HS juttu liian suuresta asuntolainasta
https://www.hs.fi/koti/art-2000008060203.html
En ymmärrä mikä tässä on ongelma. ON AINA PAREMPI MAKSAA OMAA. Se on kunnon järkevän kansalaisen merkki. Varsinkin Helsingissä omistusasuminen on sama, kuin laittaisi rahaa korkosijoituksiin!
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Miten tälle ihmiselle myönnettiin niin iso laina?
Tuttu pankkivirkailija. Tämmöinen on todella yleistä varsinkin pienemmillä paikkakunnilla, kuten aiemminkin mainittiin. Ystäväni sai yksiöön lainan 18-vuotiaana, ilman mitään säästöjä ja työkokemusta, kun tämän isä kävi juttelemassa pankinjohtajalle, joka oli tämän metsästyskaveri... Tietty vakuudeksi laitettiin vanhempien okt. Kyllä, olen kateellinen kun itsellä ja perheellä ei ole tuollaisia suhteita pamppuihin ja muutenkaan varallisuutta, joten tässä sitä kituutetaan vuokralla 30-vuotiaana ja varmaan loppuikä.
Tonni asumiseen, 600 euroa äidin ja lasten elämiseen. Hmm.
En ymmärrä.
Tasaerälyhennys on keksitty. Jos korot nousee niin ainoastaan laina-aika kasvaa ja saman verran jää elämiseen rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää osata puhua pankkivirkailijat puolelleen, kuten jutussa kävi ilmi. Hyvä on jos on esim. pikkukunnan osuuspankin asiakas ja tuntee henkilökunnan. Näin eräs periaatteessa maksukyvytön ystävänikin sai asuntolainan. Olen iloinen hänen puolestaan, nyt hän voi lyhentää muita velkojaan kun rahaa jää käteen satoja euroja enemmän kuussa ja samalla kartuttaa omaisuutta. -ap
Kunnes tulee pakolliset aloyhtiöremontit. Siinä on sitten sormi suussa kun ei takataskusta löydykkään rahaa niihin.
Nuo on niin pieniä juttuja ja ne nostavat asunnon arvoa potenssiin tuhat. Vuokralaisena maksan nuo remontit korkojen kera + laardin voitot. Kyllä vituttaa.
Eivät todellakaan ole pieniä juttuja, useiden kymmenien tuhansien rempat. Kyllä se remppalaina siinä yhtiövastikkeen kanssa yhdessä jo tuntuu.
Riippuu ihan mitä tehdään, minkälaisessa talossa tehdään ja missä tehdään. Pääkaupunkiseudulla rivariin putkiremontti pintavetoina kustansi per asunto about 5000€ ja se on kallein remontti.
Höpöhöpö. Kerropa mikä vuosi ja mikä firma teki? Halvalla sai aikoinaan, 10 vuotta sitten putkiremontin jonka NELIÖhinta oli 7000e.
Ihan täyttä soopaa väittää, että edes sukitusta saisi tuolla hinnalla.
Perinteinen putkiremppa tuottaa helposti 50000 lisää velkaa asuntoon, julkkari saman verran, puhumattakaan muista mitä täytyy tehdä kuten katto, salaojat, piha uusimiset, kunnostukset sisätilat ja jätekatos jne.Toki vielä isompi pommi on ostaa kämppä, jonka taloyhtiössä ei ole tehty mitään vuosien saatossa ja osaan ei edes saa lainaa, koska taloyhtiöllä ei ole maksukykyä.
Joko rempat on tehty ja velkaa on tai tulossa.
Uusissa taloissa ihmiset ei osaa laskea todellista vastiketta, tontin lunastushintaa, autopaikkaa jne mukaan. Sitten on ihme kun lyhennysvapaat loppuu ja totuus käy ilmi.Mietippä nyt hetki ennen kuin leikit asiantuntijaa asiassa mistä et mitään ymmärrä. Tekstissä oli kaksi avainsanaa: Rivitalo ja pintaveto. Mitään sukituksia ei kannata edes harkita.
Seuraavalla kerralla muuten asunnon sisällä tehtävä putkistojen vaihto maksaa varmaankin sen 500€ tai mikä sen nykyarvo onkaan 30 vuoden kuluttua..
No tämä ei vissiin sitten ole kunnon putkiremppa jos vaan käyttövesiputket on uusittu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa yksinkertainen muistisääntö: vuokraaminen on aina businesta. Aina. Se joka asunnon vuokraa, oli yksityinen tai jokin instanssi, tekee sillä aina voittoa. Näinpä vuokra ei ikinä voi olla halvempaa kuin oman maksaminen. Hyvin helpoo muistaa.
Ei pidä paikkansa.
Omistaja saattaa lyhyellä aikavälillä jopa maksaa omasta pussistaan lainan lyhennyksiä ja korkoja ja korjauslaskuja enemmän kuin mitä saa vuokraa, eli jos vuokralainen olisi ostanut sen asunnon, maksaisi hän siitä samalla lailla enemmän kuin nyt vuokraa. MUTTA omistamisen idea varallisuuden kartuttamisessa on se, että joskus se asunto on kokonaan vain omaisuutta ja tuolloin siinä on joko hyvä myyntiarvo tai hyvä vuokratuotto.Toisaalta myös ihme sellaiset asiat kuin lainan marginaali eri pankeilla ja eri ihmisillä vaikuttaa siihen, olisiko vuokralaisen 'halvempaa' asua jos olisi itse tehnyt asunnosta kaupat.
Ja toisaalta, Suomessa on tuhansia asuntoja, joita vuokrataan "hinnalla millä hyvänsä" koska niill ei ole mitään myyntiarvoa, eli omistaja yrittää saada pidettyä tappiot mahdollisimman pieninä.
Niin, siksi niitä lainan lyhennyksiä ei voikaan laskea kuluksi, ainoastaan siihen liittyvät korot ja marginaali. Näin loogisesti laskettuna omistusasunnon kustannukset taatusti jää vuokraa pienemmäksi.
Vuokra-asunto maksoi 1200e/kk. Nyt omakotitalon lainan lyhennys 830e/kk muut kulut (jäte, vesi, sähkö, kiinteistövero) yhteensä niin, että kokonaiskustannus noin 1100e/kk. Talo on just rakennettu joten remonttejä ei tulossa pitkään aikaan. Halvempaa tämä asuminen näin on.
Minkä ikäiset lukiolaiset hänellä on? 17-vuotiaaksi saa myös lapsilisää, sen jälkeen opintorahaa ja oppimateriaalilisää sekä opintolainan. 18-vuotiaaksi elatustukea. Mainittiinko näitä palkasta jäävän 600 euron lisäksi?
Olisin joutunut myymään omani hinnalla millä hyvänsä niin moneen kertaan työttömyyden tai pitkään jatkuneiden terveysongelmien takia että ei olisi todellakaan ollut parempi maksaa omaa.
Vierailija kirjoitti:
Vain tyhmä asuu vuokralla, se ei kannata ikinä! Vuokralaiset perustelevat asumistaan mm. epävarmoilla työkuvioilla ja mahdollisella muuttotarpeella, se ei ole mikään este asunnon ostolle. Usein edes määräaikainen työ ei haittaa pankkeja, jos on työllistävä ala. Päin vastoin, on hyvä omistaa useampi kämppä josta saa vuokratuloja ja jälkipolville hulppean pesämunan.
Minäkään en tajunnut tätä ajoissa, en saa asuntolainaani maksettua ennen eläkeikää. Taloyhtiöremontit eivät oikeastaan ole olleet ongelma. No onneksi ei ole lapsia eikä tule. Hieman kateellisena seuraan ystäviäni jotka ostavat tarhaikäisilleen sijoitusasuntoja. Ovat aloittaneet pesämunan keräämisen jo lukion jälkeen ostamalla yksiön opiskelupaikkakunnalta.
Muuttotarpeet ja epävarmat työkuviot eivät välttämättä olekaan este, mutta kyllä ne sitä ostohalukkuutta vähentää ja paljon. Ei ole halua sitoutua asuntoon, joka ei ehkä sitten vastaakaan tarpeita muutaman vuoden kuluttua, mm sijaintinsa vuoksi. Ei kaikki edes halua ostaa omaa asuntoa vaikka pystyisikin. Halutaan olla vapaita asumisen suhteen. Miten se voi olla muka niin vaikeeta tajuta? Asunnon osto on aina sitoutumista.
Ja sä perustelet asunnon ostamista sillä, että jää sitten jälkipolville pesämunaa... Just joo. Ei kenelläkään ole mitään velvollisuutta jättää jälkipolville asuntoja perittäväksi, tai useimmilla edes mitään tarvetta sellaiseen.
Ja mihin tai kenelle sä itse sitten niitä asuntoja ja säästöjä tarviit niin ylen määrin, kun ei kerta sitä jäkipolveakaan ole eikä tule? Täysin turhaa omaisuuden haalimista siis.
Älyttömintä mitä olen hetkeen kuullut on se että vuokra-asuntojen tarve vähenee kun ihmiset alkavat periä. Minulla ja sisaruksellani ei ole mitään mahdollisuutta ottaa perintöä vastaan koska ei ole tuloja joilla maksaa omakotitalon kuluja ja talon myyminenkään ei välttämättä tapahdu sormia napsauttamalla.
Ei velvollisuutta jättää mutta järkevä jättää lapsilleen tai lastenlapsilleen velattomia asuntoja mieluummin kuin vuokrakuitteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain tyhmä asuu vuokralla, se ei kannata ikinä! Vuokralaiset perustelevat asumistaan mm. epävarmoilla työkuvioilla ja mahdollisella muuttotarpeella, se ei ole mikään este asunnon ostolle. Usein edes määräaikainen työ ei haittaa pankkeja, jos on työllistävä ala. Päin vastoin, on hyvä omistaa useampi kämppä josta saa vuokratuloja ja jälkipolville hulppean pesämunan.
Minäkään en tajunnut tätä ajoissa, en saa asuntolainaani maksettua ennen eläkeikää. Taloyhtiöremontit eivät oikeastaan ole olleet ongelma. No onneksi ei ole lapsia eikä tule. Hieman kateellisena seuraan ystäviäni jotka ostavat tarhaikäisilleen sijoitusasuntoja. Ovat aloittaneet pesämunan keräämisen jo lukion jälkeen ostamalla yksiön opiskelupaikkakunnalta.
Muuttotarpeet ja epävarmat työkuviot eivät välttämättä olekaan este, mutta kyllä ne sitä ostohalukkuutta vähentää ja paljon. Ei ole halua sitoutua asuntoon, joka ei ehkä sitten vastaakaan tarpeita muutaman vuoden kuluttua, mm sijaintinsa vuoksi. Ei kaikki edes halua ostaa omaa asuntoa vaikka pystyisikin. Halutaan olla vapaita asumisen suhteen. Miten se voi olla muka niin vaikeeta tajuta? Asunnon osto on aina sitoutumista.
Ja sä perustelet asunnon ostamista sillä, että jää sitten jälkipolville pesämunaa... Just joo. Ei kenelläkään ole mitään velvollisuutta jättää jälkipolville asuntoja perittäväksi, tai useimmilla edes mitään tarvetta sellaiseen.
Ja mihin tai kenelle sä itse sitten niitä asuntoja ja säästöjä tarviit niin ylen määrin, kun ei kerta sitä jäkipolveakaan ole eikä tule? Täysin turhaa omaisuuden haalimista siis.
Ostat asunnot ja sitten kun olet siinä kiinni ja jäät työttömäksi alkaa huuto miksi et muuta työn perässä. Ei kelpaa että asuu vuokralla jotta voi nostaa kytkintä milloin vain mutta sitten kun asut omassa ja olet siinä kiinni ei kelpaa kun et heti nostakaan kytkintä työn perässä kun työt loppuu.
Missä lasten isä? Takaisin Afrikassa?
Täällä palstalla on puhuttu, että tulevaisuudessa ei haluta, että ihmiset omistavat yhtään mitään. Tietenkin punavihreä Hesari kirjoittaa jutun omistamisen varjopuolista… tästä se alkaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei velvollisuutta jättää mutta järkevä jättää lapsilleen tai lastenlapsilleen velattomia asuntoja mieluummin kuin vuokrakuitteja.
Ja nämähän luonnollisesti ovat ne ainoat vaihtoehdot...
Vierailija kirjoitti:
Maksan mieluummin vuokraa kuin hommaan asuntolainan ja maksan sitä pois loppuelämäni ajan. Sellainen asia kuin asunnon arvo on minulle merkityksetön muussa mielessä kuin siinä, että on arvokas asia että on koti. Kodin ei tarvitse olla oma.
Jossainhan sinun on asuttava elämäsi loppuun asti kuitenkin? Miksi maksaa toisten lainoja? Jos asunto on vuokralla olet aina sen 6kk irtisanomisen armoilla, naapuri on levittänyt olohuoneensa rappukäytävään, alakerran romaniperheellä on suku kylässä 24h ja autonsa parkkeerattu rapun kynnykselle. Merkityksetöntähän se on.
Olipa kerran Hannu ja Kerttu. Hannu otti lainaa 350 000e ja osti talon, ja hän lyhensi lainaa talosta 1500 e kuukaudessa. Hänen lainansa talosta lyheni siis 18 000e vuodessa.
Kertun mielestä laina oli riski ja muutenkin hänestä oli kummallinen ajatus joutua lainahelvettiin. Niinpä Kerttu päätti muuttaa vuokralle. Hänen vuokransa oli 1500 e kuukaudessa. Hän siis maksoi vuokranantajalle 18 000e vuodessa.
Hannu tietysti joutui maksamaan vastiketta 350e/kk, joten hänellä kului siihen 4200 e vuodessa.
Viiden vuoden päästä Hannu ja Kerttu päättivät muuttaa yhteen ja ostaa uuden oman kodin. Hannu möi oman kotinsa 350 000 e (leikitään näin, oikeasti myös asunnon hinta olisi noussut, koska kukaan ei ostaisi asuntoa enää muuttotappiokunnista...). Viidessä vuodessa hän oli lyhentänyt lainaansa 5x18000 = 90 000e. Vastikkeisiin oli mennyt rahaa samassa ajassa 21 000e. Viiden vuoden asumisen jälkeen Hannulle jäi käteen säästöjä siis 69 000.
Kertulta oli mennyt viiden vuoden aikana asumiseen 90 000e. Hän oli nyt köyhä ja Hannulla oli varakkuutta. Hannu päätti ettei hän ala kustantamaan toisten elämää ja etsi hyvin toimeentulevan kauniin uuden kumppanin.
Vierailija kirjoitti:
Tuo ihmetytti että miten jutun mukaan päälle 100k asuntolaina on valtava... Sillä ei saa esim. Oulusta edes hikistä, homeista pikkukaksiota.
100 k€ asuntolaina voi olla iso, jos sen on ottanut tarpeettoman lyhyellä takaisinmaksuajalla. Se mikä merkitsee on se kuukausittainen maksuerän suuruus. Monet sopivat turhaan liian tiukan aikataulun lainan maksulle "riskejä" välttääkseen. Käytännössä niin toimimalla kuitenkin aiheuttaa enemmän riskejä itselleen. Jos riskejä haluaa välttää niin tässä korkotilanteessa lainan kuukausierän kannattaa olla sellainen että pystyt toisen samankokoisen erän maksamaan itsellesi sijoituksiin ja sen jälkeen laskuihin ja elämiseen jää vielä siedettävä summa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maksan mieluummin vuokraa kuin hommaan asuntolainan ja maksan sitä pois loppuelämäni ajan. Sellainen asia kuin asunnon arvo on minulle merkityksetön muussa mielessä kuin siinä, että on arvokas asia että on koti. Kodin ei tarvitse olla oma.
Vuokralla asuminen voi ehkä kannattaa, jos on hyvä palkka ja varaa laittaa muihin sijoituksiin. Suurimmalla osalla meistä ei ole rahaa kuin välttämättömiin menoihin ja asuntolainaan. -ap
Miten suurin osa sitten saa alun perinkään asuntolainaa, kun se vaatii alkupääomaa, jota ei ole, kun kaikki on mennyt vuokraan ja välttämättömiin menoihin?
Miksi joillekin on niin tärkeää, että kaikkien pitäisi tajuta ostaa oma asunto?