Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Suomessa on kahdeksan prosenttiyksikköä korkeampi veroaste kuin läntisisissä teollisuusmaissa.
18.07.2021 |
Elina Valtonen verkkouutisissa.
Olisko meidän jo aika päästä tästä vasemmistohallituksesta ja nostaa Suomi ylös verosuosta.
Kommentit (166)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään järkeä verrata koko kansa keskiverto veroastetta vaan pitäisi verrata eri tuloryhmiä
Pienituloiset ovat Suomessa keskivertoa vähemmän verotettuja.
Keskituloiset ovat ehkä raskaimmin verotettuja kaikista länsimaista.
Suurituloiset eivät ole erityisen korkeasti verotettuja, monessa muussa länsimaassa suurituloisilla vielä korkeampi veroaste.
Halla-aho on ottanut esiin tämän keskituloisten muihin maihin verrattuna tosi raskaan verotuksen. Näkeehän sen tuloverokäyrästäkin että 3000-3500 välillä nousee kaikista jyrkimmin. Eli 3500e tienaava maksaa suhteellisesti eniten tuloveroja.
Paljon järkevämpi olisi lieventää keskituloisten verotusta ja tiukentaa perintö, lahja veroja, tehdä pääomatuloverotuksesta lievästi progressiivisen ja ottaa omaisuusvero takaisin. Omaa ahkeruutta (tulovero) ei pidä verottaa enemmän kuin muiden siivellä elämistä (esim perintö, lahja).
Tässä Sveitsin tulot ja vero%
29 200 euroa/v 9,9 %
45 000 euroa/v* 12,7 %
69 200 euroa/v 16,3 %Sveitsisssä ei ole lainkaan esim. julkista terveydenhuoltoa ja vakuutukset ovat kalliita.
Köyhyys on viime vuosien aikana noussut 20%.
Sveitsin terveydenhuoltojärjestelmä sisältää sekä julkisia että yksityisiä terveydenhuollon palveluita. Sveitsin sairausvakuutuslaitos on järjestö, joka tuottaa sairausvakuutuksia pakollisen sairausvakuutusjärjestelmän (KVG) alaisuudessa. Sairausvakuutuskassat ovat tuottoa tavoittelemattomia järjestöjä, joiden tulee hakea hyväksyntä Sveitsin sisäministeriöltä. Halutessaan sairausvakuutuskassat voivat tarjota lisävakuutuksia pakollisen perusvakuutuksen lisäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisiko aika pakottaa töihin "viitsikö mennä töihin, kun saan mukavasti tukia" -viivyttelijät?
Minne töihin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sen nettona mikä Suomessa bruttona. Bonuksena alempi koklnaisveroaste ja ainakin 1.5x ostovoima Suomeen verrattuna".
Näin tokaisi takavuosien kollega kun sai Saksasta tarjouksen josta ei kannattqnut kieltäytyä. Ollut nyt 10 vuotta Baijerissa eikä ihan heti ole tulossa takaisin. Hänen mukaansa "kaikki" on siellä paremmin hanskattu kuin Suomessa, ja ihmettelee kun Suomesta ei ole suoranaista koulutetun väen joukkupakoa saksankieliseen Keski-Eurooppaan.
Tuttua on. Aikoinaan olin vuosia töissä Saksassa ja noinhan se menee. Ei tarvinnut miettiä tojotan ostoa Saksassa :)
Saksassa menee aika nopeasti palkasta yli puolet veroja ja pakollisia vakuutumaksuja, halpaa vai?
Itseläni kokonaisveroaste (eli verot ja veroluonteiset maksut, ml terveydenhuolto) oli 8% alempi kuin Suomessa. Ja ostovoima...noh, selkeästi parempi.
Ja toiseksi, se saksalainen julkisoikeudellisiin vakuutuksiin pohjaituva terveydenhuolto hakkaa mennen tullen suomalaisen terveyskeskusjärjestelmän. Valtio muuten sponssaa köyhillekon vakuutukset...
Joten äläpä tule väittelemään asiasta ilman omaa kokemusta/kuulopuheidwn varassa. Jahka lapset ovat omillaan, takaisin Saksaan, pitäkää konkurssitunkkinne - maksajat vähenöö...
Mutta Saksassa kuin ei monessa muussakaan ole mitään ilmaista kouluruikailua peruskoulussa eikä muuallakaan kuten Suomessa.
Suomessa saavat useimmat toisen asteen opiskelijatkin ilmaisen ruuan.
Ne kustannetaan verovaroista.
Kaikkissa päiväkodeissakaan ei ole ruokailua, joka kuuluisi päivähoitomaksuun.
Joskus kantsis pohtia välistä sitäkin, mitä kaikkea noilla verovaroilla Suomessa kustannetaan.
Toistaiseksi meillä on ollut ilmaiset ilmaiset tietet ja sillatkin käytössä. Näin ei ole kaikissa Euroopan maissa.
Ja onko joka maassa valtioin takaamat opintolainat kaikille? Entäs työttömyyspäivärahat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään järkeä verrata koko kansa keskiverto veroastetta vaan pitäisi verrata eri tuloryhmiä
Pienituloiset ovat Suomessa keskivertoa vähemmän verotettuja.
Keskituloiset ovat ehkä raskaimmin verotettuja kaikista länsimaista.
Suurituloiset eivät ole erityisen korkeasti verotettuja, monessa muussa länsimaassa suurituloisilla vielä korkeampi veroaste.
Halla-aho on ottanut esiin tämän keskituloisten muihin maihin verrattuna tosi raskaan verotuksen. Näkeehän sen tuloverokäyrästäkin että 3000-3500 välillä nousee kaikista jyrkimmin. Eli 3500e tienaava maksaa suhteellisesti eniten tuloveroja.
Paljon järkevämpi olisi lieventää keskituloisten verotusta ja tiukentaa perintö, lahja veroja, tehdä pääomatuloverotuksesta lievästi progressiivisen ja ottaa omaisuusvero takaisin. Omaa ahkeruutta (tulovero) ei pidä verottaa enemmän kuin muiden siivellä elämistä (esim perintö, lahja).
Tässä Sveitsin tulot ja vero%
29 200 euroa/v 9,9 %
45 000 euroa/v* 12,7 %
69 200 euroa/v 16,3 %
Saksassa toisin :
29 200 e/ v 31,7%
45,000 e/v 37,1%
69,200 e/v 41,7%
Vierailija kirjoitti:
Veroasteen pitää olla suhteessa toteutuneisiin investointimääriin ja toteutuneisiin palkkatyöpaikkoihin.
Verottaa pitää, jos investointeja ei suostuta tekemään.
Kuulostaa ristiriitaiselta? Eikö matala verotus olekaan tapa jolla investointeja lisätään. Ei ole, koska maan hallitus ei investoinneista tee päätöksiä vaan ne päätökset tekee elinkeinoelämä ja pääomatoimijat, ja jos elinkeinoelämä on päättänyt, että pidetään investointihanat kiinni vaikka "väkisin", niin tietenkään se veron alentaminen ei auta yhtään mitään.
Ainoa tapa lopulta on elinkeinoelämän PAKOTTAMINEN johonkin suuntaan, ja todellista pakkoa saadaan aikaan vain nostamalla veroja. Verojen alentaminen ei nimittäin realisoidu minkäänlaiseksi pakoksi investoida, ja se on se iso olennainen ongelma joka koko ajatteluun liittyy.
Verojen alentamisen toimimattomuudesta on jo todisteet olemassa, yhteisöveronalennus ei tuottanut lähellekään sitä määrää investointien yms. lisäämistä mitä odoteltiin, ja myös Sipilän hallituksen aikana tehty KiKy päätyi lopulta ainoastaan tulonsiirroksi työväestöltä elinkeinoelämälle, ja elinkeinoelämä ei investoinut ko. rahalla vaan verosuunniteli nekin rahat Suomesta ulos.
Jos maan hallitus haluaa oikeasti PAKOTTAA taloutta johonkin suuntaan, silloin on käytettävä esim. verotuksessa niitä keinoja jotka todella tuottaa niitä pakkoja, ja verojen alentamisen sijasta verojen korottaminen on sellainen keino joka tuottaa sitä pakkoa. Toki verot pitää vielä osata kohdentaa oikein.
Elinkeinoelämään ja ay-liikkeeseen pitäisi kohdistaa aina lisämaksuja ja lisäkustannuksia silloin, jos heidän päätöksiensä seurauksena esim. palkkatyöllisyysastetta ei saada halutulle tasolle. Em. lisämaksujen tuotto tietenkin sitten vaikka tulonsiirtona tekemään palkkatyöpaikkoja työttömille, ja tätä jatkettava niin kauan, kunnes päättäjäryhmät uskoo suosiolla että palkanmaksua on saatava aikaan riittävän monelle.
Sen verran on täydennettävä tuota viimeistä, että ratkaisevaa on se, miten em. mekanismi toteutetaan, koska sehän ei voi olla mitenkään syrjivä. Laillisuuden näkökulmasta sen aikaansaaminen siis varmasti tuottaa haasteita, mutta se on eduskunnan työtä laatia lakeja ja se tarkoittaa myös toimimattomien lakien poistamista.
On aivan ensiarvoisen tärkeää, että jos työmarkkinoille ja investointeihin halutaan saada vauhtia, silloin eduskunnalla ON OLTAVA JONKINLAINEN KIRISTYSRUUVI jota säätämällä saadaan aikaan palkkatyöpaikkojen määrän kasvu ja sen ohessa luonnollisesti investointimäärien kasvu.
Systeemin pitää siis toimia siten, että jos palkkatyöpaikkojen määrät ei ole riittävän korkealla, silloin pitää em. kiristysruuvin käytöllä kyetä vaikuttamaan esim. ay-liikkeen indeksikorotuksiin ja elinkeinoelämän tehostamis/verosuunnittelu toimiin neutraloivasti, tai jopa siten että indeksikorottelusta/verosuunnittelusta tulee lopulta selkeästi negatiivinen lopputulos - eli päättäjät alkaa saamaan takkiin vääränsuuntaisista päätöksistä.
Elinkeinoelämän ja ay-liikkeen toimijoilla pitää olla vapaus päättää asioista, mutta niin laaja se vapaus ei voi olla että he alkavat kontrolloimaan jo koko maan palkkatyöpaikkojen määriä, ja esim. 75% rajaa voitaisiin helposti käyttää rajana, jonka ylittyessä em. porukat saa pitää vapautensa päättää, mutta jos 75% alkaa alittumaan, silloin otetaan käyttöön em. kiristysruuvi joka järjestelmällisesti ja systemaattisesti suorastaan pakottaa em. päättäjät lopulta valitsemaan ne päätökset, joilla päädytään kasvattamaan palkkatyöpaikkojen määriä.
Elinkeinoelämältä verosuunnittelut ja tehostelut pois, ay-liikkeeltä indeksikorottelut pois, tällöin ainakin talouteen saatava "ylimääräinen" raha saa uusia kulkusuuntia ja osa siitä rahasta päätyy lopulta myös uusiksi työpaikoiksi.
Päättäjien valinnanvaraa on siis rajoitettava selkeästi joka kerta, kun lopputulos alkaa menemään väärään suuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko aika pakottaa töihin "viitsikö mennä töihin, kun saan mukavasti tukia" -viivyttelijät?
Minne töihin?
Suomi on monien mahdollisuuksien maa mutta vain osalle porukkaa.
Juuri kävin koulutuksessa ja siellä painotettiin, että työttömät eivät saa valita töitä. On otettava se työ mitä tarjotaan.
Aika kovaa puhetta.
Varsinkin kun taivas on auki ja ihmisten pitää saada vapaasti toteuttaa itseään myös ammatillisesti😎
Kaksijakoista toimintaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään järkeä verrata koko kansa keskiverto veroastetta vaan pitäisi verrata eri tuloryhmiä
Pienituloiset ovat Suomessa keskivertoa vähemmän verotettuja.
Keskituloiset ovat ehkä raskaimmin verotettuja kaikista länsimaista.
Suurituloiset eivät ole erityisen korkeasti verotettuja, monessa muussa länsimaassa suurituloisilla vielä korkeampi veroaste.
Halla-aho on ottanut esiin tämän keskituloisten muihin maihin verrattuna tosi raskaan verotuksen. Näkeehän sen tuloverokäyrästäkin että 3000-3500 välillä nousee kaikista jyrkimmin. Eli 3500e tienaava maksaa suhteellisesti eniten tuloveroja.
Paljon järkevämpi olisi lieventää keskituloisten verotusta ja tiukentaa perintö, lahja veroja, tehdä pääomatuloverotuksesta lievästi progressiivisen ja ottaa omaisuusvero takaisin. Omaa ahkeruutta (tulovero) ei pidä verottaa enemmän kuin muiden siivellä elämistä (esim perintö, lahja).
Tässä Sveitsin tulot ja vero%
29 200 euroa/v 9,9 %
45 000 euroa/v* 12,7 %
69 200 euroa/v 16,3 %Sveitsisssä ei ole lainkaan esim. julkista terveydenhuoltoa ja vakuutukset ovat kalliita.
Köyhyys on viime vuosien aikana noussut 20%.
Sveitsin terveydenhuoltojärjestelmä sisältää sekä julkisia että yksityisiä terveydenhuollon palveluita. Sveitsin sairausvakuutuslaitos on järjestö, joka tuottaa sairausvakuutuksia pakollisen sairausvakuutusjärjestelmän (KVG) alaisuudessa. Sairausvakuutuskassat ovat tuottoa tavoittelemattomia järjestöjä, joiden tulee hakea hyväksyntä Sveitsin sisäministeriöltä. Halutessaan sairausvakuutuskassat voivat tarjota lisävakuutuksia pakollisen perusvakuutuksen lisäksi.
Niin, siis vakuutus on pakollinen ( = ei sen kaltaista julkista terveydenhuoltoa kuin Suomessa). Vakuutus on kallis varsinkin köyhemmille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sen nettona mikä Suomessa bruttona. Bonuksena alempi koklnaisveroaste ja ainakin 1.5x ostovoima Suomeen verrattuna".
Näin tokaisi takavuosien kollega kun sai Saksasta tarjouksen josta ei kannattqnut kieltäytyä. Ollut nyt 10 vuotta Baijerissa eikä ihan heti ole tulossa takaisin. Hänen mukaansa "kaikki" on siellä paremmin hanskattu kuin Suomessa, ja ihmettelee kun Suomesta ei ole suoranaista koulutetun väen joukkupakoa saksankieliseen Keski-Eurooppaan.
Tuttua on. Aikoinaan olin vuosia töissä Saksassa ja noinhan se menee. Ei tarvinnut miettiä tojotan ostoa Saksassa :)
Saksassa menee aika nopeasti palkasta yli puolet veroja ja pakollisia vakuutumaksuja, halpaa vai?
Itseläni kokonaisveroaste (eli verot ja veroluonteiset maksut, ml terveydenhuolto) oli 8% alempi kuin Suomessa. Ja ostovoima...noh, selkeästi parempi.
Ja toiseksi, se saksalainen julkisoikeudellisiin vakuutuksiin pohjaituva terveydenhuolto hakkaa mennen tullen suomalaisen terveyskeskusjärjestelmän. Valtio muuten sponssaa köyhillekon vakuutukset...
Joten äläpä tule väittelemään asiasta ilman omaa kokemusta/kuulopuheidwn varassa. Jahka lapset ovat omillaan, takaisin Saksaan, pitäkää konkurssitunkkinne - maksajat vähenöö...
Mutta Saksassa kuin ei monessa muussakaan ole mitään ilmaista kouluruikailua peruskoulussa eikä muuallakaan kuten Suomessa.
Suomessa saavat useimmat toisen asteen opiskelijatkin ilmaisen ruuan.
Ne kustannetaan verovaroista.
Kaikkissa päiväkodeissakaan ei ole ruokailua, joka kuuluisi päivähoitomaksuun.
Joskus kantsis pohtia välistä sitäkin, mitä kaikkea noilla verovaroilla Suomessa kustannetaan.
Toistaiseksi meillä on ollut ilmaiset ilmaiset tietet ja sillatkin käytössä. Näin ei ole kaikissa Euroopan maissa.
Ja onko joka maassa valtioin takaamat opintolainat kaikille? Entäs työttömyyspäivärahat?
Suomessa saada ilmaiseksi vähän liikaa. Tämä koskee myös tänne tulleita jotka eivät ole maksaneet niitä veroja tänne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään järkeä verrata koko kansa keskiverto veroastetta vaan pitäisi verrata eri tuloryhmiä
Pienituloiset ovat Suomessa keskivertoa vähemmän verotettuja.
Keskituloiset ovat ehkä raskaimmin verotettuja kaikista länsimaista.
Suurituloiset eivät ole erityisen korkeasti verotettuja, monessa muussa länsimaassa suurituloisilla vielä korkeampi veroaste.
Halla-aho on ottanut esiin tämän keskituloisten muihin maihin verrattuna tosi raskaan verotuksen. Näkeehän sen tuloverokäyrästäkin että 3000-3500 välillä nousee kaikista jyrkimmin. Eli 3500e tienaava maksaa suhteellisesti eniten tuloveroja.
Paljon järkevämpi olisi lieventää keskituloisten verotusta ja tiukentaa perintö, lahja veroja, tehdä pääomatuloverotuksesta lievästi progressiivisen ja ottaa omaisuusvero takaisin. Omaa ahkeruutta (tulovero) ei pidä verottaa enemmän kuin muiden siivellä elämistä (esim perintö, lahja).
Tässä Sveitsin tulot ja vero%
29 200 euroa/v 9,9 %
45 000 euroa/v* 12,7 %
69 200 euroa/v 16,3 %Sveitsisssä ei ole lainkaan esim. julkista terveydenhuoltoa ja vakuutukset ovat kalliita.
Köyhyys on viime vuosien aikana noussut 20%.
Sveitsin terveydenhuoltojärjestelmä sisältää sekä julkisia että yksityisiä terveydenhuollon palveluita. Sveitsin sairausvakuutuslaitos on järjestö, joka tuottaa sairausvakuutuksia pakollisen sairausvakuutusjärjestelmän (KVG) alaisuudessa. Sairausvakuutuskassat ovat tuottoa tavoittelemattomia järjestöjä, joiden tulee hakea hyväksyntä Sveitsin sisäministeriöltä. Halutessaan sairausvakuutuskassat voivat tarjota lisävakuutuksia pakollisen perusvakuutuksen lisäksi.
Niin, siis vakuutus on pakollinen ( = ei sen kaltaista julkista terveydenhuoltoa kuin Suomessa). Vakuutus on kallis varsinkin köyhemmille.
Sveitsin terveydenhuolto kuuluu maailman parhaimpiin. Se on säännöllisesti kansainvälisten vertailujen kärkipaikalla kuten esimerkiksi vuoden 2018 Euro Health Consumer Indexissä (EHCI), jossa se oli ensimmäisellä sijalla ennen Norjaa ja Alankomaita. Tämä heijastuu toisaalta korkeana keskimääräisenä elinajanodotuksena (naisilla 85 vuotta ja miehillä 81 vuotta) ja toisaalta myös terveydenhuollon kustannuksina, jotka vuonna 2017 olivat 82,5 miljardia Sveitsin frangia (noin 78 miljardia euroa). Tämä vastaa noin 12,4 % bruttokansantuotteesta. Henkeä kohti laskettuna terveydenhuollon kustannukset Sveitsissä olivat n. 760 euroa eli Yhdysvaltain jälkeen maailman toiseksi korkeimmalla tasolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MItäs luulette olevan veroasteen, kun EU:n ilmastopakettia aletaan maksamaan?
Hussi voi nyt aina kirjoitella omiaan
Ei tuossa ole mitään omia kirjoitettu. Tulossa on käsittämättömän iso lasku
Joku elvytyspaketti on pisara meressä jos oikeasti alettaisiin tosissaan perkaamaan mihin veroista kerätyt rahat menevät. Mainittakoon nyt vaikka viikari, husin kilpailutukset aluksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sen nettona mikä Suomessa bruttona. Bonuksena alempi koklnaisveroaste ja ainakin 1.5x ostovoima Suomeen verrattuna".
Näin tokaisi takavuosien kollega kun sai Saksasta tarjouksen josta ei kannattqnut kieltäytyä. Ollut nyt 10 vuotta Baijerissa eikä ihan heti ole tulossa takaisin. Hänen mukaansa "kaikki" on siellä paremmin hanskattu kuin Suomessa, ja ihmettelee kun Suomesta ei ole suoranaista koulutetun väen joukkupakoa saksankieliseen Keski-Eurooppaan.
Tuttua on. Aikoinaan olin vuosia töissä Saksassa ja noinhan se menee. Ei tarvinnut miettiä tojotan ostoa Saksassa :)
Saksassa menee aika nopeasti palkasta yli puolet veroja ja pakollisia vakuutumaksuja, halpaa vai?
Itseläni kokonaisveroaste (eli verot ja veroluonteiset maksut, ml terveydenhuolto) oli 8% alempi kuin Suomessa. Ja ostovoima...noh, selkeästi parempi.
Ja toiseksi, se saksalainen julkisoikeudellisiin vakuutuksiin pohjaituva terveydenhuolto hakkaa mennen tullen suomalaisen terveyskeskusjärjestelmän. Valtio muuten sponssaa köyhillekon vakuutukset...
Joten äläpä tule väittelemään asiasta ilman omaa kokemusta/kuulopuheidwn varassa. Jahka lapset ovat omillaan, takaisin Saksaan, pitäkää konkurssitunkkinne - maksajat vähenöö...
Mutta Saksassa kuin ei monessa muussakaan ole mitään ilmaista kouluruikailua peruskoulussa eikä muuallakaan kuten Suomessa.
Suomessa saavat useimmat toisen asteen opiskelijatkin ilmaisen ruuan.
Ne kustannetaan verovaroista.
Kaikkissa päiväkodeissakaan ei ole ruokailua, joka kuuluisi päivähoitomaksuun.
Joskus kantsis pohtia välistä sitäkin, mitä kaikkea noilla verovaroilla Suomessa kustannetaan.
Toistaiseksi meillä on ollut ilmaiset ilmaiset tietet ja sillatkin käytössä. Näin ei ole kaikissa Euroopan maissa.
Ja onko joka maassa valtioin takaamat opintolainat kaikille? Entäs työttömyyspäivärahat?
kalliiksi käy kouluruuat kun niistä joutuu sen 48 000 vuosittain maksamaan. (sen 24 000 euron lisäksi jolla jo maksan KAIKKI mitä Suomessa julkisyhteisöt käyttää). Ja kun ottaa vielä huomioon että en niitä edes tarvitse.
Jos verotusta tarkastelee niin sanotun palkkaverokiilan mukaan, Suomen verotus jää Veronmaksajien vertailussa keskituloisella palkansaajalla kahdeksanneksi kireimmäksi. Vertailussa on mukana 18 maata. Palkkaverokiila kertoo kaikkien palkkaan kohdistuvien tuloverojen ja veronluonteisten maksujen osuuden työnantajan palkkakustannuksista.
Noin 45 000 euroa ansaitsevan suomalaisen palkansaajan palkkaverokiila on Suomessa esimerkiksi hieman matalampi kuin Ruotsissa, jossa kiilaa nostavat korkeat työantajamaksut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sen nettona mikä Suomessa bruttona. Bonuksena alempi koklnaisveroaste ja ainakin 1.5x ostovoima Suomeen verrattuna".
Näin tokaisi takavuosien kollega kun sai Saksasta tarjouksen josta ei kannattqnut kieltäytyä. Ollut nyt 10 vuotta Baijerissa eikä ihan heti ole tulossa takaisin. Hänen mukaansa "kaikki" on siellä paremmin hanskattu kuin Suomessa, ja ihmettelee kun Suomesta ei ole suoranaista koulutetun väen joukkupakoa saksankieliseen Keski-Eurooppaan.
Tuttua on. Aikoinaan olin vuosia töissä Saksassa ja noinhan se menee. Ei tarvinnut miettiä tojotan ostoa Saksassa :)
Saksassa menee aika nopeasti palkasta yli puolet veroja ja pakollisia vakuutumaksuja, halpaa vai?
Itseläni kokonaisveroaste (eli verot ja veroluonteiset maksut, ml terveydenhuolto) oli 8% alempi kuin Suomessa. Ja ostovoima...noh, selkeästi parempi.
Ja toiseksi, se saksalainen julkisoikeudellisiin vakuutuksiin pohjaituva terveydenhuolto hakkaa mennen tullen suomalaisen terveyskeskusjärjestelmän. Valtio muuten sponssaa köyhillekon vakuutukset...
Joten äläpä tule väittelemään asiasta ilman omaa kokemusta/kuulopuheidwn varassa. Jahka lapset ovat omillaan, takaisin Saksaan, pitäkää konkurssitunkkinne - maksajat vähenöö...
Mutta Saksassa kuin ei monessa muussakaan ole mitään ilmaista kouluruikailua peruskoulussa eikä muuallakaan kuten Suomessa.
Suomessa saavat useimmat toisen asteen opiskelijatkin ilmaisen ruuan.
Ne kustannetaan verovaroista.
Kaikkissa päiväkodeissakaan ei ole ruokailua, joka kuuluisi päivähoitomaksuun.
Joskus kantsis pohtia välistä sitäkin, mitä kaikkea noilla verovaroilla Suomessa kustannetaan.
Toistaiseksi meillä on ollut ilmaiset ilmaiset tietet ja sillatkin käytössä. Näin ei ole kaikissa Euroopan maissa.
Ja onko joka maassa valtioin takaamat opintolainat kaikille? Entäs työttömyyspäivärahat?Suomessa saada ilmaiseksi vähän liikaa. Tämä koskee myös tänne tulleita jotka eivät ole maksaneet niitä veroja tänne.
Esim kalliita hyvällä paikalla olevia asuntoja vuokrataan verotettuna kelaihmisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asumistukeen pitää saada jotain järkeä. lapsilisä tulosidonnaiseksi.
Noista voisi aloittaa, karsittavaa olisi paljon, poliitikot eivät vaan uskalla toimia.Miksi lapsilistä pitäisi saada tulosidonnaiseksi? Isommat tulot isompi lapsilisä? Se byrokratia joka tuon takia tulisi veisi sen säästön hyödyn kokonaan. Se lapsilisä on sen verran pieni.
Lapsilisän arvo, jos inflaatio otetaan huomioon, taitaa olla puolet 1990-luvun alun tasosta. Inflaatio nakertaa sitä jatkuvasti. Tuossa on yksi syy sille, että kuolemme sukupuuttoon, ja kansa tuhoutuu. Kun uusia veronmaksajia ei tule, valtion rahakirstu ottaa hittiä, ja pahasti.
Eli lapsia pitäisi tehdä vain rahasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja silti Suomessa on Pohjoismaiden surkein syöpähoito ja hoitoon pääsy! Mieluummin antaisin verovarat suomalaisten syöpähoitoon kuin kehitysmaille.
miten perustelet tätä?
ja mitä annetaan ehitysmaille? No voit olla iloinen että Afganistanin sota päättyi
Jokainen suomalainen maksaa 200 e kk kehitysapua.
tarkista nyt edes luvut...
Voit tarkistaa itse. Tässä luvut. Suomen väkimäärän varmaan tiedät?
Vuonna 2021 valtion budjetin mukaiset kehitysyhteistyön määrärahat ovat kokonaisuudessaan 1 245 miljoonaa euroa. Ulkoministeriön hallinnoiman kehitysyhteistyön osuus on 757 miljoonaa euroa.
Juu, aivan. Mutta käsittääkö kommentoija, että tuohon summaan sisältyy myös kaikki ne jo Suomeen otetut p a k o l a i s e t ja mm:t, kaikkine kustannuksineen.
Tuo on kokonaissumma kaikelle muiden maiden hyväksi tehtävälle työlle.
Asia on helppo tarkistaa verkosta, lukemalla mihin tuota rahaa käytetään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko aika pakottaa töihin "viitsikö mennä töihin, kun saan mukavasti tukia" -viivyttelijät?
Minne töihin?
Johonkin niistä kymmenistätuhansista työpaikoista, jotka jäävät Suomessa vuosittain täyttämättä. Hesarista 13.7: "Työ- ja elinkeinoministeriön tammikuussa julkaiseman analyysin mukaan vuonna 2019 Suomessa jäi ennätyksellisesti syntymättä lähes 65 000 työsuhdetta, koska haettua työvoimaa ei löytynyt."
SVEITSI
Se tarjoaa yhtä kattavat sosiaalietuudet kuin Skandinaviassa, mutta keveämmällä verotuksella, pienemmällä hallinnolla ja avoimemmalla ja vakaammalla taloudella. Tasainen kasvu teki siitä hiljattain Luxemburgin jälkeen maailman toiseksi rikkaimman kansakunnan 75 000 euron keskimääräisillä vuosituloilla – eli 18 000 euroa yli Skandinavian keskiarvon. Raha ei ole menestyksen lopullinen mittari, mutta kyselyissä tämä maa on myös eräs maailman kymmenestä onnellisimmasta.
Alue: Aihe vapaa
Voit tarkistaa itse. Tässä luvut. Suomen väkimäärän varmaan tiedät?
Vuonna 2021 valtion budjetin mukaiset kehitysyhteistyön määrärahat ovat kokonaisuudessaan 1 245 miljoonaa euroa. Ulkoministeriön hallinnoiman kehitysyhteistyön osuus on 757 miljoonaa euroa.