Lue keskustelun säännöt.
Hei, onko muilla masentuneilla/ herkillä tätä ongelmaa?
13.07.2021 |
Eli saattaa vaikka olla puolison kanssa hyvin mennyt ilta, mutta jossain kohtaa alkaakin se herkisteky ja itkeminen tms..
Oltiin eilen miehen kanssa pitkästä aikaa molemmat vapaalla samana päivänä, ja mies oli ihana. Minulla oli kivaa. Silti illan päätteeksi aloin itkemään ja puhumaan siitä, kuinka en tunne että mies haluaa minua (mikä onkin osittain näin, koska emme näe paljoa töiden takia). Harmittaa. Miehen ilta meni pilalle ja omanikin kyllä. Nyt 4h yöunilla töihin... Su onneksi sovimme taas yhteisenä vapaana tekevämme jotain kivaa. Miten varmistaa etten pilaa iltaa?! Ja ei ole provo, olen oikeasti ärsyyntynyt itseeni :( Vaikka masentunut olen ja ymmärrän toisaalta että mielialat vaihtelevat.
Kommentit (69)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi masentuneet hakeutuvat parisuhteeseen? Eikö kannattaisi hoitaa itsensä kuntoon ensin.
Tulen täältä sivusta huutelemaan. Itse en ole ikinä etsinyt enkä hakenut suhdetta ja seuraa koska tiedän olevani todella vaikea niinä vaikeina hetkinä ja haluan säästää muita niiltä. Miehet on hakeutuneet mun luo, olen aika sinnikkäästi laittanut vastaan :D
Aina heti alussa olen miehelle listannut brutaalin suoraan että olen mm paniikki-,ahdistus- ja dissosiaatiohäiriöinen. Yli puolet elämästäni syömishäiriöinen ja ajoittain menee alkoholiakin liikaa. Nämä oireilee näin, noin ja niin. En odota terapeuttia mutta jaksatko ja pärjäätkö sinä itse tällaisen kanssa?
Olen sanonut suoraan ja antanut miehelle vapauden lähteä litomaan hyvissä ajoin siitä itse loukkaantumatta. Aina siinä vaiheessa ovat sanoneet että ei haittaa ja tukevat kyllä jos tulee vaikeaa. Käytännön elämässä myöhemmin ovat kuitenkin olleet aika eksyksissä, exäkin paukautti että "enhän mä tajunnut että sä tosissaan olit!" kun oireilin syömättömyydellä kun meni huonommin.Ja enhän mä koko ajan ole sekopää, eikä ap koko ajan vollota sängyssä. Sinne mukaan mahtuu ihan tavallisia ja kivojakin hetkiä, paljon herkkyyttä ja aitoutta, hyviä ja huonoja hetkiä niinkuin jokaisessa suhteessa. Se tarvitsee kumppanilta paljon ymnärrystä ja empatiaa, mutta kyllä me mt-tapauksetkin sit myös annetaan paljon takaisin.
Ja ps. se parisuhdekin voi saada masentumaan pahastikin.
Ahaa, eli sinut ikäänkuin pakotettiin parisuhteeseen ja miehen vika, mitäs läksi.
Mikä sun ongelma on? :D
Ei, vaan olen uskaltautunut siinä vaiheessa kun mies ei ole säikähtänyt.
Kuulostat katkeralta, mitä on tapahtunut?
Vai harmittaako sua kun itsellä ei ole parisuhdetta mutta "kaiken maailman hullut" semmoisen saattaa saada?
Usein meillä on muuten omien ongelmiemme takia hyvin syvä empatiakyky ja huomaavaisuus muita kohtaan, yritetään ymmärtää ja auttaa, eikä tuomita erilaisia ihmisiä. Siihen monet ihastuukin, lämpöön. Et ole kirjoittanut paljoa, mutta tekstistäsi paistaa tuomitsevuus ja ylimielisyys.
Tämä. Juuri oikein sanottu. Mun nainen sairastaa masennusta ja välillä on ollut äärirajoilla oman jaksamisen kanssa. Silti hänen persoonansa, sydämellisyytensä, huomaavaisuutensa ja empatiakykynsä kanssaihmisiä kohtaan auttaa jaksamaan ja uskomaan että olemme vielä onnellisempia tulevaisuudessa. Hän on se joka auttaa vanhuksia kauppakassien kanssa, vaikka samaan aikaan sisällä kalvaa suunnaton tyhjyys. Se joka hemmottelee minua viimeisillä voimillaan aamupaloilla ja ihanilla pienillä huomioilla. Piirtää äidilleen piirrustuksia ja lähettää postissa terveiset. Sattuu nähdä nii hyvä ihminen kärsimässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan normaalia tuo on.
Ei siinä ilta pilalle mene, jos itkee. Ei sen toisen eikä oma. Ei meillä ainakaan. Tunteet kuuluu elämään ja kyllä saa itkeä.
Saahan toista lohduttaa. Se lähentää.
Kyllä mun parisuhde meni masennuksen myötä. Enkä näin parantuneena syytä miestä yhtään. Aiheutin varmasti hyvin paljon riittämättömyyden tunnetta ja kelpaamattomuutta, enkä todellakaan ollut aina mitenkään kiva, ihana ja kykenevä ajattelemaan.
Sen Mä sanon Ap neuvoksi, että kaikilla ihmisillä on rajat.
Voi ap, kuulostat ihan multa.
Minulla on masennuksen kanssa ollut erilaisia jaksoja, herkkähän toki olen meni hyvin tai huonosti. Mutta tällä hetkellä ollut tosi vaikeaa hallita omia tunnereaktioitaan, vaikka yritän kyllä. Tuntuu vain, että kun olen kerännyt sisälleni pahaa oloa purkamatta sitä, koska en halua rasittaa miestäni, niin se sitten purkautuu odottamattomassa hetkessä, ja ihan hölmöstäkin asiasta - joka ei ole pääsyy pahaan olooni.
Ollana myös saatu samasta aiheesta "riitoja" kun teilläkin, eli minusta tuntuu ettei mies halua minua samalla tavalla kuin minä häntä. Itsellä on paljon haluja, ihme kyllä, masennuksesta huolimatta. Mutta tuntuu, että onko minussa sitten vikaa esim ulkonäöllisesti ja muuta, ettei mies halua minua tarpeeksi. Kaikkihan masentuneena kääntyy omaksi viaksi.
Mutta itse jaksan silti uskoa, että kyllä tämä tästä taas. Olen ennenkin saanut omin avuin itseni nostettua ja muutettua. Ja nyt masennukselle on ollut myös aidot syytkin, eikä vain ihan selittämätöntä alakuloa.
Tsemppiä sinullekin, parempaa kohti ❤ Kun vain muistaisi rakastaa itseään, niin se korjaa jo niin paljon. Ja muistaa nähdä masentuneen ja vääristyneen mielen valheiden läpi. 🙂 Sillä se ei kerro totuutta, se näyttää vain yhden, hölmön perspektiivin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi masentuneet hakeutuvat parisuhteeseen? Eikö kannattaisi hoitaa itsensä kuntoon ensin.
Tulen täältä sivusta huutelemaan. Itse en ole ikinä etsinyt enkä hakenut suhdetta ja seuraa koska tiedän olevani todella vaikea niinä vaikeina hetkinä ja haluan säästää muita niiltä. Miehet on hakeutuneet mun luo, olen aika sinnikkäästi laittanut vastaan :D
Aina heti alussa olen miehelle listannut brutaalin suoraan että olen mm paniikki-,ahdistus- ja dissosiaatiohäiriöinen. Yli puolet elämästäni syömishäiriöinen ja ajoittain menee alkoholiakin liikaa. Nämä oireilee näin, noin ja niin. En odota terapeuttia mutta jaksatko ja pärjäätkö sinä itse tällaisen kanssa?
Olen sanonut suoraan ja antanut miehelle vapauden lähteä litomaan hyvissä ajoin siitä itse loukkaantumatta. Aina siinä vaiheessa ovat sanoneet että ei haittaa ja tukevat kyllä jos tulee vaikeaa. Käytännön elämässä myöhemmin ovat kuitenkin olleet aika eksyksissä, exäkin paukautti että "enhän mä tajunnut että sä tosissaan olit!" kun oireilin syömättömyydellä kun meni huonommin.Ja enhän mä koko ajan ole sekopää, eikä ap koko ajan vollota sängyssä. Sinne mukaan mahtuu ihan tavallisia ja kivojakin hetkiä, paljon herkkyyttä ja aitoutta, hyviä ja huonoja hetkiä niinkuin jokaisessa suhteessa. Se tarvitsee kumppanilta paljon ymnärrystä ja empatiaa, mutta kyllä me mt-tapauksetkin sit myös annetaan paljon takaisin.
Ja ps. se parisuhdekin voi saada masentumaan pahastikin.
Ahaa, eli sinut ikäänkuin pakotettiin parisuhteeseen ja miehen vika, mitäs läksi.
Mikä sun ongelma on? :D
Ei, vaan olen uskaltautunut siinä vaiheessa kun mies ei ole säikähtänyt.
Kuulostat katkeralta, mitä on tapahtunut?
Vai harmittaako sua kun itsellä ei ole parisuhdetta mutta "kaiken maailman hullut" semmoisen saattaa saada?
Usein meillä on muuten omien ongelmiemme takia hyvin syvä empatiakyky ja huomaavaisuus muita kohtaan, yritetään ymmärtää ja auttaa, eikä tuomita erilaisia ihmisiä. Siihen monet ihastuukin, lämpöön. Et ole kirjoittanut paljoa, mutta tekstistäsi paistaa tuomitsevuus ja ylimielisyys.Tämä. Juuri oikein sanottu. Mun nainen sairastaa masennusta ja välillä on ollut äärirajoilla oman jaksamisen kanssa. Silti hänen persoonansa, sydämellisyytensä, huomaavaisuutensa ja empatiakykynsä kanssaihmisiä kohtaan auttaa jaksamaan ja uskomaan että olemme vielä onnellisempia tulevaisuudessa. Hän on se joka auttaa vanhuksia kauppakassien kanssa, vaikka samaan aikaan sisällä kalvaa suunnaton tyhjyys. Se joka hemmottelee minua viimeisillä voimillaan aamupaloilla ja ihanilla pienillä huomioilla. Piirtää äidilleen piirrustuksia ja lähettää postissa terveiset. Sattuu nähdä nii hyvä ihminen kärsimässä.
Ihana ❤️ pitäkää huolta toisistanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No älä ainakaan käytä alkoholia, edes pientä määrää, koska se sekoittaa hataran tasapainosi heti ja kääntää serotoniinitasot miinuksille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi masentuneet hakeutuvat parisuhteeseen? Eikö kannattaisi hoitaa itsensä kuntoon ensin.
Tulen täältä sivusta huutelemaan. Itse en ole ikinä etsinyt enkä hakenut suhdetta ja seuraa koska tiedän olevani todella vaikea niinä vaikeina hetkinä ja haluan säästää muita niiltä. Miehet on hakeutuneet mun luo, olen aika sinnikkäästi laittanut vastaan :D
Aina heti alussa olen miehelle listannut brutaalin suoraan että olen mm paniikki-,ahdistus- ja dissosiaatiohäiriöinen. Yli puolet elämästäni syömishäiriöinen ja ajoittain menee alkoholiakin liikaa. Nämä oireilee näin, noin ja niin. En odota terapeuttia mutta jaksatko ja pärjäätkö sinä itse tällaisen kanssa?
Olen sanonut suoraan ja antanut miehelle vapauden lähteä litomaan hyvissä ajoin siitä itse loukkaantumatta. Aina siinä vaiheessa ovat sanoneet että ei haittaa ja tukevat kyllä jos tulee vaikeaa. Käytännön elämässä myöhemmin ovat kuitenkin olleet aika eksyksissä, exäkin paukautti että "enhän mä tajunnut että sä tosissaan olit!" kun oireilin syömättömyydellä kun meni huonommin.Ja enhän mä koko ajan ole sekopää, eikä ap koko ajan vollota sängyssä. Sinne mukaan mahtuu ihan tavallisia ja kivojakin hetkiä, paljon herkkyyttä ja aitoutta, hyviä ja huonoja hetkiä niinkuin jokaisessa suhteessa. Se tarvitsee kumppanilta paljon ymnärrystä ja empatiaa, mutta kyllä me mt-tapauksetkin sit myös annetaan paljon takaisin.
Ja ps. se parisuhdekin voi saada masentumaan pahastikin.
Ahaa, eli sinut ikäänkuin pakotettiin parisuhteeseen ja miehen vika, mitäs läksi.
Mikä sun ongelma on? :D
Ei, vaan olen uskaltautunut siinä vaiheessa kun mies ei ole säikähtänyt.
Kuulostat katkeralta, mitä on tapahtunut?
Vai harmittaako sua kun itsellä ei ole parisuhdetta mutta "kaiken maailman hullut" semmoisen saattaa saada?
Usein meillä on muuten omien ongelmiemme takia hyvin syvä empatiakyky ja huomaavaisuus muita kohtaan, yritetään ymmärtää ja auttaa, eikä tuomita erilaisia ihmisiä. Siihen monet ihastuukin, lämpöön. Et ole kirjoittanut paljoa, mutta tekstistäsi paistaa tuomitsevuus ja ylimielisyys.Tämä. Juuri oikein sanottu. Mun nainen sairastaa masennusta ja välillä on ollut äärirajoilla oman jaksamisen kanssa. Silti hänen persoonansa, sydämellisyytensä, huomaavaisuutensa ja empatiakykynsä kanssaihmisiä kohtaan auttaa jaksamaan ja uskomaan että olemme vielä onnellisempia tulevaisuudessa. Hän on se joka auttaa vanhuksia kauppakassien kanssa, vaikka samaan aikaan sisällä kalvaa suunnaton tyhjyys. Se joka hemmottelee minua viimeisillä voimillaan aamupaloilla ja ihanilla pienillä huomioilla. Piirtää äidilleen piirrustuksia ja lähettää postissa terveiset. Sattuu nähdä nii hyvä ihminen kärsimässä.
Söpöö kun iha ite sitte päätit kirjoittaa miehes puolesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi masentuneet hakeutuvat parisuhteeseen? Eikö kannattaisi hoitaa itsensä kuntoon ensin.
Tulen täältä sivusta huutelemaan. Itse en ole ikinä etsinyt enkä hakenut suhdetta ja seuraa koska tiedän olevani todella vaikea niinä vaikeina hetkinä ja haluan säästää muita niiltä. Miehet on hakeutuneet mun luo, olen aika sinnikkäästi laittanut vastaan :D
Aina heti alussa olen miehelle listannut brutaalin suoraan että olen mm paniikki-,ahdistus- ja dissosiaatiohäiriöinen. Yli puolet elämästäni syömishäiriöinen ja ajoittain menee alkoholiakin liikaa. Nämä oireilee näin, noin ja niin. En odota terapeuttia mutta jaksatko ja pärjäätkö sinä itse tällaisen kanssa?
Olen sanonut suoraan ja antanut miehelle vapauden lähteä litomaan hyvissä ajoin siitä itse loukkaantumatta. Aina siinä vaiheessa ovat sanoneet että ei haittaa ja tukevat kyllä jos tulee vaikeaa. Käytännön elämässä myöhemmin ovat kuitenkin olleet aika eksyksissä, exäkin paukautti että "enhän mä tajunnut että sä tosissaan olit!" kun oireilin syömättömyydellä kun meni huonommin.Ja enhän mä koko ajan ole sekopää, eikä ap koko ajan vollota sängyssä. Sinne mukaan mahtuu ihan tavallisia ja kivojakin hetkiä, paljon herkkyyttä ja aitoutta, hyviä ja huonoja hetkiä niinkuin jokaisessa suhteessa. Se tarvitsee kumppanilta paljon ymnärrystä ja empatiaa, mutta kyllä me mt-tapauksetkin sit myös annetaan paljon takaisin.
Ja ps. se parisuhdekin voi saada masentumaan pahastikin.
Ahaa, eli sinut ikäänkuin pakotettiin parisuhteeseen ja miehen vika, mitäs läksi.
Mikä sun ongelma on? :D
Ei, vaan olen uskaltautunut siinä vaiheessa kun mies ei ole säikähtänyt.
Kuulostat katkeralta, mitä on tapahtunut?
Vai harmittaako sua kun itsellä ei ole parisuhdetta mutta "kaiken maailman hullut" semmoisen saattaa saada?
Usein meillä on muuten omien ongelmiemme takia hyvin syvä empatiakyky ja huomaavaisuus muita kohtaan, yritetään ymmärtää ja auttaa, eikä tuomita erilaisia ihmisiä. Siihen monet ihastuukin, lämpöön. Et ole kirjoittanut paljoa, mutta tekstistäsi paistaa tuomitsevuus ja ylimielisyys.Tämä. Juuri oikein sanottu. Mun nainen sairastaa masennusta ja välillä on ollut äärirajoilla oman jaksamisen kanssa. Silti hänen persoonansa, sydämellisyytensä, huomaavaisuutensa ja empatiakykynsä kanssaihmisiä kohtaan auttaa jaksamaan ja uskomaan että olemme vielä onnellisempia tulevaisuudessa. Hän on se joka auttaa vanhuksia kauppakassien kanssa, vaikka samaan aikaan sisällä kalvaa suunnaton tyhjyys. Se joka hemmottelee minua viimeisillä voimillaan aamupaloilla ja ihanilla pienillä huomioilla. Piirtää äidilleen piirrustuksia ja lähettää postissa terveiset. Sattuu nähdä nii hyvä ihminen kärsimässä.
Söpöö kun iha ite sitte päätit kirjoittaa miehes puolesta.
Katkeraa 😁
Mikä sun ongelma on? :D
Ei, vaan olen uskaltautunut siinä vaiheessa kun mies ei ole säikähtänyt.
Kuulostat katkeralta, mitä on tapahtunut?
Vai harmittaako sua kun itsellä ei ole parisuhdetta mutta "kaiken maailman hullut" semmoisen saattaa saada?
Usein meillä on muuten omien ongelmiemme takia hyvin syvä empatiakyky ja huomaavaisuus muita kohtaan, yritetään ymmärtää ja auttaa, eikä tuomita erilaisia ihmisiä. Siihen monet ihastuukin, lämpöön. Et ole kirjoittanut paljoa, mutta tekstistäsi paistaa tuomitsevuus ja ylimielisyys.