Lue keskustelun säännöt.
Jos synnytyksessä miehesi joutuisi päättämään pelastetaanko
30.07.2014 |
sinut vai vauva,kumman hän valitsee?
Tiedän, oikea tilanne aivan eri,mutta mitä luulet,pakko valita jompi kumpi.
Kommentit (106)
"MINUT TIETENKIN". Haluatteko lapsenne kuolevan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä synnytys on pian ajankohtainen ja kysyin mieheltäni kumman hän pelastaisi ja vastaus oli, että minut ehdottomasti. Perusteluja pyytäessäni hän vastasi vain, että mieti nyt vähän. Itselleni jäi hieman kummallinen olo tästä. Toisaalta minusta on ihanaa, että mieheni rakastaa minua niin paljon, että tekisi kaikkensa minut pelastaaksensa, toisaalta surettaa ajatus vauvan menehtymisestä. Tuskinpa mies vauvaa sen vähempää rakastaa vaikka tuollaisessa epätodennäköisessä tilanteessa valitsisi minun hengen. Toisaalta voisin ottaa itseeni, jos mies valitsisi toisin. Ehkä se on niin, että me naiset emme ole tyytyväisiä mitenkäänpäin :D
Itse en osaa vastata kysymykseen, toisaalta tuntuisi kauhealta jäädä eloon oman vauvan hengen kustannuksella toisaalta olisi kauheaa kuolla.
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 13:39"]Minut, koska miehelle syntymätön lapsi olisi vielä sen verran vieras eikä kiintymystä ole vielä syntynyt. Sen lisäksi hän ei haluaisi viedä äitiä sekä syntyvältä että jo syntyneeltä isosisarukselta.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 17:13"][quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 17:03"]
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:50"]
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 15:06"]
Minun äitini kuoli kun olin 8 päivää vanha. Ei minua ole äidittömyys sen kummemmin hetkauttanut koska en häntä koskaan tuntenut. Isoveljeni (2kpl) kai surivat jonkin aikaa, mutta hyvin me olemme isän kanssa pärjänneet. Ei elämämme ole mitään tragediaa ollut, ihan normaalia elämää.
[/quote]
MIKSI IHMEESSÄ tätä alapeukutetaan?!
[/quote]
Koska viestistäsi saa sen kuvan, ettei perhettä välttämättä paljon hetkauta vaikka äiti sattuisikin kuolemaan.
[/quote]
Ei se ainakaan meidän perhettämme hetkauttanut, isä oli mitä mainioin kasvattaja. Vai olisiko meidän pitänyt rypeä surussa hamaan hautaan asti ja isän pitänyt nostaa kätensä pystyyn kolmen alle kouluikäisen kanssa?! TOTTAKAI perhe pärjää myös ilman toista huoltajaa.
[/quote]
Ei tarvi rypeä surussa loppuikää, mutta mun korviin se ettei äidin ja puolison menettäminen ole paljoa hetkauttanut perhettä kuulostaa oudolta. Jopa surun kieltämiseltä.
Mä en ole menettänyt vanhempaa, lasta enkä puolisoa mutta sisaruksen kyllä. Sisarus oli kuollessaan teini-ikäinen ja mä tuolloin nuori aikuinen. Kyllä se meillä hetkautti koko perhettä, kovastikin. Surraan häntä vieläkin vaikka tapahtumasta on jo 10v aikaa ja elämä jatkunut, kuolema hyväksytty.
Mä ymmärrän ettei äidittömänä kasvanut vauva sillä lailla kaipaa ihmistä ketä ei koskaan tuntenut, mutta mun tuntemille ihmisille ketkä menettivät äidin tuollaisina 4-6v ikäisinä se on ollut kova paikka. Siitä huolimatta että heillä on ollut hyvät isät, suvut ja elämä on jatkunut.
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 18:11"]"MINUT TIETENKIN". Haluatteko lapsenne kuolevan?
[/quote]
Jos vastaus on VAUVAN TIETENKIN, tarkoittaako se että mies haluaa vaimon kuolevan vai että vaimo haluaa itse kuolla?
En ymmärrä näitä vastauksia. Itse haluaisin, että vauva pelastetaan minun sijastani. Tietenkin. Mies varmaan suostuisi tähän myös. En nää mitään eroa sillä, onko vauva vastasyntynyt vai 5-vuotias. Oman lapsen pitäisi aina mennä kaiken edelle.