Lue keskustelun säännöt.
Mikä ihme saa ihmisen jäämään ryyppäävän puolison rinnalle?
26.07.2014 |
Olen tässä nyt "jonkin aikaa" seurannut sivusta erästä fb-ryhmäämme, jossa raskaanaolevat naiset jakavat tuntojaan ja kokemuksiaan raskaus ja vauva-arjesta. Enemmän kuin kolme ryhmän jääsenistä (jäseniä n. 50) valittaa harva se viikko miehen alkon käytöstä, kuinka se ottaa päähän ja joudutaan jäkättämään ja katsomaan ryyppäystä sivusta. Ilmeisesti mitään väkivaltaa ei esiinny, mutta selkeästi silti asia hiertää kun siitä lähes joka päivä kirjoitetaan ja valitetaan. Ja silti yhteistä lasta odotetaan. Itse en henk. koht. katsoisi tuollaista päivääkään! Mikä ihme saa ihmisen jäämään tuohon tilanteeseen, kun mies ei tajua, sanomisesta huolimatta, lopettaa jatkuvaa alkoholin käyttöä? Rakkausko? En todellakaan kehtaa tätä asiaa kysyä suoraan näiltä naisilta!
Kommentit (86)
Isäni on alkoholisti. Mutta samalla työssäkäyvä, maailman ihanin isä. Tottakai juominen häiritseekoko perhettämme ja äitini on väsynyt. Aa-kerhosta ja antabuksestakaan ei mitään hyötyä ole ollut. Mutta kuten sanoin, kyseessä maailman paras isä ja äitini rakastaa isääni ylikaiken. Ei kai siinä tilanteessa ole helppo lähteä kun kaikki on yhteisomistuksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo 12 vuotta on joku maaginen aika, kun monilla on juuri se aika minkä kestää, että riittää lopullisesti juomisen katselu. Se on ehkä vähän liian kauan. Ehtii tehdä pari kolme lastakin..
[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 08:20"]
No mikähän ihme se voisi olla? Olisikohan yksinhuoltajuuden henkinen, fyysinen ja taloudellinen taakka? Vaikka mies ryyppää, hän tekee silti raskaimmat työt, kantamiset, siirtelyt ja lisäksi nikkaroinnit ja muut rakennushommat, jotka eivät kiinnosta minua lainkaan, enkä kyllä osaisi enkä jaksaisikaan. Lisäksi hän tuo rahaa kotiin, katsoo lapsen perään, siivoaa silloin tällöin kun töiltään jaksaa ja tekee ruokaa ja pitää hyvänä. Mutta sitten hän juo iltaisin olutta. Minkäs teet. Ei tunnu kivalta, mutta vaihdanko hänet siis yksinhuoltajan raskaaseen arkeen tämän takia? En ihan siltä istumalta.
[/quote]Selittelyä. Kyllä, minä olen mieluummin yh kuin alkoholistin kanssa. Tuon itse rahan kotiin, asun asunnossa, jossa nikkarointia ja rakennustöitä ei tarvitse. Tarvittaessa osaan itse maalata ja puhdistaa putket. Jaksan kantaa kauppakassin ja jos en jaksaisi vetäisin sen kärryllä kotiin. Lapsetkin jaksavat kantaa sitten kun kasvavat tarpeeksi. Lapsia tein koska halusin pitää niistä huolta, vaikka sitten 24/7 jos ei ole muuta vaihtoehtoa. Kun asennoituu asioihin toisin, voi valita oikeasti sen helpomman tavan elää tätä elämää.
Miehestä on naiselle jotain hyötyä, eihän siinä muuta selitystä ole.
Tiedän tällaisen tapauksen. Mies täys juoppo. Nainen kotona lasten kanssa. Eivät ole naimisissa, kaikki omaisuus miehen ja vaikka on välillä junut työpaikkansa, niin saa uuden. Mies on myös kova naistenmies ja viettää välillä pitkiäkin aikoja hoitojensa luona kun kotona hella savuutta (=avo käy kierroksilla).
En todellakaan ymmärrä mikä tuon parin pitää yhdessä. Naisen elintaso ja asumismukavuus romahtaisi jos lähtisi lätkimään, se lienee ainoa syy.
Alkoholismi ei ole sairaus! On loukkaavaa fyysisesti ja psyykkisesti sairaita kohtaan puhua alkoholismista sairautena. Alkoholismi on itseaiheutettu riippuvuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se tosiaan helpottaa lähtemistä, kun ei menetä samalla hienoa kämppää ja autoa ja tarvitse aloittaa tyhjästä. No osituksessa toki saa omiaan pois.
Yksinäisyyden pelko. Se on tullut monta kertaa esille tällekin palstalla huonoissa, jopa väkivaltaisissa suhteissa elävien kohdalla.
Pelätään sitä, että ei enää löydetä ketään muuta. Mutta kertoisiko joku, mitä pahaa on yksin olemisessa, ja itsenäisyydessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 23:16"]
[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 21:26"]
Mieheni on alkoholisti. Ei ole kännissä väkivaltainen tai mitään muutakaan tuon suuntaista, ei käy juuri missän baareissa tmv. JOKA ilta juo ainakin 10 tölkkiä kaljaa ja muutaman terävän paukun.
Se on lasten kanssa, käydään uimarannalla, tekee ruuat, maksaa laskunsa ajallaan. On kaikin puolin muuten hyvä mies mutta juo tosi paljon. Minua se juominen ei ihan jumalattomasti haittaa, tokihan se olisi kiva että ei joka ilta kaivaisi sitä tölkkiä kaapista mutta mä en oikeastaan valita. Ei petä ja on muuten tosi kunnollinen. Nyt on ollut todella pitkällä sairauslomalla (ei liity millään tavalla alkoholiin tämä sairausloma) mutta töissä kävi säännöllisesti, ei ollut koskaan juomisen takia pois.
[/quote]
perustelut alapeukutuksille, kiitos
[/quote]
Perustelu: oman kokemuksen perusteella voin kertoa, että muutamassa vuodessa tuollainen juominen alkaa vaikuttaa terveyteen, ja varsinkin päätä pehmittää kovasti. Toiseksi humalainen voi olla suorastaan vaarallinen lasten kanssa, kun ei järki toimi.
[quote author="Vierailija" time="27.07.2014 klo 17:33"]
[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 22:46"]
[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 09:15"]
[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 08:20"]
No mikähän ihme se voisi olla? Olisikohan yksinhuoltajuuden henkinen, fyysinen ja taloudellinen taakka? Vaikka mies ryyppää, hän tekee silti raskaimmat työt, kantamiset, siirtelyt ja lisäksi nikkaroinnit ja muut rakennushommat, jotka eivät kiinnosta minua lainkaan, enkä kyllä osaisi enkä jaksaisikaan. Lisäksi hän tuo rahaa kotiin, katsoo lapsen perään, siivoaa silloin tällöin kun töiltään jaksaa ja tekee ruokaa ja pitää hyvänä. Mutta sitten hän juo iltaisin olutta. Minkäs teet. Ei tunnu kivalta, mutta vaihdanko hänet siis yksinhuoltajan raskaaseen arkeen tämän takia? En ihan siltä istumalta.
[/quote] onhan mieskin vastuussa vaikka eroaisitte, on olemassa viikko ja viikko systeemeja. Itse en ala kaljajuoppoja katselemaan.
[/quote]
Kuules valopää jätänkö lapset viikoksi ryyppäävälle miehelle? No en!
[/quote]
mutta pidät niitä läsnä jatkuvasti kuitenkin sitä katsomassa? Mom of the year. Sinä haluut mieheltä elintasoa ja läheisyyttä, etkä pätkän vertaa piittaa lapsistasi!
[/quote]
Mitähän sä mun elämästä tiedät? Mä pystyn kyllä elättämään lapseni ja itseni. En aio sulta kysyä milloin lähden lasteni kanssa. Sinäkö henkilökohtaisesti takaat että erotessa mun lasten ei tarvitse mennä koskaan isälleen katsomaan juomista ja jos/kun joutuvat menemään he ovat siellä turvassa? Et vai? No kiitti kommentistasi mutta pidä ne vaan omana tietonas. Mun ei tarvi todistaa sulle eikä kenellekään muullekaan av-mammalle yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa-a, sitä mietin itsekin... Järkytyin juuri pahan kerran, kun aloin tutkia tiliotteita. Alkoon on pistetty rahaa toukokuussa 217€, kesäkuussa 248€ ja nyt heinäkuussa 21. päivään mennessä 144€. Ja tässähän näkyy vain korttiostokset. Sitten mies paasaa mulle, kun sanon, ettei ole varaa johonkin.
Jos joku ihmettelee, enkö ole huomannut kaikkia pulloja, niin en, koska osa on "piilotettu" ulkorakennukseen.
Oma mieheni juo joka ilta. Luvannut lopettaa. Ei lopeta. Eikä kykene mitään järjestämään eron edessä. Ei asuntoa eikä mitään. Meillä on yhteinen talo ja asuntolaina sekä pieni lapsi. Luovutin alkuvuodesta ja löysin rinnalleni toisen miehen. Kyllä, petän nyt miestäni. Hän on pettänyt minua juomalla jo useamman vuoden. Uusi rakkaus auttaa jaksamaan!
Mies lähtee täältä. Eropaperit jätin ja miehelle asuntohakemukset täytin. Olen varmaan täysi paska mielestänne. No minä ainakin lähden tästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 14:25"]
Oma mieheni juo joka ilta. Luvannut lopettaa. Ei lopeta. Eikä kykene mitään järjestämään eron edessä. Ei asuntoa eikä mitään. Meillä on yhteinen talo ja asuntolaina sekä pieni lapsi. Luovutin alkuvuodesta ja löysin rinnalleni toisen miehen. Kyllä, petän nyt miestäni. Hän on pettänyt minua juomalla jo useamman vuoden. Uusi rakkaus auttaa jaksamaan!
Mies lähtee täältä. Eropaperit jätin ja miehelle asuntohakemukset täytin. Olen varmaan täysi paska mielestänne. No minä ainakin lähden tästä.
[/quote]
Lunastatko miehesi ulos talosta vai miten käytännön asiat hoituvat?
[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 14:37"][quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 14:25"]
Oma mieheni juo joka ilta. Luvannut lopettaa. Ei lopeta. Eikä kykene mitään järjestämään eron edessä. Ei asuntoa eikä mitään. Meillä on yhteinen talo ja asuntolaina sekä pieni lapsi. Luovutin alkuvuodesta ja löysin rinnalleni toisen miehen. Kyllä, petän nyt miestäni. Hän on pettänyt minua juomalla jo useamman vuoden. Uusi rakkaus auttaa jaksamaan!
Mies lähtee täältä. Eropaperit jätin ja miehelle asuntohakemukset täytin. Olen varmaan täysi paska mielestänne. No minä ainakin lähden tästä.
[/quote]
Lunastatko miehesi ulos talosta vai miten käytännön asiat hoituvat?
[/quote]
Ulos lunastan uuden miehen kanssa :)
helvetin itsekkäitä on naiset joilla lapsia ja juoppo mies, ja sanoo 'yksinhuoltaja arki hirvittää'! itse en sitä elämää lapsena olisi halunnut elää, mutta pakko oli. niinpä nyt viellä aikuisena olen katkera äidilleni, miksi ei edes lapsen vuoksi jättänyt juoppoa isääni. lapsuus alkoholisti perheessä vaikuttanut koko tähänastisen elämääni. anteeksi julmat sanani! mutta tämä totuus.
Minä avioeron jälkeen hyvin pian ripustauduin taiteilijarenttuun joka oli jo suhteen alussa hyvin alkoholisoitunut. Yhteisiä lapsia meillä ei ollut eikä tullut. 3 vuotta jaksoin uskoa, että hän saisi kohtuullistettua käyttöään, mutta toisinhan siinä kävi. Hoivavietti ja lehisriippuvuushan siinä minulla oli taustalla. nyt erosta on vuosi ja olen saanut elämäni takaisin ja itsekunnioitukseni. Suhteeseen liittyi myös lukuisia pettämisiä, eikä hän kyllä koskaan tuonut rahaa kotiin tai muutenkaan osallistunut arjen pyörittämiseen. En silti koe että vuodet meni hukalle, niiden vuosien tarkoituksen varmasti ymmärrän sitten jonain kauniina päivänä. Sen verran vielä, että koska ihminen on nyt jo lähes sillan alla ja jo yli 50v. niin pelkään säännöllisesti milloin "se" puhelu tulee. Tiedän että tunnen silloin vaikeita tunteita ja ehkäpää syyllisyyttäkin, vaikka tiedän ettei siihen olisi syytä. Itse en koskaan ole kyllä valittanut parisuhteistani ulkopuolisille, eikä kukaan muukaan ystäväni niin tee. Se on väärin kaikkia osapuolia kohtaan.
[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 14:15"]
Jaa-a, sitä mietin itsekin... Järkytyin juuri pahan kerran, kun aloin tutkia tiliotteita. Alkoon on pistetty rahaa toukokuussa 217€, kesäkuussa 248€ ja nyt heinäkuussa 21. päivään mennessä 144€. Ja tässähän näkyy vain korttiostokset. Sitten mies paasaa mulle, kun sanon, ettei ole varaa johonkin.
Jos joku ihmettelee, enkö ole huomannut kaikkia pulloja, niin en, koska osa on "piilotettu" ulkorakennukseen.
[/quote]
Miksi tätä on yläpeukutettu? Nuohan ovat hirveitä summia laittaa kurkusta alas!
[quote author="Vierailija" time="26.07.2014 klo 14:47"]
helvetin itsekkäitä on naiset joilla lapsia ja juoppo mies, ja sanoo 'yksinhuoltaja arki hirvittää'! itse en sitä elämää lapsena olisi halunnut elää, mutta pakko oli. niinpä nyt viellä aikuisena olen katkera äidilleni, miksi ei edes lapsen vuoksi jättänyt juoppoa isääni. lapsuus alkoholisti perheessä vaikuttanut koko tähänastisen elämääni. anteeksi julmat sanani! mutta tämä totuus.
[/quote]
Ei meillä lapset halua, että erotaan. Siksi sinnittelen. Väkivaltaa ei ole eikä mitään riehumista.
Rakkaus ja halu pitää perhe yhtenäisenä sai minut pysymään siinä 12 vuotta. Ja se, että selvinpäin ollessaan mies nyt vaan on (edelleen) aivan ihana ihminen ja hyvä isä. Rakastaa tunteen taslla täysin vilpittömästi, mutta heikouttaan ei rakkautta pysty käytäntöön siirtämään. Siinä minun syyni.