnat saattavat johtaa taloudellisen toimeentulon ja yhteiskunnallisen arvostuksen suhteen.
Kyllähän esimerkiksi naisvaltaisella yliopistoalalla on huonot palkat. Ja jos verrataan esimerkiksi hyvin työnsä osaavaan sähkö- tai putkimieheen. Joten kyllä se suurin ero on siinä, onko kyseessä nais- vai miesvaltainen ala. Ei niinkään minkätasoinen koulutus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, kyllähän tuossa on perää. Itseänikin mietityttää, että se kahteen koulutuskastiin jakaminen tarkoittaa melko automaattisesti sosio-ekonomista luokittelua. Järjestelmä on saattaa olla paras mahdollinen, mutta myös raaka ja jossain määrin poissulkeva. Ammattikoulutuksen arvostus pitäisi saada ylös, palkat myös lähemmäs toisiaan ammatti- ja korkeakoulutetuille.
Ja realistinen käsitys olisi nuorille annettava rehellisesti kertoen siitä, mihin kouluvalinnat saattavat johtaa taloudellisen toimeentulon ja yhteiskunnallisen arvostuksen suhteen.
Kyllähän esimerkiksi naisvaltaisella yliopistoalalla on huonot palkat. Ja jos verrataan esimerkiksi hyvin työnsä osaavaan sähkö- tai putkimieheen. Joten kyllä se suurin ero on siinä, onko kyseessä nais- vai miesvaltainen ala. Ei niinkään minkätasoinen koulutus.
Ero tulee siitä mitä hyötyä koulutuksesta on makro- ja kansantaloudelle. Yliopistosta pullahtelee liian helposti lähinnä ylivertaisuussyndroomaa potevia aivopestyjä uusvasemmistolaisia lähdeviittailijoita ja päällepäsmäreitä, joilta puuttuvat realistiset eväät mihinkään tuottavaan työhön.
Minneköhän jutusta on unohtunut myös se että yhä useampi lukee kaksoistutkinnon. Mikä mahdollistaa kaikki urapolut.
Ja puolet suomalaisista menee sinne yliopistoon. Se on aika poikkeuksellisen iso osuus korkeakoulutettuja kansasta.
Samoin moneenkin keskituloiseen työhön vaatimuksena on pelkkä alempi korkeakoulututkinto, eli AMK tai yliopiston kandi. Nämä polut ei enää työelämässä eriytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entäs alisuoriutujat, kukaan ei piittaa heistä, jäävät ilman tukea.
Vierailija kirjoitti:
Minneköhän jutusta on unohtunut myös se että yhä useampi lukee kaksoistutkinnon. Mikä mahdollistaa kaikki urapolut.
Ja puolet suomalaisista menee sinne yliopistoon. Se on aika poikkeuksellisen iso osuus korkeakoulutettuja kansasta.
Samoin moneenkin keskituloiseen työhön vaatimuksena on pelkkä alempi korkeakoulututkinto, eli AMK tai yliopiston kandi. Nämä polut ei enää työelämässä eriytä.
En ole nähnyt missään työpaikkaan vaatimuksena yliopiston kandi, miksi ihmeessä jättää yliopistossa opinnot kesken kandivaiheeseen?
Vierailija kirjoitti:
Minneköhän jutusta on unohtunut myös se että yhä useampi lukee kaksoistutkinnon. Mikä mahdollistaa kaikki urapolut.
Ja puolet suomalaisista menee sinne yliopistoon. Se on aika poikkeuksellisen iso osuus korkeakoulutettuja kansasta.
Samoin moneenkin keskituloiseen työhön vaatimuksena on pelkkä alempi korkeakoulututkinto, eli AMK tai yliopiston kandi. Nämä polut ei enää työelämässä eriytä.
Kaksoistutkintoa pitäisi ehdottomasti suositella useammalle. Ihan siksi, että se ei sulje mitään ovia. Amiksesta yliopistoon ja tietyille aloille amk meneminen vaatii hirveästi työtä amiksella, koska lukiolaiset ovat harjoitelleet jo 3v asioita, joita amis lähtee tekemään kylmiltään.
Toisaalta omasta mielestäni olisi järkevää, että valinta tehtäisiin myöhemmin. Esim niin, että kaikki kävisivät lukion ainakin jossain määrin (kaksoistutkinto).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minneköhän jutusta on unohtunut myös se että yhä useampi lukee kaksoistutkinnon. Mikä mahdollistaa kaikki urapolut.
Ja puolet suomalaisista menee sinne yliopistoon. Se on aika poikkeuksellisen iso osuus korkeakoulutettuja kansasta.
Samoin moneenkin keskituloiseen työhön vaatimuksena on pelkkä alempi korkeakoulututkinto, eli AMK tai yliopiston kandi. Nämä polut ei enää työelämässä eriytä.
En ole nähnyt missään työpaikkaan vaatimuksena yliopiston kandi, miksi ihmeessä jättää yliopistossa opinnot kesken kandivaiheeseen?
Kyllä on alempi korkeakoulututkinto vaatimuksena. Eli yliopistossa se kandi. Ja joillain aloilla opinnot voi jättää siihen ja pystyy tekemään töitä (oikis). Harva jättää, koska ne maisterit saavat nuo työpaikat.
Mutta meilläkin muutama jätti opinnot kandiin ihan siksi, etteivät selvinneet maisteriopinnoista.
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuossa kuitenkin totta se järjestelmään sisäänleivottu eriarvoistava ominaisuus, että osaavat ja älykkäät pääsevät lukioon ja sieltä yliopistoihin mutta heikommat ja laiskemmat joutuvat ammattikouluun ja sieltä töihin. Vaikka teoriassa opintopoluissa on mahdollisuus edetä toisinkin, käytännössä ei.
Totta. Ja käytännössä linjan vaihtaminen myöhemmässä vaiheessa on tehty liki mahdottomaksi ensikertalaisuus-kiintiöillä. Vain ne harvat "vanhat" hakijat pääsevät toiseen paikkaan sisään, jotka ovat ensikertalaisia paljon parempia sekä pääsykokeessa että yo-todistuksessa (tai hakevat ruotsinkieliseen koulutukseen). Mikä on sikälikin vaikeaa, että harva työssäkäyvä ja itsensäelättävä pystyy pitämään lukulomaa kuten kotona asuva ensikertalainen, jolla on muutenkin lukion opit vielä päässä. Miksei vaan ole lisätty opiskelupaikkoja, kun on huomattu, ettei vanhat koulutukset työllistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minneköhän jutusta on unohtunut myös se että yhä useampi lukee kaksoistutkinnon. Mikä mahdollistaa kaikki urapolut.
Ja puolet suomalaisista menee sinne yliopistoon. Se on aika poikkeuksellisen iso osuus korkeakoulutettuja kansasta.
Samoin moneenkin keskituloiseen työhön vaatimuksena on pelkkä alempi korkeakoulututkinto, eli AMK tai yliopiston kandi. Nämä polut ei enää työelämässä eriytä.
En ole nähnyt missään työpaikkaan vaatimuksena yliopiston kandi, miksi ihmeessä jättää yliopistossa opinnot kesken kandivaiheeseen?
Kyllä on alempi korkeakoulututkinto vaatimuksena. Eli yliopistossa se kandi. Ja joillain aloilla opinnot voi jättää siihen ja pystyy tekemään töitä (oikis). Harva jättää, koska ne maisterit saavat nuo työpaikat.
Mutta meilläkin muutama jätti opinnot kandiin ihan siksi, etteivät selvinneet maisteriopinnoista.
Niin, alempi korkeakoulututkinto eli valmistunut amk:sta. Yliopiston kandivaiheessa opiskelut ovat ihan kesken.
Alue: Aihe vapaa
Niin, kyllähän tuossa on perää. Itseänikin mietityttää, että se kahteen koulutuskastiin jakaminen tarkoittaa melko automaattisesti sosio-ekonomista luokittelua. Järjestelmä on saattaa olla paras mahdollinen, mutta myös raaka ja jossain määrin poissulkeva. Ammattikoulutuksen arvostus pitäisi saada ylös, palkat myös lähemmäs toisiaan ammatti- ja korkeakoulutetuille.
Ja realistinen käsitys olisi nuorille annettava rehellisesti kertoen siitä, mihin kouluvalinnat saattavat johtaa taloudellisen toimeentulon ja yhteiskunnallisen arvostuksen suhteen.