Lue keskustelun säännöt.
Mies "säästää".... huokaus
14.07.2021 |
Mies kuvittelee säästävänsä hieman kyseenalaisilla tavoilla. Esimerkiksi roskis, kun se on täynnä runttaa ja runttaa ja runttaa, koko painollaan runttaa roskia astiaan kun jätevaunu on ulkona. Olen sanonut sata kertaa, että se vaunu kohta hajoaa ja irtoaa kiinnityksistään, että voisiko vain vaihtaa pussin. Mutta ei, pitää säästää niitä pusseja runttaamalla roskia tiiviiksi. No kohta sitten etsitään uutta jätevaunua kun edellinen on hajonnut.
Hän myös "säästää" panttaamalla tiskikoneen päälle laittamista. Jos sanon, että se on täynnä, sinne ei mahdu enää mitään, laita päälle. Mies huutaa että kyllä sinne mahtuu vielä muutama pikkulusikka, en laita vielä päälle. Ja se säästää kuulemma.
Hän jättää tankkaamisen viime tippaan, kirjaimellisesti. Olen sanonut, että se ei säästä häneltä mitään, se viimeinen bensatippa ei monistu siellä tankissa itsekseen. Mutta pitää ajaa, ja jonain hetkenä on sitten tienposkessa. Onhan se hänen mielestään säästöä, pitää tankata harvemmin. Jooh.
Ja jos kysyn, onko vessapaperia, pitääkö ostaa. Hän vastaa kyllä on! Ja kun tulen kotiin, siellä on yksi rulla jäljellä. Ja kun sanon että eihän ole paperia, olisi pitänyt ostaa. Hän uhmakkaana kertoo olevansa oikeassa, kyllä vessapaperia on. Sitäkään ei voi ostaa, kun pitää säästää ja ostaa vasta kun se on loppunut.
Joo pienet on murheet, mutta ärsyttää. Ja varsinkin siksi, koska se olen minä, joka sen roskisvaunun sitten korjaa tai etsii uuden. Kuten kaiken muunkin tänne. Mies kuvittelee että tämä on joku asuntola, jossa asiat vain korjaantuvat ja hän niitä käyttää.
Kommentit (161)
Vierailija kirjoitti:
Roskista voi suuren osan leikellä pienemmiksi paloiksi, jolloin pussiin mahtuu paljon enemmän. Ei tarvitse runttailla. Kokeilkaa vaikka!
Juuri näin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä annan nyt neuvon mitä miehet tekee tuossa tilanteessa. Älä ikinä enää laita tiskejä, etkä vie roskia, etkä käy kaupassa. Jos vessapaperi loppuu, pyyhit miehen pyyhkeeseen. Tämä on se toinen tyyli. Eka miesten käyttämä on se että perseilee tahallaan kotityöt niin että niitä ei tarvitse enää tehdä koska toinen nalkuttaa eikä mikään sovi.
Jälleen kerran: mistä ihmeestä te näitä miehiä oikein löydätte?
Ja kuka hullu haluaa viettää ainoan elämänsä jossain "parisuhteessa", joka muistuttaa enemmän sotatilaa? En tajua näitä katkeria mammoja.
Vierailija kirjoitti:
Niin mikä sua estää käynnistämästä tiskikonetta tai viemästä roskia useammin?
Vessapaperiakin useimmiten jokainen osaa ostaa kun alkaa näyttämään siltä, että rullat alkaa olemaan lopussa.
Mun isä on samanlainen. Se mikä estää on se riitely, huutaminen ja jopa uhkailu sen jälkeen. Ja sitten joku ylläri tyyliin: jos paiskot ovea, se irroittaa sen. Jos "rämpytät valoa" sen mielestä nii seuraavaksi katkaisija on teipattu kiinni. Jne. Ja kaikki nää vaikka käyttäisit ihan normaalisti sitä katkaisijaa ym.
Hyvin raskasta....... onhan säästäminen hyvä asia mutta miksi syödä se yksi 60snt jogurtti joka on pilaantunut kun lääkärikäyntikin maksaa?
Yksineläjänä en aina ymmärrä näitä pariutuneiden ongelmia. Kun kotona ei liikahda ja tapahdu mitään arkiasiaa ellen minä sitä käynnistä tai osta kaupasta.
Jos kaupassa tulee mieleen vessapaperi osto niin miksi ei vaan osta, vaikka pienemmän pakkauksen? Varmuuden vuoksi jos on muistikuva, että paperi saattaa olla vähissä.
Pääsee paaaljon helpommalla, niin fyysisesti kuin henkisesti.
Ei tarvitse soittaa kotiin ja ei tule harjoitusta ja riitaa kun ei kuitenkaan ostanut ja paperi oli vähissä.
Mikä ihmeen homma on laittaa tiskikone päälle? Miksi ei voi ohimennen, miehen lusikkaopetaatioista huolimatta ja siitä keskustelematta sen koneen käynnistää?
Roskien ruttaamiselta välttyy kun roskat vie itse puhumatta ja kinaamatta onko runttaaminen oikeaa vai väärää säästämistä.
Joskus tuntuu, että perheessä keskustellaan paljon enemmän vessapaperista, tiskikoneen käynnistämisestä ja roskiksista kuin sellaisista asioista mistä pikeasti ja rakentavasti pitäisi.
Onkohan se sellaista sijaiskommunikaatiota kun aremmista ja syvällisimmästä asioista ei uskalleta tai pystytä puhumaan.
Tai, että olisi edes jotain keskustelua keskenään kun muut puhumisen ovat loppuneet.
Vierailija kirjoitti:
Yksineläjänä en aina ymmärrä näitä pariutuneiden ongelmia. Kun kotona ei liikahda ja tapahdu mitään arkiasiaa ellen minä sitä käynnistä tai osta kaupasta.
Jos kaupassa tulee mieleen vessapaperi osto niin miksi ei vaan osta, vaikka pienemmän pakkauksen? Varmuuden vuoksi jos on muistikuva, että paperi saattaa olla vähissä.
Pääsee paaaljon helpommalla, niin fyysisesti kuin henkisesti.
Ei tarvitse soittaa kotiin ja ei tule harjoitusta ja riitaa kun ei kuitenkaan ostanut ja paperi oli vähissä.
Mikä ihmeen homma on laittaa tiskikone päälle? Miksi ei voi ohimennen, miehen lusikkaopetaatioista huolimatta ja siitä keskustelematta sen koneen käynnistää?
Roskien ruttaamiselta välttyy kun roskat vie itse puhumatta ja kinaamatta onko runttaaminen oikeaa vai väärää säästämistä.Joskus tuntuu, että perheessä keskustellaan paljon enemmän vessapaperista, tiskikoneen käynnistämisestä ja roskiksista kuin sellaisista asioista mistä pikeasti ja rakentavasti pitäisi.
Onkohan se sellaista sijaiskommunikaatiota kun aremmista ja syvällisimmästä asioista ei uskalleta tai pystytä puhumaan.
Tai, että olisi edes jotain keskustelua keskenään kun muut puhumisen ovat loppuneet.
Tämä! Itse olen parisuhteessa, mutta asumme kumpikin omissa asunnoissamme. Hyvin harvoin tulee mistään riitaa. Enkä todellakaan koe mitenkään kuormittavaksi vessapaperin ostoa ja tiskaamista (minulla ei ole astianpesukonetta).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin mikä sua estää käynnistämästä tiskikonetta tai viemästä roskia useammin?
Vessapaperiakin useimmiten jokainen osaa ostaa kun alkaa näyttämään siltä, että rullat alkaa olemaan lopussa.Mun isä on samanlainen. Se mikä estää on se riitely, huutaminen ja jopa uhkailu sen jälkeen. Ja sitten joku ylläri tyyliin: jos paiskot ovea, se irroittaa sen. Jos "rämpytät valoa" sen mielestä nii seuraavaksi katkaisija on teipattu kiinni. Jne. Ja kaikki nää vaikka käyttäisit ihan normaalisti sitä katkaisijaa ym.
Hyvin raskasta....... onhan säästäminen hyvä asia mutta miksi syödä se yksi 60snt jogurtti joka on pilaantunut kun lääkärikäyntikin maksaa?
Onpas outoa.
Mitä esimerkiksi aloittajan perheessä tapahtuisi jos aloittaja nyt vain ostaisi sitä vessapaperia kaupassa ollessaan mitään keneltäkään kysymättä. Kotiin tultuaan laittaisi sen mitään puhumatta ja spektaakkelia siitä nostamatta sinne paikkaan missä vessapapereita normaalisti pidetään.
Napsauttaisi tiskikoneen ohimennen päälle, ei mitään neuvottelu- tai juttusessiota siitä.
Ottaisi eleettömäst, sivuilleen tai miestään vilkuilematta ja puhua pukahtamatta ulos mennessään roskapussin ja veisi sinne mihin kuuluu.
Minkähän raivokohtauksen mies muka saisi? Ei se edes huomaisi mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksineläjänä en aina ymmärrä näitä pariutuneiden ongelmia. Kun kotona ei liikahda ja tapahdu mitään arkiasiaa ellen minä sitä käynnistä tai osta kaupasta.
Jos kaupassa tulee mieleen vessapaperi osto niin miksi ei vaan osta, vaikka pienemmän pakkauksen? Varmuuden vuoksi jos on muistikuva, että paperi saattaa olla vähissä.
Pääsee paaaljon helpommalla, niin fyysisesti kuin henkisesti.
Ei tarvitse soittaa kotiin ja ei tule harjoitusta ja riitaa kun ei kuitenkaan ostanut ja paperi oli vähissä.
Mikä ihmeen homma on laittaa tiskikone päälle? Miksi ei voi ohimennen, miehen lusikkaopetaatioista huolimatta ja siitä keskustelematta sen koneen käynnistää?
Roskien ruttaamiselta välttyy kun roskat vie itse puhumatta ja kinaamatta onko runttaaminen oikeaa vai väärää säästämistä.Joskus tuntuu, että perheessä keskustellaan paljon enemmän vessapaperista, tiskikoneen käynnistämisestä ja roskiksista kuin sellaisista asioista mistä pikeasti ja rakentavasti pitäisi.
Onkohan se sellaista sijaiskommunikaatiota kun aremmista ja syvällisimmästä asioista ei uskalleta tai pystytä puhumaan.
Tai, että olisi edes jotain keskustelua keskenään kun muut puhumisen ovat loppuneet.Tämä! Itse olen parisuhteessa, mutta asumme kumpikin omissa asunnoissamme. Hyvin harvoin tulee mistään riitaa. Enkä todellakaan koe mitenkään kuormittavaksi vessapaperin ostoa ja tiskaamista (minulla ei ole astianpesukonetta).
Joo, ei minullakaan ole tiskikonetta, olen tuo ensin kommentoija.
Silti ei tiskaaminen tuota ongelmia myöskään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin mikä sua estää käynnistämästä tiskikonetta tai viemästä roskia useammin?
Vessapaperiakin useimmiten jokainen osaa ostaa kun alkaa näyttämään siltä, että rullat alkaa olemaan lopussa.Mun isä on samanlainen. Se mikä estää on se riitely, huutaminen ja jopa uhkailu sen jälkeen. Ja sitten joku ylläri tyyliin: jos paiskot ovea, se irroittaa sen. Jos "rämpytät valoa" sen mielestä nii seuraavaksi katkaisija on teipattu kiinni. Jne. Ja kaikki nää vaikka käyttäisit ihan normaalisti sitä katkaisijaa ym.
Hyvin raskasta....... onhan säästäminen hyvä asia mutta miksi syödä se yksi 60snt jogurtti joka on pilaantunut kun lääkärikäyntikin maksaa?
Onpas outoa.
Mitä esimerkiksi aloittajan perheessä tapahtuisi jos aloittaja nyt vain ostaisi sitä vessapaperia kaupassa ollessaan mitään keneltäkään kysymättä. Kotiin tultuaan laittaisi sen mitään puhumatta ja spektaakkelia siitä nostamatta sinne paikkaan missä vessapapereita normaalisti pidetään.
Napsauttaisi tiskikoneen ohimennen päälle, ei mitään neuvottelu- tai juttusessiota siitä.
Ottaisi eleettömäst, sivuilleen tai miestään vilkuilematta ja puhua pukahtamatta ulos mennessään roskapussin ja veisi sinne mihin kuuluu.
Minkähän raivokohtauksen mies muka saisi? Ei se edes huomaisi mitään.
Ehkä ei myöskään tekisi mitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin mikä sua estää käynnistämästä tiskikonetta tai viemästä roskia useammin?
Vessapaperiakin useimmiten jokainen osaa ostaa kun alkaa näyttämään siltä, että rullat alkaa olemaan lopussa.Mun isä on samanlainen. Se mikä estää on se riitely, huutaminen ja jopa uhkailu sen jälkeen. Ja sitten joku ylläri tyyliin: jos paiskot ovea, se irroittaa sen. Jos "rämpytät valoa" sen mielestä nii seuraavaksi katkaisija on teipattu kiinni. Jne. Ja kaikki nää vaikka käyttäisit ihan normaalisti sitä katkaisijaa ym.
Hyvin raskasta....... onhan säästäminen hyvä asia mutta miksi syödä se yksi 60snt jogurtti joka on pilaantunut kun lääkärikäyntikin maksaa?
Onpas outoa.
Mitä esimerkiksi aloittajan perheessä tapahtuisi jos aloittaja nyt vain ostaisi sitä vessapaperia kaupassa ollessaan mitään keneltäkään kysymättä. Kotiin tultuaan laittaisi sen mitään puhumatta ja spektaakkelia siitä nostamatta sinne paikkaan missä vessapapereita normaalisti pidetään.
Napsauttaisi tiskikoneen ohimennen päälle, ei mitään neuvottelu- tai juttusessiota siitä.
Ottaisi eleettömäst, sivuilleen tai miestään vilkuilematta ja puhua pukahtamatta ulos mennessään roskapussin ja veisi sinne mihin kuuluu.
Minkähän raivokohtauksen mies muka saisi? Ei se edes huomaisi mitään.Ehkä ei myöskään tekisi mitään?
No mitä pitäisi miehen tässä tehdä? Eikö lopputulos ollut juuri hyvä ja kaikkia tyydyttävä kun ei tehty tai puhuttu näistä, minun mielestäni pikkuhommista mitään? Ei tullut kinaa, tai väärinkäsitystä. Eikä syyttelyä.
Minusta perherauha on parempi ratkaisu kun turha käninä.
Vai onko tämä monien pariskuntien harrastama käninä se liima, joka pitää nämä ihmiset yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin mikä sua estää käynnistämästä tiskikonetta tai viemästä roskia useammin?
Vessapaperiakin useimmiten jokainen osaa ostaa kun alkaa näyttämään siltä, että rullat alkaa olemaan lopussa.Mun isä on samanlainen. Se mikä estää on se riitely, huutaminen ja jopa uhkailu sen jälkeen. Ja sitten joku ylläri tyyliin: jos paiskot ovea, se irroittaa sen. Jos "rämpytät valoa" sen mielestä nii seuraavaksi katkaisija on teipattu kiinni. Jne. Ja kaikki nää vaikka käyttäisit ihan normaalisti sitä katkaisijaa ym.
Hyvin raskasta....... onhan säästäminen hyvä asia mutta miksi syödä se yksi 60snt jogurtti joka on pilaantunut kun lääkärikäyntikin maksaa?
Onpas outoa.
Mitä esimerkiksi aloittajan perheessä tapahtuisi jos aloittaja nyt vain ostaisi sitä vessapaperia kaupassa ollessaan mitään keneltäkään kysymättä. Kotiin tultuaan laittaisi sen mitään puhumatta ja spektaakkelia siitä nostamatta sinne paikkaan missä vessapapereita normaalisti pidetään.
Napsauttaisi tiskikoneen ohimennen päälle, ei mitään neuvottelu- tai juttusessiota siitä.
Ottaisi eleettömäst, sivuilleen tai miestään vilkuilematta ja puhua pukahtamatta ulos mennessään roskapussin ja veisi sinne mihin kuuluu.
Minkähän raivokohtauksen mies muka saisi? Ei se edes huomaisi mitään.
Varmasti huomaisi! Turha alapeukuttaa mun viestiä, oon yli 30v ja sisaruksetkin jopa yli 40v... mun isä puuttuu aivan kaikkeen. Ehkä järjettömin ollu "lukko kuluu" eli lukkoa ei saa käyttää liikaa. On joskus kaivanut roskiksesta (jossa eläinten ulostetta) likaisen paperiroskan (minun roskan), koska siihen voi vielä kirjoittaa. Laittanut sen keittiönpöydälle. Jos haen kahvin toiseen huoneeseen johon olen laittanut valot just, se sammuttaa ne.
Ei minulla kylässä käydessäänkään vedä vessaa jälkeensä vaikka kuinka sanon.
Mun kokemuksen mukaan tuollainen joustamattomuus on usein persoonallisuuden piirre, mahdollisesti persoonallisuushäiriöön (esim. narsismi, vaativa persoonallisuus, jne) liittyvää?
Vai onko teistä normaalia/keskivertosuhtautumista tuo?
Mun isä vahtii vieressä tuomitsevasti kun lasken vettä hanasta, montako talouspaperia otan. Jne.
T.65
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin mikä sua estää käynnistämästä tiskikonetta tai viemästä roskia useammin?
Vessapaperiakin useimmiten jokainen osaa ostaa kun alkaa näyttämään siltä, että rullat alkaa olemaan lopussa.Mun isä on samanlainen. Se mikä estää on se riitely, huutaminen ja jopa uhkailu sen jälkeen. Ja sitten joku ylläri tyyliin: jos paiskot ovea, se irroittaa sen. Jos "rämpytät valoa" sen mielestä nii seuraavaksi katkaisija on teipattu kiinni. Jne. Ja kaikki nää vaikka käyttäisit ihan normaalisti sitä katkaisijaa ym.
Hyvin raskasta....... onhan säästäminen hyvä asia mutta miksi syödä se yksi 60snt jogurtti joka on pilaantunut kun lääkärikäyntikin maksaa?
Onpas outoa.
Mitä esimerkiksi aloittajan perheessä tapahtuisi jos aloittaja nyt vain ostaisi sitä vessapaperia kaupassa ollessaan mitään keneltäkään kysymättä. Kotiin tultuaan laittaisi sen mitään puhumatta ja spektaakkelia siitä nostamatta sinne paikkaan missä vessapapereita normaalisti pidetään.
Napsauttaisi tiskikoneen ohimennen päälle, ei mitään neuvottelu- tai juttusessiota siitä.
Ottaisi eleettömäst, sivuilleen tai miestään vilkuilematta ja puhua pukahtamatta ulos mennessään roskapussin ja veisi sinne mihin kuuluu.
Minkähän raivokohtauksen mies muka saisi? Ei se edes huomaisi mitään.Ehkä ei myöskään tekisi mitään?
No mitä pitäisi miehen tässä tehdä? Eikö lopputulos ollut juuri hyvä ja kaikkia tyydyttävä kun ei tehty tai puhuttu näistä, minun mielestäni pikkuhommista mitään? Ei tullut kinaa, tai väärinkäsitystä. Eikä syyttelyä.
Minusta perherauha on parempi ratkaisu kun turha käninä.
Vai onko tämä monien pariskuntien harrastama käninä se liima, joka pitää nämä ihmiset yhdessä.
Jos kaikki kotityöt jää vain toisen vastuulle, niin eiköhän siitä vasta riitaa synnykin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin mikä sua estää käynnistämästä tiskikonetta tai viemästä roskia useammin?
Vessapaperiakin useimmiten jokainen osaa ostaa kun alkaa näyttämään siltä, että rullat alkaa olemaan lopussa.Mun isä on samanlainen. Se mikä estää on se riitely, huutaminen ja jopa uhkailu sen jälkeen. Ja sitten joku ylläri tyyliin: jos paiskot ovea, se irroittaa sen. Jos "rämpytät valoa" sen mielestä nii seuraavaksi katkaisija on teipattu kiinni. Jne. Ja kaikki nää vaikka käyttäisit ihan normaalisti sitä katkaisijaa ym.
Hyvin raskasta....... onhan säästäminen hyvä asia mutta miksi syödä se yksi 60snt jogurtti joka on pilaantunut kun lääkärikäyntikin maksaa?
Onpas outoa.
Mitä esimerkiksi aloittajan perheessä tapahtuisi jos aloittaja nyt vain ostaisi sitä vessapaperia kaupassa ollessaan mitään keneltäkään kysymättä. Kotiin tultuaan laittaisi sen mitään puhumatta ja spektaakkelia siitä nostamatta sinne paikkaan missä vessapapereita normaalisti pidetään.
Napsauttaisi tiskikoneen ohimennen päälle, ei mitään neuvottelu- tai juttusessiota siitä.
Ottaisi eleettömäst, sivuilleen tai miestään vilkuilematta ja puhua pukahtamatta ulos mennessään roskapussin ja veisi sinne mihin kuuluu.
Minkähän raivokohtauksen mies muka saisi? Ei se edes huomaisi mitään.Ehkä ei myöskään tekisi mitään?
No mitä pitäisi miehen tässä tehdä? Eikö lopputulos ollut juuri hyvä ja kaikkia tyydyttävä kun ei tehty tai puhuttu näistä, minun mielestäni pikkuhommista mitään? Ei tullut kinaa, tai väärinkäsitystä. Eikä syyttelyä.
Minusta perherauha on parempi ratkaisu kun turha käninä.
Vai onko tämä monien pariskuntien harrastama käninä se liima, joka pitää nämä ihmiset yhdessä.
Mitäs jos ap lopettaa niiden pikkuhommien tekemisen, joista on miehellekin hyötyä? Ihan vaan sanomatta mitään. Mies voi sitten ihan ohimennen ja eleettömästi hoitaa ne itse, kun eihän niistä tarvitse mitään numeroa tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin mikä sua estää käynnistämästä tiskikonetta tai viemästä roskia useammin?
Vessapaperiakin useimmiten jokainen osaa ostaa kun alkaa näyttämään siltä, että rullat alkaa olemaan lopussa.Mun isä on samanlainen. Se mikä estää on se riitely, huutaminen ja jopa uhkailu sen jälkeen. Ja sitten joku ylläri tyyliin: jos paiskot ovea, se irroittaa sen. Jos "rämpytät valoa" sen mielestä nii seuraavaksi katkaisija on teipattu kiinni. Jne. Ja kaikki nää vaikka käyttäisit ihan normaalisti sitä katkaisijaa ym.
Hyvin raskasta....... onhan säästäminen hyvä asia mutta miksi syödä se yksi 60snt jogurtti joka on pilaantunut kun lääkärikäyntikin maksaa?
Onpas outoa.
Mitä esimerkiksi aloittajan perheessä tapahtuisi jos aloittaja nyt vain ostaisi sitä vessapaperia kaupassa ollessaan mitään keneltäkään kysymättä. Kotiin tultuaan laittaisi sen mitään puhumatta ja spektaakkelia siitä nostamatta sinne paikkaan missä vessapapereita normaalisti pidetään.
Napsauttaisi tiskikoneen ohimennen päälle, ei mitään neuvottelu- tai juttusessiota siitä.
Ottaisi eleettömäst, sivuilleen tai miestään vilkuilematta ja puhua pukahtamatta ulos mennessään roskapussin ja veisi sinne mihin kuuluu.
Minkähän raivokohtauksen mies muka saisi? Ei se edes huomaisi mitään.Ehkä ei myöskään tekisi mitään?
No mitä pitäisi miehen tässä tehdä? Eikö lopputulos ollut juuri hyvä ja kaikkia tyydyttävä kun ei tehty tai puhuttu näistä, minun mielestäni pikkuhommista mitään? Ei tullut kinaa, tai väärinkäsitystä. Eikä syyttelyä.
Minusta perherauha on parempi ratkaisu kun turha käninä.
Vai onko tämä monien pariskuntien harrastama käninä se liima, joka pitää nämä ihmiset yhdessä.
En tiedä, meillä ei känistä ja molemmat ovat oma-aloitteisia. Jos ap:n mies on laiska ja välttelee hommia, tuo on loistokonsti vetelehtiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin mikä sua estää käynnistämästä tiskikonetta tai viemästä roskia useammin?
Vessapaperiakin useimmiten jokainen osaa ostaa kun alkaa näyttämään siltä, että rullat alkaa olemaan lopussa.Mun isä on samanlainen. Se mikä estää on se riitely, huutaminen ja jopa uhkailu sen jälkeen. Ja sitten joku ylläri tyyliin: jos paiskot ovea, se irroittaa sen. Jos "rämpytät valoa" sen mielestä nii seuraavaksi katkaisija on teipattu kiinni. Jne. Ja kaikki nää vaikka käyttäisit ihan normaalisti sitä katkaisijaa ym.
Hyvin raskasta....... onhan säästäminen hyvä asia mutta miksi syödä se yksi 60snt jogurtti joka on pilaantunut kun lääkärikäyntikin maksaa?
Onpas outoa.
Mitä esimerkiksi aloittajan perheessä tapahtuisi jos aloittaja nyt vain ostaisi sitä vessapaperia kaupassa ollessaan mitään keneltäkään kysymättä. Kotiin tultuaan laittaisi sen mitään puhumatta ja spektaakkelia siitä nostamatta sinne paikkaan missä vessapapereita normaalisti pidetään.
Napsauttaisi tiskikoneen ohimennen päälle, ei mitään neuvottelu- tai juttusessiota siitä.
Ottaisi eleettömäst, sivuilleen tai miestään vilkuilematta ja puhua pukahtamatta ulos mennessään roskapussin ja veisi sinne mihin kuuluu.
Minkähän raivokohtauksen mies muka saisi? Ei se edes huomaisi mitään.Varmasti huomaisi! Turha alapeukuttaa mun viestiä, oon yli 30v ja sisaruksetkin jopa yli 40v... mun isä puuttuu aivan kaikkeen. Ehkä järjettömin ollu "lukko kuluu" eli lukkoa ei saa käyttää liikaa. On joskus kaivanut roskiksesta (jossa eläinten ulostetta) likaisen paperiroskan (minun roskan), koska siihen voi vielä kirjoittaa. Laittanut sen keittiönpöydälle. Jos haen kahvin toiseen huoneeseen johon olen laittanut valot just, se sammuttaa ne.
Ei minulla kylässä käydessäänkään vedä vessaa jälkeensä vaikka kuinka sanon.
Mun kokemuksen mukaan tuollainen joustamattomuus on usein persoonallisuuden piirre, mahdollisesti persoonallisuushäiriöön (esim. narsismi, vaativa persoonallisuus, jne) liittyvää?
Vai onko teistä normaalia/keskivertosuhtautumista tuo?
Mun isä vahtii vieressä tuomitsevasti kun lasken vettä hanasta, montako talouspaperia otan. Jne.
T.65
Siis onko ap:n mies sinun isäsi? Kirjoitteletteko te koko suvun voimin av:lle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin mikä sua estää käynnistämästä tiskikonetta tai viemästä roskia useammin?
Vessapaperiakin useimmiten jokainen osaa ostaa kun alkaa näyttämään siltä, että rullat alkaa olemaan lopussa.Mun isä on samanlainen. Se mikä estää on se riitely, huutaminen ja jopa uhkailu sen jälkeen. Ja sitten joku ylläri tyyliin: jos paiskot ovea, se irroittaa sen. Jos "rämpytät valoa" sen mielestä nii seuraavaksi katkaisija on teipattu kiinni. Jne. Ja kaikki nää vaikka käyttäisit ihan normaalisti sitä katkaisijaa ym.
Hyvin raskasta....... onhan säästäminen hyvä asia mutta miksi syödä se yksi 60snt jogurtti joka on pilaantunut kun lääkärikäyntikin maksaa?
Onpas outoa.
Mitä esimerkiksi aloittajan perheessä tapahtuisi jos aloittaja nyt vain ostaisi sitä vessapaperia kaupassa ollessaan mitään keneltäkään kysymättä. Kotiin tultuaan laittaisi sen mitään puhumatta ja spektaakkelia siitä nostamatta sinne paikkaan missä vessapapereita normaalisti pidetään.
Napsauttaisi tiskikoneen ohimennen päälle, ei mitään neuvottelu- tai juttusessiota siitä.
Ottaisi eleettömäst, sivuilleen tai miestään vilkuilematta ja puhua pukahtamatta ulos mennessään roskapussin ja veisi sinne mihin kuuluu.
Minkähän raivokohtauksen mies muka saisi? Ei se edes huomaisi mitään.Ehkä ei myöskään tekisi mitään?
No mitä pitäisi miehen tässä tehdä? Eikö lopputulos ollut juuri hyvä ja kaikkia tyydyttävä kun ei tehty tai puhuttu näistä, minun mielestäni pikkuhommista mitään? Ei tullut kinaa, tai väärinkäsitystä. Eikä syyttelyä.
Minusta perherauha on parempi ratkaisu kun turha käninä.
Vai onko tämä monien pariskuntien harrastama käninä se liima, joka pitää nämä ihmiset yhdessä.En tiedä, meillä ei känistä ja molemmat ovat oma-aloitteisia. Jos ap:n mies on laiska ja välttelee hommia, tuo on loistokonsti vetelehtiä.
Mistä tämä laiskuus oikein on keksitty? Ei kai laiska jaksaisi runnoa jotain hiton roskakoria tuhannen auringon voimalla?
Ainiin, tietysti kaikki miehet ovat laiskoja paskoja.
Vierailija kirjoitti:
Niin mikä sua estää käynnistämästä tiskikonetta tai viemästä roskia useammin?
Vessapaperiakin useimmiten jokainen osaa ostaa kun alkaa näyttämään siltä, että rullat alkaa olemaan lopussa.
Pointti olikin se, että mies toimii typerästi venkoillessaan vaimoaan vastaan, kun sokea reettakin tajuaa, että oikea vastaus olisi todeta, että kyllä niinpä onkin, hoidan asian saman tien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin mikä sua estää käynnistämästä tiskikonetta tai viemästä roskia useammin?
Vessapaperiakin useimmiten jokainen osaa ostaa kun alkaa näyttämään siltä, että rullat alkaa olemaan lopussa.Mun isä on samanlainen. Se mikä estää on se riitely, huutaminen ja jopa uhkailu sen jälkeen. Ja sitten joku ylläri tyyliin: jos paiskot ovea, se irroittaa sen. Jos "rämpytät valoa" sen mielestä nii seuraavaksi katkaisija on teipattu kiinni. Jne. Ja kaikki nää vaikka käyttäisit ihan normaalisti sitä katkaisijaa ym.
Hyvin raskasta....... onhan säästäminen hyvä asia mutta miksi syödä se yksi 60snt jogurtti joka on pilaantunut kun lääkärikäyntikin maksaa?
Onpas outoa.
Mitä esimerkiksi aloittajan perheessä tapahtuisi jos aloittaja nyt vain ostaisi sitä vessapaperia kaupassa ollessaan mitään keneltäkään kysymättä. Kotiin tultuaan laittaisi sen mitään puhumatta ja spektaakkelia siitä nostamatta sinne paikkaan missä vessapapereita normaalisti pidetään.
Napsauttaisi tiskikoneen ohimennen päälle, ei mitään neuvottelu- tai juttusessiota siitä.
Ottaisi eleettömäst, sivuilleen tai miestään vilkuilematta ja puhua pukahtamatta ulos mennessään roskapussin ja veisi sinne mihin kuuluu.
Minkähän raivokohtauksen mies muka saisi? Ei se edes huomaisi mitään.Ehkä ei myöskään tekisi mitään?
No mitä pitäisi miehen tässä tehdä? Eikö lopputulos ollut juuri hyvä ja kaikkia tyydyttävä kun ei tehty tai puhuttu näistä, minun mielestäni pikkuhommista mitään? Ei tullut kinaa, tai väärinkäsitystä. Eikä syyttelyä.
Minusta perherauha on parempi ratkaisu kun turha käninä.
Vai onko tämä monien pariskuntien harrastama käninä se liima, joka pitää nämä ihmiset yhdessä.En tiedä, meillä ei känistä ja molemmat ovat oma-aloitteisia. Jos ap:n mies on laiska ja välttelee hommia, tuo on loistokonsti vetelehtiä.
Mistä tämä laiskuus oikein on keksitty? Ei kai laiska jaksaisi runnoa jotain hiton roskakoria tuhannen auringon voimalla?
Ainiin, tietysti kaikki miehet ovat laiskoja paskoja.
Se on yksi mahdollinen selitys miehen toiminnalle. Odotamme ap:n tulevan jatkamaan tarinaansa.
Mulla on oikein hyvä mies, muiden miehistä en tiedä. Laiskureita ei kenenkään kannata kotonaan katsella, miehiä, naisia tai muita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin mikä sua estää käynnistämästä tiskikonetta tai viemästä roskia useammin?
Vessapaperiakin useimmiten jokainen osaa ostaa kun alkaa näyttämään siltä, että rullat alkaa olemaan lopussa.Mun isä on samanlainen. Se mikä estää on se riitely, huutaminen ja jopa uhkailu sen jälkeen. Ja sitten joku ylläri tyyliin: jos paiskot ovea, se irroittaa sen. Jos "rämpytät valoa" sen mielestä nii seuraavaksi katkaisija on teipattu kiinni. Jne. Ja kaikki nää vaikka käyttäisit ihan normaalisti sitä katkaisijaa ym.
Hyvin raskasta....... onhan säästäminen hyvä asia mutta miksi syödä se yksi 60snt jogurtti joka on pilaantunut kun lääkärikäyntikin maksaa?
Onpas outoa.
Mitä esimerkiksi aloittajan perheessä tapahtuisi jos aloittaja nyt vain ostaisi sitä vessapaperia kaupassa ollessaan mitään keneltäkään kysymättä. Kotiin tultuaan laittaisi sen mitään puhumatta ja spektaakkelia siitä nostamatta sinne paikkaan missä vessapapereita normaalisti pidetään.
Napsauttaisi tiskikoneen ohimennen päälle, ei mitään neuvottelu- tai juttusessiota siitä.
Ottaisi eleettömäst, sivuilleen tai miestään vilkuilematta ja puhua pukahtamatta ulos mennessään roskapussin ja veisi sinne mihin kuuluu.
Minkähän raivokohtauksen mies muka saisi? Ei se edes huomaisi mitään.Ehkä ei myöskään tekisi mitään?
No mitä pitäisi miehen tässä tehdä? Eikö lopputulos ollut juuri hyvä ja kaikkia tyydyttävä kun ei tehty tai puhuttu näistä, minun mielestäni pikkuhommista mitään? Ei tullut kinaa, tai väärinkäsitystä. Eikä syyttelyä.
Minusta perherauha on parempi ratkaisu kun turha käninä.
Vai onko tämä monien pariskuntien harrastama käninä se liima, joka pitää nämä ihmiset yhdessä.En tiedä, meillä ei känistä ja molemmat ovat oma-aloitteisia. Jos ap:n mies on laiska ja välttelee hommia, tuo on loistokonsti vetelehtiä.
Mistä tämä laiskuus oikein on keksitty? Ei kai laiska jaksaisi runnoa jotain hiton roskakoria tuhannen auringon voimalla?
Ainiin, tietysti kaikki miehet ovat laiskoja paskoja.
Se on yksi mahdollinen selitys miehen toiminnalle. Odotamme ap:n tulevan jatkamaan tarinaansa.
Mulla on oikein hyvä mies, muiden miehistä en tiedä. Laiskureita ei kenenkään kannata kotonaan katsella, miehiä, naisia tai muita.
Minusta se on aika omituinen hypoteesi, että joku, joka oikein ottaa asiakseen tehdä turhaa työtä (roskien runnominen roskapussien säästämiseksi) olisi laiska. Jotenkin vain näissä keskusteluissa sellaisia arvauksia tupataan tekemään. Ihmettelenkin, millaiseen elämänkokemukseen nämä arvailut perustuvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin mikä sua estää käynnistämästä tiskikonetta tai viemästä roskia useammin?
Vessapaperiakin useimmiten jokainen osaa ostaa kun alkaa näyttämään siltä, että rullat alkaa olemaan lopussa.Mun isä on samanlainen. Se mikä estää on se riitely, huutaminen ja jopa uhkailu sen jälkeen. Ja sitten joku ylläri tyyliin: jos paiskot ovea, se irroittaa sen. Jos "rämpytät valoa" sen mielestä nii seuraavaksi katkaisija on teipattu kiinni. Jne. Ja kaikki nää vaikka käyttäisit ihan normaalisti sitä katkaisijaa ym.
Hyvin raskasta....... onhan säästäminen hyvä asia mutta miksi syödä se yksi 60snt jogurtti joka on pilaantunut kun lääkärikäyntikin maksaa?
Onpas outoa.
Mitä esimerkiksi aloittajan perheessä tapahtuisi jos aloittaja nyt vain ostaisi sitä vessapaperia kaupassa ollessaan mitään keneltäkään kysymättä. Kotiin tultuaan laittaisi sen mitään puhumatta ja spektaakkelia siitä nostamatta sinne paikkaan missä vessapapereita normaalisti pidetään.
Napsauttaisi tiskikoneen ohimennen päälle, ei mitään neuvottelu- tai juttusessiota siitä.
Ottaisi eleettömäst, sivuilleen tai miestään vilkuilematta ja puhua pukahtamatta ulos mennessään roskapussin ja veisi sinne mihin kuuluu.
Minkähän raivokohtauksen mies muka saisi? Ei se edes huomaisi mitään.Ehkä ei myöskään tekisi mitään?
No mitä pitäisi miehen tässä tehdä? Eikö lopputulos ollut juuri hyvä ja kaikkia tyydyttävä kun ei tehty tai puhuttu näistä, minun mielestäni pikkuhommista mitään? Ei tullut kinaa, tai väärinkäsitystä. Eikä syyttelyä.
Minusta perherauha on parempi ratkaisu kun turha käninä.
Vai onko tämä monien pariskuntien harrastama käninä se liima, joka pitää nämä ihmiset yhdessä.En tiedä, meillä ei känistä ja molemmat ovat oma-aloitteisia. Jos ap:n mies on laiska ja välttelee hommia, tuo on loistokonsti vetelehtiä.
Mistä tämä laiskuus oikein on keksitty? Ei kai laiska jaksaisi runnoa jotain hiton roskakoria tuhannen auringon voimalla?
Ainiin, tietysti kaikki miehet ovat laiskoja paskoja.
Se on yksi mahdollinen selitys miehen toiminnalle. Odotamme ap:n tulevan jatkamaan tarinaansa.
Mulla on oikein hyvä mies, muiden miehistä en tiedä. Laiskureita ei kenenkään kannata kotonaan katsella, miehiä, naisia tai muita.
Minusta se on aika omituinen hypoteesi, että joku, joka oikein ottaa asiakseen tehdä turhaa työtä (roskien runnominen roskapussien säästämiseksi) olisi laiska. Jotenkin vain näissä keskusteluissa sellaisia arvauksia tupataan tekemään. Ihmettelenkin, millaiseen elämänkokemukseen nämä arvailut perustuvat.
Runnomisessa on vähemmän vaivaa kuin roskien pihalle viemisessä.
Oma kokemus: Lapsi oli teininä laiska. Ei ole enää omassa huushollissaan.
Ai pitäis olla kiitollinen kun osallistuu, käytännös teettämällä työt toisella. Osallistumisen pitäis olla itsestäänselvyys. Järkevästi.