Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Suomalaisprofessori ryöpyttää Suomen koulujärjestelmää USA:n suurimmassa lehdessä: ”Darwinistinen”
24.07.2021 |
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008146823.html
"Suomalainen järjestelmä on aivan liian armoton ja anteeksiantamaton, uskallan sanoa, darwinistinen, Savolainen toteaa."
"Syitä on Savolaisen mielestä useita. Ensinnäkin Suomessa, kuten monissa muissakin Euroopan maissa, lapset jaotellaan teini-ikäisinä kahteen ryhmään: niihin, jotka menevät ammattikouluun ja niihin, jotka menevät lukioon.
– Yleensä vain jälkimmäinen polku johtaa kansalliseen ylioppilastutkintoon – jonka läpäisy on tyypillisesti ensimmäinen askel kohti pääsyä yliopistoon, Savolainen kirjoittaa."
"Savolaisen mielestä on liian ankaraa sulkea nuorelta pois mahdollisuuksia yliopistokoulutukseen vain siksi, että tämä ei sattunut olemaan akateemisesti orientoitunut 15-vuotiaana.
– Tässä järjestelmässä ei ole juurikaan tilaa myöhään kukkiville.
Lisäksi hän huomauttaa, että lukiosta valmistuneistakin moni jää ilman korkeakoulupaikkaa kovan kilpailun takia."
Savolainen on kirjoituksessaan aivan oikeassa ja juurikin tuosta boldatusta kohdasta olen samaa mieltä, ollut jo vuosia. Miksi helvetissä täällä Suomessa pitää koko loppuelämään suuresti vaikuttavia päätöksiä pystyä tekemään 15-vuotiaana, eli täytenä lapsena? Miksi odotetaan, että keskellä pahinta murrosikää oleva nuori pystyisi kertaheitolla tietämään, mitä haluaa koko lopun elämäänsä tehdä ja siinä valinnassa olisi myös pysyttävä. Sillä jos menet alaa vaihtamaan, niin johan saat paheksuntaa, kun sitten "opiskelet vielä niin ja niin vanhana, kun kyllä siinä ja siinä iässä pitäisi olla jo töissä ja kulutat yhteiskunnan verovaroja, kun vaihdoit alaa".
On surullista, että tuollainen sairas ajattelutapa on juurtunut tähän suomalaiseen yhteiskuntaan.
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minneköhän jutusta on unohtunut myös se että yhä useampi lukee kaksoistutkinnon. Mikä mahdollistaa kaikki urapolut.
Ja puolet suomalaisista menee sinne yliopistoon. Se on aika poikkeuksellisen iso osuus korkeakoulutettuja kansasta.
Samoin moneenkin keskituloiseen työhön vaatimuksena on pelkkä alempi korkeakoulututkinto, eli AMK tai yliopiston kandi. Nämä polut ei enää työelämässä eriytä.
En ole nähnyt missään työpaikkaan vaatimuksena yliopiston kandi, miksi ihmeessä jättää yliopistossa opinnot kesken kandivaiheeseen?
Kyllä on alempi korkeakoulututkinto vaatimuksena. Eli yliopistossa se kandi. Ja joillain aloilla opinnot voi jättää siihen ja pystyy tekemään töitä (oikis). Harva jättää, koska ne maisterit saavat nuo työpaikat.
Mutta meilläkin muutama jätti opinnot kandiin ihan siksi, etteivät selvinneet maisteriopinnoista.
Niin, alempi korkeakoulututkinto eli valmistunut amk:sta. Yliopiston kandivaiheessa opiskelut ovat ihan kesken.
Mitä ihmettä? Kandidaatti on se alempi yliopistotutkinto, eikä mikään keskeneräinen sellainen.
Et voi olla DI, jos olet kandi. Mikä on tekniikan puolen yliopistossa opiskellut kandi, ei ole myöskään insinööri.
Insinööriksi voi valmistua amiksestakin. DI taas on maisteritutkinto, eli tietenkään ei kandi ole DI. Kandi on joku teknillisen alan kandidaatti, joka voi tehdä niitä töitä, missä vaatimus on alempi korkeakoulututkinto. Siitä en tiedä onko sellaisia aloja. Todennäköisesti, kun kerran amk:ssakin on teknillisiä linjoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minneköhän jutusta on unohtunut myös se että yhä useampi lukee kaksoistutkinnon. Mikä mahdollistaa kaikki urapolut.
Ja puolet suomalaisista menee sinne yliopistoon. Se on aika poikkeuksellisen iso osuus korkeakoulutettuja kansasta.
Samoin moneenkin keskituloiseen työhön vaatimuksena on pelkkä alempi korkeakoulututkinto, eli AMK tai yliopiston kandi. Nämä polut ei enää työelämässä eriytä.
En ole nähnyt missään työpaikkaan vaatimuksena yliopiston kandi, miksi ihmeessä jättää yliopistossa opinnot kesken kandivaiheeseen?
Kyllä on alempi korkeakoulututkinto vaatimuksena. Eli yliopistossa se kandi. Ja joillain aloilla opinnot voi jättää siihen ja pystyy tekemään töitä (oikis). Harva jättää, koska ne maisterit saavat nuo työpaikat.
Mutta meilläkin muutama jätti opinnot kandiin ihan siksi, etteivät selvinneet maisteriopinnoista.
Niin, alempi korkeakoulututkinto eli valmistunut amk:sta. Yliopiston kandivaiheessa opiskelut ovat ihan kesken.
Mitä ihmettä? Kandidaatti on se alempi yliopistotutkinto, eikä mikään keskeneräinen sellainen.
Et voi olla DI, jos olet kandi. Mikä on tekniikan puolen yliopistossa opiskellut kandi, ei ole myöskään insinööri.
Ja tekniikan puolellako kaikki kandit pääsevät suoraan maisterivaiheeseen? Koska tosiaan aika monella alalla on keskiarvoraja sinne maisteriopintoihin.
Miksi kukaan hakisi yliopistoon, jos vaarana on opiskelujen jääminen kandivaiheeseen? Ei ole DI eikä insinööri.
Ymmärrän jos on joku pisteraja aiemmin suoritetuilla opinnoille pyrittäessä amk pohjalta yliopistoon, koska opintosisällöt ovat kovin erilaiset.
Oleellinen professorin jutussa oli kuitenkin se, että suomalaisessa systeemissä 70% lukionsa päättäneistä ei jatka saman vuoden syksyllä opintojaan. Se on valtava määrä ihmisiä, jotka eivät päässeet opiskelemaan, vaikka halusivat. Yhdysvalloissa tällaisia pakollisia välivuosia ei tule, vaan opiskelu-ura jatkuu suoraan. Muutama päivä sitten Helsingin sanomissa haastateltiin myös Tampereen nuorten suljetun psykiatrisen osaston psykiatria. Hänen katsantokannastaan yliopistojen ensikertalaiskiintiöt ja opiskelupaikkojen vaikea saanti oli yksi isoimmista syistä, miksi nuoria päätyy äärimmäisen ahdistuneina, viiletelevinä ja psykoottisina suljetulle psykiatriselle osastolle. Potilasmäärät tuolla ovat räjähtäneet eksponentiaalisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, kyllähän tuossa on perää. Itseänikin mietityttää, että se kahteen koulutuskastiin jakaminen tarkoittaa melko automaattisesti sosio-ekonomista luokittelua. Järjestelmä on saattaa olla paras mahdollinen, mutta myös raaka ja jossain määrin poissulkeva. Ammattikoulutuksen arvostus pitäisi saada ylös, palkat myös lähemmäs toisiaan ammatti- ja korkeakoulutetuille.
Ja realistinen käsitys olisi nuorille annettava rehellisesti kertoen siitä, mihin kouluvalinnat saattavat johtaa taloudellisen toimeentulon ja yhteiskunnallisen arvostuksen suhteen.
Mitä ihmeen sosioekonomista luokittelua? Suomessa et pääse vanhempien rahoilla ohituskaistalle, vaan sinun opiskeltava riittävän hyvin.
Eiköhän tässä tarkoitettu sitä, että ammattikoulutus saattaa jättää ihmisen taloudellisesti heikompaan asemaan. Lyön vetoa, että yliopistoloulutetuilla on tilastollisesti korkeammat palkat, enemmän mahdollisuuksia edetä urapolulla ylöspäin ja pienempi riski jäädä työttömäksi.
Teollisuudessa kolmivuorotyötä tekevä ammattikoulusta valmistunut ansaitsee enemmän kuin samassa yrityksessä työskentelevä ylempi toimihenkilö, toki pl ylemmän johdon tehtävät.
Et kai tosissasi vertaa raskaan kolmivuorotyön tekijän palkkaa siistiä toimistotyötä tekevän ansioihin? Vai tekeekö se toimihenkilökin kolmea vuoroa?
Vastaus oli väitteeseen ammattikoulun huonoista palkoista, mikä ei pidä paikkaansa. Toisaalta nämä kolmivuorotyötä tekevät eivät useinkaan itse hahmota oman palkkansa hyvää tasoa. Siirtyessään päivähommiin toimihenkilöpuolelle palkkapyynnöt ovat korkeampia kuin tulevan esimiehen 🙄
YO-kirjoitusten nostaminen jalustalle on väärä tapa ratkoa korkeakoulupaikat. Pääsykoe jakaa jyvät akanoihin paljon paremin ja lisäksi erottaa motivoituneen opiskelijan ei-niin motivoituneesta.
Jos vaikka miettii korkeakoulujen taidelinjoja, niin YO-kirjoitukset on täysin puusta repäisty mittari jakaa pääsypaikat opiskelijoille. Lukio on vain yleissivistystä tarjoava oppilaitos ja siellä pärjääminen loistavasti ei kuitenkaan valmista lukiolaista esim laki- tai lääketieteitä varten mitenkään. Oikeastaan tämä pätee lähes kaikkiin tieteen aloihin, korkeakoulu on aivan eri vaatimuksen oppilaitos jotta pelkällä YO-kirjoituksella voisi päätellä korkeakoulussa menestyksestä yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa pitäisi panostaa opinto-ohjaukseen paljon nykyistä enemmän. Aivan perusasioita on se, että jokainen koululainen saa jo peruskoulussa tietää opintopoluista, saa tukea omien vahvuuksien tunnistamiseen, saa kannustusta valitsemaan myös jotain muuta mitä vanhemmat ovat valinneet jne.
Eriarvoisuus lähtee tietämättömyydestä mahdollisuuksista.
Itse tein "väärän valinnan" tuolloin ja sen takia olen aikuisiällä joutunut opiskelemaan enemmän. Toki se itseäni harmittaa, mutta suurelle osalle lukio olisi melko turha ja hukkaisi heidän aikaansa. Jonkinlaisena ratkaisuna pitäisin sitä, että yläasteen opo tunneilla käytäisiin koulutus valintoja läpi laajemmin. Eli siis kerrottaisiin myös mahdollisuuksista 2. asteen jälkeen, eikä vain sitä millaisiin töihin pääsee suoraan amiksen tai lukion jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa pitäisi panostaa opinto-ohjaukseen paljon nykyistä enemmän. Aivan perusasioita on se, että jokainen koululainen saa jo peruskoulussa tietää opintopoluista, saa tukea omien vahvuuksien tunnistamiseen, saa kannustusta valitsemaan myös jotain muuta mitä vanhemmat ovat valinneet jne.
Eriarvoisuus lähtee tietämättömyydestä mahdollisuuksista.
Opinto-ohjausta on nykyperuskoulussa paljon.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa pitäisi panostaa opinto-ohjaukseen paljon nykyistä enemmän. Aivan perusasioita on se, että jokainen koululainen saa jo peruskoulussa tietää opintopoluista, saa tukea omien vahvuuksien tunnistamiseen, saa kannustusta valitsemaan myös jotain muuta mitä vanhemmat ovat valinneet jne.
Eriarvoisuus lähtee tietämättömyydestä mahdollisuuksista.
Toki näin on. Voidaan todeta kotimaisesta koulutuksesta, että antaa kaikkien koulutusjärjestelmien kukkia, kunhan tunnet mitkä niistä ovat sinua varten...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa pitäisi panostaa opinto-ohjaukseen paljon nykyistä enemmän. Aivan perusasioita on se, että jokainen koululainen saa jo peruskoulussa tietää opintopoluista, saa tukea omien vahvuuksien tunnistamiseen, saa kannustusta valitsemaan myös jotain muuta mitä vanhemmat ovat valinneet jne.
Eriarvoisuus lähtee tietämättömyydestä mahdollisuuksista.
Opinto-ohjausta on nykyperuskoulussa paljon.
Verrattuna mihin? Ja kuka sitä ohjausta saa - kuka puolestaan valvoo?
Kaupunginvaltuutetutko?
Vierailija kirjoitti:
Oleellinen professorin jutussa oli kuitenkin se, että suomalaisessa systeemissä 70% lukionsa päättäneistä ei jatka saman vuoden syksyllä opintojaan. Se on valtava määrä ihmisiä, jotka eivät päässeet opiskelemaan, vaikka halusivat. Yhdysvalloissa tällaisia pakollisia välivuosia ei tule, vaan opiskelu-ura jatkuu suoraan. Muutama päivä sitten Helsingin sanomissa haastateltiin myös Tampereen nuorten suljetun psykiatrisen osaston psykiatria. Hänen katsantokannastaan yliopistojen ensikertalaiskiintiöt ja opiskelupaikkojen vaikea saanti oli yksi isoimmista syistä, miksi nuoria päätyy äärimmäisen ahdistuneina, viiletelevinä ja psykoottisina suljetulle psykiatriselle osastolle. Potilasmäärät tuolla ovat räjähtäneet eksponentiaalisesti.
..ja lisäyksenä että tuo välivuosi kustantaa lähes yhden tutkinnon hinnan kaikkine vaikutuksineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, kyllähän tuossa on perää. Itseänikin mietityttää, että se kahteen koulutuskastiin jakaminen tarkoittaa melko automaattisesti sosio-ekonomista luokittelua. Järjestelmä on saattaa olla paras mahdollinen, mutta myös raaka ja jossain määrin poissulkeva. Ammattikoulutuksen arvostus pitäisi saada ylös, palkat myös lähemmäs toisiaan ammatti- ja korkeakoulutetuille.
Ja realistinen käsitys olisi nuorille annettava rehellisesti kertoen siitä, mihin kouluvalinnat saattavat johtaa taloudellisen toimeentulon ja yhteiskunnallisen arvostuksen suhteen.
Kyllähän esimerkiksi naisvaltaisella yliopistoalalla on huonot palkat. Ja jos verrataan esimerkiksi hyvin työnsä osaavaan sähkö- tai putkimieheen. Joten kyllä se suurin ero on siinä, onko kyseessä nais- vai miesvaltainen ala. Ei niinkään minkätasoinen koulutus.
Ja mistähän se johtuu? Eikö naiset osaa hinnoitella tekemäänsä työtä? Vai meinaatko, että kaikki naisvaltaiset alat on miehen aloittamia ja perustamia ja heti aloittaessa on päätetty, että palkataan vain naisia tälle alalle, mutta ei veloiteta asiakkaalta juuri mitään ja jos veloitetaan niin ei ainakaan makseta niille naistyöntekijöille mitään? Nykyään ainakin myös naiset voi perustaa yrityksen tai vaikka aloittaa kokonaan uuden ammatin jota ei ole vielä olemassa jos sellaisen keksivät. Kyllä se muutos lähtee ihan itsestä liikkeelle eikä huutamalla, valittamalla tai vaan odottamalla, että kaikki tippuu valmiina syliin. Tämä nyt on ihan hirveä kärjistäminen, mutta ehkä myös työn vaativuus tai tarpeellisuus saattaa vaikuttaa siihen miten hinnat ja palkat on joskus aikoinaan muodostunut. Joskus on ajateltu, että tuo kaveri joka pystyy tekemään meidän kodista lämpimän ettei palelluta kuoliaaksi ansaitsee enemmän kuin tuo joka osaa leikata hiukset. Ja tietenkin naisen kuuluu saada samasta työstä sama palkka kuin miehen ja jos on parempi työssään kuin se mies niin sitten enemmän palkkaa kuin miehelle.
Pitkä on selityksesi. Pohdintaa. Jos samasta työstä maksetaan molemmille saman verran, voi syntyä ilmiö, jossa työn määrä ei kuitenkaan ole sama?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa pitäisi panostaa opinto-ohjaukseen paljon nykyistä enemmän. Aivan perusasioita on se, että jokainen koululainen saa jo peruskoulussa tietää opintopoluista, saa tukea omien vahvuuksien tunnistamiseen, saa kannustusta valitsemaan myös jotain muuta mitä vanhemmat ovat valinneet jne.
Eriarvoisuus lähtee tietämättömyydestä mahdollisuuksista.
Opinto-ohjausta on nykyperuskoulussa paljon.
Verrattuna mihin? Ja kuka sitä ohjausta saa - kuka puolestaan valvoo?
Kaupunginvaltuutetutko?
Opinto-ohjausta tietenkin saa peruskoululaiset, heillä on erikseen opon tunnit ja opon tapaamiset, jossa käydään läpi se oma opiskelusuunnitelma peruskoulun jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, kyllähän tuossa on perää. Itseänikin mietityttää, että se kahteen koulutuskastiin jakaminen tarkoittaa melko automaattisesti sosio-ekonomista luokittelua. Järjestelmä on saattaa olla paras mahdollinen, mutta myös raaka ja jossain määrin poissulkeva. Ammattikoulutuksen arvostus pitäisi saada ylös, palkat myös lähemmäs toisiaan ammatti- ja korkeakoulutetuille.
Ja realistinen käsitys olisi nuorille annettava rehellisesti kertoen siitä, mihin kouluvalinnat saattavat johtaa taloudellisen toimeentulon ja yhteiskunnallisen arvostuksen suhteen.
Kyllähän esimerkiksi naisvaltaisella yliopistoalalla on huonot palkat. Ja jos verrataan esimerkiksi hyvin työnsä osaavaan sähkö- tai putkimieheen. Joten kyllä se suurin ero on siinä, onko kyseessä nais- vai miesvaltainen ala. Ei niinkään minkätasoinen koulutus.
Ja mistähän se johtuu? Eikö naiset osaa hinnoitella tekemäänsä työtä? Vai meinaatko, että kaikki naisvaltaiset alat on miehen aloittamia ja perustamia ja heti aloittaessa on päätetty, että palkataan vain naisia tälle alalle, mutta ei veloiteta asiakkaalta juuri mitään ja jos veloitetaan niin ei ainakaan makseta niille naistyöntekijöille mitään? Nykyään ainakin myös naiset voi perustaa yrityksen tai vaikka aloittaa kokonaan uuden ammatin jota ei ole vielä olemassa jos sellaisen keksivät. Kyllä se muutos lähtee ihan itsestä liikkeelle eikä huutamalla, valittamalla tai vaan odottamalla, että kaikki tippuu valmiina syliin. Tämä nyt on ihan hirveä kärjistäminen, mutta ehkä myös työn vaativuus tai tarpeellisuus saattaa vaikuttaa siihen miten hinnat ja palkat on joskus aikoinaan muodostunut. Joskus on ajateltu, että tuo kaveri joka pystyy tekemään meidän kodista lämpimän ettei palelluta kuoliaaksi ansaitsee enemmän kuin tuo joka osaa leikata hiukset. Ja tietenkin naisen kuuluu saada samasta työstä sama palkka kuin miehen ja jos on parempi työssään kuin se mies niin sitten enemmän palkkaa kuin miehelle.
Pitkä on selityksesi. Pohdintaa. Jos samasta työstä maksetaan molemmille saman verran, voi syntyä ilmiö, jossa työn määrä ei kuitenkaan ole sama?
Kuvitteletko nykyään työn määrän olevan saman?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuossa kuitenkin totta se järjestelmään sisäänleivottu eriarvoistava ominaisuus, että osaavat ja älykkäät pääsevät lukioon ja sieltä yliopistoihin mutta heikommat ja laiskemmat joutuvat ammattikouluun ja sieltä töihin. Vaikka teoriassa opintopoluissa on mahdollisuus edetä toisinkin, käytännössä ei.
Totta. Ja käytännössä linjan vaihtaminen myöhemmässä vaiheessa on tehty liki mahdottomaksi ensikertalaisuus-kiintiöillä. Vain ne harvat "vanhat" hakijat pääsevät toiseen paikkaan sisään, jotka ovat ensikertalaisia paljon parempia sekä pääsykokeessa että yo-todistuksessa (tai hakevat ruotsinkieliseen koulutukseen). Mikä on sikälikin vaikeaa, että harva työssäkäyvä ja itsensäelättävä pystyy pitämään lukulomaa kuten kotona asuva ensikertalainen, jolla on muutenkin lukion opit vielä päässä. Miksei vaan ole lisätty opiskelupaikkoja, kun on huomattu, ettei vanhat koulutukset työllistä?
Mua taas hämmentää että tässä tasapäistämisen luvatussa maassa ei ole käytössä systeemiä, jossa kuka tahansa voi ilmoittautua opiskelijaksi mille tahansa linjalle ja sitten vain ne jotka eivät pärjää/jaksa karsiutuisivat pois.
Nehän vasta tyhjän päällä ovat, jotka eivät menneet amikseen, mutteivät pääse korkeakouluun. Kun jostain syystä työkkörikään ei suosi sitä että lukiolainen kävisi amiksen, jos muualta ei töitä/koulupaikkaa saa.
Mitä asia työkkärille kuuluu? Ainahan lukion jälkeen on voinut mennä myös ammattikouluun.
miksi ihmeessä jättää yliopistossa opinnot kesken kandivaiheeseen?[/quote]
Jotkut ovat esim melkonomeja kun työelämän hyväpalkkainen imu on osaavalle tekijälle ollut siinä määrin voimakas.
Kaikkien ei tarvitse suorittaa yliopistotutkintoa, ja jotkut varsin haluavat suoraan ammattikouluun ja työelämään.
Myöhään heräävillä on mahdollisuus suorittaa halutessaan aikuislukio. Yliopistoon voi pyrkiä myös valintakokeen kautta.
Taitaa olla kyseinen proffa niitä ihmisiä, jotka ovat jostain syystä katkeroituneet kotimaahansa, ja heitä ärsyttää, kun suomalaista koulujärjestelmää kehutaan. Ihme porukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, kyllähän tuossa on perää. Itseänikin mietityttää, että se kahteen koulutuskastiin jakaminen tarkoittaa melko automaattisesti sosio-ekonomista luokittelua. Järjestelmä on saattaa olla paras mahdollinen, mutta myös raaka ja jossain määrin poissulkeva. Ammattikoulutuksen arvostus pitäisi saada ylös, palkat myös lähemmäs toisiaan ammatti- ja korkeakoulutetuille.
Ja realistinen käsitys olisi nuorille annettava rehellisesti kertoen siitä, mihin kouluvalinnat saattavat johtaa taloudellisen toimeentulon ja yhteiskunnallisen arvostuksen suhteen.
Kyllähän esimerkiksi naisvaltaisella yliopistoalalla on huonot palkat. Ja jos verrataan esimerkiksi hyvin työnsä osaavaan sähkö- tai putkimieheen. Joten kyllä se suurin ero on siinä, onko kyseessä nais- vai miesvaltainen ala. Ei niinkään minkätasoinen koulutus.
Jos miehet suuntautuvat alalle jolle on ns oikeasti tilausta, se on sukupuolittumista - kukaan ei kiellä naisia hakemasta putkari/sähkärikoulutukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minneköhän jutusta on unohtunut myös se että yhä useampi lukee kaksoistutkinnon. Mikä mahdollistaa kaikki urapolut.
Ja puolet suomalaisista menee sinne yliopistoon. Se on aika poikkeuksellisen iso osuus korkeakoulutettuja kansasta.
Samoin moneenkin keskituloiseen työhön vaatimuksena on pelkkä alempi korkeakoulututkinto, eli AMK tai yliopiston kandi. Nämä polut ei enää työelämässä eriytä.
En ole nähnyt missään työpaikkaan vaatimuksena yliopiston kandi, miksi ihmeessä jättää yliopistossa opinnot kesken kandivaiheeseen?
Kyllä on alempi korkeakoulututkinto vaatimuksena. Eli yliopistossa se kandi. Ja joillain aloilla opinnot voi jättää siihen ja pystyy tekemään töitä (oikis). Harva jättää, koska ne maisterit saavat nuo työpaikat.
Mutta meilläkin muutama jätti opinnot kandiin ihan siksi, etteivät selvinneet maisteriopinnoista.
Niin, alempi korkeakoulututkinto eli valmistunut amk:sta. Yliopiston kandivaiheessa opiskelut ovat ihan kesken.
Mitä ihmettä? Kandidaatti on se alempi yliopistotutkinto, eikä mikään keskeneräinen sellainen.
Et voi olla DI, jos olet kandi. Mikä on tekniikan puolen yliopistossa opiskellut kandi, ei ole myöskään insinööri.
Nykyisin ainakin aallossa jokainen valmistuva di on suorittanut ensin kanditutkinnon osana opintojaan. Jossain välissä muinoin sitä ei ollut.
Alue: Aihe vapaa
Ja mistähän se johtuu? Eikö naiset osaa hinnoitella tekemäänsä työtä? Vai meinaatko, että kaikki naisvaltaiset alat on miehen aloittamia ja perustamia ja heti aloittaessa on päätetty, että palkataan vain naisia tälle alalle, mutta ei veloiteta asiakkaalta juuri mitään ja jos veloitetaan niin ei ainakaan makseta niille naistyöntekijöille mitään? Nykyään ainakin myös naiset voi perustaa yrityksen tai vaikka aloittaa kokonaan uuden ammatin jota ei ole vielä olemassa jos sellaisen keksivät. Kyllä se muutos lähtee ihan itsestä liikkeelle eikä huutamalla, valittamalla tai vaan odottamalla, että kaikki tippuu valmiina syliin. Tämä nyt on ihan hirveä kärjistäminen, mutta ehkä myös työn vaativuus tai tarpeellisuus saattaa vaikuttaa siihen miten hinnat ja palkat on joskus aikoinaan muodostunut. Joskus on ajateltu, että tuo kaveri joka pystyy tekemään meidän kodista lämpimän ettei palelluta kuoliaaksi ansaitsee enemmän kuin tuo joka osaa leikata hiukset. Ja tietenkin naisen kuuluu saada samasta työstä sama palkka kuin miehen ja jos on parempi työssään kuin se mies niin sitten enemmän palkkaa kuin miehelle.