Lue keskustelun säännöt.
Miten saisin muutettua itseäni vähemmän pinnalliseksi kumppaninhaun suhteen?
22.07.2021 |
Olen n. 35-vuotias nainen ja kärsinyt oikeastaan koko elämäni siitä, että hyvin harva vastapuolen edustaja sytyttää. Olen käynyt elämäni aikana treffeillä niin paljon, etten kehtaa todellista määrää edes anonyyminä paljastaa. Vastaan on tullut paljon sympaattisia ja mukavia miehiä mutta myönnän etsiväni sitä neulaa heinäsuovasta eli mm. miehekästä, hyvätuloista sekä älykästä miestä. Eli olen juuri niitä parjattuja naisia, jolle pituus 180 cm on ihan minimivaatimus ja jolle miehen palkkatasolla ja jopa miehen riittävän matalalla äänellä on merkitystä.
Olen yrittänyt tutustua "vaatimattomampiinkin" miehiin ajatuksenani se, että tutustumisen myötä syttyisin. Näin ei kuitenkaan ole käynyt ja olen kokenut itseni tavallaan huijariksikin siksi, etten ole ihan jo alussa tuonut ilmi epäluulojani suhteen muodostumisen kannalta. Toinen on saattanut ehtiä jo ihan kunnolla ihastua siinä vaiheessa, kun minä olen päättänyt tapailun.
Olen analysoinut itseäni ja selvää on se, että mitätöiminen vanhempieni taholta on saanut aikaan korostetun halun pärjätä ja myös näyttää pärjäämiseni. Olen esimerkiksi todella joutunut taistelemaan saavuttaakseni nykyisen elintasoni. Tukiverkkoja ei oikeastaan koskaan ole ollut ja olen nuorempana ollut suhteissa, joissa olen toistanut samaa näkymättömyyden kaavaa kuin lapsuudenkodissanikin. Eli en ole ollut vaativa, en ole loukkaantunut synttäreitteni toistuvasta unohtelusta, en ole olettanut opiskelijanakaan paremmin tienaavan kumppanini tarjoavan minulle edes pitsaa jne. Olen ollut itse avulias ja pyrkinyt ostamaan hyväksyntää helppoudellani. Olen ollut kynnysmatto suuren osan elämästäni ja yksinkertaisesti todennut, ettei sellainen enää riitä minulle. Olen kyllästynyt olemaan se, jolta kumppanini lainaa rahaa (jota siis ei itsellänikään ole paljoa ollut), joka peittelee olohuoneen matolle sammuneen kumppanin yöksi, joka kiinnittää lamput muutossa, joka et tee rikosilmoitusta pahoinpitelystään ja joka selvittelee kaikki kotiin liittyvät käytännön asiat.
Olen tehnyt hurjasti töitä saavuttaakseni nykyisen elämäntilanteen, jossa minun ei enää tarvitse pelätä rahallisesti. Enemmän pelkään sitä, että löydän taas itseni treffailemasta miestä, jolla on taloudellisia ongelmia/elämänhallintaongelmia/huono itseluottamus/mielenterveydellisiä ongelmia/vihanhallintaongelma. Minulla on monipuolista tietotaitoa sekä lisäksi uteliaisuutta oppia lisää. Haluaisin kovasti vielä joskus elämässäni tuntea kumppanini tuovan minulle jotakin, jota minulla itselläni ei vielä ole. Se voi olla uusia kokemuksia, uutta tietoa, uusia näkökulmia tai taitoja. Ilahtuisin kovasti myös siitä, että joku haluaisi ostaa jotakin kaunista syntymäpäivänäni. Haluaisin lisäksi kumppanin, josta olla aidosti ylpeä. Olenko ihan hakoteillä ajatusteni suhteen? Tälläkin palstalla törmää ihan hirveän usein yleistyksiin, joissa "nirsot" naiset eivät ymmärrä omaa tasoaan jne. Ulkonäköni puolesta olen sinut ja uskoisin, ettei se ole asiassa kynnyskysymys.
Miten sitten toimia maailmassa, jossa kovinkaan montaa miestä ei koe voivansa katsovansa samalta tasolta saati ylöspäin? Ideaalitilanne olisi varmasti se, että pariskunta kokisi tervettä ylpeyttä toisiaan katsoessaan? Vai eikö ole? Haluaisin kovasti rakkaudellisen parisuhteen. Voisinko tehdä jotakin alentaakseni rimaani?
Kommentit (191)
Vierailija kirjoitti:
Ylimpään 10% vaaditaan n. 5000e palkka. Mitähän tarvitaan ylimpään 1%?
T vähän alle 180 cm mies joka juuri ja juuri pääsee tuohon ylimpään 10%. Ei tällä palkalla tosissaan mitään hienoa okt:ta isolla puutarhalla hankita, ei edes vaikka puoliso ansaitsisi saman verran
5000 €/kk ei ole mikään erityisen iso palkka. Anteeksi, jos tiputin pilvilinnoista. Ystäväpiirissäni tienataan n. 10 000 €/kk bruttona. Korkeasti koulutettuja, kunnianhimoisia sinkkuja enimmäkseen. Juristeja, hammaslääkäreitä yms.
t. perus joskin kokemusta ja erinomaisen pätevyyden omaava it-projari
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on paljon tosi hyviä kommentteja. Minullekin tuli mieleen mitä ap:lla on tarjota sille hänen mielestään täydelliselle miehelle. Vastavuoroistahan sen pitää olla, jotta suhteella on onnistumisen mahdollisuuksia.
Sain kuvan vastauksistasi ap, että et osaa tunnistaa sinulle sopivaa henkilöä. Johtuuko se ennakkoasenteistasi vai siitä ettei sinulla ole tunneälyä. Olet jo aika hyvin osannut analysoida käytöstäsi, mutta et ole vielä niin pitkällä että olisit oppinut vapauttamaan itsesi niistä ahtaista rajoista, joihin olet ihannekumppasi si asettanut.
Toivoisin ihan ensimmäiseksi miehen nauttivan seurastani. Toisena varmaan se, että toiveet tulevaisuuden suhteen menisivät yksiin tai olisivat ainakin sovitettavissa. Yksinkertaistettuna haluaisin tarjota vastavuoroisesti miehelle samaa, mitä hän tarjoaa minulle. Toivoisin voivani tarjota fiksulle ja uteliaalle miehelle fiksua ja uteliasta seuraa.
Yllättävän moni on kysynyt sitä, mitä minä voisin tarjota miehelle. Mitä kummallisen erityistä minun pitäisi pystyä tarjoamaan miehelle muuta, kuin itseni? Ensin tietysti täytyisi löytää minulle erityinen mies, joka pitäisi minua erityisenä. Tämänkin ymmärrän hyvin.
ap
Tätä kysytään siksi koska eri sukupuolilla on tyypillisesti eri asioita joita halutaan kumppanilta.
Sinä tarjoat asioita joita naiset tyypillisesti toivovat mieheltä, ja perustelet tätä samankaltaisuudella. Mutta kun ne pehmeät ja feminiiniset naiset haluavat saman komean, menestyneen ja vaikeudet selvittävän itsevarman ja määrätietoisen miehen.
Vain perustelu on eri (samankaltaisuus vs vastakohdat vetoavat toisiinsa).
Sama kuin jos minä toivoisin samankaltaista naista eli siroa, hoikkaa, sporttista naista joka rakastaa seksiä eikä välitä rahasta tai luksuksesta. Nuo imonaisuudet ovat ikävä kyllä halutumpia naisessa kuin miehessä.
Sillä vahvamiehellä on jo rahaa ja turvaa. Ehkä naiselta halutaan jotain mitä ei itsellä jo ole.
Olet oikeassa. Ap:n kannattaa miettiä tätä eikä tarjota miehelle sitä mitä hänellä on omastakin takaa tai ainakaan korostaa sitä.
Mutta ap:lle saattaisi sopia paremmin hiukan feminiinisempi mies, sikäli feminiininen, että jaksaa pohtia syntyjä syviä. Tutkija tai joku vastaava. Ns. supermenestyjämiehet ovat lähes aina todella suoraviivaisia ja nopeita, lyhyt huumori, nopeat päätökset, sarkasmi. Fiksuja, tunneälykkäitä, myös empaattisia, mutta he eivät etsi "tuettavia" naisia, vaan sellaisia, joilla on oma feminiininen panoksensa annettavanaan. Samantyyppisiä kuin he itse, mutta feminiinisenä versiona tavallaan. Tämä toki vain minun kokemukseni henkilökohtaisesti ja tuttavapiirin kautta.
Pitkälti näin.
Pehmeämpi mies joka on utelias mutta ymmärtää tunteita ja näkee jotain ap:n kovan pinnan alla ja kenties auttaa tuomaan sen pehmeämmän puolen esiin.
Mutta useimmilla naisilla on ajatteluun koodattu periaate ettei mies saa milloinkaan olla pehmeämpi, heikompi, vähemmän menestynyt tai lyhyempi kuin nainen.
Se on siten vähän ongelmallista kun naisen vahvuudet ovat lähinnä maskuliinisiksi katsottuja ominaisuuksia, mutta tämä ei hyväksy vastakappalettaan eli miestä joka omaa feminiinisiä ominaisuuksia. Ja nyt siis puhutaan luonteesta.
Anteeksi nyt vain mutta minä en ole millään tavalla maskuliininen nainen. Mistä ihmeestä se käsitys on saatu? Siitäkö, että tienaan hyvin ja kuulun parhaimmin toimeentulevaan prosenttiin suomalaisista palkansaajista. Ikäluokassani kuulun vielä huomattavasti pienempään vähemmistöön. Tarkoituksella en ole tulotasoani tarkentanut koska en ole halunnut herrättää närää. Lishuomiona sekin, että myös miehet voivat olla kullankaivajia.
Olen perusluonteeltani empaattinen ja kiltti. Kovuutta minussa ei ole kuin opeteltuna niin, että olen pystynyt työelämässä saavuttamaan jalansijaa sekä taloudellisesti turvatun aseman loppuelämäkseni. Jos minulla olisi ollut edes ns. normaali perhe, olisin saattanut saada turvaa sieltä. Olen turvani itse itslleni rakentanut ja jos se tekee minusta kovan, ymmärrän kirjoituksesi.
ap
Kovatuloisissa on jonkun verran samanlaisia miehiä kuin sinä, heilläkin on usein melko kovat näkemykset ihmisistä, jotka esim eivät ole ihan niin hyvin menestyneet. Se taas saattaa osua nyt tässä kohtaa itseesi ajatellen sitä mitä tarvitset ja kerrot haluavasi, syvällisiä keskusteluja tms. He eivät ole sellaisia.
avauksessa AP kysyy miten alentaa rimaa ja sen jälkeen torjuu ajatuksen riman alentamisesta...
Sinänsä hyvä, että AP tunnistaa realiteetit. Eli hän on 35 vuotias lapseton uranainen, jonka mahdollisuudet saada oma yksisarvinen on pieni. Tosiasiassa tasapainoiset/mukavat/empaattiset 35 vuotiaat 1%:n tuloluokkaan kuuluvat pitkät ja komeat miehet (joilla on matala ääni) ovat 99%:n todennäköisyydellä joko naimisissa tai homoja. Ja jos jostain aivan poikkeuksellisestä syystä he ovat vapaalla, niin AP kaiken kirjoittamansa perusteella ei ole siellä potentiaalisten naisten kärjessä. Joten odotusarvo löytää se oma yksisarvinen on pieni.
Yksi tabu tästä keskustelussa on jäänyt mainitsematta. AP:n tavoittelemat miehet pääsääntöisesti tulevat ns. hyvistä perheistä ja näissä piireissä vaimoehdokkaan perhetaustalla on merkitystä. Eli "kivaa" voi pitää myös duunaritaustaisten naisten kanssa, mutta naimisiin mennään sitten oman kaltaistensa kanssa. Todennäköisesti AP on tämän huomannut, mutta jättänyt kuitenkin kirjoittamatta.
Eli onnea yksisarvisen metsästykseen, sitä tulet tarvitsemaan (ja paljon).
Vierailija kirjoitti:
avauksessa AP kysyy miten alentaa rimaa ja sen jälkeen torjuu ajatuksen riman alentamisesta...
Sinänsä hyvä, että AP tunnistaa realiteetit. Eli hän on 35 vuotias lapseton uranainen, jonka mahdollisuudet saada oma yksisarvinen on pieni. Tosiasiassa tasapainoiset/mukavat/empaattiset 35 vuotiaat 1%:n tuloluokkaan kuuluvat pitkät ja komeat miehet (joilla on matala ääni) ovat 99%:n todennäköisyydellä joko naimisissa tai homoja. Ja jos jostain aivan poikkeuksellisestä syystä he ovat vapaalla, niin AP kaiken kirjoittamansa perusteella ei ole siellä potentiaalisten naisten kärjessä. Joten odotusarvo löytää se oma yksisarvinen on pieni.
Yksi tabu tästä keskustelussa on jäänyt mainitsematta. AP:n tavoittelemat miehet pääsääntöisesti tulevat ns. hyvistä perheistä ja näissä piireissä vaimoehdokkaan perhetaustalla on merkitystä. Eli "kivaa" voi pitää myös duunaritaustaisten naisten kanssa, mutta naimisiin mennään sitten oman kaltaistensa kanssa. Todennäköisesti AP on tämän huomannut, mutta jättänyt kuitenkin kirjoittamatta.
Eli onnea yksisarvisen metsästykseen, sitä tulet tarvitsemaan (ja paljon).
Juurikin näin.
Tuollaiset miehet on viety, eikä heistä kovin usein erota. Jos osa eroaa liiton "väsähdettyä" nelikymppisenä, sitten vasta kysyntää onkin.
Se ei riitä että ap mielestään "kääntää päät". Tarvitaan muutakin. Kaikiki mitä ap kirjoittaa viittaa siihen ettei tämä ole mitä nämä maskuliinisuudestaan varmat unelmien miehet naisesta hakevat.
Tähän mennessähän ap on löytänytkin omia vastinkappaleitaan: epävarmoja miehiä jotka pönkittävät itsetuntoaan k*sipäisellä käytöksellä. Eikä ap ole muuttunut, ne naiset jotka näitä miehiä saavat ovat olleet sellaisia kuin ovat jo nuorina, eivät he ole löytäneet naisellisuuttaan joskus kolmekymppisinä.
Yhdyn noihin aikaisempiin kirjoituksiin. Jos ap on tosisaan itsensä kehittämisen suhteen, joku rauhallinen ja tunneälykäs pehmomies mies voisi sopia. Mutta jos sellainen mies on myös sen verran jämäkkä ettei lähde ap:n pompoteltavaksi, niin sellaistakin saa tuossa iässä etsiä. Mutta näitä miehiä ap ei halua, pitää olla se alfa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylimpään 10% vaaditaan n. 5000e palkka. Mitähän tarvitaan ylimpään 1%?
T vähän alle 180 cm mies joka juuri ja juuri pääsee tuohon ylimpään 10%. Ei tällä palkalla tosissaan mitään hienoa okt:ta isolla puutarhalla hankita, ei edes vaikka puoliso ansaitsisi saman verran
5000 €/kk ei ole mikään erityisen iso palkka. Anteeksi, jos tiputin pilvilinnoista. Ystäväpiirissäni tienataan n. 10 000 €/kk bruttona. Korkeasti koulutettuja, kunnianhimoisia sinkkuja enimmäkseen. Juristeja, hammaslääkäreitä yms.
t. perus joskin kokemusta ja erinomaisen pätevyyden omaava it-projari
Silti sillä 5000€:lla pääsee siihen ylimpään kymmeneen prosentiin. T: Mies, joka osaa lukea ja ymmärtää lukemansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylimpään 10% vaaditaan n. 5000e palkka. Mitähän tarvitaan ylimpään 1%?
T vähän alle 180 cm mies joka juuri ja juuri pääsee tuohon ylimpään 10%. Ei tällä palkalla tosissaan mitään hienoa okt:ta isolla puutarhalla hankita, ei edes vaikka puoliso ansaitsisi saman verran
5000 €/kk ei ole mikään erityisen iso palkka. Anteeksi, jos tiputin pilvilinnoista. Ystäväpiirissäni tienataan n. 10 000 €/kk bruttona. Korkeasti koulutettuja, kunnianhimoisia sinkkuja enimmäkseen. Juristeja, hammaslääkäreitä yms.
t. perus joskin kokemusta ja erinomaisen pätevyyden omaava it-projari
NIin, ei se 5000 e tosiaan mikään huippupalkka ole, alle kolmekymppinen tyttäreni ansaitsee suurin piirtein sen verran. Yllättävää, että noin pienillä tuloilla pääsee ylimpään kymmenykseen. Sittenhän minunkin täytyy olla hyvätuloinen eikä keskituloinen.
Vierailija kirjoitti:
Minun vaimo kertoi suoraan että haluaa itselleen 10 vuotta vanhemman miehen, joka ei juo, polta ja juokse muiden naisten perässä, on vakavarainen ja haluaa lapsia. Täytin kaikki kriteerit ja sain aviomiehen paikan.
Ok... Mutta rakastuitteko, vai oletko vaan töissä vaimollesi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on paljon tosi hyviä kommentteja. Minullekin tuli mieleen mitä ap:lla on tarjota sille hänen mielestään täydelliselle miehelle. Vastavuoroistahan sen pitää olla, jotta suhteella on onnistumisen mahdollisuuksia.
Sain kuvan vastauksistasi ap, että et osaa tunnistaa sinulle sopivaa henkilöä. Johtuuko se ennakkoasenteistasi vai siitä ettei sinulla ole tunneälyä. Olet jo aika hyvin osannut analysoida käytöstäsi, mutta et ole vielä niin pitkällä että olisit oppinut vapauttamaan itsesi niistä ahtaista rajoista, joihin olet ihannekumppasi si asettanut.
Toivoisin ihan ensimmäiseksi miehen nauttivan seurastani. Toisena varmaan se, että toiveet tulevaisuuden suhteen menisivät yksiin tai olisivat ainakin sovitettavissa. Yksinkertaistettuna haluaisin tarjota vastavuoroisesti miehelle samaa, mitä hän tarjoaa minulle. Toivoisin voivani tarjota fiksulle ja uteliaalle miehelle fiksua ja uteliasta seuraa.
Yllättävän moni on kysynyt sitä, mitä minä voisin tarjota miehelle. Mitä kummallisen erityistä minun pitäisi pystyä tarjoamaan miehelle muuta, kuin itseni? Ensin tietysti täytyisi löytää minulle erityinen mies, joka pitäisi minua erityisenä. Tämänkin ymmärrän hyvin.
ap
Tätä kysytään siksi koska eri sukupuolilla on tyypillisesti eri asioita joita halutaan kumppanilta.
Sinä tarjoat asioita joita naiset tyypillisesti toivovat mieheltä, ja perustelet tätä samankaltaisuudella. Mutta kun ne pehmeät ja feminiiniset naiset haluavat saman komean, menestyneen ja vaikeudet selvittävän itsevarman ja määrätietoisen miehen.
Vain perustelu on eri (samankaltaisuus vs vastakohdat vetoavat toisiinsa).
Sama kuin jos minä toivoisin samankaltaista naista eli siroa, hoikkaa, sporttista naista joka rakastaa seksiä eikä välitä rahasta tai luksuksesta. Nuo imonaisuudet ovat ikävä kyllä halutumpia naisessa kuin miehessä.
Sillä vahvamiehellä on jo rahaa ja turvaa. Ehkä naiselta halutaan jotain mitä ei itsellä jo ole.
Olet oikeassa. Ap:n kannattaa miettiä tätä eikä tarjota miehelle sitä mitä hänellä on omastakin takaa tai ainakaan korostaa sitä.
Mutta ap:lle saattaisi sopia paremmin hiukan feminiinisempi mies, sikäli feminiininen, että jaksaa pohtia syntyjä syviä. Tutkija tai joku vastaava. Ns. supermenestyjämiehet ovat lähes aina todella suoraviivaisia ja nopeita, lyhyt huumori, nopeat päätökset, sarkasmi. Fiksuja, tunneälykkäitä, myös empaattisia, mutta he eivät etsi "tuettavia" naisia, vaan sellaisia, joilla on oma feminiininen panoksensa annettavanaan. Samantyyppisiä kuin he itse, mutta feminiinisenä versiona tavallaan. Tämä toki vain minun kokemukseni henkilökohtaisesti ja tuttavapiirin kautta.
Pitkälti näin.
Pehmeämpi mies joka on utelias mutta ymmärtää tunteita ja näkee jotain ap:n kovan pinnan alla ja kenties auttaa tuomaan sen pehmeämmän puolen esiin.
Mutta useimmilla naisilla on ajatteluun koodattu periaate ettei mies saa milloinkaan olla pehmeämpi, heikompi, vähemmän menestynyt tai lyhyempi kuin nainen.
Se on siten vähän ongelmallista kun naisen vahvuudet ovat lähinnä maskuliinisiksi katsottuja ominaisuuksia, mutta tämä ei hyväksy vastakappalettaan eli miestä joka omaa feminiinisiä ominaisuuksia. Ja nyt siis puhutaan luonteesta.
Anteeksi nyt vain mutta minä en ole millään tavalla maskuliininen nainen. Mistä ihmeestä se käsitys on saatu? Siitäkö, että tienaan hyvin ja kuulun parhaimmin toimeentulevaan prosenttiin suomalaisista palkansaajista. Ikäluokassani kuulun vielä huomattavasti pienempään vähemmistöön. Tarkoituksella en ole tulotasoani tarkentanut koska en ole halunnut herrättää närää. Lishuomiona sekin, että myös miehet voivat olla kullankaivajia.
Olen perusluonteeltani empaattinen ja kiltti. Kovuutta minussa ei ole kuin opeteltuna niin, että olen pystynyt työelämässä saavuttamaan jalansijaa sekä taloudellisesti turvatun aseman loppuelämäkseni. Jos minulla olisi ollut edes ns. normaali perhe, olisin saattanut saada turvaa sieltä. Olen turvani itse itslleni rakentanut ja jos se tekee minusta kovan, ymmärrän kirjoituksesi.
ap
Kovatuloisissa on jonkun verran samanlaisia miehiä kuin sinä, heilläkin on usein melko kovat näkemykset ihmisistä, jotka esim eivät ole ihan niin hyvin menestyneet. Se taas saattaa osua nyt tässä kohtaa itseesi ajatellen sitä mitä tarvitset ja kerrot haluavasi, syvällisiä keskusteluja tms. He eivät ole sellaisia.
Kovatuloiset miehet, jotka tulevat duunaritaustasta tai normaalista keskituloisesta perheestä ovat usein myös arvoiltaan kovempia ja oikeistolaisempia kuin varakkaisiin perheisiin syntyneet. Otos on vain oma tuttavapiiri, mutta ainoatakaan poikkeusta en tästä tunne. He ovat kaikin tavoin konservatiivisempia kuin "elitistisemmät" varakkaat, myös naisten suhteen. Ehkä johtuen heidän äideistään ja sukupuoliroolimalleista kotona.
Mutta suurin ongelma ap:n kohdalla on tosiaan se, että hänen ikäisensä miehet ovat pitkälti varattuja, vaikka ns. kovia vaatimuksia ei olisikaan esitetty. Kovatuloiset miehet pariutuvat nuorena eivätkä eroa helposti. Tämä on siis tilastotietoa, eroamisen todennäköisyys nousee tulotason ja koulutustason laskiessa molempien sukupuolten kohdalla.
Jäin vielä miettimään sitä, että ap kertoo parhaiden ystäviensä olevan samanlaisia itsellisiä sinkkunaisia kuin hän itsekin on. Siitä muodostuu helposti eräänlainen tsemppikupla, mikä tietysti on tärkeä, mutta jos ystäväpiiristä puuttuvat miehet, niin kokemus miesten elämästä ja ajatuksista jää kovin ohueksi. Tuntemattomien treffailukumppaneidenkaan kanssa jäädään small talk -asteelle, joten voisi olla hyvä idea tietoisesti hankkia miesystäviä, siis kavereita. Harrastusten parista, jos tuttavapiiri ei ole kovin laaja. Sitä kautta sopivan löytyminen on moninkertaisesti todennäköisempää kuin deittipalveluista, näin uskon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän tarpeen rimannostoon, mutta omien traumojesi takia et pysty avoimesti tutustumaan ja ihastumaan toiseen. Menestynyt ja varakas sinkkukomistus on todennäköisesti aivan yhtä huono valinta kuin aiemmatkin (narsistisia ja väkivaltaisia).
Oletko kokeillut tasa-arvoista suhdetta? Etsit suunnilleen oman ikäisesi ja samasta ammatti- ja tulotasosta olevan miehen, joka haluaa parisuhteelta samoja asioita kuin sinä? Ulkonäkö toki sellainen, että kestät katsoa, mutta panostat siihen tutustumiseen, jos mies ei osaa tutustua, niin dumppaa.
Sen lisäksi hankkia apua traumoihin, että pystyisit ihastumaan ilman takertumista.
Minä etsin samassa tuloluokassa olevaa miestä ja mielellään vielä itseni kanssa samanikäistä, tätä yhdistelmää tosin on tilastollisesti vähän.
Olen myös ymmärtääkseni käsitellyt traumani. Kerroin niistä aloituksessani korostaakseni sitä, että koen vaikeuksieni lisänneen yleistä ymmärrystäni elämää kohtaan ja oletan, että vaikeista elämäntilanteista kunnialla selviytyminen osoittaa ihmisen yleistä ongelmanratkaisukykyä. Pumpulissa kasvanut omaa ihan taatusti toisenlaisen henkisen pääoman.
ap
Sinusta saa kieltämättä hieman pinnallisen kuvan, ja olet ilmeisesti myös jollain tavoin humaltunut tai tullut riippuvaiseksi materiasta jonkinlaisen luokkanousun jäljiltä.
Ikäisesi komeat, pitkät, rikkaat ja karismaattiset miehet saavat kirjaimellisesti valita todella suuresta joukosta naisia ikävälillä 20-35v. Ymmärrät varmaan, että tässä kilpailussa jo pelkästään ikäsi on suuri miinus näille haluamillesi miehille. Sen sijaan jostain 50+ ikäluokasta voisit löytää sen oman menestyjäsi, joka olisi myös tyytyväinen nuorempaan naiseen. En sitten tiedä kelpaisiko sinulle enää mies tuolla ikäerolla...
Menestyvät uraputkimiehet myös harvemmin haluavat toista uraihmistä vierelleen. Milloin te edes ehtisitte nähdä toisianne? Vai tuoko se toisen menestyminen ja tulotaso jo itsessään niin paljon tyydytystä, että ei sillä näkemisellä ole enää juuri merkitystä?
Joka tapauksessa onnea yritykselle!
Anteeksi nyt vain sinullekin mutten ole kanssasi lainkaan samaa mieltä siitä, että "komeat, pitkät, rikkaat ja karismaattiset miehet saavat kirjaimellisesti valita todella suuresta joukosta naisia ikävälillä 20-35v.". Jos mies on em. ominaisuuksien lisäksi älykäs, hän ei hyvin todennäköisesti halua kumppanikseen parikymppistä naista. Tarkoita nyt sitä, että älykkäällä miehellä ei ole ihan hirveästi valinnanvaraa ainakaan siinä tapauksessa, että hän etsii itselleen kumppaniksi parasta ystävää.
Parikymppinen nainen on useimmiten tosi raakile, vasta opintojen alussa (jos puhutaan akateemisista) joten harvempi keski-ikää lähestyvä mies ihan niin nuorta naista haluaa, mutta loppujen lopuksi on aina kyse ihmisen persoonasta. Joku 23-vuotias voi olla ikäisekseen erittäin kypsä ja muutenkin älykäs, ja 25-vuotias älykäs nainen ei 35-vuotiaasta miehestä poikkea mitenkään. On työelämässä jne. Eli kyllä sekin ihan totta on, että perhettä perustaessa miehen katse helposti hakeutuu nuorempien naisten pariin, jos heitä vain on saatavana hänelle. Ei hän sitä tietoisesti tee välttämättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP, kannattaa ajatella niin että ihmiselämä on lyhyt ja aika nopeasti nuoruuden jälkeen me ollaan kaikki harmaita ja kurttuisia. Mitä kumppanista on jäljellä sen jälkeen kun hän on ulkoisesti rapistunut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on paljon tosi hyviä kommentteja. Minullekin tuli mieleen mitä ap:lla on tarjota sille hänen mielestään täydelliselle miehelle. Vastavuoroistahan sen pitää olla, jotta suhteella on onnistumisen mahdollisuuksia.
Sain kuvan vastauksistasi ap, että et osaa tunnistaa sinulle sopivaa henkilöä. Johtuuko se ennakkoasenteistasi vai siitä ettei sinulla ole tunneälyä. Olet jo aika hyvin osannut analysoida käytöstäsi, mutta et ole vielä niin pitkällä että olisit oppinut vapauttamaan itsesi niistä ahtaista rajoista, joihin olet ihannekumppasi si asettanut.
Toivoisin ihan ensimmäiseksi miehen nauttivan seurastani. Toisena varmaan se, että toiveet tulevaisuuden suhteen menisivät yksiin tai olisivat ainakin sovitettavissa. Yksinkertaistettuna haluaisin tarjota vastavuoroisesti miehelle samaa, mitä hän tarjoaa minulle. Toivoisin voivani tarjota fiksulle ja uteliaalle miehelle fiksua ja uteliasta seuraa.
Yllättävän moni on kysynyt sitä, mitä minä voisin tarjota miehelle. Mitä kummallisen erityistä minun pitäisi pystyä tarjoamaan miehelle muuta, kuin itseni? Ensin tietysti täytyisi löytää minulle erityinen mies, joka pitäisi minua erityisenä. Tämänkin ymmärrän hyvin.
ap
Tätä kysytään siksi koska eri sukupuolilla on tyypillisesti eri asioita joita halutaan kumppanilta.
Sinä tarjoat asioita joita naiset tyypillisesti toivovat mieheltä, ja perustelet tätä samankaltaisuudella. Mutta kun ne pehmeät ja feminiiniset naiset haluavat saman komean, menestyneen ja vaikeudet selvittävän itsevarman ja määrätietoisen miehen.
Vain perustelu on eri (samankaltaisuus vs vastakohdat vetoavat toisiinsa).
Sama kuin jos minä toivoisin samankaltaista naista eli siroa, hoikkaa, sporttista naista joka rakastaa seksiä eikä välitä rahasta tai luksuksesta. Nuo imonaisuudet ovat ikävä kyllä halutumpia naisessa kuin miehessä.
Sillä vahvamiehellä on jo rahaa ja turvaa. Ehkä naiselta halutaan jotain mitä ei itsellä jo ole.
Olet oikeassa. Ap:n kannattaa miettiä tätä eikä tarjota miehelle sitä mitä hänellä on omastakin takaa tai ainakaan korostaa sitä.
Mutta ap:lle saattaisi sopia paremmin hiukan feminiinisempi mies, sikäli feminiininen, että jaksaa pohtia syntyjä syviä. Tutkija tai joku vastaava. Ns. supermenestyjämiehet ovat lähes aina todella suoraviivaisia ja nopeita, lyhyt huumori, nopeat päätökset, sarkasmi. Fiksuja, tunneälykkäitä, myös empaattisia, mutta he eivät etsi "tuettavia" naisia, vaan sellaisia, joilla on oma feminiininen panoksensa annettavanaan. Samantyyppisiä kuin he itse, mutta feminiinisenä versiona tavallaan. Tämä toki vain minun kokemukseni henkilökohtaisesti ja tuttavapiirin kautta.
Pitkälti näin.
Pehmeämpi mies joka on utelias mutta ymmärtää tunteita ja näkee jotain ap:n kovan pinnan alla ja kenties auttaa tuomaan sen pehmeämmän puolen esiin.
Mutta useimmilla naisilla on ajatteluun koodattu periaate ettei mies saa milloinkaan olla pehmeämpi, heikompi, vähemmän menestynyt tai lyhyempi kuin nainen.
Se on siten vähän ongelmallista kun naisen vahvuudet ovat lähinnä maskuliinisiksi katsottuja ominaisuuksia, mutta tämä ei hyväksy vastakappalettaan eli miestä joka omaa feminiinisiä ominaisuuksia. Ja nyt siis puhutaan luonteesta.
Anteeksi nyt vain mutta minä en ole millään tavalla maskuliininen nainen. Mistä ihmeestä se käsitys on saatu? Siitäkö, että tienaan hyvin ja kuulun parhaimmin toimeentulevaan prosenttiin suomalaisista palkansaajista. Ikäluokassani kuulun vielä huomattavasti pienempään vähemmistöön. Tarkoituksella en ole tulotasoani tarkentanut koska en ole halunnut herrättää närää. Lishuomiona sekin, että myös miehet voivat olla kullankaivajia.
Olen perusluonteeltani empaattinen ja kiltti. Kovuutta minussa ei ole kuin opeteltuna niin, että olen pystynyt työelämässä saavuttamaan jalansijaa sekä taloudellisesti turvatun aseman loppuelämäkseni. Jos minulla olisi ollut edes ns. normaali perhe, olisin saattanut saada turvaa sieltä. Olen turvani itse itslleni rakentanut ja jos se tekee minusta kovan, ymmärrän kirjoituksesi.
ap
Kukaan nainen ei mielestään ole, silloin kun se johtaisi päätelmään ettei sopivin mies oliskaan stereotyyppinen maskuliininen ja vahva mutta reilu ja hyväsydäminen Prinssi Rohkea.
Totuus kuitenkin on että tuollaiset miehet ovat halutuimpia, ja minun kokemuksieni mukaan valitsevat feminiinisen vastakappaleensa. Naisellisuudestaan täysin varman ja traumavapaan naisen joka on fiksu kuten hekin, mutta empaattinen ja tunneälykäs naaras joka ei omaa tarvetta pitää yllä piinkovaa ulkokuorta.
Jos sinä ap olisit tuollainen nainen, et kyselisi täällä vinkkejä, etkä olisi seonnut niihin renttuihin.
Saan tästä alapeukutusta, mutta mielestäni joillekin naisille sopisi ymmärtäväinen ja rauhallinen mies joka on, kyllä, naista pehmeämpi. Ei kynnysmatto, vaan mies joka ei lähde mukaan sapelien kalisteluun vaan kuuntelee rauhallisesti. Harva nainen kuitenkaan haluaa tällaista miestä, koska sukupuoliroolit kääntyisivät väärin päin, ja sehän on luonnonvastaista, eikö niin? Maskuliinisen unelmamiehen saaminen puolestaan todistaisi tämän naisen feminiinisyyden, aivan kuten menestyksen kulissit todistavat vahvuuden.
Se mitä kaltaisesti naiset usein hakevat on se Prinssi Rohkea, jonka kanssa sparrata, lopulta niukasti häviten jotta miehen ja naisen oikea ja kiveen kirjoitettu dynamiikka toteutuisi. Mutta Prinssi Rohkea ei halua sparrata naisen kanssa. Sitä varten on ura ja miespuoliset ystävät. Ja maskuliinisuuden kääntöpuoli on se ettei tämä mies ole paras ymmärtämään naisen traumoja - siksi se naisellisuudestaan täysin varma "alfanaaras" joka voi kaivata turvaajaa ja suojelijaa, mutta ei miestä vakuuttamaan itseään feminiinisyydestään.
Miehet joita nämä naiset saavat, ovat ainoita miehiä jotka ovat halukkaita sparraamaan ja voittamaan heidät. Ja nämä eivät sitten olekaan niitä kunnollisia miehiä.
Ap:lla on oikeus olla eri mieltä. Mutta omat kertomuksesi viittaavat siihen suuntaan että jotain tällaista on tapahtunut.
Prinssi Rohkea (hyvä termi!) on nimenomaan sellainen mies, joka kuuntelee naista (tai ketä tahansa muuta) ja osaa rauhoittaa hänet (mutta vain jos sitä itse haluaa). Sen takia ap:kin hakee miestä joka tuohon kykenee, tappelukaverilla ei kukaan tee mitään. Sellainen on kuin pallo jalassa miehellekin.
Ihmistyyppi, jota tässä kuvaat on todella rasittava, siis tyyppi joka haluaa voittaa ja taistella, mutta minun nähdäkseni tuollaiset ihmiset eivät työelämässä menesty. Ihmissuhteiden handlaaminen on aika pitkälti kuuntelemista ja sen kuuntelemisen pohjalta tehtyjä päätöksiä, jotka eivät muutu ja joista ei voi valittaa. Se siis ei ole mitään loputonta ihmissuhdeläpätystä. Tämä ajattelumalli siirtyy helposti yksityiselämään tavattaessa uusia ihmisiä, koska se on niin tehokas ja tuottaa tuloksia. Eihän kuuntelu mitään maksa eikä siitä ole mitään haittoja, päinvastoin. Informaation kerääminen on aina hyödyksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap suuttui kuullessaan ettei olisi riittävän naisellinen.
Tykkäätkö leipoa? Laittautua? Kuunnella miestä keskellä hektisintä viikkoa? Toimia kodinlaittajana?
Siihen on meinaa syynsä miksi rahamiehet lähtevät mieluiten itään. He haluaa ojentaa avaimet luotettavan oloiselle vaimolle jonka voi jättää lasten kanssa ja jolle pystyy avautumaan murheistaan. Kodin täytyy tuntua kodilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap suuttui kuullessaan ettei olisi riittävän naisellinen.
Tykkäätkö leipoa? Laittautua? Kuunnella miestä keskellä hektisintä viikkoa? Toimia kodinlaittajana?
Siihen on meinaa syynsä miksi rahamiehet lähtevät mieluiten itään. He haluaa ojentaa avaimet luotettavan oloiselle vaimolle jonka voi jättää lasten kanssa ja jolle pystyy avautumaan murheistaan. Kodin täytyy tuntua kodilta.
Ap ei välttämättä suuttunut, vaan pahoitti mielensä. Ne ovat eri asioita. En halunnut pahoittaa ap:n mieltä, vaan kannustaa näkemään itsensä myös muiden silmin, vaikka totta kai kaikki voi mennä päin honkia, kun kirjoitellaan ihmisestä, jota koskaan ei ole tavannut eikä oikeasti tunne.
Naisellisuudesta. Se on ihan totta mitä monet miehet (?) tässä ovat esille tuoneet, että miehet arvostavat sellaista. Se voi olla niinkin pieni asia kuin nilkkakoru ja varpaiden kynsilakka. Eräs neljän vanha pikkupoika kerran uimahallissa katsoi minua pitkään ja mietteliäästi uimahallin saunassa, kun juttelin hänen äitinsä kanssa. Sitten ilmoitti, että aikoo mennä isona minun kanssani naimisiin. Se herätti suurta huvitusta, vaikka itse yritin olla vakavana, etten loukkaisi nuorta kosijaani. Pahoittelin, että olen jo naimisissa ja kysyin miksi hän haluisi mennä naimisiin juuri minun kanssani. Ja pieni sulhasmies sanoi, että kun minulla on nilkkakoru ja kynsilakkaa varpaankynsissä. Itse tuosta ajattelin, että sen täytyy olla jo hyvin varhaista miten poikaa kiinnostaa se, että nainen on erilainen kuin mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on paljon tosi hyviä kommentteja. Minullekin tuli mieleen mitä ap:lla on tarjota sille hänen mielestään täydelliselle miehelle. Vastavuoroistahan sen pitää olla, jotta suhteella on onnistumisen mahdollisuuksia.
Sain kuvan vastauksistasi ap, että et osaa tunnistaa sinulle sopivaa henkilöä. Johtuuko se ennakkoasenteistasi vai siitä ettei sinulla ole tunneälyä. Olet jo aika hyvin osannut analysoida käytöstäsi, mutta et ole vielä niin pitkällä että olisit oppinut vapauttamaan itsesi niistä ahtaista rajoista, joihin olet ihannekumppasi si asettanut.
Toivoisin ihan ensimmäiseksi miehen nauttivan seurastani. Toisena varmaan se, että toiveet tulevaisuuden suhteen menisivät yksiin tai olisivat ainakin sovitettavissa. Yksinkertaistettuna haluaisin tarjota vastavuoroisesti miehelle samaa, mitä hän tarjoaa minulle. Toivoisin voivani tarjota fiksulle ja uteliaalle miehelle fiksua ja uteliasta seuraa.
Yllättävän moni on kysynyt sitä, mitä minä voisin tarjota miehelle. Mitä kummallisen erityistä minun pitäisi pystyä tarjoamaan miehelle muuta, kuin itseni? Ensin tietysti täytyisi löytää minulle erityinen mies, joka pitäisi minua erityisenä. Tämänkin ymmärrän hyvin.
ap
Tätä kysytään siksi koska eri sukupuolilla on tyypillisesti eri asioita joita halutaan kumppanilta.
Sinä tarjoat asioita joita naiset tyypillisesti toivovat mieheltä, ja perustelet tätä samankaltaisuudella. Mutta kun ne pehmeät ja feminiiniset naiset haluavat saman komean, menestyneen ja vaikeudet selvittävän itsevarman ja määrätietoisen miehen.
Vain perustelu on eri (samankaltaisuus vs vastakohdat vetoavat toisiinsa).
Sama kuin jos minä toivoisin samankaltaista naista eli siroa, hoikkaa, sporttista naista joka rakastaa seksiä eikä välitä rahasta tai luksuksesta. Nuo imonaisuudet ovat ikävä kyllä halutumpia naisessa kuin miehessä.
Sillä vahvamiehellä on jo rahaa ja turvaa. Ehkä naiselta halutaan jotain mitä ei itsellä jo ole.
Olet oikeassa. Ap:n kannattaa miettiä tätä eikä tarjota miehelle sitä mitä hänellä on omastakin takaa tai ainakaan korostaa sitä.
Mutta ap:lle saattaisi sopia paremmin hiukan feminiinisempi mies, sikäli feminiininen, että jaksaa pohtia syntyjä syviä. Tutkija tai joku vastaava. Ns. supermenestyjämiehet ovat lähes aina todella suoraviivaisia ja nopeita, lyhyt huumori, nopeat päätökset, sarkasmi. Fiksuja, tunneälykkäitä, myös empaattisia, mutta he eivät etsi "tuettavia" naisia, vaan sellaisia, joilla on oma feminiininen panoksensa annettavanaan. Samantyyppisiä kuin he itse, mutta feminiinisenä versiona tavallaan. Tämä toki vain minun kokemukseni henkilökohtaisesti ja tuttavapiirin kautta.
Pitkälti näin.
Pehmeämpi mies joka on utelias mutta ymmärtää tunteita ja näkee jotain ap:n kovan pinnan alla ja kenties auttaa tuomaan sen pehmeämmän puolen esiin.
Mutta useimmilla naisilla on ajatteluun koodattu periaate ettei mies saa milloinkaan olla pehmeämpi, heikompi, vähemmän menestynyt tai lyhyempi kuin nainen.
Se on siten vähän ongelmallista kun naisen vahvuudet ovat lähinnä maskuliinisiksi katsottuja ominaisuuksia, mutta tämä ei hyväksy vastakappalettaan eli miestä joka omaa feminiinisiä ominaisuuksia. Ja nyt siis puhutaan luonteesta.
Anteeksi nyt vain mutta minä en ole millään tavalla maskuliininen nainen. Mistä ihmeestä se käsitys on saatu? Siitäkö, että tienaan hyvin ja kuulun parhaimmin toimeentulevaan prosenttiin suomalaisista palkansaajista. Ikäluokassani kuulun vielä huomattavasti pienempään vähemmistöön. Tarkoituksella en ole tulotasoani tarkentanut koska en ole halunnut herrättää närää. Lishuomiona sekin, että myös miehet voivat olla kullankaivajia.
Olen perusluonteeltani empaattinen ja kiltti. Kovuutta minussa ei ole kuin opeteltuna niin, että olen pystynyt työelämässä saavuttamaan jalansijaa sekä taloudellisesti turvatun aseman loppuelämäkseni. Jos minulla olisi ollut edes ns. normaali perhe, olisin saattanut saada turvaa sieltä. Olen turvani itse itslleni rakentanut ja jos se tekee minusta kovan, ymmärrän kirjoituksesi.
ap
Kukaan nainen ei mielestään ole, silloin kun se johtaisi päätelmään ettei sopivin mies oliskaan stereotyyppinen maskuliininen ja vahva mutta reilu ja hyväsydäminen Prinssi Rohkea.
Totuus kuitenkin on että tuollaiset miehet ovat halutuimpia, ja minun kokemuksieni mukaan valitsevat feminiinisen vastakappaleensa. Naisellisuudestaan täysin varman ja traumavapaan naisen joka on fiksu kuten hekin, mutta empaattinen ja tunneälykäs naaras joka ei omaa tarvetta pitää yllä piinkovaa ulkokuorta.
Jos sinä ap olisit tuollainen nainen, et kyselisi täällä vinkkejä, etkä olisi seonnut niihin renttuihin.
Saan tästä alapeukutusta, mutta mielestäni joillekin naisille sopisi ymmärtäväinen ja rauhallinen mies joka on, kyllä, naista pehmeämpi. Ei kynnysmatto, vaan mies joka ei lähde mukaan sapelien kalisteluun vaan kuuntelee rauhallisesti. Harva nainen kuitenkaan haluaa tällaista miestä, koska sukupuoliroolit kääntyisivät väärin päin, ja sehän on luonnonvastaista, eikö niin? Maskuliinisen unelmamiehen saaminen puolestaan todistaisi tämän naisen feminiinisyyden, aivan kuten menestyksen kulissit todistavat vahvuuden.
Se mitä kaltaisesti naiset usein hakevat on se Prinssi Rohkea, jonka kanssa sparrata, lopulta niukasti häviten jotta miehen ja naisen oikea ja kiveen kirjoitettu dynamiikka toteutuisi. Mutta Prinssi Rohkea ei halua sparrata naisen kanssa. Sitä varten on ura ja miespuoliset ystävät. Ja maskuliinisuuden kääntöpuoli on se ettei tämä mies ole paras ymmärtämään naisen traumoja - siksi se naisellisuudestaan täysin varma "alfanaaras" joka voi kaivata turvaajaa ja suojelijaa, mutta ei miestä vakuuttamaan itseään feminiinisyydestään.
Miehet joita nämä naiset saavat, ovat ainoita miehiä jotka ovat halukkaita sparraamaan ja voittamaan heidät. Ja nämä eivät sitten olekaan niitä kunnollisia miehiä.
Ap:lla on oikeus olla eri mieltä. Mutta omat kertomuksesi viittaavat siihen suuntaan että jotain tällaista on tapahtunut.
Prinssi Rohkea (hyvä termi!) on nimenomaan sellainen mies, joka kuuntelee naista (tai ketä tahansa muuta) ja osaa rauhoittaa hänet (mutta vain jos sitä itse haluaa). Sen takia ap:kin hakee miestä joka tuohon kykenee, tappelukaverilla ei kukaan tee mitään. Sellainen on kuin pallo jalassa miehellekin.
Ihmistyyppi, jota tässä kuvaat on todella rasittava, siis tyyppi joka haluaa voittaa ja taistella, mutta minun nähdäkseni tuollaiset ihmiset eivät työelämässä menesty. Ihmissuhteiden handlaaminen on aika pitkälti kuuntelemista ja sen kuuntelemisen pohjalta tehtyjä päätöksiä, jotka eivät muutu ja joista ei voi valittaa. Se siis ei ole mitään loputonta ihmissuhdeläpätystä. Tämä ajattelumalli siirtyy helposti yksityiselämään tavattaessa uusia ihmisiä, koska se on niin tehokas ja tuottaa tuloksia. Eihän kuuntelu mitään maksa eikä siitä ole mitään haittoja, päinvastoin. Informaation kerääminen on aina hyödyksi.
Tässä pitää ymmärtää iso ero.
Prinssi Rohkea voi halutakin rauhoittaa herkän naisen joka itkee kun on nähnyt jotain surullista. Nainen syliin ja ei puhuta mitään, vahvan miehen läsnäolo riittää.
Prinssi Rohkea ei todellakaan halua rauhoittaa monimutkaista naista joka "haastaa" miehen ja haluaa kalistella sapeleita. Ja tämä on sitä mitä ap:n kaltaiset naiset hakevat. Prinssi Rohkea haluaa haasteita töissä ja kaverien kanssa kisaillessa. Ei kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on paljon tosi hyviä kommentteja. Minullekin tuli mieleen mitä ap:lla on tarjota sille hänen mielestään täydelliselle miehelle. Vastavuoroistahan sen pitää olla, jotta suhteella on onnistumisen mahdollisuuksia.
Sain kuvan vastauksistasi ap, että et osaa tunnistaa sinulle sopivaa henkilöä. Johtuuko se ennakkoasenteistasi vai siitä ettei sinulla ole tunneälyä. Olet jo aika hyvin osannut analysoida käytöstäsi, mutta et ole vielä niin pitkällä että olisit oppinut vapauttamaan itsesi niistä ahtaista rajoista, joihin olet ihannekumppasi si asettanut.
Toivoisin ihan ensimmäiseksi miehen nauttivan seurastani. Toisena varmaan se, että toiveet tulevaisuuden suhteen menisivät yksiin tai olisivat ainakin sovitettavissa. Yksinkertaistettuna haluaisin tarjota vastavuoroisesti miehelle samaa, mitä hän tarjoaa minulle. Toivoisin voivani tarjota fiksulle ja uteliaalle miehelle fiksua ja uteliasta seuraa.
Yllättävän moni on kysynyt sitä, mitä minä voisin tarjota miehelle. Mitä kummallisen erityistä minun pitäisi pystyä tarjoamaan miehelle muuta, kuin itseni? Ensin tietysti täytyisi löytää minulle erityinen mies, joka pitäisi minua erityisenä. Tämänkin ymmärrän hyvin.
ap
Tätä kysytään siksi koska eri sukupuolilla on tyypillisesti eri asioita joita halutaan kumppanilta.
Sinä tarjoat asioita joita naiset tyypillisesti toivovat mieheltä, ja perustelet tätä samankaltaisuudella. Mutta kun ne pehmeät ja feminiiniset naiset haluavat saman komean, menestyneen ja vaikeudet selvittävän itsevarman ja määrätietoisen miehen.
Vain perustelu on eri (samankaltaisuus vs vastakohdat vetoavat toisiinsa).
Sama kuin jos minä toivoisin samankaltaista naista eli siroa, hoikkaa, sporttista naista joka rakastaa seksiä eikä välitä rahasta tai luksuksesta. Nuo imonaisuudet ovat ikävä kyllä halutumpia naisessa kuin miehessä.
Sillä vahvamiehellä on jo rahaa ja turvaa. Ehkä naiselta halutaan jotain mitä ei itsellä jo ole.
Olet oikeassa. Ap:n kannattaa miettiä tätä eikä tarjota miehelle sitä mitä hänellä on omastakin takaa tai ainakaan korostaa sitä.
Mutta ap:lle saattaisi sopia paremmin hiukan feminiinisempi mies, sikäli feminiininen, että jaksaa pohtia syntyjä syviä. Tutkija tai joku vastaava. Ns. supermenestyjämiehet ovat lähes aina todella suoraviivaisia ja nopeita, lyhyt huumori, nopeat päätökset, sarkasmi. Fiksuja, tunneälykkäitä, myös empaattisia, mutta he eivät etsi "tuettavia" naisia, vaan sellaisia, joilla on oma feminiininen panoksensa annettavanaan. Samantyyppisiä kuin he itse, mutta feminiinisenä versiona tavallaan. Tämä toki vain minun kokemukseni henkilökohtaisesti ja tuttavapiirin kautta.
Pitkälti näin.
Pehmeämpi mies joka on utelias mutta ymmärtää tunteita ja näkee jotain ap:n kovan pinnan alla ja kenties auttaa tuomaan sen pehmeämmän puolen esiin.
Mutta useimmilla naisilla on ajatteluun koodattu periaate ettei mies saa milloinkaan olla pehmeämpi, heikompi, vähemmän menestynyt tai lyhyempi kuin nainen.
Se on siten vähän ongelmallista kun naisen vahvuudet ovat lähinnä maskuliinisiksi katsottuja ominaisuuksia, mutta tämä ei hyväksy vastakappalettaan eli miestä joka omaa feminiinisiä ominaisuuksia. Ja nyt siis puhutaan luonteesta.
Anteeksi nyt vain mutta minä en ole millään tavalla maskuliininen nainen. Mistä ihmeestä se käsitys on saatu? Siitäkö, että tienaan hyvin ja kuulun parhaimmin toimeentulevaan prosenttiin suomalaisista palkansaajista. Ikäluokassani kuulun vielä huomattavasti pienempään vähemmistöön. Tarkoituksella en ole tulotasoani tarkentanut koska en ole halunnut herrättää närää. Lishuomiona sekin, että myös miehet voivat olla kullankaivajia.
Olen perusluonteeltani empaattinen ja kiltti. Kovuutta minussa ei ole kuin opeteltuna niin, että olen pystynyt työelämässä saavuttamaan jalansijaa sekä taloudellisesti turvatun aseman loppuelämäkseni. Jos minulla olisi ollut edes ns. normaali perhe, olisin saattanut saada turvaa sieltä. Olen turvani itse itslleni rakentanut ja jos se tekee minusta kovan, ymmärrän kirjoituksesi.
ap
Kukaan nainen ei mielestään ole, silloin kun se johtaisi päätelmään ettei sopivin mies oliskaan stereotyyppinen maskuliininen ja vahva mutta reilu ja hyväsydäminen Prinssi Rohkea.
Totuus kuitenkin on että tuollaiset miehet ovat halutuimpia, ja minun kokemuksieni mukaan valitsevat feminiinisen vastakappaleensa. Naisellisuudestaan täysin varman ja traumavapaan naisen joka on fiksu kuten hekin, mutta empaattinen ja tunneälykäs naaras joka ei omaa tarvetta pitää yllä piinkovaa ulkokuorta.
Jos sinä ap olisit tuollainen nainen, et kyselisi täällä vinkkejä, etkä olisi seonnut niihin renttuihin.
Saan tästä alapeukutusta, mutta mielestäni joillekin naisille sopisi ymmärtäväinen ja rauhallinen mies joka on, kyllä, naista pehmeämpi. Ei kynnysmatto, vaan mies joka ei lähde mukaan sapelien kalisteluun vaan kuuntelee rauhallisesti. Harva nainen kuitenkaan haluaa tällaista miestä, koska sukupuoliroolit kääntyisivät väärin päin, ja sehän on luonnonvastaista, eikö niin? Maskuliinisen unelmamiehen saaminen puolestaan todistaisi tämän naisen feminiinisyyden, aivan kuten menestyksen kulissit todistavat vahvuuden.
Se mitä kaltaisesti naiset usein hakevat on se Prinssi Rohkea, jonka kanssa sparrata, lopulta niukasti häviten jotta miehen ja naisen oikea ja kiveen kirjoitettu dynamiikka toteutuisi. Mutta Prinssi Rohkea ei halua sparrata naisen kanssa. Sitä varten on ura ja miespuoliset ystävät. Ja maskuliinisuuden kääntöpuoli on se ettei tämä mies ole paras ymmärtämään naisen traumoja - siksi se naisellisuudestaan täysin varma "alfanaaras" joka voi kaivata turvaajaa ja suojelijaa, mutta ei miestä vakuuttamaan itseään feminiinisyydestään.
Miehet joita nämä naiset saavat, ovat ainoita miehiä jotka ovat halukkaita sparraamaan ja voittamaan heidät. Ja nämä eivät sitten olekaan niitä kunnollisia miehiä.
Ap:lla on oikeus olla eri mieltä. Mutta omat kertomuksesi viittaavat siihen suuntaan että jotain tällaista on tapahtunut.
Prinssi Rohkea (hyvä termi!) on nimenomaan sellainen mies, joka kuuntelee naista (tai ketä tahansa muuta) ja osaa rauhoittaa hänet (mutta vain jos sitä itse haluaa). Sen takia ap:kin hakee miestä joka tuohon kykenee, tappelukaverilla ei kukaan tee mitään. Sellainen on kuin pallo jalassa miehellekin.
Ihmistyyppi, jota tässä kuvaat on todella rasittava, siis tyyppi joka haluaa voittaa ja taistella, mutta minun nähdäkseni tuollaiset ihmiset eivät työelämässä menesty. Ihmissuhteiden handlaaminen on aika pitkälti kuuntelemista ja sen kuuntelemisen pohjalta tehtyjä päätöksiä, jotka eivät muutu ja joista ei voi valittaa. Se siis ei ole mitään loputonta ihmissuhdeläpätystä. Tämä ajattelumalli siirtyy helposti yksityiselämään tavattaessa uusia ihmisiä, koska se on niin tehokas ja tuottaa tuloksia. Eihän kuuntelu mitään maksa eikä siitä ole mitään haittoja, päinvastoin. Informaation kerääminen on aina hyödyksi.
ps. jos kuvauksesi pitäisi paikkansa, minä olisin Prinssi Rohkea.
Osaan kuunnella ja saan kiukkuisen naisen puhumaan rauhallisesti monimutkaisistakin asioista kanssani.
Ja minä en nimenomaan ole se maskuliininen mies, lukuun ottamatta rauhallisuutta jota ehkä pidetään miehekkäänä piirteenä.
Tuntemani maskuliiniset Prinssi Rohkeat eivät siihen kykene. Heitä ei kiinnosta alkuunkaan puhua monimutkaisista tunneasioista. He osaavat turvata ja suojella loistavasti, eivät toimia psykologeina tai verbaalisina sparrareina haastaville naisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on paljon tosi hyviä kommentteja. Minullekin tuli mieleen mitä ap:lla on tarjota sille hänen mielestään täydelliselle miehelle. Vastavuoroistahan sen pitää olla, jotta suhteella on onnistumisen mahdollisuuksia.
Sain kuvan vastauksistasi ap, että et osaa tunnistaa sinulle sopivaa henkilöä. Johtuuko se ennakkoasenteistasi vai siitä ettei sinulla ole tunneälyä. Olet jo aika hyvin osannut analysoida käytöstäsi, mutta et ole vielä niin pitkällä että olisit oppinut vapauttamaan itsesi niistä ahtaista rajoista, joihin olet ihannekumppasi si asettanut.
Toivoisin ihan ensimmäiseksi miehen nauttivan seurastani. Toisena varmaan se, että toiveet tulevaisuuden suhteen menisivät yksiin tai olisivat ainakin sovitettavissa. Yksinkertaistettuna haluaisin tarjota vastavuoroisesti miehelle samaa, mitä hän tarjoaa minulle. Toivoisin voivani tarjota fiksulle ja uteliaalle miehelle fiksua ja uteliasta seuraa.
Yllättävän moni on kysynyt sitä, mitä minä voisin tarjota miehelle. Mitä kummallisen erityistä minun pitäisi pystyä tarjoamaan miehelle muuta, kuin itseni? Ensin tietysti täytyisi löytää minulle erityinen mies, joka pitäisi minua erityisenä. Tämänkin ymmärrän hyvin.
ap
Tätä kysytään siksi koska eri sukupuolilla on tyypillisesti eri asioita joita halutaan kumppanilta.
Sinä tarjoat asioita joita naiset tyypillisesti toivovat mieheltä, ja perustelet tätä samankaltaisuudella. Mutta kun ne pehmeät ja feminiiniset naiset haluavat saman komean, menestyneen ja vaikeudet selvittävän itsevarman ja määrätietoisen miehen.
Vain perustelu on eri (samankaltaisuus vs vastakohdat vetoavat toisiinsa).
Sama kuin jos minä toivoisin samankaltaista naista eli siroa, hoikkaa, sporttista naista joka rakastaa seksiä eikä välitä rahasta tai luksuksesta. Nuo imonaisuudet ovat ikävä kyllä halutumpia naisessa kuin miehessä.
Sillä vahvamiehellä on jo rahaa ja turvaa. Ehkä naiselta halutaan jotain mitä ei itsellä jo ole.
Olet oikeassa. Ap:n kannattaa miettiä tätä eikä tarjota miehelle sitä mitä hänellä on omastakin takaa tai ainakaan korostaa sitä.
Mutta ap:lle saattaisi sopia paremmin hiukan feminiinisempi mies, sikäli feminiininen, että jaksaa pohtia syntyjä syviä. Tutkija tai joku vastaava. Ns. supermenestyjämiehet ovat lähes aina todella suoraviivaisia ja nopeita, lyhyt huumori, nopeat päätökset, sarkasmi. Fiksuja, tunneälykkäitä, myös empaattisia, mutta he eivät etsi "tuettavia" naisia, vaan sellaisia, joilla on oma feminiininen panoksensa annettavanaan. Samantyyppisiä kuin he itse, mutta feminiinisenä versiona tavallaan. Tämä toki vain minun kokemukseni henkilökohtaisesti ja tuttavapiirin kautta.
Pitkälti näin.
Pehmeämpi mies joka on utelias mutta ymmärtää tunteita ja näkee jotain ap:n kovan pinnan alla ja kenties auttaa tuomaan sen pehmeämmän puolen esiin.
Mutta useimmilla naisilla on ajatteluun koodattu periaate ettei mies saa milloinkaan olla pehmeämpi, heikompi, vähemmän menestynyt tai lyhyempi kuin nainen.
Se on siten vähän ongelmallista kun naisen vahvuudet ovat lähinnä maskuliinisiksi katsottuja ominaisuuksia, mutta tämä ei hyväksy vastakappalettaan eli miestä joka omaa feminiinisiä ominaisuuksia. Ja nyt siis puhutaan luonteesta.
Anteeksi nyt vain mutta minä en ole millään tavalla maskuliininen nainen. Mistä ihmeestä se käsitys on saatu? Siitäkö, että tienaan hyvin ja kuulun parhaimmin toimeentulevaan prosenttiin suomalaisista palkansaajista. Ikäluokassani kuulun vielä huomattavasti pienempään vähemmistöön. Tarkoituksella en ole tulotasoani tarkentanut koska en ole halunnut herrättää närää. Lishuomiona sekin, että myös miehet voivat olla kullankaivajia.
Olen perusluonteeltani empaattinen ja kiltti. Kovuutta minussa ei ole kuin opeteltuna niin, että olen pystynyt työelämässä saavuttamaan jalansijaa sekä taloudellisesti turvatun aseman loppuelämäkseni. Jos minulla olisi ollut edes ns. normaali perhe, olisin saattanut saada turvaa sieltä. Olen turvani itse itslleni rakentanut ja jos se tekee minusta kovan, ymmärrän kirjoituksesi.
ap
Kukaan nainen ei mielestään ole, silloin kun se johtaisi päätelmään ettei sopivin mies oliskaan stereotyyppinen maskuliininen ja vahva mutta reilu ja hyväsydäminen Prinssi Rohkea.
Totuus kuitenkin on että tuollaiset miehet ovat halutuimpia, ja minun kokemuksieni mukaan valitsevat feminiinisen vastakappaleensa. Naisellisuudestaan täysin varman ja traumavapaan naisen joka on fiksu kuten hekin, mutta empaattinen ja tunneälykäs naaras joka ei omaa tarvetta pitää yllä piinkovaa ulkokuorta.
Jos sinä ap olisit tuollainen nainen, et kyselisi täällä vinkkejä, etkä olisi seonnut niihin renttuihin.
Saan tästä alapeukutusta, mutta mielestäni joillekin naisille sopisi ymmärtäväinen ja rauhallinen mies joka on, kyllä, naista pehmeämpi. Ei kynnysmatto, vaan mies joka ei lähde mukaan sapelien kalisteluun vaan kuuntelee rauhallisesti. Harva nainen kuitenkaan haluaa tällaista miestä, koska sukupuoliroolit kääntyisivät väärin päin, ja sehän on luonnonvastaista, eikö niin? Maskuliinisen unelmamiehen saaminen puolestaan todistaisi tämän naisen feminiinisyyden, aivan kuten menestyksen kulissit todistavat vahvuuden.
Se mitä kaltaisesti naiset usein hakevat on se Prinssi Rohkea, jonka kanssa sparrata, lopulta niukasti häviten jotta miehen ja naisen oikea ja kiveen kirjoitettu dynamiikka toteutuisi. Mutta Prinssi Rohkea ei halua sparrata naisen kanssa. Sitä varten on ura ja miespuoliset ystävät. Ja maskuliinisuuden kääntöpuoli on se ettei tämä mies ole paras ymmärtämään naisen traumoja - siksi se naisellisuudestaan täysin varma "alfanaaras" joka voi kaivata turvaajaa ja suojelijaa, mutta ei miestä vakuuttamaan itseään feminiinisyydestään.
Miehet joita nämä naiset saavat, ovat ainoita miehiä jotka ovat halukkaita sparraamaan ja voittamaan heidät. Ja nämä eivät sitten olekaan niitä kunnollisia miehiä.
Ap:lla on oikeus olla eri mieltä. Mutta omat kertomuksesi viittaavat siihen suuntaan että jotain tällaista on tapahtunut.
Prinssi Rohkea (hyvä termi!) on nimenomaan sellainen mies, joka kuuntelee naista (tai ketä tahansa muuta) ja osaa rauhoittaa hänet (mutta vain jos sitä itse haluaa). Sen takia ap:kin hakee miestä joka tuohon kykenee, tappelukaverilla ei kukaan tee mitään. Sellainen on kuin pallo jalassa miehellekin.
Ihmistyyppi, jota tässä kuvaat on todella rasittava, siis tyyppi joka haluaa voittaa ja taistella, mutta minun nähdäkseni tuollaiset ihmiset eivät työelämässä menesty. Ihmissuhteiden handlaaminen on aika pitkälti kuuntelemista ja sen kuuntelemisen pohjalta tehtyjä päätöksiä, jotka eivät muutu ja joista ei voi valittaa. Se siis ei ole mitään loputonta ihmissuhdeläpätystä. Tämä ajattelumalli siirtyy helposti yksityiselämään tavattaessa uusia ihmisiä, koska se on niin tehokas ja tuottaa tuloksia. Eihän kuuntelu mitään maksa eikä siitä ole mitään haittoja, päinvastoin. Informaation kerääminen on aina hyödyksi.
Tässä pitää ymmärtää iso ero.
Prinssi Rohkea voi halutakin rauhoittaa herkän naisen joka itkee kun on nähnyt jotain surullista. Nainen syliin ja ei puhuta mitään, vahvan miehen läsnäolo riittää.
Prinssi Rohkea ei todellakaan halua rauhoittaa monimutkaista naista joka "haastaa" miehen ja haluaa kalistella sapeleita. Ja tämä on sitä mitä ap:n kaltaiset naiset hakevat. Prinssi Rohkea haluaa haasteita töissä ja kaverien kanssa kisaillessa. Ei kotona.
Niin siis halutaanko naisesta oikeasti parasta ystävää ja rakastajaa vai jotakin hoivailtavaa, lohdutettavaa nyyhkyttäjää? Kommenttisi perusteella jälkimmäistä. Ei kyllä minusta silloin tämän "Prinssi Rohkean" aiempi kuvailu pidä paikkaansa. Jos mies on aidosti sinut itsensä kanssa, kyllä hän kestää ns. vahvan naisen. Ei vahvuus tarkoita sitä, että nainen olisi joku räävitön riidanhaastaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on paljon tosi hyviä kommentteja. Minullekin tuli mieleen mitä ap:lla on tarjota sille hänen mielestään täydelliselle miehelle. Vastavuoroistahan sen pitää olla, jotta suhteella on onnistumisen mahdollisuuksia.
Sain kuvan vastauksistasi ap, että et osaa tunnistaa sinulle sopivaa henkilöä. Johtuuko se ennakkoasenteistasi vai siitä ettei sinulla ole tunneälyä. Olet jo aika hyvin osannut analysoida käytöstäsi, mutta et ole vielä niin pitkällä että olisit oppinut vapauttamaan itsesi niistä ahtaista rajoista, joihin olet ihannekumppasi si asettanut.
Toivoisin ihan ensimmäiseksi miehen nauttivan seurastani. Toisena varmaan se, että toiveet tulevaisuuden suhteen menisivät yksiin tai olisivat ainakin sovitettavissa. Yksinkertaistettuna haluaisin tarjota vastavuoroisesti miehelle samaa, mitä hän tarjoaa minulle. Toivoisin voivani tarjota fiksulle ja uteliaalle miehelle fiksua ja uteliasta seuraa.
Yllättävän moni on kysynyt sitä, mitä minä voisin tarjota miehelle. Mitä kummallisen erityistä minun pitäisi pystyä tarjoamaan miehelle muuta, kuin itseni? Ensin tietysti täytyisi löytää minulle erityinen mies, joka pitäisi minua erityisenä. Tämänkin ymmärrän hyvin.
ap
Tätä kysytään siksi koska eri sukupuolilla on tyypillisesti eri asioita joita halutaan kumppanilta.
Sinä tarjoat asioita joita naiset tyypillisesti toivovat mieheltä, ja perustelet tätä samankaltaisuudella. Mutta kun ne pehmeät ja feminiiniset naiset haluavat saman komean, menestyneen ja vaikeudet selvittävän itsevarman ja määrätietoisen miehen.
Vain perustelu on eri (samankaltaisuus vs vastakohdat vetoavat toisiinsa).
Sama kuin jos minä toivoisin samankaltaista naista eli siroa, hoikkaa, sporttista naista joka rakastaa seksiä eikä välitä rahasta tai luksuksesta. Nuo imonaisuudet ovat ikävä kyllä halutumpia naisessa kuin miehessä.
Sillä vahvamiehellä on jo rahaa ja turvaa. Ehkä naiselta halutaan jotain mitä ei itsellä jo ole.
Olet oikeassa. Ap:n kannattaa miettiä tätä eikä tarjota miehelle sitä mitä hänellä on omastakin takaa tai ainakaan korostaa sitä.
Mutta ap:lle saattaisi sopia paremmin hiukan feminiinisempi mies, sikäli feminiininen, että jaksaa pohtia syntyjä syviä. Tutkija tai joku vastaava. Ns. supermenestyjämiehet ovat lähes aina todella suoraviivaisia ja nopeita, lyhyt huumori, nopeat päätökset, sarkasmi. Fiksuja, tunneälykkäitä, myös empaattisia, mutta he eivät etsi "tuettavia" naisia, vaan sellaisia, joilla on oma feminiininen panoksensa annettavanaan. Samantyyppisiä kuin he itse, mutta feminiinisenä versiona tavallaan. Tämä toki vain minun kokemukseni henkilökohtaisesti ja tuttavapiirin kautta.
Pitkälti näin.
Pehmeämpi mies joka on utelias mutta ymmärtää tunteita ja näkee jotain ap:n kovan pinnan alla ja kenties auttaa tuomaan sen pehmeämmän puolen esiin.
Mutta useimmilla naisilla on ajatteluun koodattu periaate ettei mies saa milloinkaan olla pehmeämpi, heikompi, vähemmän menestynyt tai lyhyempi kuin nainen.
Se on siten vähän ongelmallista kun naisen vahvuudet ovat lähinnä maskuliinisiksi katsottuja ominaisuuksia, mutta tämä ei hyväksy vastakappalettaan eli miestä joka omaa feminiinisiä ominaisuuksia. Ja nyt siis puhutaan luonteesta.
Anteeksi nyt vain mutta minä en ole millään tavalla maskuliininen nainen. Mistä ihmeestä se käsitys on saatu? Siitäkö, että tienaan hyvin ja kuulun parhaimmin toimeentulevaan prosenttiin suomalaisista palkansaajista. Ikäluokassani kuulun vielä huomattavasti pienempään vähemmistöön. Tarkoituksella en ole tulotasoani tarkentanut koska en ole halunnut herrättää närää. Lishuomiona sekin, että myös miehet voivat olla kullankaivajia.
Olen perusluonteeltani empaattinen ja kiltti. Kovuutta minussa ei ole kuin opeteltuna niin, että olen pystynyt työelämässä saavuttamaan jalansijaa sekä taloudellisesti turvatun aseman loppuelämäkseni. Jos minulla olisi ollut edes ns. normaali perhe, olisin saattanut saada turvaa sieltä. Olen turvani itse itslleni rakentanut ja jos se tekee minusta kovan, ymmärrän kirjoituksesi.
ap
Kukaan nainen ei mielestään ole, silloin kun se johtaisi päätelmään ettei sopivin mies oliskaan stereotyyppinen maskuliininen ja vahva mutta reilu ja hyväsydäminen Prinssi Rohkea.
Totuus kuitenkin on että tuollaiset miehet ovat halutuimpia, ja minun kokemuksieni mukaan valitsevat feminiinisen vastakappaleensa. Naisellisuudestaan täysin varman ja traumavapaan naisen joka on fiksu kuten hekin, mutta empaattinen ja tunneälykäs naaras joka ei omaa tarvetta pitää yllä piinkovaa ulkokuorta.
Jos sinä ap olisit tuollainen nainen, et kyselisi täällä vinkkejä, etkä olisi seonnut niihin renttuihin.
Saan tästä alapeukutusta, mutta mielestäni joillekin naisille sopisi ymmärtäväinen ja rauhallinen mies joka on, kyllä, naista pehmeämpi. Ei kynnysmatto, vaan mies joka ei lähde mukaan sapelien kalisteluun vaan kuuntelee rauhallisesti. Harva nainen kuitenkaan haluaa tällaista miestä, koska sukupuoliroolit kääntyisivät väärin päin, ja sehän on luonnonvastaista, eikö niin? Maskuliinisen unelmamiehen saaminen puolestaan todistaisi tämän naisen feminiinisyyden, aivan kuten menestyksen kulissit todistavat vahvuuden.
Se mitä kaltaisesti naiset usein hakevat on se Prinssi Rohkea, jonka kanssa sparrata, lopulta niukasti häviten jotta miehen ja naisen oikea ja kiveen kirjoitettu dynamiikka toteutuisi. Mutta Prinssi Rohkea ei halua sparrata naisen kanssa. Sitä varten on ura ja miespuoliset ystävät. Ja maskuliinisuuden kääntöpuoli on se ettei tämä mies ole paras ymmärtämään naisen traumoja - siksi se naisellisuudestaan täysin varma "alfanaaras" joka voi kaivata turvaajaa ja suojelijaa, mutta ei miestä vakuuttamaan itseään feminiinisyydestään.
Miehet joita nämä naiset saavat, ovat ainoita miehiä jotka ovat halukkaita sparraamaan ja voittamaan heidät. Ja nämä eivät sitten olekaan niitä kunnollisia miehiä.
Ap:lla on oikeus olla eri mieltä. Mutta omat kertomuksesi viittaavat siihen suuntaan että jotain tällaista on tapahtunut.
Prinssi Rohkea (hyvä termi!) on nimenomaan sellainen mies, joka kuuntelee naista (tai ketä tahansa muuta) ja osaa rauhoittaa hänet (mutta vain jos sitä itse haluaa). Sen takia ap:kin hakee miestä joka tuohon kykenee, tappelukaverilla ei kukaan tee mitään. Sellainen on kuin pallo jalassa miehellekin.
Ihmistyyppi, jota tässä kuvaat on todella rasittava, siis tyyppi joka haluaa voittaa ja taistella, mutta minun nähdäkseni tuollaiset ihmiset eivät työelämässä menesty. Ihmissuhteiden handlaaminen on aika pitkälti kuuntelemista ja sen kuuntelemisen pohjalta tehtyjä päätöksiä, jotka eivät muutu ja joista ei voi valittaa. Se siis ei ole mitään loputonta ihmissuhdeläpätystä. Tämä ajattelumalli siirtyy helposti yksityiselämään tavattaessa uusia ihmisiä, koska se on niin tehokas ja tuottaa tuloksia. Eihän kuuntelu mitään maksa eikä siitä ole mitään haittoja, päinvastoin. Informaation kerääminen on aina hyödyksi.
Tässä pitää ymmärtää iso ero.
Prinssi Rohkea voi halutakin rauhoittaa herkän naisen joka itkee kun on nähnyt jotain surullista. Nainen syliin ja ei puhuta mitään, vahvan miehen läsnäolo riittää.
Prinssi Rohkea ei todellakaan halua rauhoittaa monimutkaista naista joka "haastaa" miehen ja haluaa kalistella sapeleita. Ja tämä on sitä mitä ap:n kaltaiset naiset hakevat. Prinssi Rohkea haluaa haasteita töissä ja kaverien kanssa kisaillessa. Ei kotona.
Niin siis halutaanko naisesta oikeasti parasta ystävää ja rakastajaa vai jotakin hoivailtavaa, lohdutettavaa nyyhkyttäjää? Kommenttisi perusteella jälkimmäistä. Ei kyllä minusta silloin tämän "Prinssi Rohkean" aiempi kuvailu pidä paikkaansa. Jos mies on aidosti sinut itsensä kanssa, kyllä hän kestää ns. vahvan naisen. Ei vahvuus tarkoita sitä, että nainen olisi joku räävitön riidanhaastaja.
Ap:n harmiksi tämä on riidanhaastaja.
Vahva nainen tarkoittaa naisellisuudestaan varmaa, feminiinisellä tavalla vahvaa naista.
-eri
Ap haluaa todistetusti niitä miehiä, joita muutkin naiselliset naiset haluaa.
Tällä on jotain yhteistä palstatonttujen kanssa, eli havitellaan kuuta taivaalta.
Anteeksi nyt vain sinullekin mutten ole kanssasi lainkaan samaa mieltä siitä, että "komeat, pitkät, rikkaat ja karismaattiset miehet saavat kirjaimellisesti valita todella suuresta joukosta naisia ikävälillä 20-35v.". Jos mies on em. ominaisuuksien lisäksi älykäs, hän ei hyvin todennäköisesti halua kumppanikseen parikymppistä naista. Tarkoita nyt sitä, että älykkäällä miehellä ei ole ihan hirveästi valinnanvaraa ainakaan siinä tapauksessa, että hän etsii itselleen kumppaniksi parasta ystävää.