Kihlaus ilman aietta mennä naimisiin
Kuinka moni teistä tuntee sellaisia pariskuntia, jotka ovat menneet kihloihin lyhyen tuntemisen, kuten kuukauden tuntemisen jälkeen? Entä kuinka moni teistä tuntee sellaisia pariskuntia, jotka ovat olleet kihloissa useita vuosia, tyyliin 5-10 vuotta ilman että he ovat sopineet vihkimispäivää?
En ole mielestäni vanhanaikainen tai konservatiivinen henkilö, mutta olen vain ymmärtänyt asian niin, että kihlautuminen tarkoittaa sitä, että silloin luvataan/päätetään mennä naimisiin. Ja minun mielestäni lyhyen tuttavuuden jälkeen ei ole järkevää luvata sellaista. Tai mikäs kihlautuminen se on, että mennään kihloihin, mutta ei edes oteta puheeksi vihkimisajankohtaa? Luulisi, että parin - kolmen vuoden sisällä tulisi sellainen hetki, että ehtisi mennä naimisiin, vaikka haluaisikin suunnitella megahäät oikein viimeisen päälle.
Olen kuullut, että joillain on sellainen tapa, että he kihlautuvat heti seurustelun alkaessa. Mä luulen, että tällaisilla henkilöillä on sellainen luonne, että he haluavat kontrolloida kumppaniaan ja ovat luonteeltaan tosi impulsiivisia ja mustasukkaisia.
Olen myös huomannut, että jotkut naiset ajattelevat, että parisuhteen pitäisi aina jotenkin syventyä ja mennä tietyn kaavan mukaan, että ensin seurustellaan, sitten muutetaan avoliittoon ja sitten mennään kihloihin jne. Kun taasen miehet ehkä useammin haluaisivat seurustella ihan vaan rennosti ilman paineita., että suhteen pitäisi jotenkin ”edetä”.
Ja osa naisista on sellaisia, että he ovat luonteeltaan niin epävarmoja ja heillä on niin huono itsetunto, että he kaipaavat miesystävältä varmistusta siitä, että mies on tosissaan parisuhteessa, siksi he haluavat kihlautua , kun heidän mielestään muuten he eivät voi luottaa mieheen.
Kommentit (3836)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on mielenkiintoinen kina. Olen niin vanha (ja aina ollut sinkkukin), että minulle kihlautuminen tarkoittaa yksinomaan sopimusta ennemmin tai myöhemmin solmittavasta avioliitosta.
Kysymys niille, joiden mielestä kihlautuminen ei ole avioliittolupaus: mikä se sitten on? Voiko ilman sormusta mennä kihloihin? Ja jos voi, mitä kihlautuminen siinä tapauksessa tarkoittaa?
Me ollaan menty kihloihin ilman sormusta. Kyllä se on suhteen syvenemisen aste.
En ymmärrä. Teillä ei ole sormuksia ettekä ole aikeissa mennä naimisiin, mutta kihloissa katsotte olevanne? Miksi käytätte juuri sanaa "kihlat"?
Yritän siis ymmärtää, enkä vinoile. Minun kokemusmaailmassanne te olette sopineet avioliitosta ilman sopimuksen symboleita tai aietta solmia avioliittoa. Kun vähennetään yhtälöstä sopimus avioliitosta ja sen symbolit, mitä jää jäljelle?
Suhteen syveneminen.
Tosi vakaa suhde, jos se täytyy ”kihloilla” syventää. Kihloissa te olette vasta jos aiotte naimisiin.
Luojan kiitos sitä ei av-mamma päätä. Syventynyt suhdekin on kestänyt jo puol vuosisataa. Siinä sitä sulle.
Sama se mulle on. Kunhan totesin, että on täyttä sontaa väittää, että mukakihlat syventää suhdetta. Lupaus ettei muita nus*ita toimii samoin.
Se on aina yhtä ihanaa kun joku random tietää miten muiden suhteet menee.
Sun suhde ei kiinnosta mua pätkääkään. En tiedä enkä halua tietää. Totesin vain, että melko erikoista on, jis tarvitsee sanan kihlat suhteensa päälle leimaksi vaikka ei edes ole kihloissa.
Ohis, mutta et todennut noin. :D Ylimielisenä nuijana luulit tietäväsi mikä muiden suhteita syventää ja mikä ei.
Kukahan on ylimielinen? Sanoin: ”on täyttä sontaa väittää, että mukakihlat syventää suhdetta” Johon sä totesit: ”… joku random tietää miten muiden suhteet menee”. Sit kerroin miksi mukakihlat ei syvennä suhdetta.
Näytä mulle missä kohtaa mä väitin tietäväni mikä kenenkin (sun) suhdetta syventää. Jos sun suhde tarvitsee leiman syventyäkseen, niin sit tarvii, ei kiinnosta. Edelleen se on sontaa/turhaa ja tyhmää (mun mielestä ja yleisellä tasolla).
En sanonut. Kirjoitin tuon yhden kommentin ohiksena, jos osaat lukea.
Ja sinähän väitit tietäväsi mikä muiden suhteita syventää, kun sanoit että on täyttä sontaa että "mukakihlat" sitä syventäisivät. Sinähän et tiedä mitään muiden suhteista, vain omastasi (jos sellaisessa olet). Se on ylimielisyyttä.
Yleinen taso on sinun päässäsi, sinun ajatuksesi. Ei faktaa muiden suhteista ja niiden syvenemisistä.
😅 Sä et ole nyt keskustelemassa terapeuttisi kanssa. Keskustelupalstalla puhutaan ilmiöistä yleisesti ja sanotaan oma mielipide. Sinä vedit tämän omaan (ja muiden kaltaistesi) suhteista puhumiseksi.
Minä en ole kihloissa enkä menossa naimisiin. En tiedä mistä keksit tätä huttuasi.
Mutta kyllä, vaikka nyt oletkin jo eri mieltä, aiemmin luulit tietäväsi jotain muiden suhteista. Siis sellaisten jotka ovat kihloissa mutta eivät aikeissa mennä naimisiin. Sun kommentti on edelleen ihan näkyvissä, kannattaa lukea se jos unohtui mitä sanoit.
Hän ei sanonut muiden suhteista mitään. Hän vastasi kommenttiin ”suhteen syveneminen”.
Jos hän olisi vastannut kommenttiin ”meillä se suhde syveni”, mä ymmärtäisin sun närkästyksen. Toki hän olisi voinut lukea aiemmat kommentit ja siitä tehdä johtopäätöksen, että nyt siirryttiin puhumaan tästä yhdestä suhteesta, mutta en minäkään lue ylipitkää lainattua ketjua.
Mikäli keskustelupalsta menee tunteisiin, kannattaa pitää taukoa.
Mistä yhdestä suhteesta? Ei "hän" ole puhunut mistään yksittäisestä suhteesta, vaan sanonut että on sontaa väittää kihlauksen syventävän suhdetta. Siis ilman avioliittoaikeita.
Tsemppaa nyt, jooko.
Aivan, hän ei puhunut kenenkään suhteesta. Eli sun ongelma on hänen mielipiteensä? Miksi sä sit räkytät ja väität hänen väittäneen ”tietävän jotain muiden suhteista”? Ole erimieltä ihan rauhassa.
Tsemppaa nyt, jooko?
Hänhän (:D) siis nimenomaan luuli tietävänsä kaikkien muiden suhteista sen, mistä syystä ne eivät syvene.
Uskomatonta jankkaamista lukutaidottoman kanssa. Kuka tahansa saa totta kai olla asiasta mitä mieltä haluaa, mutta kyllä siihen mielipiteeseen saa myös vastata. Ja täytyykin, jos se kirjoitetaan niin että on sontaa väittää jotain (eli kuvitellaan oman ajatuksen olevan muita koskeva fakta).
Nyt en jaksa enää toistaa samaa kun ei mene jakeluun kuitenkaan. Ihan viihdyttävä keskustelu.
Voi sua 😀 Sä ylitulkitset nyt kiihtyneenä toisen kommentin ja olet niin olevinaan. Paremmalla onnella ensi kerralla.
Ja taas. Peilaat omat ajatuksesi muihin ja luulet niiden olevan totta. Jos olet kiihtynyt, käy vaikka happihyppelyllä.
Eikä se ole ylitulkintaa jos kommentti on kirjoitettu selvällä suomen kielellä.
Yhden kerran vielä rautalangasta:
"Mielestäni vaniljajäätelö on pahaa"
Vs.
"On täyttä sontaa väittää, että vaniljajäätelö olisi hyvää".Kaksi täysin eri asiaa tarkoittavaa lausetta. Aina voit oppia uutta onneksi. :)
Tarkoittaa täysin samaa asiaa. Täysin samaa asiaa. Kuten myös: Suhde ei syvene kihlauksella. Vs. On täyttä sontaa väittää, että suhde syvenee kihlauksella. En tiedä mikä sun ongelma edes on.
Ei mulla ole ongelmaa. Ehkä sulla on?
Ensimmäinen tapa kertoo oman mielipiteen, toinen tapa nollaa muiden kokemukset ja mielipiteen samasta asiasta. Pelottavaa jos ne ovat sulle sama asia. Läheisille tsemppiä.
Kukahan se nyt nollaa toisen mielipiteen ja herjaa? Jos toinen ei käytä sellaista kieltä kuin sinä haluat, niin voi voi. Vasta, jos vastaa toiselle kommenttiin ”mun mielestä…” (kuten sinä) kohdistamalla vastauksensa ”puhut sontaa…”, nollaa toisen mielipiteen. Sulla meni täysin överiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin nuorempana kihloissa, vaikka ei oltu sovittu hääpäivää. Asuttiin kyllä yhdessä. Avokki sitten osoittautui vähemmän luotettavaksi, joten erottiin. Nykyisen mieheni kanssa en mennyt lainkaan kihloihin, vaan menimme maistraatissa naimisiin ja kerroimme tapahtuneesta muille vasta jälkikäteen, koska ei haluttu mitään hössötystä asian ympäriltä.
Ei se nyt ihan noin ole. Ette te ole voineet sopia avioliiton solmimisesta vasta maistraatissa, sillä onhan teidän pitänyt teettää avioliiton esteiden tutkinta vähintään viikkoa ennen vihkimistä. Vai teetittekö oikeasti esteiden tutkinnan ilman ajatusta avioliiton solmimisesta ihan vain varmuuden vuoksi siltä varalta, että yhtäkkiä päätätte solmia avioliiton? Ja toistitte tuon operaation neljän kuukauden välein, jotta teillä on voimassa oleva todistus asiasta?
Jos ette tehneet noin, vaan pyysitte esteiden tutkintaa vasta sen jälkeen, kun olitte sopineet keskenänne avioliiton solmimisesta, te olitte kihloissa siitä hetkestä alkaen, kun keskenänne sovitte, että solmitte avioliiton. Avioliittolaki määrittelee: "Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet." Lain mukaan ei ole mahdollista solmia avioliittoa kihlautumatta.
Kyllä, he olivat kihlautuneet mutta eivät olleet menneet kihloihin.
"En ymmärrä. Teillä ei ole sormuksia ettekä ole aikeissa mennä naimisiin, mutta kihloissa katsotte olevanne? Miksi käytätte juuri sanaa "kihlat"?
Yritän siis ymmärtää, enkä vinoile. Minun kokemusmaailmassanne te olette sopineet avioliitosta ilman sopimuksen symboleita tai aietta solmia avioliittoa. Kun vähennetään yhtälöstä sopimus avioliitosta ja sen symbolit, mitä jää jäljelle?"
Minä kirjoitin yllä olevan kysymyksen ja sain vastaukseksi "suhteen syveneminen". Sitten ketjunhaaraa jatkoivat muut. Olen yhä ihan pihalla.
Minkähän vuoksi muuten Suomessa kihlaus on muuttanut merkitystään ja tarkoittaa nyt vain suhteen syvenemistä? Miksi samaa ei ole tapahtunut englanninkielisissä maissa, joissa "engaged to be married" kertoo hitaammallekin, mistä on kysymys?
Vierailija kirjoitti:
"En ymmärrä. Teillä ei ole sormuksia ettekä ole aikeissa mennä naimisiin, mutta kihloissa katsotte olevanne? Miksi käytätte juuri sanaa "kihlat"?
Yritän siis ymmärtää, enkä vinoile. Minun kokemusmaailmassanne te olette sopineet avioliitosta ilman sopimuksen symboleita tai aietta solmia avioliittoa. Kun vähennetään yhtälöstä sopimus avioliitosta ja sen symbolit, mitä jää jäljelle?"
Minä kirjoitin yllä olevan kysymyksen ja sain vastaukseksi "suhteen syveneminen". Sitten ketjunhaaraa jatkoivat muut. Olen yhä ihan pihalla.
Minkähän vuoksi muuten Suomessa kihlaus on muuttanut merkitystään ja tarkoittaa nyt vain suhteen syvenemistä? Miksi samaa ei ole tapahtunut englanninkielisissä maissa, joissa "engaged to be married" kertoo hitaammallekin, mistä on kysymys?
Ehkä Suomessakin pitäisi ottaa "kihlautuneet aviotumiseksi" käytäntöön, mutta eiköhän ne Suomessakin asiat ole muuttuneet, koska ajat muuttuu. Avioliitolla ei ole enää niin isoa merkitystä kuin joskus, jolloin maksettiin jopa vanhanpiian veroa, ellei ollut onnistanut naimamarkkinoilla. Silloin naisen työ oli kotona, miehen työ oli tuoda palkkapussi. Kun naisten tasa-arvoistaminen alkoi, niin voin kuvitella, että vapaus valita oma siviilisäätykin alkoi samoihin aikoihin. Emme tarvitse miehiä enää elatukseen, jotan avioliitto ei ole enää niin elämää suurempi asia. Kuitenkin omissa parisuhteissaan kukin päättää mihin asti liittoaan/parisuhdettaan vie.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin nuorempana kihloissa, vaikka ei oltu sovittu hääpäivää. Asuttiin kyllä yhdessä. Avokki sitten osoittautui vähemmän luotettavaksi, joten erottiin. Nykyisen mieheni kanssa en mennyt lainkaan kihloihin, vaan menimme maistraatissa naimisiin ja kerroimme tapahtuneesta muille vasta jälkikäteen, koska ei haluttu mitään hössötystä asian ympäriltä.
Ei se nyt ihan noin ole. Ette te ole voineet sopia avioliiton solmimisesta vasta maistraatissa, sillä onhan teidän pitänyt teettää avioliiton esteiden tutkinta vähintään viikkoa ennen vihkimistä. Vai teetittekö oikeasti esteiden tutkinnan ilman ajatusta avioliiton solmimisesta ihan vain varmuuden vuoksi siltä varalta, että yhtäkkiä päätätte solmia avioliiton? Ja toistitte tuon operaation neljän kuukauden välein, jotta teillä on voimassa oleva todistus asiasta?
Jos ette tehneet noin, vaan pyysitte esteiden tutkintaa vasta sen jälkeen, kun olitte sopineet keskenänne avioliiton solmimisesta, te olitte kihloissa siitä hetkestä alkaen, kun keskenänne sovitte, että solmitte avioliiton. Avioliittolaki määrittelee: "Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet." Lain mukaan ei ole mahdollista solmia avioliittoa kihlautumatta.
Kyllä, he olivat kihlautuneet mutta eivät olleet menneet kihloihin.
Mikä ero?
Mun mielestä on noloa kun aikuiset jo toisella tai useammalla kierroksella menevät kihloihin. Ja vielä pitävät kihlajaiset. Yleensäkin koko kihlajuttu on joku muinaisjäänne. Meneekö nyt pasmat lopunkin sekaisin jos sanon että naimisiin voi mennä vaikka ei olisi kihloissakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin nuorempana kihloissa, vaikka ei oltu sovittu hääpäivää. Asuttiin kyllä yhdessä. Avokki sitten osoittautui vähemmän luotettavaksi, joten erottiin. Nykyisen mieheni kanssa en mennyt lainkaan kihloihin, vaan menimme maistraatissa naimisiin ja kerroimme tapahtuneesta muille vasta jälkikäteen, koska ei haluttu mitään hössötystä asian ympäriltä.
Ei se nyt ihan noin ole. Ette te ole voineet sopia avioliiton solmimisesta vasta maistraatissa, sillä onhan teidän pitänyt teettää avioliiton esteiden tutkinta vähintään viikkoa ennen vihkimistä. Vai teetittekö oikeasti esteiden tutkinnan ilman ajatusta avioliiton solmimisesta ihan vain varmuuden vuoksi siltä varalta, että yhtäkkiä päätätte solmia avioliiton? Ja toistitte tuon operaation neljän kuukauden välein, jotta teillä on voimassa oleva todistus asiasta?
Jos ette tehneet noin, vaan pyysitte esteiden tutkintaa vasta sen jälkeen, kun olitte sopineet keskenänne avioliiton solmimisesta, te olitte kihloissa siitä hetkestä alkaen, kun keskenänne sovitte, että solmitte avioliiton. Avioliittolaki määrittelee: "Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet." Lain mukaan ei ole mahdollista solmia avioliittoa kihlautumatta.
Kyllä, he olivat kihlautuneet mutta eivät olleet menneet kihloihin.
Mikä ero?
Lakikirjamääritelmäero.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"En ymmärrä. Teillä ei ole sormuksia ettekä ole aikeissa mennä naimisiin, mutta kihloissa katsotte olevanne? Miksi käytätte juuri sanaa "kihlat"?
Yritän siis ymmärtää, enkä vinoile. Minun kokemusmaailmassanne te olette sopineet avioliitosta ilman sopimuksen symboleita tai aietta solmia avioliittoa. Kun vähennetään yhtälöstä sopimus avioliitosta ja sen symbolit, mitä jää jäljelle?"
Minä kirjoitin yllä olevan kysymyksen ja sain vastaukseksi "suhteen syveneminen". Sitten ketjunhaaraa jatkoivat muut. Olen yhä ihan pihalla.
Minkähän vuoksi muuten Suomessa kihlaus on muuttanut merkitystään ja tarkoittaa nyt vain suhteen syvenemistä? Miksi samaa ei ole tapahtunut englanninkielisissä maissa, joissa "engaged to be married" kertoo hitaammallekin, mistä on kysymys?
Ehkä Suomessakin pitäisi ottaa "kihlautuneet aviotumiseksi" käytäntöön, mutta eiköhän ne Suomessakin asiat ole muuttuneet, koska ajat muuttuu. Avioliitolla ei ole enää niin isoa merkitystä kuin joskus, jolloin maksettiin jopa vanhanpiian veroa, ellei ollut onnistanut naimamarkkinoilla. Silloin naisen työ oli kotona, miehen työ oli tuoda palkkapussi. Kun naisten tasa-arvoistaminen alkoi, niin voin kuvitella, että vapaus valita oma siviilisäätykin alkoi samoihin aikoihin. Emme tarvitse miehiä enää elatukseen, jotan avioliitto ei ole enää niin elämää suurempi asia. Kuitenkin omissa parisuhteissaan kukin päättää mihin asti liittoaan/parisuhdettaan vie.
Sinä etenet nyt omituiseen suuntaan. Suomessa ja englannissa kihlautumisen merkitys on vanhastaan lupaus avioliitosta; suomessa kaikki kolme sanaa mahtuvat yhteen sanaan. Se, että avioliiton merkitys on vähentynyt, ei tee olemattomaksi termin "kihlaus" merkitystä. Eikä tee sekään, että teinisormukset ovat laajentuneet täysi-ikäisten käyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin nuorempana kihloissa, vaikka ei oltu sovittu hääpäivää. Asuttiin kyllä yhdessä. Avokki sitten osoittautui vähemmän luotettavaksi, joten erottiin. Nykyisen mieheni kanssa en mennyt lainkaan kihloihin, vaan menimme maistraatissa naimisiin ja kerroimme tapahtuneesta muille vasta jälkikäteen, koska ei haluttu mitään hössötystä asian ympäriltä.
Ei se nyt ihan noin ole. Ette te ole voineet sopia avioliiton solmimisesta vasta maistraatissa, sillä onhan teidän pitänyt teettää avioliiton esteiden tutkinta vähintään viikkoa ennen vihkimistä. Vai teetittekö oikeasti esteiden tutkinnan ilman ajatusta avioliiton solmimisesta ihan vain varmuuden vuoksi siltä varalta, että yhtäkkiä päätätte solmia avioliiton? Ja toistitte tuon operaation neljän kuukauden välein, jotta teillä on voimassa oleva todistus asiasta?
Jos ette tehneet noin, vaan pyysitte esteiden tutkintaa vasta sen jälkeen, kun olitte sopineet keskenänne avioliiton solmimisesta, te olitte kihloissa siitä hetkestä alkaen, kun keskenänne sovitte, että solmitte avioliiton. Avioliittolaki määrittelee: "Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet." Lain mukaan ei ole mahdollista solmia avioliittoa kihlautumatta.
Kyllä, he olivat kihlautuneet mutta eivät olleet menneet kihloihin.
Suomen kielen ammattilaisena kuulisin mielelläni sen, mikä ero näillä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin nuorempana kihloissa, vaikka ei oltu sovittu hääpäivää. Asuttiin kyllä yhdessä. Avokki sitten osoittautui vähemmän luotettavaksi, joten erottiin. Nykyisen mieheni kanssa en mennyt lainkaan kihloihin, vaan menimme maistraatissa naimisiin ja kerroimme tapahtuneesta muille vasta jälkikäteen, koska ei haluttu mitään hössötystä asian ympäriltä.
Ei se nyt ihan noin ole. Ette te ole voineet sopia avioliiton solmimisesta vasta maistraatissa, sillä onhan teidän pitänyt teettää avioliiton esteiden tutkinta vähintään viikkoa ennen vihkimistä. Vai teetittekö oikeasti esteiden tutkinnan ilman ajatusta avioliiton solmimisesta ihan vain varmuuden vuoksi siltä varalta, että yhtäkkiä päätätte solmia avioliiton? Ja toistitte tuon operaation neljän kuukauden välein, jotta teillä on voimassa oleva todistus asiasta?
Jos ette tehneet noin, vaan pyysitte esteiden tutkintaa vasta sen jälkeen, kun olitte sopineet keskenänne avioliiton solmimisesta, te olitte kihloissa siitä hetkestä alkaen, kun keskenänne sovitte, että solmitte avioliiton. Avioliittolaki määrittelee: "Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet." Lain mukaan ei ole mahdollista solmia avioliittoa kihlautumatta.
Kyllä, he olivat kihlautuneet mutta eivät olleet menneet kihloihin.
Suomen kielen ammattilaisena kuulisin mielelläni sen, mikä ero näillä on.
Onko kyse samantyyppisestä erosta kuin virkkeessä "he olivat naineet, mutta eivät olleen menneet naimisiin"? :)
Vierailija kirjoitti:
"En ymmärrä. Teillä ei ole sormuksia ettekä ole aikeissa mennä naimisiin, mutta kihloissa katsotte olevanne? Miksi käytätte juuri sanaa "kihlat"?
Yritän siis ymmärtää, enkä vinoile. Minun kokemusmaailmassanne te olette sopineet avioliitosta ilman sopimuksen symboleita tai aietta solmia avioliittoa. Kun vähennetään yhtälöstä sopimus avioliitosta ja sen symbolit, mitä jää jäljelle?"
Minä kirjoitin yllä olevan kysymyksen ja sain vastaukseksi "suhteen syveneminen". Sitten ketjunhaaraa jatkoivat muut. Olen yhä ihan pihalla.
Minkähän vuoksi muuten Suomessa kihlaus on muuttanut merkitystään ja tarkoittaa nyt vain suhteen syvenemistä? Miksi samaa ei ole tapahtunut englanninkielisissä maissa, joissa "engaged to be married" kertoo hitaammallekin, mistä on kysymys?
Sama täällä. En jaksanut lukea tuota ketjua, joten ehkä siellä oli joku oikeakin selitys, mutta ei ainakaan osunut silmään. Toki mä ymmärrän sen tunnetasolla, jos sormukset syventävät suhdetta ajatuksen tasolla, mutta ei se eroa siitä, että käydään keskustelu, joka vahvistaa tunnetasolla yhteenkuuluvuutta. Kihloja siitä ei saa tekemälläkään.
Ei silloin ole kihloissa jos ei ole aikomustakaan mennä naimisiin. Kihlaus nimenomaan tarkoittaa että on sovittu naimisiin menosta. Sormuksilla ei ole oikeastaan edes tekemistä asian kanssa, ne on pelkät symbolit. Ihan se sopimus että mennään naimisiin tarkoittaa että ollaan kihloissa.
Sama kuin itse keksisin, että olen kyllä naimisissa koska asun pikkusiskoni kanssa samassa talossa. Tai voin kutsua kirjahyllyä patjaksi koska minulle patjan hankkiminen tarkoittaa että hankin jotain puista johon voisin laittaa kirjani. Tai voin sanoa olevani työsuhteessa, vaikka tarkoitan sillä sitä että ripustan joka vuosi joulutähden ikkunaan.
En ymmärrä tätä keskustelua. Kihloissa voi olla vaikka 70 vuotta, ilman että hääpäivää on sovittu. Sen sijaan kihloissa ei voi olla, jos on vakaumuksellisesti päättänyt olla menemättä naimisiin.
Kihlaukselle on määritelmä, se on lupaus avioliitosta. (Tämä tulee laista, eikä ole mielipidekysymys.)
Sen sijaan vasemmassa/oikeassa nimettömässä voi pitää sormusta sitoutumisen merkiksi. Tällöin ei vain olla kihloissa.
Kihlaus tarkoittaa, että silloin on tehty päätös naimisiin menosta. That's it. Ja "kihlaus ilman aietta mennä naimisiin" ei ole olemassakaan, eikä silloin voi väittää olevansa kihloissa. Mikä tässä on epäselvää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin nuorempana kihloissa, vaikka ei oltu sovittu hääpäivää. Asuttiin kyllä yhdessä. Avokki sitten osoittautui vähemmän luotettavaksi, joten erottiin. Nykyisen mieheni kanssa en mennyt lainkaan kihloihin, vaan menimme maistraatissa naimisiin ja kerroimme tapahtuneesta muille vasta jälkikäteen, koska ei haluttu mitään hössötystä asian ympäriltä.
Ei se nyt ihan noin ole. Ette te ole voineet sopia avioliiton solmimisesta vasta maistraatissa, sillä onhan teidän pitänyt teettää avioliiton esteiden tutkinta vähintään viikkoa ennen vihkimistä. Vai teetittekö oikeasti esteiden tutkinnan ilman ajatusta avioliiton solmimisesta ihan vain varmuuden vuoksi siltä varalta, että yhtäkkiä päätätte solmia avioliiton? Ja toistitte tuon operaation neljän kuukauden välein, jotta teillä on voimassa oleva todistus asiasta?
Jos ette tehneet noin, vaan pyysitte esteiden tutkintaa vasta sen jälkeen, kun olitte sopineet keskenänne avioliiton solmimisesta, te olitte kihloissa siitä hetkestä alkaen, kun keskenänne sovitte, että solmitte avioliiton. Avioliittolaki määrittelee: "Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet." Lain mukaan ei ole mahdollista solmia avioliittoa kihlautumatta.
Kyllä, he olivat kihlautuneet mutta eivät olleet menneet kihloihin.
Suomen kielen ammattilaisena kuulisin mielelläni sen, mikä ero näillä on.
Niin, noilla ei ole yhtään mitään eroa. Kihlautua = mennä kihloihin. Ihan yksinkertaista.
Ja kihlautuminen eli kihloihin meno tarkoittaa, että pariskunnasta toinen on ottanut naimisiin menon puheeksi ja toinen on ollut sitä mieltä, että ajatus on hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin nuorempana kihloissa, vaikka ei oltu sovittu hääpäivää. Asuttiin kyllä yhdessä. Avokki sitten osoittautui vähemmän luotettavaksi, joten erottiin. Nykyisen mieheni kanssa en mennyt lainkaan kihloihin, vaan menimme maistraatissa naimisiin ja kerroimme tapahtuneesta muille vasta jälkikäteen, koska ei haluttu mitään hössötystä asian ympäriltä.
Ei se nyt ihan noin ole. Ette te ole voineet sopia avioliiton solmimisesta vasta maistraatissa, sillä onhan teidän pitänyt teettää avioliiton esteiden tutkinta vähintään viikkoa ennen vihkimistä. Vai teetittekö oikeasti esteiden tutkinnan ilman ajatusta avioliiton solmimisesta ihan vain varmuuden vuoksi siltä varalta, että yhtäkkiä päätätte solmia avioliiton? Ja toistitte tuon operaation neljän kuukauden välein, jotta teillä on voimassa oleva todistus asiasta?
Jos ette tehneet noin, vaan pyysitte esteiden tutkintaa vasta sen jälkeen, kun olitte sopineet keskenänne avioliiton solmimisesta, te olitte kihloissa siitä hetkestä alkaen, kun keskenänne sovitte, että solmitte avioliiton. Avioliittolaki määrittelee: "Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet." Lain mukaan ei ole mahdollista solmia avioliittoa kihlautumatta.
Kyllä, he olivat kihlautuneet mutta eivät olleet menneet kihloihin.
Suomen kielen ammattilaisena kuulisin mielelläni sen, mikä ero näillä on.
Niin, noilla ei ole yhtään mitään eroa. Kihlautua = mennä kihloihin. Ihan yksinkertaista.
Ja kihlautuminen eli kihloihin meno tarkoittaa, että pariskunnasta toinen on ottanut naimisiin menon puheeksi ja toinen on ollut sitä mieltä, että ajatus on hyvä.
Mennään kihloihin. Mennään naimisiin eli kihlaudutaan, se ero.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"En ymmärrä. Teillä ei ole sormuksia ettekä ole aikeissa mennä naimisiin, mutta kihloissa katsotte olevanne? Miksi käytätte juuri sanaa "kihlat"?
Yritän siis ymmärtää, enkä vinoile. Minun kokemusmaailmassanne te olette sopineet avioliitosta ilman sopimuksen symboleita tai aietta solmia avioliittoa. Kun vähennetään yhtälöstä sopimus avioliitosta ja sen symbolit, mitä jää jäljelle?"
Minä kirjoitin yllä olevan kysymyksen ja sain vastaukseksi "suhteen syveneminen". Sitten ketjunhaaraa jatkoivat muut. Olen yhä ihan pihalla.
Minkähän vuoksi muuten Suomessa kihlaus on muuttanut merkitystään ja tarkoittaa nyt vain suhteen syvenemistä? Miksi samaa ei ole tapahtunut englanninkielisissä maissa, joissa "engaged to be married" kertoo hitaammallekin, mistä on kysymys?
Ehkä Suomessakin pitäisi ottaa "kihlautuneet aviotumiseksi" käytäntöön, mutta eiköhän ne Suomessakin asiat ole muuttuneet, koska ajat muuttuu. Avioliitolla ei ole enää niin isoa merkitystä kuin joskus, jolloin maksettiin jopa vanhanpiian veroa, ellei ollut onnistanut naimamarkkinoilla. Silloin naisen työ oli kotona, miehen työ oli tuoda palkkapussi. Kun naisten tasa-arvoistaminen alkoi, niin voin kuvitella, että vapaus valita oma siviilisäätykin alkoi samoihin aikoihin. Emme tarvitse miehiä enää elatukseen, jotan avioliitto ei ole enää niin elämää suurempi asia. Kuitenkin omissa parisuhteissaan kukin päättää mihin asti liittoaan/parisuhdettaan vie.
Sinä etenet nyt omituiseen suuntaan. Suomessa ja englannissa kihlautumisen merkitys on vanhastaan lupaus avioliitosta; suomessa kaikki kolme sanaa mahtuvat yhteen sanaan. Se, että avioliiton merkitys on vähentynyt, ei tee olemattomaksi termin "kihlaus" merkitystä. Eikä tee sekään, että teinisormukset ovat laajentuneet täysi-ikäisten käyttöön.
Ei se sitä mitenkään olemattomaksi teekään, vaan laajentuneeksi. Tervetuloa nykyaikaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin nuorempana kihloissa, vaikka ei oltu sovittu hääpäivää. Asuttiin kyllä yhdessä. Avokki sitten osoittautui vähemmän luotettavaksi, joten erottiin. Nykyisen mieheni kanssa en mennyt lainkaan kihloihin, vaan menimme maistraatissa naimisiin ja kerroimme tapahtuneesta muille vasta jälkikäteen, koska ei haluttu mitään hössötystä asian ympäriltä.
Ei se nyt ihan noin ole. Ette te ole voineet sopia avioliiton solmimisesta vasta maistraatissa, sillä onhan teidän pitänyt teettää avioliiton esteiden tutkinta vähintään viikkoa ennen vihkimistä. Vai teetittekö oikeasti esteiden tutkinnan ilman ajatusta avioliiton solmimisesta ihan vain varmuuden vuoksi siltä varalta, että yhtäkkiä päätätte solmia avioliiton? Ja toistitte tuon operaation neljän kuukauden välein, jotta teillä on voimassa oleva todistus asiasta?
Jos ette tehneet noin, vaan pyysitte esteiden tutkintaa vasta sen jälkeen, kun olitte sopineet keskenänne avioliiton solmimisesta, te olitte kihloissa siitä hetkestä alkaen, kun keskenänne sovitte, että solmitte avioliiton. Avioliittolaki määrittelee: "Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet." Lain mukaan ei ole mahdollista solmia avioliittoa kihlautumatta.
Kyllä, he olivat kihlautuneet mutta eivät olleet menneet kihloihin.
Suomen kielen ammattilaisena kuulisin mielelläni sen, mikä ero näillä on.
Niin, noilla ei ole yhtään mitään eroa. Kihlautua = mennä kihloihin. Ihan yksinkertaista.
Ja kihlautuminen eli kihloihin meno tarkoittaa, että pariskunnasta toinen on ottanut naimisiin menon puheeksi ja toinen on ollut sitä mieltä, että ajatus on hyvä.
Mennään kihloihin. Mennään naimisiin eli kihlaudutaan, se ero.
Täh? Mennään kihloihin tarkoittaa myös, että mennään naimisiin. Ei ole mitään eroa.
Niinpä, siksi on hyvä että avion esiaste eli kihlaus.