En edelleenkään ymmärrä sitä, miksi miehet eivät lähesty livenä arjessa
Uskaltauduin monen vuoden arpomisen jälkeen yhteen sinkkuryhmään (sellaiseen, jossa etsitään kumppania tositarkoituksella) ja sain todella suitsuttavia viestejä itselleni. Olin täällä palstalla monta vuotta jauhanut siitä, miksi kukaan mies ei lähesty livenä ja mitä muutoksia mun pitäisi tehdä itselleni, jotta miehet kiinnostuisivat.
Olen jotenkin hämmentynyt tästä epäsuhdasta normaalin arkielämän ja "deittailuskenen" välillä.. Miksi kukaan ei lähesty livenä tai sano livenä noita kauniita sanoja, mutta sitten viestillä sanovat? Yhden kanssa kävin jopa treffeillä ja luulin, että hän suunnilleen inhoaa minua, kun oli aika hiljainen ja näytti vakavaa naamaa, eikä keksinyt jutun juurta oikein ja siis mä pidin lähinnä keskustelua yllä. Olikin sitten kuulemma ihastunut (viestillä kertoi). Jotenkin käsittämätöntä.
Sanotaan aina, että naiset ovat mystisiä olentoja, mutta ainakin vähäinen deittikokemus miehistä väittäisi, että miehet ovat vieläkin mystisempiä ainakin Suomessa.
Kommentit (154)
Vierailija kirjoitti:
Se on meihin luontokappaleisiin kirjattu niin että urospuolinen tekee pariutumisasioissa yleensä aloitteen, a.k.a metsästää, jahtaa yms...
Kyllä esim. kiimainen hirvinaaras houkuttelee sonneja peräänsä, ja kun kiinnostuneita on jokunen ilmaantunut, laittaa tämä nämä ihailijansa tappelemaan keskenään ja voittaja, eli kellä on suurimmat sarvet ja eniten voimaa, pääsee palkinnoksi "laittamaan".
Ei ihminen luonnosta kovin kauas ole lopultakaan jalostunut.
Ei viitti kun naiset ahdistuu kaikesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapasin aviomieheni aikoinaan eräässä ammatillisessa tapahtumassa (olemme samalla alalla, mutta emme tunteneet ennestään). Mun aviomies sanoi, että ei lähestynyt mua aikanaan tuossa tapahtumassa, koska oletti mun olevan kuitenkin varattu. Otti yhteyttä vasta ja pyysi ulos, kun yhteinen tuttumme oli ensin kertonut mun olevan vapaa ja kiinnostunut lähtemään ulos (olin siis kysynyt yhteiseltä tutultamme, olisiko hänellä mielessä ketään vapaata sopivaa miestä).
Eli mieheni logiikalla lähestymiseeni vaikutti 2 asiaa: tiesi minut varmasti vapaaksi ja tiesi, ettei pakkeja tulisi.
Tutulta kuulostaa tämä!
Mä en aikanaan etsinyt kumppania netistä, Tinderistä tms. Halusin löytää kumppanin ihan livenä. Tapasinkin sattuman kautta livenä mieheni. Mieheni totesi tähän mun logiikkaan, että jos en ollut Tinderissä/netissä liikkeellä, ei voi tietää mun etsivän seuraa. Sanoi, ettei miehillä huvita tehdä aloitteita koska niin usein kohde on jo varattu. Ymmärrän tuon hyvin, lähes poikkeuksetta kun olen mennyt lähestymään jotain miestä, niin hän on osoittautunut varatuksi. Ei se koskaan kivaa ole, että toinen täräyttää treffikutsuun vastaukseksi "Mä oon parisuhteessa".
Vähän aiheen vierestä, mutta mielestäni tuossa tilanteessa ystävälliseen treffiehdotukseen on kohteliasta vastata kiittämällä kiinnostuksesta ja toivottamalla hyvää jatkoa, ei pelkästään kieltäytymällä.
Mielestäni kihla/vihkisormusten käyttö on puolipakollista, tuollaisten tilanteiden ehkäisemiseksi. Sormuksen puuttuminen kertoo, että ollaan vapaana.
Vierailija kirjoitti:
Ihme vässyköitä miehet kun ei uskalla lähestyä. Ei sitä ennenkään someja ollut vaan pakko oli jos seurustella halusi.
Silloin naiselle puhuminen ei johtanut ahdistelihapervon maineeseen eikä työpaikan menettämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapasin aviomieheni aikoinaan eräässä ammatillisessa tapahtumassa (olemme samalla alalla, mutta emme tunteneet ennestään). Mun aviomies sanoi, että ei lähestynyt mua aikanaan tuossa tapahtumassa, koska oletti mun olevan kuitenkin varattu. Otti yhteyttä vasta ja pyysi ulos, kun yhteinen tuttumme oli ensin kertonut mun olevan vapaa ja kiinnostunut lähtemään ulos (olin siis kysynyt yhteiseltä tutultamme, olisiko hänellä mielessä ketään vapaata sopivaa miestä).
Eli mieheni logiikalla lähestymiseeni vaikutti 2 asiaa: tiesi minut varmasti vapaaksi ja tiesi, ettei pakkeja tulisi.
Tutulta kuulostaa tämä!
Mä en aikanaan etsinyt kumppania netistä, Tinderistä tms. Halusin löytää kumppanin ihan livenä. Tapasinkin sattuman kautta livenä mieheni. Mieheni totesi tähän mun logiikkaan, että jos en ollut Tinderissä/netissä liikkeellä, ei voi tietää mun etsivän seuraa. Sanoi, ettei miehillä huvita tehdä aloitteita koska niin usein kohde on jo varattu. Ymmärrän tuon hyvin, lähes poikkeuksetta kun olen mennyt lähestymään jotain miestä, niin hän on osoittautunut varatuksi. Ei se koskaan kivaa ole, että toinen täräyttää treffikutsuun vastaukseksi "Mä oon parisuhteessa".Vähän aiheen vierestä, mutta mielestäni tuossa tilanteessa ystävälliseen treffiehdotukseen on kohteliasta vastata kiittämällä kiinnostuksesta ja toivottamalla hyvää jatkoa, ei pelkästään kieltäytymällä.
Mielestäni kihla/vihkisormusten käyttö on puolipakollista, tuollaisten tilanteiden ehkäisemiseksi. Sormuksen puuttuminen kertoo, että ollaan vapaana.
Kaikki parisuhteessa olevat eivät suinkaan ole naimisissa tai edes kihloissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siihenhän naiset ovat viimeiset 50 jotain vuotta pyrkineet että miehet eivät ahdistelisi arjessa. Älähän nyt valita saavutetuista etuisuuksista.
Näin juuri!!
En lähesty naisia enää koskaan, ahdistelusyytösten pelossa.
Helpompi viestitellä ja tavata sitten .. Ehkä.
Ette sitten ymmärrä ahdistelun ja tutustumisen eroa.
Vaikka mies ymmärtäisikin eron, niin se lähestyttävä nainen ei välttämättä ymmärrä eroa.
Molempien pitää ymmärtää, ja vieläpä samalla tavalla. Melkoista venäläistä rulettia...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme vässyköitä miehet kun ei uskalla lähestyä. Ei sitä ennenkään someja ollut vaan pakko oli jos seurustella halusi.
Silloin naiselle puhuminen ei johtanut ahdistelihapervon maineeseen eikä työpaikan menettämiseen.
Pelko pois, ei sulla työpaikkaa ole kuitenkaan.
Meetoo on ikuista.Tinder kenties?Itse en uskalla edes katsoa suomalaista naista.Mutta onneksi matkailu alkaa kohta kuin koronaa ei olisi ollutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meetoo ja muu meteli jossa kaikki syyllistetään. Ei uskalla enää edes katsoa pidempään saati lähestyä. Vähemmälläkin saa ahdistelu syytteet.
Älä ole lapsellinen. Metoo-jutut alkoivat joskus 5 vuotta sitten, olen yli 40 eikä koskaan ole miehet lähestyneet.
Mikset itse lähesty. Itse olen yli kuuskymppinen nainen ja jo alle parikymppisenä "lähestyin" miehiä. Mikä on vaikeaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme vässyköitä miehet kun ei uskalla lähestyä. Ei sitä ennenkään someja ollut vaan pakko oli jos seurustella halusi.
Silloin naiselle puhuminen ei johtanut ahdistelihapervon maineeseen eikä työpaikan menettämiseen.
Mitä sinä sille naiselle oikein puhut jos lopputulos on ahdistelijapervon maine ja työpaikan menetys? Haluaisin oikeasti tietää.
Naisena en lähesty miehiä enkä mene tinderiin.
Vierailija kirjoitti:
Meetoo on ikuista.Tinder kenties?Itse en uskalla edes katsoa suomalaista naista.Mutta onneksi matkailu alkaa kohta kuin koronaa ei olisi ollutkaan.
Minä olen aika paljon kotona, olen naimisissa. Viimeksi minua lähestyi ruotsinkielinen mies, kun olin ilman miestä liikenteessä. Ehdotteli sitä sun tätä, minulla oli lapsi mukana, ei näyttänyt haittaavan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapasin aviomieheni aikoinaan eräässä ammatillisessa tapahtumassa (olemme samalla alalla, mutta emme tunteneet ennestään). Mun aviomies sanoi, että ei lähestynyt mua aikanaan tuossa tapahtumassa, koska oletti mun olevan kuitenkin varattu. Otti yhteyttä vasta ja pyysi ulos, kun yhteinen tuttumme oli ensin kertonut mun olevan vapaa ja kiinnostunut lähtemään ulos (olin siis kysynyt yhteiseltä tutultamme, olisiko hänellä mielessä ketään vapaata sopivaa miestä).
Eli mieheni logiikalla lähestymiseeni vaikutti 2 asiaa: tiesi minut varmasti vapaaksi ja tiesi, ettei pakkeja tulisi.
Tutulta kuulostaa tämä!
Mä en aikanaan etsinyt kumppania netistä, Tinderistä tms. Halusin löytää kumppanin ihan livenä. Tapasinkin sattuman kautta livenä mieheni. Mieheni totesi tähän mun logiikkaan, että jos en ollut Tinderissä/netissä liikkeellä, ei voi tietää mun etsivän seuraa. Sanoi, ettei miehillä huvita tehdä aloitteita koska niin usein kohde on jo varattu. Ymmärrän tuon hyvin, lähes poikkeuksetta kun olen mennyt lähestymään jotain miestä, niin hän on osoittautunut varatuksi. Ei se koskaan kivaa ole, että toinen täräyttää treffikutsuun vastaukseksi "Mä oon parisuhteessa".Vähän aiheen vierestä, mutta mielestäni tuossa tilanteessa ystävälliseen treffiehdotukseen on kohteliasta vastata kiittämällä kiinnostuksesta ja toivottamalla hyvää jatkoa, ei pelkästään kieltäytymällä.
Mielestäni kihla/vihkisormusten käyttö on puolipakollista, tuollaisten tilanteiden ehkäisemiseksi. Sormuksen puuttuminen kertoo, että ollaan vapaana.
Olen nainen ja vihkisormus on liian pieni. Nyt koronan takia en ole pitänyt mitään sormusta, koska sormus kerää paljon bakteereja ja koko ajan saa pestä ja desinfioida käsiä.
miehen pitää olla rikas tai kuuluisa että voi lähestyä naisia.muuten päädyt jonnekkin metoo-keskuteluihin.normimiehelle pitäs riittää että pääsee katteleen onlyfanssivustoa..tietenkin maksamalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme vässyköitä miehet kun ei uskalla lähestyä. Ei sitä ennenkään someja ollut vaan pakko oli jos seurustella halusi.
Silloin naiselle puhuminen ei johtanut ahdistelihapervon maineeseen eikä työpaikan menettämiseen.
Mitä sinä sille naiselle oikein puhut jos lopputulos on ahdistelijapervon maine ja työpaikan menetys? Haluaisin oikeasti tietää.
Unohdat nyt että jopa katse on lumihiutaleesta ahdistelua.
Vierailija kirjoitti:
miehen pitää olla rikas tai kuuluisa että voi lähestyä naisia.muuten päädyt jonnekkin metoo-keskuteluihin.normimiehelle pitäs riittää että pääsee katteleen onlyfanssivustoa..tietenkin maksamalla.
Kuulostat vihaiselta ja agressiiviselta ja naiset vaistoaa sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapasin aviomieheni aikoinaan eräässä ammatillisessa tapahtumassa (olemme samalla alalla, mutta emme tunteneet ennestään). Mun aviomies sanoi, että ei lähestynyt mua aikanaan tuossa tapahtumassa, koska oletti mun olevan kuitenkin varattu. Otti yhteyttä vasta ja pyysi ulos, kun yhteinen tuttumme oli ensin kertonut mun olevan vapaa ja kiinnostunut lähtemään ulos (olin siis kysynyt yhteiseltä tutultamme, olisiko hänellä mielessä ketään vapaata sopivaa miestä).
Eli mieheni logiikalla lähestymiseeni vaikutti 2 asiaa: tiesi minut varmasti vapaaksi ja tiesi, ettei pakkeja tulisi.
Tutulta kuulostaa tämä!
Mä en aikanaan etsinyt kumppania netistä, Tinderistä tms. Halusin löytää kumppanin ihan livenä. Tapasinkin sattuman kautta livenä mieheni. Mieheni totesi tähän mun logiikkaan, että jos en ollut Tinderissä/netissä liikkeellä, ei voi tietää mun etsivän seuraa. Sanoi, ettei miehillä huvita tehdä aloitteita koska niin usein kohde on jo varattu. Ymmärrän tuon hyvin, lähes poikkeuksetta kun olen mennyt lähestymään jotain miestä, niin hän on osoittautunut varatuksi. Ei se koskaan kivaa ole, että toinen täräyttää treffikutsuun vastaukseksi "Mä oon parisuhteessa".Vähän aiheen vierestä, mutta mielestäni tuossa tilanteessa ystävälliseen treffiehdotukseen on kohteliasta vastata kiittämällä kiinnostuksesta ja toivottamalla hyvää jatkoa, ei pelkästään kieltäytymällä.
Mielestäni kihla/vihkisormusten käyttö on puolipakollista, tuollaisten tilanteiden ehkäisemiseksi. Sormuksen puuttuminen kertoo, että ollaan vapaana.
Heh, olen avoliitossa eli emme tietenkään käytä sormuksia. Silti olen loppuelämäkseni sitoutunut elämänkumppaniini. Jos jostain käytännön syystä (taloudellisesta, todennäköisimmin) päättäisimme mennä naimisiin, en silti käyttäisi sormuksia ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että en pidä koruista.
Mitä pahaa siinä tapahtuu, jos joku kiinnostuu ja hakeutuu juttusille ja sitten selviää, että toinen on varattu? Ja miksi pitää välittömästi pyytää treffeille, miksei voi ihan vain jutella? Usein se toinen sitten enemmän tai vähemmän tarkoituksella vastaa me-muodossa ilmaistakseen olevansa parisuhteessa. Niin ainakin itse teen.
Vaikka olisit saanut pakkeja naisilta niin käyttäydy uuteen naiseen tutustuessa normaalisti ja ystävällisesti, jokainen nainen on yksilö ja ajattelee asioista eri lailla. Ja nainen kyllä vaistoaa, jos mies on katkera ja agressiivinen, vaikka ei sitä ääneen sanoisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Täällähän naiset jatkuvasti hokee että älkää lähestykö. Jos salilla joku nainen hakee katsekontaktia niin käännän vaan päätä. En jaksa mitään kyttäilypelejä. Tässä vaiheessa elämää jos joku haluu jotain säätöä parempi tulla suoraan sanomaan.
Ei ne tule sanomaan mitään, itse en naisena ehdota mitään miehille ikinä. Luultavasti jäät yksin.
Niinniin, nainen on pelkkä passiivinen uhri. Näkeehän sen tästä ketjustakin. Olettavat, että juuri Se Oikea muka lähestyisi heitä. Todennäköisimmin se on se saalistaja, joka lähestyy, käyttää ja jättää, sitten tulee seuraava, käyttää ja jättää, seuraava ja seuraava jne jne ja nainen vain voivottelee huonoa tuuriaan.