Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Suomalaisprofessori ryöpyttää Suomen koulujärjestelmää USA:n suurimmassa lehdessä: ”Darwinistinen”
24.07.2021 |
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008146823.html
"Suomalainen järjestelmä on aivan liian armoton ja anteeksiantamaton, uskallan sanoa, darwinistinen, Savolainen toteaa."
"Syitä on Savolaisen mielestä useita. Ensinnäkin Suomessa, kuten monissa muissakin Euroopan maissa, lapset jaotellaan teini-ikäisinä kahteen ryhmään: niihin, jotka menevät ammattikouluun ja niihin, jotka menevät lukioon.
– Yleensä vain jälkimmäinen polku johtaa kansalliseen ylioppilastutkintoon – jonka läpäisy on tyypillisesti ensimmäinen askel kohti pääsyä yliopistoon, Savolainen kirjoittaa."
"Savolaisen mielestä on liian ankaraa sulkea nuorelta pois mahdollisuuksia yliopistokoulutukseen vain siksi, että tämä ei sattunut olemaan akateemisesti orientoitunut 15-vuotiaana.
– Tässä järjestelmässä ei ole juurikaan tilaa myöhään kukkiville.
Lisäksi hän huomauttaa, että lukiosta valmistuneistakin moni jää ilman korkeakoulupaikkaa kovan kilpailun takia."
Savolainen on kirjoituksessaan aivan oikeassa ja juurikin tuosta boldatusta kohdasta olen samaa mieltä, ollut jo vuosia. Miksi helvetissä täällä Suomessa pitää koko loppuelämään suuresti vaikuttavia päätöksiä pystyä tekemään 15-vuotiaana, eli täytenä lapsena? Miksi odotetaan, että keskellä pahinta murrosikää oleva nuori pystyisi kertaheitolla tietämään, mitä haluaa koko lopun elämäänsä tehdä ja siinä valinnassa olisi myös pysyttävä. Sillä jos menet alaa vaihtamaan, niin johan saat paheksuntaa, kun sitten "opiskelet vielä niin ja niin vanhana, kun kyllä siinä ja siinä iässä pitäisi olla jo töissä ja kulutat yhteiskunnan verovaroja, kun vaihdoit alaa".
On surullista, että tuollainen sairas ajattelutapa on juurtunut tähän suomalaiseen yhteiskuntaan.
Kommentit (61)
Josku smenee ttä pojat suoriutuu huonosti koska ei vielä kiinnosta,mutta myöhemmällä iällä on sitten korkeemmalla, valitettavasti naisilla tuhlaantuu hyvät numerot useammin keskinkertaiseen uraan .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, kyllähän tuossa on perää. Itseänikin mietityttää, että se kahteen koulutuskastiin jakaminen tarkoittaa melko automaattisesti sosio-ekonomista luokittelua. Järjestelmä on saattaa olla paras mahdollinen, mutta myös raaka ja jossain määrin poissulkeva. Ammattikoulutuksen arvostus pitäisi saada ylös, palkat myös lähemmäs toisiaan ammatti- ja korkeakoulutetuille.
Ja realistinen käsitys olisi nuorille annettava rehellisesti kertoen siitä, mihin kouluvalinnat saattavat johtaa taloudellisen toimeentulon ja yhteiskunnallisen arvostuksen suhteen.
Kyllähän esimerkiksi naisvaltaisella yliopistoalalla on huonot palkat. Ja jos verrataan esimerkiksi hyvin työnsä osaavaan sähkö- tai putkimieheen. Joten kyllä se suurin ero on siinä, onko kyseessä nais- vai miesvaltainen ala. Ei niinkään minkätasoinen koulutus.
Samaa mieltä. Amisten aliarvostaminen perustuu osaltaan sellaiseen väärinkäsitykseen, että amiksesta ei pääsisi hyville palkoille. Mahdollisuudet on kyllä päästä. Todennäköisesti myös suurin osa yrittäjistä toimii amispohjalta. Huonoin opintopolku on lukio kehnoilla arvosanoilla ja epäselvät päämäärät lukion jälkeen. Itselläni tämä ja tästä pääsee sellaiseen ikuiseen mitä mä tekisin -limboon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuossa kuitenkin totta se järjestelmään sisäänleivottu eriarvoistava ominaisuus, että osaavat ja älykkäät pääsevät lukioon ja sieltä yliopistoihin mutta heikommat ja laiskemmat joutuvat ammattikouluun ja sieltä töihin. Vaikka teoriassa opintopoluissa on mahdollisuus edetä toisinkin, käytännössä ei.
Totta. Ja käytännössä linjan vaihtaminen myöhemmässä vaiheessa on tehty liki mahdottomaksi ensikertalaisuus-kiintiöillä. Vain ne harvat "vanhat" hakijat pääsevät toiseen paikkaan sisään, jotka ovat ensikertalaisia paljon parempia sekä pääsykokeessa että yo-todistuksessa (tai hakevat ruotsinkieliseen koulutukseen). Mikä on sikälikin vaikeaa, että harva työssäkäyvä ja itsensäelättävä pystyy pitämään lukulomaa kuten kotona asuva ensikertalainen, jolla on muutenkin lukion opit vielä päässä. Miksei vaan ole lisätty opiskelupaikkoja, kun on huomattu, ettei vanhat koulutukset työllistä?
Mua taas hämmentää että tässä tasapäistämisen luvatussa maassa ei ole käytössä systeemiä, jossa kuka tahansa voi ilmoittautua opiskelijaksi mille tahansa linjalle ja sitten vain ne jotka eivät pärjää/jaksa karsiutuisivat pois.
Nehän vasta tyhjän päällä ovat, jotka eivät menneet amikseen, mutteivät pääse korkeakouluun. Kun jostain syystä työkkörikään ei suosi sitä että lukiolainen kävisi amiksen, jos muualta ei töitä/koulupaikkaa saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, kyllähän tuossa on perää. Itseänikin mietityttää, että se kahteen koulutuskastiin jakaminen tarkoittaa melko automaattisesti sosio-ekonomista luokittelua. Järjestelmä on saattaa olla paras mahdollinen, mutta myös raaka ja jossain määrin poissulkeva. Ammattikoulutuksen arvostus pitäisi saada ylös, palkat myös lähemmäs toisiaan ammatti- ja korkeakoulutetuille.
Ja realistinen käsitys olisi nuorille annettava rehellisesti kertoen siitä, mihin kouluvalinnat saattavat johtaa taloudellisen toimeentulon ja yhteiskunnallisen arvostuksen suhteen.
Mitä ihmeen sosioekonomista luokittelua? Suomessa et pääse vanhempien rahoilla ohituskaistalle, vaan sinun opiskeltava riittävän hyvin.
Eiköhän tässä tarkoitettu sitä, että ammattikoulutus saattaa jättää ihmisen taloudellisesti heikompaan asemaan. Lyön vetoa, että yliopistoloulutetuilla on tilastollisesti korkeammat palkat, enemmän mahdollisuuksia edetä urapolulla ylöspäin ja pienempi riski jäädä työttömäksi.
Vierailija kirjoitti:
Ammattikoulun käynyt voi hakea korkeakouluopintoihin.
Ei kaikkiin suoraan ts joutuu työtä tekemään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Proffalla on vissiin tyhmä lapsi, jonka haluaa nähdä vain laiskana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minneköhän jutusta on unohtunut myös se että yhä useampi lukee kaksoistutkinnon. Mikä mahdollistaa kaikki urapolut.
Ja puolet suomalaisista menee sinne yliopistoon. Se on aika poikkeuksellisen iso osuus korkeakoulutettuja kansasta.
Samoin moneenkin keskituloiseen työhön vaatimuksena on pelkkä alempi korkeakoulututkinto, eli AMK tai yliopiston kandi. Nämä polut ei enää työelämässä eriytä.
En ole nähnyt missään työpaikkaan vaatimuksena yliopiston kandi, miksi ihmeessä jättää yliopistossa opinnot kesken kandivaiheeseen?
Kyllä on alempi korkeakoulututkinto vaatimuksena. Eli yliopistossa se kandi. Ja joillain aloilla opinnot voi jättää siihen ja pystyy tekemään töitä (oikis). Harva jättää, koska ne maisterit saavat nuo työpaikat.
Mutta meilläkin muutama jätti opinnot kandiin ihan siksi, etteivät selvinneet maisteriopinnoista.
Niin, alempi korkeakoulututkinto eli valmistunut amk:sta. Yliopiston kandivaiheessa opiskelut ovat ihan kesken.
Mitä ihmettä? Kandidaatti on se alempi yliopistotutkinto, eikä mikään keskeneräinen sellainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, kyllähän tuossa on perää. Itseänikin mietityttää, että se kahteen koulutuskastiin jakaminen tarkoittaa melko automaattisesti sosio-ekonomista luokittelua. Järjestelmä on saattaa olla paras mahdollinen, mutta myös raaka ja jossain määrin poissulkeva. Ammattikoulutuksen arvostus pitäisi saada ylös, palkat myös lähemmäs toisiaan ammatti- ja korkeakoulutetuille.
Ja realistinen käsitys olisi nuorille annettava rehellisesti kertoen siitä, mihin kouluvalinnat saattavat johtaa taloudellisen toimeentulon ja yhteiskunnallisen arvostuksen suhteen.
Mitä ihmeen sosioekonomista luokittelua? Suomessa et pääse vanhempien rahoilla ohituskaistalle, vaan sinun opiskeltava riittävän hyvin.
Eiköhän tässä tarkoitettu sitä, että ammattikoulutus saattaa jättää ihmisen taloudellisesti heikompaan asemaan. Lyön vetoa, että yliopistoloulutetuilla on tilastollisesti korkeammat palkat, enemmän mahdollisuuksia edetä urapolulla ylöspäin ja pienempi riski jäädä työttömäksi.
Ottaen huomioon että suurin osa suorittavan portaan virkamiehistä on valmistunut yliopistosta/amkista niin tämähän ei pidä paikkaansa. Siellä ne maisterit puurtaa 2000e/kk palkoilla.
Mutta vakaamman uran yliopisto yleensä tuo. Harvemmin tarvitsee joka talousnotkahduksessa pelätä oman työpaikan puolesta, kun taas esimerkiksi rakennusmiehillä työt voi loppua kuin seinään. Palkka heillä kyllä on parempi kuin tuo 2000e/kk ainakin yleensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Professorin tittelinkin saa jenkeissä helpommalla kuin täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, kyllähän tuossa on perää. Itseänikin mietityttää, että se kahteen koulutuskastiin jakaminen tarkoittaa melko automaattisesti sosio-ekonomista luokittelua. Järjestelmä on saattaa olla paras mahdollinen, mutta myös raaka ja jossain määrin poissulkeva. Ammattikoulutuksen arvostus pitäisi saada ylös, palkat myös lähemmäs toisiaan ammatti- ja korkeakoulutetuille.
Ja realistinen käsitys olisi nuorille annettava rehellisesti kertoen siitä, mihin kouluvalinnat saattavat johtaa taloudellisen toimeentulon ja yhteiskunnallisen arvostuksen suhteen.
Mitä ihmeen sosioekonomista luokittelua? Suomessa et pääse vanhempien rahoilla ohituskaistalle, vaan sinun opiskeltava riittävän hyvin.
Eiköhän tässä tarkoitettu sitä, että ammattikoulutus saattaa jättää ihmisen taloudellisesti heikompaan asemaan. Lyön vetoa, että yliopistoloulutetuilla on tilastollisesti korkeammat palkat, enemmän mahdollisuuksia edetä urapolulla ylöspäin ja pienempi riski jäädä työttömäksi.
Tilastollisesti varmasti noin, koska amikseen hakeutuu/ohjataan nekin nuoret, jotka ei oikeasti halua opiskella ollenkaan, joilla on päihdeongelmia, vaikeuksia ylipäänsä opiskelussa jne. jne. Olisi paljon mielenkiintoisempaa nähdä tilastoa jossa verrattaisiin niitä, jotka ovat suoriutuneet amiksesta hyvillä arvosanoilla, korkeakoulutettuihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minneköhän jutusta on unohtunut myös se että yhä useampi lukee kaksoistutkinnon. Mikä mahdollistaa kaikki urapolut.
Ja puolet suomalaisista menee sinne yliopistoon. Se on aika poikkeuksellisen iso osuus korkeakoulutettuja kansasta.
Samoin moneenkin keskituloiseen työhön vaatimuksena on pelkkä alempi korkeakoulututkinto, eli AMK tai yliopiston kandi. Nämä polut ei enää työelämässä eriytä.
En ole nähnyt missään työpaikkaan vaatimuksena yliopiston kandi, miksi ihmeessä jättää yliopistossa opinnot kesken kandivaiheeseen?
Kyllä on alempi korkeakoulututkinto vaatimuksena. Eli yliopistossa se kandi. Ja joillain aloilla opinnot voi jättää siihen ja pystyy tekemään töitä (oikis). Harva jättää, koska ne maisterit saavat nuo työpaikat.
Mutta meilläkin muutama jätti opinnot kandiin ihan siksi, etteivät selvinneet maisteriopinnoista.
Niin, alempi korkeakoulututkinto eli valmistunut amk:sta. Yliopiston kandivaiheessa opiskelut ovat ihan kesken.
Mitä ihmettä? Kandidaatti on se alempi yliopistotutkinto, eikä mikään keskeneräinen sellainen.
Et voi olla DI, jos olet kandi. Mikä on tekniikan puolen yliopistossa opiskellut kandi, ei ole myöskään insinööri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuossa kuitenkin totta se järjestelmään sisäänleivottu eriarvoistava ominaisuus, että osaavat ja älykkäät pääsevät lukioon ja sieltä yliopistoihin mutta heikommat ja laiskemmat joutuvat ammattikouluun ja sieltä töihin. Vaikka teoriassa opintopoluissa on mahdollisuus edetä toisinkin, käytännössä ei.
Totta. Ja käytännössä linjan vaihtaminen myöhemmässä vaiheessa on tehty liki mahdottomaksi ensikertalaisuus-kiintiöillä. Vain ne harvat "vanhat" hakijat pääsevät toiseen paikkaan sisään, jotka ovat ensikertalaisia paljon parempia sekä pääsykokeessa että yo-todistuksessa (tai hakevat ruotsinkieliseen koulutukseen). Mikä on sikälikin vaikeaa, että harva työssäkäyvä ja itsensäelättävä pystyy pitämään lukulomaa kuten kotona asuva ensikertalainen, jolla on muutenkin lukion opit vielä päässä. Miksei vaan ole lisätty opiskelupaikkoja, kun on huomattu, ettei vanhat koulutukset työllistä?
Mua taas hämmentää että tässä tasapäistämisen luvatussa maassa ei ole käytössä systeemiä, jossa kuka tahansa voi ilmoittautua opiskelijaksi mille tahansa linjalle ja sitten vain ne jotka eivät pärjää/jaksa karsiutuisivat pois.
Nehän vasta tyhjän päällä ovat, jotka eivät menneet amikseen, mutteivät pääse korkeakouluun. Kun jostain syystä työkkörikään ei suosi sitä että lukiolainen kävisi amiksen, jos muualta ei töitä/koulupaikkaa saa.
Kuka sen turhaan opiskelun opintotuet tai lainan maksaa? Jos ei opiskelija itsekään valmistu maksajaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, kyllähän tuossa on perää. Itseänikin mietityttää, että se kahteen koulutuskastiin jakaminen tarkoittaa melko automaattisesti sosio-ekonomista luokittelua. Järjestelmä on saattaa olla paras mahdollinen, mutta myös raaka ja jossain määrin poissulkeva. Ammattikoulutuksen arvostus pitäisi saada ylös, palkat myös lähemmäs toisiaan ammatti- ja korkeakoulutetuille.
Ja realistinen käsitys olisi nuorille annettava rehellisesti kertoen siitä, mihin kouluvalinnat saattavat johtaa taloudellisen toimeentulon ja yhteiskunnallisen arvostuksen suhteen.
Mitä ihmeen sosioekonomista luokittelua? Suomessa et pääse vanhempien rahoilla ohituskaistalle, vaan sinun opiskeltava riittävän hyvin.
Eiköhän tässä tarkoitettu sitä, että ammattikoulutus saattaa jättää ihmisen taloudellisesti heikompaan asemaan. Lyön vetoa, että yliopistoloulutetuilla on tilastollisesti korkeammat palkat, enemmän mahdollisuuksia edetä urapolulla ylöspäin ja pienempi riski jäädä työttömäksi.
Teollisuudessa kolmivuorotyötä tekevä ammattikoulusta valmistunut ansaitsee enemmän kuin samassa yrityksessä työskentelevä ylempi toimihenkilö, toki pl ylemmän johdon tehtävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minneköhän jutusta on unohtunut myös se että yhä useampi lukee kaksoistutkinnon. Mikä mahdollistaa kaikki urapolut.
Ja puolet suomalaisista menee sinne yliopistoon. Se on aika poikkeuksellisen iso osuus korkeakoulutettuja kansasta.
Samoin moneenkin keskituloiseen työhön vaatimuksena on pelkkä alempi korkeakoulututkinto, eli AMK tai yliopiston kandi. Nämä polut ei enää työelämässä eriytä.
En ole nähnyt missään työpaikkaan vaatimuksena yliopiston kandi, miksi ihmeessä jättää yliopistossa opinnot kesken kandivaiheeseen?
Kyllä on alempi korkeakoulututkinto vaatimuksena. Eli yliopistossa se kandi. Ja joillain aloilla opinnot voi jättää siihen ja pystyy tekemään töitä (oikis). Harva jättää, koska ne maisterit saavat nuo työpaikat.
Mutta meilläkin muutama jätti opinnot kandiin ihan siksi, etteivät selvinneet maisteriopinnoista.
Niin, alempi korkeakoulututkinto eli valmistunut amk:sta. Yliopiston kandivaiheessa opiskelut ovat ihan kesken.
Eivät ole. Kandina olet tehnyt kandidaatin tutkinnon, eli valmistunut kandidaatiksi. Kandin tutkinto vain luonteeltaan on samanlainen kuin yo-tutkinto, eli yleensä aika turha. Mutta eikö okl kandi voi toimia lto:na ja oikiksestakin pystyy aika paljon töitä kandi tekemään.
Eihän kaikkia kandeja edes oteta maisteriopintoihin. Vain ne joilla keskiarvo on 3 tai yli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minneköhän jutusta on unohtunut myös se että yhä useampi lukee kaksoistutkinnon. Mikä mahdollistaa kaikki urapolut.
Ja puolet suomalaisista menee sinne yliopistoon. Se on aika poikkeuksellisen iso osuus korkeakoulutettuja kansasta.
Samoin moneenkin keskituloiseen työhön vaatimuksena on pelkkä alempi korkeakoulututkinto, eli AMK tai yliopiston kandi. Nämä polut ei enää työelämässä eriytä.
En ole nähnyt missään työpaikkaan vaatimuksena yliopiston kandi, miksi ihmeessä jättää yliopistossa opinnot kesken kandivaiheeseen?
Kyllä on alempi korkeakoulututkinto vaatimuksena. Eli yliopistossa se kandi. Ja joillain aloilla opinnot voi jättää siihen ja pystyy tekemään töitä (oikis). Harva jättää, koska ne maisterit saavat nuo työpaikat.
Mutta meilläkin muutama jätti opinnot kandiin ihan siksi, etteivät selvinneet maisteriopinnoista.
Niin, alempi korkeakoulututkinto eli valmistunut amk:sta. Yliopiston kandivaiheessa opiskelut ovat ihan kesken.
Mitä ihmettä? Kandidaatti on se alempi yliopistotutkinto, eikä mikään keskeneräinen sellainen.
Et voi olla DI, jos olet kandi. Mikä on tekniikan puolen yliopistossa opiskellut kandi, ei ole myöskään insinööri.
Ja tekniikan puolellako kaikki kandit pääsevät suoraan maisterivaiheeseen? Koska tosiaan aika monella alalla on keskiarvoraja sinne maisteriopintoihin.
Vierailija kirjoitti:
Ammattikoulun käynyt voi hakea korkeakouluopintoihin.
On totta ja mahtava asia, että Suomessa voi kouluttautua pidemmälle myös ammattikoulupohjalta. Mutta helpompaa se on, jos taskussa on lukiopaperit.
Lisäksi kannattaa muistaa, että Suomen työmarkkinoilla jo 40-vuotiaan alkaa olla vaikeaa saada uutta työpaikkaa, pihumattakaan alanvaihdosta. Lisäkouluttautuminen korkeakoulussa tai yliopistossa aikuisena syö opintojen ajalta tulot moneksi vuodeksi. Ja työnantaja miettii, että mikä tyypissä on vikana, kun ei suoraan lukion penkiltä päässyt yliopistoon, vaan teki mutkan ammattikoulun ja mahdollisesti AMK:n kautta. Eli kyllä työelämä suosii suorinta reittiä korkeakouluttautuneita. Työnantajilla on varaa valita, kun korkeakoulutettuja on Suomessa niin paljon. Vai mitä olette tästä mieltä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammattikoulun käynyt voi hakea korkeakouluopintoihin.
On totta ja mahtava asia, että Suomessa voi kouluttautua pidemmälle myös ammattikoulupohjalta. Mutta helpompaa se on, jos taskussa on lukiopaperit.
Lisäksi kannattaa muistaa, että Suomen työmarkkinoilla jo 40-vuotiaan alkaa olla vaikeaa saada uutta työpaikkaa, pihumattakaan alanvaihdosta. Lisäkouluttautuminen korkeakoulussa tai yliopistossa aikuisena syö opintojen ajalta tulot moneksi vuodeksi. Ja työnantaja miettii, että mikä tyypissä on vikana, kun ei suoraan lukion penkiltä päässyt yliopistoon, vaan teki mutkan ammattikoulun ja mahdollisesti AMK:n kautta. Eli kyllä työelämä suosii suorinta reittiä korkeakouluttautuneita. Työnantajilla on varaa valita, kun korkeakoulutettuja on Suomessa niin paljon. Vai mitä olette tästä mieltä?
Näin se menee. Kaikista parhaimmassa asemassa alasta riippumatta ovat ne jotka pääsivät suoraan lukiosta yliopistoon ja valmistuvat alle 25v. Tai ne (naiset) jotka valmistuvat vähän vanhempina, koska tekivät lapset opintojen ohessa.
Mutta jos 45v sairaanhoitaja päättää mennä lääkikseen ja valmistuu sitten reilu 50v niin ei välttämättä revitä töihin samalla tavalla kuin niitä 25v nuorempia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, kyllähän tuossa on perää. Itseänikin mietityttää, että se kahteen koulutuskastiin jakaminen tarkoittaa melko automaattisesti sosio-ekonomista luokittelua. Järjestelmä on saattaa olla paras mahdollinen, mutta myös raaka ja jossain määrin poissulkeva. Ammattikoulutuksen arvostus pitäisi saada ylös, palkat myös lähemmäs toisiaan ammatti- ja korkeakoulutetuille.
Ja realistinen käsitys olisi nuorille annettava rehellisesti kertoen siitä, mihin kouluvalinnat saattavat johtaa taloudellisen toimeentulon ja yhteiskunnallisen arvostuksen suhteen.
Mitä ihmeen sosioekonomista luokittelua? Suomessa et pääse vanhempien rahoilla ohituskaistalle, vaan sinun opiskeltava riittävän hyvin.
Eiköhän tässä tarkoitettu sitä, että ammattikoulutus saattaa jättää ihmisen taloudellisesti heikompaan asemaan. Lyön vetoa, että yliopistoloulutetuilla on tilastollisesti korkeammat palkat, enemmän mahdollisuuksia edetä urapolulla ylöspäin ja pienempi riski jäädä työttömäksi.
Teollisuudessa kolmivuorotyötä tekevä ammattikoulusta valmistunut ansaitsee enemmän kuin samassa yrityksessä työskentelevä ylempi toimihenkilö, toki pl ylemmän johdon tehtävät.
Et kai tosissasi vertaa raskaan kolmivuorotyön tekijän palkkaa siistiä toimistotyötä tekevän ansioihin? Vai tekeekö se toimihenkilökin kolmea vuoroa?
Alue: Aihe vapaa
Tähänhän linkissä otetaan kantaa. Alisuoriutujat menevät amikseen ja sitten ovat ikävässä tilanteessa, koska he olisivat todennäköisesti viihtyneet paremmin muualla. Ja suomalainen koulutusjärjestelmä on sellainen, että amis kyllä käytännössä sulkee ovia lääkikseen ja oikikseen esimerkiksi. Ihan siksi, että lukiolaiset saavat paremmin pisteitä ja heillä on lukion vuoksi parempi tieto-taito kokeissa. Amikselta vaaditaan hirveät istumalihakset, että pääsee näille aloille. Ja kyllä varmaan joku yksittäistapaus aina onnistuu. Mutta ei todellakaan ole helppoa.