Lue keskustelun säännöt.
Lastensuojelu on käsittänyt roolinsa täysin väärin
Kommentit (241)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvänä esimerkkinä se, että kannabiksen polttelua pidetään kutakuinkin syynä lapsen huostaanottoon. Voi, kumpa lastensuojelussa tajuttaisiin sekin, että myös ns. "paremmissa piireissä" poltellaan. Ihan sairasta. Alkolla läträävää katsotaan samaan aikaan läpi sormien.
Niin meillä on jo 12 -vuotiaita, jotka polttelevat kannabista päivittäin. Ajattelitko, että asia on ok? Että päihdehoitoa ei tällainen lapsi tarvitsisi?
Hyvin toimii siis kieltolaki. Kannabis on kuitenkin tuon ikäisellekin vähiten haitallinen päihde, alkoholi taas on kaikista haitallisin lasten kehittyville aivoille koska on solumyrkky.
No niin, sieltä oikein mallivanhemmuutta. Antaa ala-asteelaisen pössytellä kannabista ja ulisee, kun lapsi lähti. V itun sossut! :D
En ole missään todennut, että lasten on hyvä käyttää päihteitä. Totesin vain, että kannabis on vähähaittaisin lastenkin aivoille, ja alkoholi taas kaikista haitallisin. Ja ne asiat ovat ihan faktaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvänä esimerkkinä se, että kannabiksen polttelua pidetään kutakuinkin syynä lapsen huostaanottoon. Voi, kumpa lastensuojelussa tajuttaisiin sekin, että myös ns. "paremmissa piireissä" poltellaan. Ihan sairasta. Alkolla läträävää katsotaan samaan aikaan läpi sormien.
Niin meillä on jo 12 -vuotiaita, jotka polttelevat kannabista päivittäin. Ajattelitko, että asia on ok? Että päihdehoitoa ei tällainen lapsi tarvitsisi?
Hyvin toimii siis kieltolaki. Kannabis on kuitenkin tuon ikäisellekin vähiten haitallinen päihde, alkoholi taas on kaikista haitallisin lasten kehittyville aivoille koska on solumyrkky.
No niin, sieltä oikein mallivanhemmuutta. Antaa ala-asteelaisen pössytellä kannabista ja ulisee, kun lapsi lähti. V itun sossut! :D
Kun ala-asteelaiset saavat viinaa rikollisilta, poliisi ei ole koskaan selvittänyt rikollista myyjää vaikka joku olisi kuollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvänä esimerkkinä se, että kannabiksen polttelua pidetään kutakuinkin syynä lapsen huostaanottoon. Voi, kumpa lastensuojelussa tajuttaisiin sekin, että myös ns. "paremmissa piireissä" poltellaan. Ihan sairasta. Alkolla läträävää katsotaan samaan aikaan läpi sormien.
Niin meillä on jo 12 -vuotiaita, jotka polttelevat kannabista päivittäin. Ajattelitko, että asia on ok? Että päihdehoitoa ei tällainen lapsi tarvitsisi?
Hyvin toimii siis kieltolaki. Kannabis on kuitenkin tuon ikäisellekin vähiten haitallinen päihde, alkoholi taas on kaikista haitallisin lasten kehittyville aivoille koska on solumyrkky.
No niin, sieltä oikein mallivanhemmuutta. Antaa ala-asteelaisen pössytellä kannabista ja ulisee, kun lapsi lähti. V itun sossut! :D
Kun ala-asteelaiset saavat viinaa rikollisilta, poliisi ei ole koskaan selvittänyt rikollista myyjää vaikka joku olisi kuollut.
Ja aivan samoilta myyjiltä ala-asteelaiset saavat viinat, tupakat ja huumeet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin? Lasten suojelun rooli on varmistaa, että kasvatussuosituksia noudatetaan. Tämä tapahtuu valvonnan, ohjeistuksen ja tarvittaessa sijaishuollon toimenpiteiden kautta.
No ei ole. Ei lastensuojelu mitään suosituksia valvo. Lastensuojelussa pyritään antamaan jokaiselle lapselle oikeus kasvaa kehitystasonsa mukaan turvallisesessa kasvuympäristössä, jossa hänen tarpeensa tulevat vastatuksi. Lapsi ei voi itse hoitaa asioitaan eikä esim. hakea apua, siksi he ovat erityisen suojelun kohteena. t: sossu
Se millainen kehitysympäristö täyttää mainitut vaatimukset määritellään kasvatussuosituksissa. Kasvatusasioistahan on tunnetusti miljoona eri mielipidettä eli tarvitaan virallinen mielipide (=kasvatussuositukset) jotta voidaan tehdä edes etäisesti objektiivista muistuttava päätelmä siitä, että mikä on lapselle hyväksi ja mikä ei.
Se kasvatusympäristö voi olla vaikka hippikommuuni tai maalaistalo, ei sillä ole merkitystä. Se mikä on merkityksellistä on, että lapsi saa tarvitsemaansa hoivaa, hänen ruokailustaan, puhtaudestaan ja tarpeellisista lääkärikäynneistään huolehditaan. Hän käy koulua ja häntä ei hakata, dissata, lannisteta, heitetä ulos jne. Eli ihan perushoivaa lapsi tarvitsee. Ketään ei kiinnosta imetitkö tai olitko antamatta sokeria, kunhan lapsi saa ruokaa, jonka se tarvitsee kasvaakseen ja ollakseen terve.
Nuo käsitteet ovat hyvin monitulkintaisia. Se on täysin ihmisestä kiinni, että minkä hän kokee olevan vaikkapa "tarvittavaa hoivaa", "hakkaamista", "lannistamista", "ulos heittämistä", "ruokaa jota tarvitsee ollakseen terve" tai muuta. Myös eri maiden sossuilla on tästä hyvin erilaisia näkemyksiä. Suomen sossujen näkökulma on hyvinkin erilainen kuin mitä vaikkapa Viron, Venäjän, Ranskan, USA:n, Thaimaan, Argentiinan yms. sossujen.
Silti rajanvedot on pystyttävä tekemään ihan käytännön toiminnassa. Eli mihin puututaan ja mihin ei. Ja jos puututaan, niin puututaanko siten, että lapsen vanhemmalla on käytännössä mahdollisuus jättää se puuttuminen huomiotta vai otetaanko kovan linjan lähetysmistapa eli käytetään tarvittaessa pakkoa.
Tuo juuri on loputon suo. Perhe voi joutua toimenpiteiden kohteeksi vaikka ei ole rikkonut mitään lakia. Syyksi riittää että "huoli" on herännyt.
Varsinkin autismikirjon lasten kohdalla huoli herää usein ja nopeasti kun tiedon puutteesta kärsivät opettajat tulkitsevat koulun aiheuttaman autismioireilun kotona tapahtuvasta kaltoinkohtelusta johtuvaksi. Ja aivan yhtä heikosti autismia ymmärtävät lastensuojelu viranomaiset tekevät huostaanottopäätöksen. On vain tuurista kiinni sattuuko lapsen kohdalle virkailija, joka huomaa että ongelmat johtuvat koulusta, eivät kodista.
Nämä lapset vaurioituvat pahasti lastensuojelun kynsissä. Kaikki eivät edes selviä hengissä.
Erityisen huolestuttavan tilanteesta tekee se, että suuri osa huostaanotetuista lapsista on autismikirjolla. - Heitä pitäisi jonkun tahon suojella lastensuojelulta.
Juuri näin. Itse pelasin autistisen lapseni tuolta kohtalolta. Miten? Muuttamalla maasta. Uudessa asuinmaassamme lapsi nauttii sekä tukitoimista että paremmasta ymmärryksestä ja hyväksymisestä koulun puolelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kun lasta seisotetaan talvipakkasella sukkasillaan ulkona rangaistukseksi
Entä jos lasta seisotetaan kengät jalassa ulkona talvipakkasella rangaistukseksi? Tuleeko siitäkin huostaanotto, vai missä se huostaanottoraja tarkalleen kulkee?
Huostaanottoraja on yksilöllinen. Joseph Frizlin kaltainen isä ei vielä tarkoita huostaanottoa, jos äiti on normaali ja pitää lapsensa kaukana moisesta. Jos taas äitikään ei suojele lastaan, ei jää muuta vaihtoehtoa.
Huostaanottoraja joustaa tapauskohtaisesti. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että mitään oikeita sääntöjä ei ole, eikä yksikään perhe viime kädessä ole turvassa.
Huostaanotto on yleensä vuosien tukityön päässä. Perhettä yritetään tukea kaikilla mahdollisilla tavoilla. Joskus kannettu vesi ei pysy kaivossa ja toisinaan mitään apua ei suostuta ottamaan vastaan ja ei jää muuta keinoa kuin huostaanotto.
Höpötilöpöti. Se on kuule nykyään niin, että kiireellinen sijoitus ja siitä sitten huostaanotto. On jopa tapauksia, ettei perhe ole ollut missään tekemisissä lastensuojelun kanssa, ei ole hajuakaan mitä tapahtuu, mutta lapset on viety suoraan päiväkodista tai koulusta. Se on kuule todellisuus tänä päivänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvänä esimerkkinä se, että kannabiksen polttelua pidetään kutakuinkin syynä lapsen huostaanottoon. Voi, kumpa lastensuojelussa tajuttaisiin sekin, että myös ns. "paremmissa piireissä" poltellaan. Ihan sairasta. Alkolla läträävää katsotaan samaan aikaan läpi sormien.
Niin meillä on jo 12 -vuotiaita, jotka polttelevat kannabista päivittäin. Ajattelitko, että asia on ok? Että päihdehoitoa ei tällainen lapsi tarvitsisi?
Hyvin toimii siis kieltolaki. Kannabis on kuitenkin tuon ikäisellekin vähiten haitallinen päihde, alkoholi taas on kaikista haitallisin lasten kehittyville aivoille koska on solumyrkky.
No niin, sieltä oikein mallivanhemmuutta. Antaa ala-asteelaisen pössytellä kannabista ja ulisee, kun lapsi lähti. V itun sossut! :D
Kun ala-asteelaiset saavat viinaa rikollisilta, poliisi ei ole koskaan selvittänyt rikollista myyjää vaikka joku olisi kuollut.
Ja aivan samoilta myyjiltä ala-asteelaiset saavat viinat, tupakat ja huumeet.
Miksi ette kasvata lapsianne? Ainakin meillä opetetaan, ettei ala-asteikäisenä vedetä viinaa, tupakkaa ja huumeita. Varmaan se on teille ihan vieras asia ja kuuluu 12-vuotiaan normaaleihin kokeiluihin, myös petipuuhat etenkin tytöillä 25-vuotiaan poikaystävän kanssa. Tutkimusten mukaan lapset eivät myöskään turmellu kaveripiirinsä vaikutuksesta, mitä lasuvanhemmat aina selittävät. Tosiasiassa lapsi hakeutuu sellaiseen ympäristöön ja sellaisten kavereiden piiriin, jotka ovat mahdollisimman hänelle sopivia ja samankaltaisia. Eli koulussa hyvin pärjäävät hakeutuvat toistensa seuraan, ja päihdepiireihin ne, joilla ei kotona ole kaikki kunnossa. Siellä sitten aletaan joko käyttää tai ollaan toisten uhreja, kun tervettä itseluottamusta ei ole. Tämä kaikki on siis tutkimustietoa.
Ja mistä tämä päihdemalli ylipäätään tulee? Kotoa se tulee. Väittäkää mitä haluatte, mutta vanhempien päihteiden käyttö on suurimpia ongelmia, samoin vanhempien mielenterveysongelmat. Tämäkin on tutkimustietoa. Kumotkaa väitteeni, ja esittäkää tekin todistettua tietoa, jossa hyvän perheen lapset on haettu yhtäkkiä päiväkodista. Sellaisia ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti tulee laki, jossa määritellään millloin lapsi saa jäädä pysyvästi sijaiskotiin. Oikea kotihan se on, jos pieni lapsi on suurimman osan elämästään siellä ollut.
Sellainen laki olisi ihmisoikeuksien vastainen. Ei kauheasti lapsen ihmisoikeudet näköjään kiinnosta?
Päinvastoin laki turvaisi lapsen oikeudet. Onhan tällaisesta laista puhuttu ja kyllä se vielä tuleekin. Nytkin lapsen etua katsotaan eikä huostaanottoa välttämättä enää vuosien jälkeen pureta, mutta siihen pitäisi saada yhtenäinen käytäntö. Lapsi ei ole mikään esine jonka voi repiä paikasta toiseen.
Laki olisi ihmisoikeusten vastainen (art. 8). Oletko koskaan tutustunut ihmisoikeuksiin ja niiden sisältöön? Suosittelen lämpimästi. Ettet tee jotain niin typerää, että ehdotat ja kannatat ihmisoikeusten vastaisia asioita. Vai eivätkö ihmisoikeudet mielestäsi ole tärkeitä?
Jos tuollainen laki tulee, niin Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tulee tuomitsemaan Suomen ihmisoikeusten rikkomisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin? Lasten suojelun rooli on varmistaa, että kasvatussuosituksia noudatetaan. Tämä tapahtuu valvonnan, ohjeistuksen ja tarvittaessa sijaishuollon toimenpiteiden kautta.
No ei ole. Ei lastensuojelu mitään suosituksia valvo. Lastensuojelussa pyritään antamaan jokaiselle lapselle oikeus kasvaa kehitystasonsa mukaan turvallisesessa kasvuympäristössä, jossa hänen tarpeensa tulevat vastatuksi. Lapsi ei voi itse hoitaa asioitaan eikä esim. hakea apua, siksi he ovat erityisen suojelun kohteena. t: sossu
Se millainen kehitysympäristö täyttää mainitut vaatimukset määritellään kasvatussuosituksissa. Kasvatusasioistahan on tunnetusti miljoona eri mielipidettä eli tarvitaan virallinen mielipide (=kasvatussuositukset) jotta voidaan tehdä edes etäisesti objektiivista muistuttava päätelmä siitä, että mikä on lapselle hyväksi ja mikä ei.
Se kasvatusympäristö voi olla vaikka hippikommuuni tai maalaistalo, ei sillä ole merkitystä. Se mikä on merkityksellistä on, että lapsi saa tarvitsemaansa hoivaa, hänen ruokailustaan, puhtaudestaan ja tarpeellisista lääkärikäynneistään huolehditaan. Hän käy koulua ja häntä ei hakata, dissata, lannisteta, heitetä ulos jne. Eli ihan perushoivaa lapsi tarvitsee. Ketään ei kiinnosta imetitkö tai olitko antamatta sokeria, kunhan lapsi saa ruokaa, jonka se tarvitsee kasvaakseen ja ollakseen terve.
Nuo käsitteet ovat hyvin monitulkintaisia. Se on täysin ihmisestä kiinni, että minkä hän kokee olevan vaikkapa "tarvittavaa hoivaa", "hakkaamista", "lannistamista", "ulos heittämistä", "ruokaa jota tarvitsee ollakseen terve" tai muuta. Myös eri maiden sossuilla on tästä hyvin erilaisia näkemyksiä. Suomen sossujen näkökulma on hyvinkin erilainen kuin mitä vaikkapa Viron, Venäjän, Ranskan, USA:n, Thaimaan, Argentiinan yms. sossujen.
Silti rajanvedot on pystyttävä tekemään ihan käytännön toiminnassa. Eli mihin puututaan ja mihin ei. Ja jos puututaan, niin puututaanko siten, että lapsen vanhemmalla on käytännössä mahdollisuus jättää se puuttuminen huomiotta vai otetaanko kovan linjan lähetysmistapa eli käytetään tarvittaessa pakkoa.
Tuo juuri on loputon suo. Perhe voi joutua toimenpiteiden kohteeksi vaikka ei ole rikkonut mitään lakia. Syyksi riittää että "huoli" on herännyt.
Varsinkin autismikirjon lasten kohdalla huoli herää usein ja nopeasti kun tiedon puutteesta kärsivät opettajat tulkitsevat koulun aiheuttaman autismioireilun kotona tapahtuvasta kaltoinkohtelusta johtuvaksi. Ja aivan yhtä heikosti autismia ymmärtävät lastensuojelu viranomaiset tekevät huostaanottopäätöksen. On vain tuurista kiinni sattuuko lapsen kohdalle virkailija, joka huomaa että ongelmat johtuvat koulusta, eivät kodista.
Nämä lapset vaurioituvat pahasti lastensuojelun kynsissä. Kaikki eivät edes selviä hengissä.
Erityisen huolestuttavan tilanteesta tekee se, että suuri osa huostaanotetuista lapsista on autismikirjolla. - Heitä pitäisi jonkun tahon suojella lastensuojelulta.Juuri näin. Itse pelasin autistisen lapseni tuolta kohtalolta. Miten? Muuttamalla maasta. Uudessa asuinmaassamme lapsi nauttii sekä tukitoimista että paremmasta ymmärryksestä ja hyväksymisestä koulun puolelta.
Paskanmarjat. Olet muuttanut korkeintaan makkarista keittiön lattialle narkkaamaan. :D :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja mistä tämä päihdemalli ylipäätään tulee? Kotoa se tulee. Väittäkää mitä haluatte, mutta vanhempien päihteiden käyttö on suurimpia ongelmia, samoin vanhempien mielenterveysongelmat. Tämäkin on tutkimustietoa. Kumotkaa väitteeni, ja esittäkää tekin todistettua tietoa, jossa hyvän perheen lapset on haettu yhtäkkiä päiväkodista. Sellaisia ei ole.
Onhan noita tapauksia ollut, että vanhemmista on tehty perätön, valheellinen lastensuojeluilmoitus vakavilla syytöksillä, ja lapset on haettu päiväkodista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin? Lasten suojelun rooli on varmistaa, että kasvatussuosituksia noudatetaan. Tämä tapahtuu valvonnan, ohjeistuksen ja tarvittaessa sijaishuollon toimenpiteiden kautta.
No ei ole. Ei lastensuojelu mitään suosituksia valvo. Lastensuojelussa pyritään antamaan jokaiselle lapselle oikeus kasvaa kehitystasonsa mukaan turvallisesessa kasvuympäristössä, jossa hänen tarpeensa tulevat vastatuksi. Lapsi ei voi itse hoitaa asioitaan eikä esim. hakea apua, siksi he ovat erityisen suojelun kohteena. t: sossu
Se millainen kehitysympäristö täyttää mainitut vaatimukset määritellään kasvatussuosituksissa. Kasvatusasioistahan on tunnetusti miljoona eri mielipidettä eli tarvitaan virallinen mielipide (=kasvatussuositukset) jotta voidaan tehdä edes etäisesti objektiivista muistuttava päätelmä siitä, että mikä on lapselle hyväksi ja mikä ei.
Se kasvatusympäristö voi olla vaikka hippikommuuni tai maalaistalo, ei sillä ole merkitystä. Se mikä on merkityksellistä on, että lapsi saa tarvitsemaansa hoivaa, hänen ruokailustaan, puhtaudestaan ja tarpeellisista lääkärikäynneistään huolehditaan. Hän käy koulua ja häntä ei hakata, dissata, lannisteta, heitetä ulos jne. Eli ihan perushoivaa lapsi tarvitsee. Ketään ei kiinnosta imetitkö tai olitko antamatta sokeria, kunhan lapsi saa ruokaa, jonka se tarvitsee kasvaakseen ja ollakseen terve.
Nuo käsitteet ovat hyvin monitulkintaisia. Se on täysin ihmisestä kiinni, että minkä hän kokee olevan vaikkapa "tarvittavaa hoivaa", "hakkaamista", "lannistamista", "ulos heittämistä", "ruokaa jota tarvitsee ollakseen terve" tai muuta. Myös eri maiden sossuilla on tästä hyvin erilaisia näkemyksiä. Suomen sossujen näkökulma on hyvinkin erilainen kuin mitä vaikkapa Viron, Venäjän, Ranskan, USA:n, Thaimaan, Argentiinan yms. sossujen.
Silti rajanvedot on pystyttävä tekemään ihan käytännön toiminnassa. Eli mihin puututaan ja mihin ei. Ja jos puututaan, niin puututaanko siten, että lapsen vanhemmalla on käytännössä mahdollisuus jättää se puuttuminen huomiotta vai otetaanko kovan linjan lähetysmistapa eli käytetään tarvittaessa pakkoa.
Tuo juuri on loputon suo. Perhe voi joutua toimenpiteiden kohteeksi vaikka ei ole rikkonut mitään lakia. Syyksi riittää että "huoli" on herännyt.
Varsinkin autismikirjon lasten kohdalla huoli herää usein ja nopeasti kun tiedon puutteesta kärsivät opettajat tulkitsevat koulun aiheuttaman autismioireilun kotona tapahtuvasta kaltoinkohtelusta johtuvaksi. Ja aivan yhtä heikosti autismia ymmärtävät lastensuojelu viranomaiset tekevät huostaanottopäätöksen. On vain tuurista kiinni sattuuko lapsen kohdalle virkailija, joka huomaa että ongelmat johtuvat koulusta, eivät kodista.
Nämä lapset vaurioituvat pahasti lastensuojelun kynsissä. Kaikki eivät edes selviä hengissä.
Erityisen huolestuttavan tilanteesta tekee se, että suuri osa huostaanotetuista lapsista on autismikirjolla. - Heitä pitäisi jonkun tahon suojella lastensuojelulta.Juuri näin. Itse pelasin autistisen lapseni tuolta kohtalolta. Miten? Muuttamalla maasta. Uudessa asuinmaassamme lapsi nauttii sekä tukitoimista että paremmasta ymmärryksestä ja hyväksymisestä koulun puolelta.
Paskanmarjat. Olet muuttanut korkeintaan makkarista keittiön lattialle narkkaamaan. :D :D
Ei kuulu harrastuksiin narkkaaminen. Siinä tilanteessa missä olimme koimme parhaaksi vaihtoehdoksi pelastaa lapsemme muuttamalla maasta. Ja niin yksinkertaista se todella oli - muutto maasta, niin siihen jäi lastensuojelun aiheuttama helvetti. Mitään ongelmia uudessa maassa ei ole ollut, ja elämä on nyt huomattavasti helpompaa. Lapsen koulunkäyntikin on huomattavasti mukavampaa ilman vanhempien ja lapsen syyllistämistä ja kiusaamista. Olen todella tyytyväinen päätökseemme lähteä maasta. Täällä lapsi on myös saanut erinomaiset tukitoimet. Emme muuten ole ainoita lastensuojelun takia tänne muuttaneita....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin? Lasten suojelun rooli on varmistaa, että kasvatussuosituksia noudatetaan. Tämä tapahtuu valvonnan, ohjeistuksen ja tarvittaessa sijaishuollon toimenpiteiden kautta.
No ei ole. Ei lastensuojelu mitään suosituksia valvo. Lastensuojelussa pyritään antamaan jokaiselle lapselle oikeus kasvaa kehitystasonsa mukaan turvallisesessa kasvuympäristössä, jossa hänen tarpeensa tulevat vastatuksi. Lapsi ei voi itse hoitaa asioitaan eikä esim. hakea apua, siksi he ovat erityisen suojelun kohteena. t: sossu
Se millainen kehitysympäristö täyttää mainitut vaatimukset määritellään kasvatussuosituksissa. Kasvatusasioistahan on tunnetusti miljoona eri mielipidettä eli tarvitaan virallinen mielipide (=kasvatussuositukset) jotta voidaan tehdä edes etäisesti objektiivista muistuttava päätelmä siitä, että mikä on lapselle hyväksi ja mikä ei.
Se kasvatusympäristö voi olla vaikka hippikommuuni tai maalaistalo, ei sillä ole merkitystä. Se mikä on merkityksellistä on, että lapsi saa tarvitsemaansa hoivaa, hänen ruokailustaan, puhtaudestaan ja tarpeellisista lääkärikäynneistään huolehditaan. Hän käy koulua ja häntä ei hakata, dissata, lannisteta, heitetä ulos jne. Eli ihan perushoivaa lapsi tarvitsee. Ketään ei kiinnosta imetitkö tai olitko antamatta sokeria, kunhan lapsi saa ruokaa, jonka se tarvitsee kasvaakseen ja ollakseen terve.
Nuo käsitteet ovat hyvin monitulkintaisia. Se on täysin ihmisestä kiinni, että minkä hän kokee olevan vaikkapa "tarvittavaa hoivaa", "hakkaamista", "lannistamista", "ulos heittämistä", "ruokaa jota tarvitsee ollakseen terve" tai muuta. Myös eri maiden sossuilla on tästä hyvin erilaisia näkemyksiä. Suomen sossujen näkökulma on hyvinkin erilainen kuin mitä vaikkapa Viron, Venäjän, Ranskan, USA:n, Thaimaan, Argentiinan yms. sossujen.
Silti rajanvedot on pystyttävä tekemään ihan käytännön toiminnassa. Eli mihin puututaan
Niin lastensuojelu eroaa hyvinkin voimakkaasti eri kulttuureissa. Anglosaksonisissa maissa kuten USA ja Britannia lastensuojelu on erillinen yksikkö perhepalveluista ja puuttuu tilanteeseen vasta kun on pakko tehdä huostaanotto. Perheet myös menettävät lapsensä lopullisesti, huoltajuus ei säily ja lapset annetaan adoptioon. Luonnollisesti huosta tehdään tällöin ilman, että perheelle annetaan tukea korjata toimintaa. Myös Venäjällä on tällainen raaka lastensuojelu, lapset haetaan, kun ovat suoranaisessa hengenhädässä ja vanhemmat eivät lapsiaan enää näe. Manner-Euroopassa lastensuojelu taas on osa perhepalveluja ja ajatellaan, että perheet tarvitsevat itselleen tukea, jotta lapsia ei tarvitse huostata. Pyritään siten varhaiseen puuttumiseen ja pyritään tarjoamaan perhetyötä, päivähoitoa, kotipalvelua, perhekuntoutusta jne. Nämä ovat avohuollon keinoja, joilla huostaanottoa pyritään välttelemään. Manner-Euroopassa lapsia ei huostassakaan menetä lopullisesti, vaan huoltajuus vanhemmilla säilyy ja useimmat lapset lomailevat kotonaan säännöllisesti.
Oletpa huonosti informoitu. Lastensuojelulait kehitettiin Yhdysvalloissa. Siellä on early intervention- malli. Olin mukana vertaistukiryhmässä, jossa kaikki saivat lapsensa takaisin huostasta vuoden kuluessa. Riitti että osallistuivat vertaistukiryhmään, antoivat puhtaat huumeseulat ja tulivat lapsensa tapaamisiin. Suomessa on koko lapsuuden pituiset perheestä eristämiset ja USA:ssa määräaikaiset huostaanot. Suomessa on maailman eniten huostaanottoja, neljä kertaa enemmän kuin Ruotsissa, väkilukuun suhteutettuna. Lapsesta lähtenyt huostabisnes Suomessa tuottaa sijoittajille ja kunnille, niin kuin ap sanoi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin? Lasten suojelun rooli on varmistaa, että kasvatussuosituksia noudatetaan. Tämä tapahtuu valvonnan, ohjeistuksen ja tarvittaessa sijaishuollon toimenpiteiden kautta.
No ei ole. Ei lastensuojelu mitään suosituksia valvo. Lastensuojelussa pyritään antamaan jokaiselle lapselle oikeus kasvaa kehitystasonsa mukaan turvallisesessa kasvuympäristössä, jossa hänen tarpeensa tulevat vastatuksi. Lapsi ei voi itse hoitaa asioitaan eikä esim. hakea apua, siksi he ovat erityisen suojelun kohteena. t: sossu
Se millainen kehitysympäristö täyttää mainitut vaatimukset määritellään kasvatussuosituksissa. Kasvatusasioistahan on tunnetusti miljoona eri mielipidettä eli tarvitaan virallinen mielipide (=kasvatussuositukset) jotta voidaan tehdä edes etäisesti objektiivista muistuttava päätelmä siitä, että mikä on lapselle hyväksi ja mikä ei.
Se kasvatusympäristö voi olla vaikka hippikommuuni tai maalaistalo, ei sillä ole merkitystä. Se mikä on merkityksellistä on, että lapsi saa tarvitsemaansa hoivaa, hänen ruokailustaan, puhtaudestaan ja tarpeellisista lääkärikäynneistään huolehditaan. Hän käy koulua ja häntä ei hakata, dissata, lannisteta, heitetä ulos jne. Eli ihan perushoivaa lapsi tarvitsee. Ketään ei kiinnosta imetitkö tai olitko antamatta sokeria, kunhan lapsi saa ruokaa, jonka se tarvitsee kasvaakseen ja ollakseen terve.
Nuo käsitteet ovat hyvin monitulkintaisia. Se on täysin ihmisestä kiinni, että minkä hän kokee olevan vaikkapa "tarvittavaa hoivaa", "hakkaamista", "lannistamista", "ulos heittämistä", "ruokaa jota tarvitsee ollakseen terve" tai muuta. Myös eri maiden sossuilla on tästä hyvin erilaisia näkemyksiä. Suomen sossujen näkökulma on hyvinkin erilainen kuin mitä vaikkapa Viron, Venäjän, Ranskan, USA:n, Thaimaan, Argentiinan yms. sossujen.
Silti rajanvedot on pystyttävä tekemään ihan käytännön toiminnassa. Eli mihin puututaan
Niin lastensuojelu eroaa hyvinkin voimakkaasti eri kulttuureissa. Anglosaksonisissa maissa kuten USA ja Britannia lastensuojelu on erillinen yksikkö perhepalveluista ja puuttuu tilanteeseen vasta kun on pakko tehdä huostaanotto. Perheet myös menettävät lapsensä lopullisesti, huoltajuus ei säily ja lapset annetaan adoptioon. Luonnollisesti huosta tehdään tällöin ilman, että perheelle annetaan tukea korjata toimintaa. Myös Venäjällä on tällainen raaka lastensuojelu, lapset haetaan, kun ovat suoranaisessa hengenhädässä ja vanhemmat eivät lapsiaan enää näe. Manner-Euroopassa lastensuojelu taas on osa perhepalveluja ja ajatellaan, että perheet tarvitsevat itselleen tukea, jotta lapsia ei tarvitse huostata. Pyritään siten varhaiseen puuttumiseen ja pyritään tarjoamaan perhetyötä, päivähoitoa, kotipalvelua, perhekuntoutusta jne. Nämä ovat avohuollon keinoja, joilla huostaanottoa pyritään välttelemään. Manner-Euroopassa lapsia ei huostassakaan menetä lopullisesti, vaan huoltajuus vanhemmilla säilyy ja useimmat lapset lomailevat kotonaan säännöllisesti.
Oletpa huonosti informoitu. Lastensuojelulait kehitettiin Yhdysvalloissa. Siellä on early intervention- malli. Olin mukana vertaistukiryhmässä, jossa kaikki saivat lapsensa takaisin huostasta vuoden kuluessa. Riitti että osallistuivat vertaistukiryhmään, antoivat puhtaat huumeseulat ja tulivat lapsensa tapaamisiin. Suomessa on koko lapsuuden pituiset perheestä eristämiset ja USA:ssa määräaikaiset huostaanot. Suomessa on maailman eniten huostaanottoja, neljä kertaa enemmän kuin Ruotsissa, väkilukuun suhteutettuna. Lapsesta lähtenyt huostabisnes Suomessa tuottaa sijoittajille ja kunnille, niin kuin ap sanoi.
Ei tuota vaan on kunnille hirvittävän kallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti tulee laki, jossa määritellään millloin lapsi saa jäädä pysyvästi sijaiskotiin. Oikea kotihan se on, jos pieni lapsi on suurimman osan elämästään siellä ollut.
Sellainen laki olisi ihmisoikeuksien vastainen. Ei kauheasti lapsen ihmisoikeudet näköjään kiinnosta?
Päinvastoin laki turvaisi lapsen oikeudet. Onhan tällaisesta laista puhuttu ja kyllä se vielä tuleekin. Nytkin lapsen etua katsotaan eikä huostaanottoa välttämättä enää vuosien jälkeen pureta, mutta siihen pitäisi saada yhtenäinen käytäntö. Lapsi ei ole mikään esine jonka voi repiä paikasta toiseen.
Laki olisi ihmisoikeusten vastainen (art. 8). Oletko koskaan tutustunut ihmisoikeuksiin ja niiden sisältöön? Suosittelen lämpimästi. Ettet tee jotain niin typerää, että ehdotat ja kannatat ihmisoikeusten vastaisia asioita. Vai eivätkö ihmisoikeudet mielestäsi ole tärkeitä?
Jos tuollainen laki tulee, niin Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tulee tuomitsemaan Suomen ihmisoikeusten rikkomisesta.
Sekö ei ole ihmisoikeuksien rikkomista, että lapsi palautetaan vanhemmille, otetaan taas huostaan ja taas palautetaan? Eikä se, että vauvana huostaanotettu siirretään muutaman vuoden päästä rakkaiden ihmisten luota bioperheeseen? Kyse on lapsen oikeuksista. Kyllä tuo laki on jo joissakin maissa ja Suomessakin sitä harkitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kun lasta seisotetaan talvipakkasella sukkasillaan ulkona rangaistukseksi
Entä jos lasta seisotetaan kengät jalassa ulkona talvipakkasella rangaistukseksi? Tuleeko siitäkin huostaanotto, vai missä se huostaanottoraja tarkalleen kulkee?
Huostaanottoraja on yksilöllinen. Joseph Frizlin kaltainen isä ei vielä tarkoita huostaanottoa, jos äiti on normaali ja pitää lapsensa kaukana moisesta. Jos taas äitikään ei suojele lastaan, ei jää muuta vaihtoehtoa.
Huostaanottoraja joustaa tapauskohtaisesti. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että mitään oikeita sääntöjä ei ole, eikä yksikään perhe viime kädessä ole turvassa.
Huostaanotto on yleensä vuosien tukityön päässä. Perhettä yritetään tukea kaikilla mahdollisilla tavoilla. Joskus kannettu vesi ei pysy kaivossa ja toisinaan mitään apua ei suostuta ottamaan vastaan ja ei jää muuta keinoa kuin huostaanotto.
Höpötilöpöti. Se on kuule nykyään niin, että kiireellinen sijoitus ja siitä sitten huostaanotto. On jopa tapauksia, ettei perhe ole ollut missään tekemisissä lastensuojelun kanssa, ei ole hajuakaan mitä tapahtuu, mutta lapset on viety suoraan päiväkodista tai koulusta. Se on kuule todellisuus tänä päivänä.
Sijaishuollon sossuna voin kertoa, että jokaisella asiakkaallani on pääsääntöisesti ollut vuosien avohuollon asiakkuus ennen huostaanottoa. Poikkeuksena luonnollisesti vauvat, jotka eivät välttämättä ole koskaan päässeet vanhemman kanssa edes kotiin synnytyssairaalasta erittäin painavista syistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvänä esimerkkinä se, että kannabiksen polttelua pidetään kutakuinkin syynä lapsen huostaanottoon. Voi, kumpa lastensuojelussa tajuttaisiin sekin, että myös ns. "paremmissa piireissä" poltellaan. Ihan sairasta. Alkolla läträävää katsotaan samaan aikaan läpi sormien.
Niin meillä on jo 12 -vuotiaita, jotka polttelevat kannabista päivittäin. Ajattelitko, että asia on ok? Että päihdehoitoa ei tällainen lapsi tarvitsisi?
Hyvin toimii siis kieltolaki. Kannabis on kuitenkin tuon ikäisellekin vähiten haitallinen päihde, alkoholi taas on kaikista haitallisin lasten kehittyville aivoille koska on solumyrkky.
No niin, sieltä oikein mallivanhemmuutta. Antaa ala-asteelaisen pössytellä kannabista ja ulisee, kun lapsi lähti. V itun sossut! :D
Kun ala-asteelaiset saavat viinaa rikollisilta, poliisi ei ole koskaan selvittänyt rikollista myyjää vaikka joku olisi kuollut.
Ja aivan samoilta myyjiltä ala-asteelaiset saavat viinat, tupakat ja huumeet.
Miksi ette kasvata lapsianne? Ainakin meillä opetetaan, ettei ala-asteikäisenä vedetä viinaa, tupakkaa ja huumeita.
Mikään ei takaa etteikö sinunkin lapsesi voisi tulla päihderiippuvaiseksi. Vaikka kuinka kasvattaisit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvänä esimerkkinä se, että kannabiksen polttelua pidetään kutakuinkin syynä lapsen huostaanottoon. Voi, kumpa lastensuojelussa tajuttaisiin sekin, että myös ns. "paremmissa piireissä" poltellaan. Ihan sairasta. Alkolla läträävää katsotaan samaan aikaan läpi sormien.
Niin meillä on jo 12 -vuotiaita, jotka polttelevat kannabista päivittäin. Ajattelitko, että asia on ok? Että päihdehoitoa ei tällainen lapsi tarvitsisi?
Hyvin toimii siis kieltolaki. Kannabis on kuitenkin tuon ikäisellekin vähiten haitallinen päihde, alkoholi taas on kaikista haitallisin lasten kehittyville aivoille koska on solumyrkky.
No niin, sieltä oikein mallivanhemmuutta. Antaa ala-asteelaisen pössytellä kannabista ja ulisee, kun lapsi lähti. V itun sossut! :D
En ole missään todennut, että lasten on hyvä käyttää päihteitä. Totesin vain, että kannabis on vähähaittaisin lastenkin aivoille, ja alkoholi taas kaikista haitallisin. Ja ne asiat ovat ihan faktaa.
Kannabista on lääkekäytössä määrätty lapsillekin. Myrkytön aine kyseessä, ja myös maailman monipuolisin lääkekasvi.
No niin, sieltä oikein mallivanhemmuutta. Antaa ala-asteelaisen pössytellä kannabista ja ulisee, kun lapsi lähti. V itun sossut! :D