Kesätöissä sen näkee, nykynuoret on aivan kyvyttömiä työelämään
Olen perehdyttänyt pari hyvin yksinkertaiseen hommaan, ja pää ei meinaa kestää näiden kanssa.
Motivaatio on olematon ja ihan olemuskin löysä. Asiakkaat saa odottaa kun ollaan puhelimella tai jutellaan työparin kanssa. Ei puhettakaan että oltaisiin reippaita tai palveluhenkisiä. Huokaus.
Kai hyviäkin tyyppejä on, mutta hyvin harvassa. Ja se kestämätön hitaus, ollaan ihan kädettömiä. Ennen nuoret oli napakoita ja skarppeja, vanhemmat hitaita, mutta nyt on toisinpäin.
Tässäkö meidän tulevaisuuden toivot?
Kommentit (169)
Tiedän ettei työhön perehdyttäjä valitse kesätyöntekijöitä, mutta hakijoita on runsaasti, kannattaisiko rekrytointi kehittää, että saisitte oikeasti ahkeria nuoria töihin?
Kieltämättä vähän kauhistuttaa. Edes hyvää huomenta ei osata aina sanoa. On siellä tekeviä ja skarppejakin tapauksia, mutta valitettavasti pienenä vähemmistönä.
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin yksi jätkä suuttui, kun sanoin, että sut pitäisi ripustaa naulakkoon roikkumaan kun oot niin veltto paska. Hyvä kun seisaaltaan pysyy, ihan kuin roikkuisi.
Hyvä merkki, että suuttui, sisua löytyy. Jonain päivänä ripustaakin sut. Minä olisin jo ripustanut
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö olla armeijan tyylinen kasvatus pienestä?
No armeijassa minä ainakin opin välttelemään hommia, en antanut kaikkeani siellä eikä kiinnostanu pätkääkään se leikkikoulu.
Väitän että jos armeijan tyylinen kasvatus olisi jokaisella suomalaisella niin suomi olisi vätyksiä täynnä.
Mitä nyt metallialalla olen huomannut niin monella koulupojalla on ongelmia fyysisen kunnon kanssa, ei jakseta kääntää tiukkaan ruuveja eikä jakseta kantaa jotain painavempaa tavaraa. Sitten tietysti puhelimen näpräys on muotia. Löytyy kyllä niitä hyviäkin koulupoikia mutta ne on aika harvassa.
1/10 tulenjohtomies
M30
Nuoria täytyy opastaa ja perhdyttää mitä ei monessa työpaikassa osata.
Meillä taas aloitti viisi nuorta, jotka kaikki aivan supertyyppejä. He tosin ovat soveltuvan alan ylempien vuosikurssien opiskelijoita, joten ehkä motivaatio on erilainen itse työhön kuin jollakulla ihan vaan kollegan muksulla.
firmojejntäytyisi havahtua siihen ettei lyhyentähtäimen voiton tavoittelulla mitään kestävää synny. kilpailijoita voidaan yrittää kopioida mutta ei muuta.
sitouttaminen, ja se että yritetään saada helpolla sisään sellaista jotka istutetaan suoraan talon "arvo"maailmaan, kiultuuriin ,missioon ja strategiaan (mikäli sellaista on).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ihan naapurin vetelykseltä, ei tee mitään muuta kuin syö ja makaa.
Taidattekin asua samassa taloudessa, kun noin tarkkaan tiedät mitä toinen tekee?
Kyllä on mennyt suomen osaaminen heikoksi, kun ei näköjään edes ymmärretä, mitä naapuri-sana tarkoittaa.
Sama osaamisen puute vaivaa nuoria toimittajiakin. Käyttävät aivan kummallisia taivutus- ja sijamuotoja jne.
Vierailija kirjoitti:
Kieltämättä vähän kauhistuttaa. Edes hyvää huomenta ei osata aina sanoa. On siellä tekeviä ja skarppejakin tapauksia, mutta valitettavasti pienenä vähemmistönä.
Heijastelee suoraan tulevaa huoltosuhdetta.
Välillä mietityttää itseänikin, kun itse oppinu että työllä se leipä ja päälliset hommataan ylähuulen alle - mutta kuinka monelle muullekin?
Niistä tulee kaikista influencereita tai social media consulteja. Ovat siinä hyviä.
Meillä harjoittelijoista kolmasosa on helmiä ja saavat työpaikan meiltä. Kolmasosa on ok, mutta oma-aloitteisuus puuttuu vielä ja se viimeinen kolmannes jotain muuta. Metsäala karsii ehkä toivottomimmat jo kättelyssä.
Laittakaa ohjeistukseksi että puhelin reppuun tai laukkuun työajaksi. Itsekin pakko myöntää että sitä tulee vilkuiltua jos se on taskussa, joten puhelin pysyy työpäivän ajan alakerran pukukopissa laukussani. Millaista tuo työ on? Onko perehdytys ollut riittävä? Jos töihin ei ole ollut kunnon petehdytystä, tuo tekemättömyys ei ole mikään ihme. Yhdessä työssäni vähän nuorempana neuvottiin puutteellisesti ja kaikki työntekijät neuvoivat tekemään vähän eri tavalla. Jos yritit tehdä jotain täysin omatoimisesti kohta joku tuli valittamaan tai ihmettelemään. Tai jostain työtehtävästä ei oltu edes kerrottu, mutta sen tekemättömyydestä tultiin silti tiuskimaan.
Tiedätkös, moni nuori on ensimmäistä kertaa töissä ja saattaavat olla paikassa ja hommissa josta ei ole aikaisempaa kokemusta. Se nopeus tulee pikkuhiljaa kun oppii työn ja siitä työstä tulee rutiini. Ollaan armollisia niitä nuoria kohtaan.
Toki, esimerkiksi puhelimessa puhuminen työajalla ellei se kuulu työnkuvaan tai ole joku hyvin tärkeä asia, ei ole soveliasta. Kesätyöntekijällekin voi ja on suotavaakin antaa palautetta, kunhan sen tekee asiallisesti.
Vierailija kirjoitti:
Ap ei vaan osaa perehdyttää. Meidän talossa nuoret pärjäävät oikein hyvin.
Tämä. Ja vain tämä.
Perehdystäjästä on paljon kiinni.
Paitsi että perehdyttäjä opastaa niihin töihin, mitä kesäntyöntekijät pääsääntöisesti joutuvat tekemään.
Niin perehdyttäjän tulee selvittää kesätyöntekijöille myös työpaikan "kulttuuri".
Kuten oman puhelimen käyttö työaikana. Käyttäytyminen asiakkaita kohtaan.
Ruokatauot ja niiden tinkimätön pituus, Tiukat työhöntulo ajat, Lomat ja niiden anominen.
Pukeutuminen työaikan ja erityisesti asiakaspalvelussa.
Tervehtiminen niin asiakkaiden kuin työtoverien kesken.
Moni on kesällä siinä ensimmäisessä kesätyöpaikassaan, eikä heillä ole mitään käsitystä työelämästä. Ei vähäisintkään.
Ja jos peruskasvatus jo on ollut perheissä vähäistä, niin käytöstapoja nuorilla ei ole ollenkaan.
Silläkin on väliä ja jopa suuri merkitys, kenet työnantaja valitseee perehdyttäjäksi uusille työntekijöille.
Sillä kaikista ei todellakaan siihen hommaan ole. Pitää olla tarkka, kärsivällinen ja jaksaa seurata sitä, miten uudet työntekijät alkavat työpaikalla sopeutua. Ja jaksaa neuvoa ja ohjata, vaikka se tuntuisi miten turhauttavalta tahansa.
Kommentoija joka moittii kesäntyöntekijöitä, on hyvä esimerkki erittäin huonosta ja väärin valitusta perehdyttäjästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö olla armeijan tyylinen kasvatus pienestä?
No armeijassa minä ainakin opin välttelemään hommia, en antanut kaikkeani siellä eikä kiinnostanu pätkääkään se leikkikoulu.
Väitän että jos armeijan tyylinen kasvatus olisi jokaisella suomalaisella niin suomi olisi vätyksiä täynnä.
Mitä nyt metallialalla olen huomannut niin monella koulupojalla on ongelmia fyysisen kunnon kanssa, ei jakseta kääntää tiukkaan ruuveja eikä jakseta kantaa jotain painavempaa tavaraa. Sitten tietysti puhelimen näpräys on muotia. Löytyy kyllä niitä hyviäkin koulupoikia mutta ne on aika harvassa.
1/10 tulenjohtomies
M30
MINÄ opin. Kaikki ovat kuin MINÄ.
Tarkoitatte kai; tulevaisuuden toivottaret?
Omaa ideologiaa ja muita hapatuksia kyllä jaksavat puolustaa viimeiseen asti, mutta työnantajan velvollisuuksille ei ole niin justiinsa.
Itse teen työni ihan kunnolla, mutta näin nuorena näen kyllä, miksi kaikilla ei ole samalaista motia tai no ei oikeastaan minullakaan ole juurikaan, mutta peitän sen. Työpaikoilla, joissa olen tähän mennessä ollut on hyvin kaavoihin kangistuneet tavat, joita vakkarit ja pomot eivät tunnu kyseen alaistavan ollenkaan "näin nyt vaan on aina tehty". Pomot esittävät olevansa jotenkin kovin kovin tärkeitä henkilöitä ja raivoavat turhasta. Koko ajan vakkarit hokevat ja valittavat, kuinka on paljon hommaa ja miten me nyt ehditään, vaikka ei edes ole ja aina on ehditty. Kellokortti on mielestäni jo lähtökohtaisesti hyvin ahdistava, . . Minuutin myöhästyminenkin nähdään ongelmana, vaikka työ ei ole mitään maailman tärkeintä hommaa ja voisin hyvin olla sen minuutin yliaikaa. Lisäksi ensimmäisen puolentunnin aikana kukaan ei muutenkaan tee töitä.
Vierailija kirjoitti:
Nuoria täytyy opastaa ja perhdyttää mitä ei monessa työpaikassa osata.
Juu näin on. Nuorten perehdytys pitää aloittaa kellotaulusta. Katsos pikku kultsipuppeli, kun iso viisari on tuolla ylhäällä numero 12:n päällä ja pikku viisari numero seitsemän päällä, silloin alkaa työaika ja sinun pitäisi olla jo täällä työpisteellä, ei kotona nukkumassa, ei matkalla, ei pukuhuoneessa räpläämässä puhelinta, vaan ihan oikeasti fyysisesti työn ääressä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö olla armeijan tyylinen kasvatus pienestä?
No armeijassa minä ainakin opin välttelemään hommia, en antanut kaikkeani siellä eikä kiinnostanu pätkääkään se leikkikoulu.
Väitän että jos armeijan tyylinen kasvatus olisi jokaisella suomalaisella niin suomi olisi vätyksiä täynnä.
Mitä nyt metallialalla olen huomannut niin monella koulupojalla on ongelmia fyysisen kunnon kanssa, ei jakseta kääntää tiukkaan ruuveja eikä jakseta kantaa jotain painavempaa tavaraa. Sitten tietysti puhelimen näpräys on muotia. Löytyy kyllä niitä hyviäkin koulupoikia mutta ne on aika harvassa.
1/10 tulenjohtomies
M30
Se että sinusta tuli vätys, ei tarkoita sitä että muistakin tulisi. Kyllä ne vätykset ovat ihan muualla kuin armeijassa.
Ironiaa? Ei puhelinta tuijottamalla tule kykyä. Eikä opi työntekoa.