Mies on yhtäkkiä todella nuivaantunut vauvan hankintaan. :(
Ollaan puhuttu jo seurusteluaikana asiat läpi, yhteistuumin haluttiin ainakin tuolloin yhteinen lapsi. Häistäkin on puhuttu mutta mies vaan viis veisaa tai sanoo aina että ehtiihän sitä. En painosta vaan kyselen mutten koko ajan. Kihloissakaan ei vielä olla ja mies tietää kuinka paljon haluan sitoutua ja perustaa perheen. Ikää meillä on 28v ja mies 35v. Pian olisi tarkoitus aloittaa vauvan yritys tai niin ainakin luulin mutta eilen kaupassa käydessä mies hermostui ja alkoi huutamaan minulle ettei tarvitse räpelöidä vauvan vaatteita ja ihan turhaan haaveilen äitiysvaatteisiin pukeutumisesta. Mies paukautti vihaisesti ettei meillei tule pentua ja musta ei tule koskaan äitiä ja marssi vihaisesti suoraan autolle. Jäin suu auki yksinäni seisomaan ja itkemään kun pari lähistöllä ollutta asiakasta tuijotti. Ostosten teko jäi kesken ja kotona ei ole ruokaa, mies valittaa nälkää mutta ei suostu puhumaan muusta. Kotimatkalla autossa oli ahdistava ilmapiiri ja miehen ilme oli todella vihainen. Ikinä aiemmin mitään tällaista ei ole tapahtunut. :( Surettaa.. viime yönä itkin silmät päästäni miehen sanoja mutta en ole kertonut tapahtuneesta ystäville -sukulaisille. Olo on tyhjä. Luovunko lapsihaaveista, kun mies on niin päättänyt? Oliko tämä loppu? Olen ihan sekaisin ja murtunut etten saata uskoa, on todella paha olla. :(
Kommentit (326)
Vierailija kirjoitti:
Tälle lapsen hoito jankuttajalle olisi muutama kysymys. Miksi miehet haluavat väen vängällä eron sattuessa jaetun huoltajuuden? Miksi he vaivautuvat edes näkemään lapsiaan eron jälkeen? Vain pieni osa katoaa kokonaan lasten elämästä. Miten perustelet tämän? Olisi kiva jos löytäisit jotain tutkimustietoa, etkä linkkailisi keskusteluita tähän. Kiitos.
Missä vängätään hoitamisesta?
Vierailija kirjoitti:
miksi te kuvittelette että ap saa noin vain uuden miehen? tai että saa sitä uutta miestä ylipäätään?
kyllä te jaksatte nostaa sitä reikäänne jalustalle.
Yksin olo pelottaa, mutta miehen käytös osoitti etten voi jäädä suhteeseen. Mielummin yksin kuin suljettuna sian talutusköydessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette puhuneet lapsesta seurusteluaikana. Kauanko siitä täsmällisesti on aikaa, kun viimeksi olette asiasta puhuneet? Siis tuota kauppakonfliktia lukuunottamatta? Vai onko niin, että sinä olet olettanut, ja jutellut asiasta itsestäänselvyytenä, ja mies on ollut hiljaa?
Lapsen hankkiminen on asia, josta oikeasti keskustellaan kunnolla ja päätetään asiasta yhteistuumin. Jos olette vuosia sitten asiasta puhuneet, eikä aiheeseen ole palattu kuin sinun toimestasi aina silloin tällöin, kannattaa todellakin päivittää tilanne viimeistään nyt ajan tasalle. Mies ei ehkä haluakaan lasta, tai ei halua sitä juuri nyt.
Tuon riidan jälkeen olisit voinut ottaa heti kotona asian puheeksi sen sijaan, että nyyhkit itsesäälissä tyynyyn. Suhteenne tarvitsee selkeästi lisää kommunikaatiota. Mitä sinä haluat, mitä miehesi haluaa? Voitteko tehdä asiassa kompromisseja, eli lapsi vaikka kahden vuoden päästä, ja häät tietyn ajan päästä. Sitten katsotte, onko järkeä jatkaa yhdessä vai ei.
Naimisiinmeno on helppoa ilman suuria hääjärjestelyitäkin. Maistraatista vain aika, hommassa menee 15 minuuttia. Kaikki häästressi jää pois, jos ette halua kutsua vieraita. Jotkut miehet ahdistuvat hössötyksestä. Onko oma miehesi tällainen? Jos et tiedä itsekään, niin kysy ihmeessä hänen mielipidettään.
Tällä hetkellä tuntuu ettei miestä kiinnosta mikään sama asia kuin minua kiinnostaa. Lapsiasia käytiin kunnolla läpi viime vuonna mutta aikas pian mies irvaili asiasta ystäville ja sukulaisille ilmoittaen että saa olla varuillaan koska rouva eli minä voin olla piakkoin paksuna. Käytti myös sanaa maha pystyssä mistä en itse pidä ja muutenkaan ei käytä kaunista kieltä raskaus, lapsi ja häät asioihin. En halua lasta nyksän kanssa, en halua että lapsen isä ei välitä ja kohtelee äitiä väärin.
On ihan siunaus, että miehesi todellinen luonto selvisi nyt, eikä myöhemmin. Itse tein rehellisen deittiprofiilin, jossa kerroin, mitä haluan. Ja löysin _todella_ nopeasti miehen, joka halusi naimisiin ja lapsen. Nyt on molemmat saavutettu, ja mies kohtelee kunnioittavasti. Sinäkin voit saada saman.
Kiitos kannustamisesta. En voi enää jatkaa tässä suhteessa, joten ero on ainut oikea ratkaisu. Toivon löytäväni miehen joka haluaa samaa kuin mä. Pelkään vain ettei niin tapahdu.
Kerro ap täällä jo heti tänään että miten ilmoitit erosta miehelle, ei kukaan ansaitse tuollaista kohtelua. Kaikesta voi keskustella sivistyneesti. Räjähdysherkkä ihminen ei parasta isämateriaalia. Vaihtoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tälle lapsen hoito jankuttajalle olisi muutama kysymys. Miksi miehet haluavat väen vängällä eron sattuessa jaetun huoltajuuden? Miksi he vaivautuvat edes näkemään lapsiaan eron jälkeen? Vain pieni osa katoaa kokonaan lasten elämästä. Miten perustelet tämän? Olisi kiva jos löytäisit jotain tutkimustietoa, etkä linkkailisi keskusteluita tähän. Kiitos.
Missä vängätään hoitamisesta?
No tämä "äidit pakottaa miehet isiksi ja miehillä ei kiinnosta lapsenhoito"-vänkääjä, joka linkkasi tänne n.10 keskustelupalstan linkkiä.
Mikä saa naiset olemaan tuollaisen miesten kanssa? Ei yksistään tuo vauva asia vaan koko keskustelutapa. Aivan jäätävää olisi kyllä jos oma mies käyttäytyisi tuolla tapaa.
Jos mies ei vuoden seurustelun jälkeen tiedä mitä haluaa, tai tulee ilmi ettei tulevaisuuden haaveet kohtaa niin oman elämän tuhlausta jäädä odottelemaan.
Tässä seurannut läheltä kun eräs tuttava esitteli poikaystäväänsä. Mietin että olipa harvinaisen omahyväinen ja itserakas (p*skantärkeä) tyyppi. Oli kuitenkin hieno ammatti, iso palkkapussi ja pääsi hienoihin kekkereihin. Vuosia olivat yhdessä, nainen odotti että mies olisi valmis sitoutumaan. Aina oli joku työvelvoite joka piti ensin hoitaa alta.
Niin siinä lopulta kävi että mies lähti toisen naisen matkaan, tuli ero ja perheestä haaveileva nainen jäi 36.v sinkuksi. Erillistaloudet ja asunto miehen nimissä. Lähipiirille ei kenellekään tullut yllätyksenä, nimittäin kilometrejen päähän näki että oli tällainen Peter Pan mies jolle oma mukavuus oli tärkeintä.
Ei kaikki miehet halua perhettä ja sitoutua. Perheestä haaveilevan kannattaa opetella tunnistamaan tällaiset. Missään nimessä ei kannata luopua perhehaaveesta. Parasta tässä elämässä on mies joka laittaa sinut etusijalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tälle lapsen hoito jankuttajalle olisi muutama kysymys. Miksi miehet haluavat väen vängällä eron sattuessa jaetun huoltajuuden? Miksi he vaivautuvat edes näkemään lapsiaan eron jälkeen? Vain pieni osa katoaa kokonaan lasten elämästä. Miten perustelet tämän? Olisi kiva jos löytäisit jotain tutkimustietoa, etkä linkkailisi keskusteluita tähän. Kiitos.
Missä vängätään hoitamisesta?
No tämä "äidit pakottaa miehet isiksi ja miehillä ei kiinnosta lapsenhoito"-vänkääjä, joka linkkasi tänne n.10 keskustelupalstan linkkiä.
Linkittäjä olin minä enkä ole vängännyt hoitamisesta. En ole lukenut kaikkia viestejä.
On minusta eri asia hoitaa jo olemassa olevaa lasta, kun maito on jo maassa. Jos itse tulisin raskaaksi niin hoitaisin lapsen rakkaudella ja parhaan kykyni mukaan, mutta tavoite tietenkin on ettei lapsen tarvitsisi syntyä tänne, isälle joka häntä ei halua, äidille jolla ei ole varaa häntä yksin elättää ja maailmaan jolla ei ole enää kantokykyä kestää enempää kuormitusta :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tälle lapsen hoito jankuttajalle olisi muutama kysymys. Miksi miehet haluavat väen vängällä eron sattuessa jaetun huoltajuuden? Miksi he vaivautuvat edes näkemään lapsiaan eron jälkeen? Vain pieni osa katoaa kokonaan lasten elämästä. Miten perustelet tämän? Olisi kiva jos löytäisit jotain tutkimustietoa, etkä linkkailisi keskusteluita tähän. Kiitos.
Missä vängätään hoitamisesta?
No tämä "äidit pakottaa miehet isiksi ja miehillä ei kiinnosta lapsenhoito"-vänkääjä, joka linkkasi tänne n.10 keskustelupalstan linkkiä.
En nyt tiedä mistä tämä keskustelu on lähtenyt käyntiin ja mitä tästä aiheesta on keskusteltu(en lukenut ketjua läpi), mutta mun mielestä se on aina mennyt niin että nainen sen päättää tehdääkö lapsia vai ei ja jos mies ei halua lapsia naisen manipuloinnista huolimatta niin silloin tulee ero. Yleensä nainen onnistuu manipuloimaan miehen koska muuten tulee ero. Ja ei miehiä ainakaan mun havointojeni mukaan miehiä kiinnosta lastenhoito kovinkaan paljoa verrattuna äiteihin.
Varmaan yks suurin syy sille miks mun ikäset miehet ei oikein halua lapsia on se ettei se niiden hoito tai vauva aika kiinnosta.
M28
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tälle lapsen hoito jankuttajalle olisi muutama kysymys. Miksi miehet haluavat väen vängällä eron sattuessa jaetun huoltajuuden? Miksi he vaivautuvat edes näkemään lapsiaan eron jälkeen? Vain pieni osa katoaa kokonaan lasten elämästä. Miten perustelet tämän? Olisi kiva jos löytäisit jotain tutkimustietoa, etkä linkkailisi keskusteluita tähän. Kiitos.
Missä vängätään hoitamisesta?
No tämä "äidit pakottaa miehet isiksi ja miehillä ei kiinnosta lapsenhoito"-vänkääjä, joka linkkasi tänne n.10 keskustelupalstan linkkiä.
En nyt tiedä mistä tämä keskustelu on lähtenyt käyntiin ja mitä tästä aiheesta on keskusteltu(en lukenut ketjua läpi), mutta mun mielestä se on aina mennyt niin että nainen sen päättää tehdääkö lapsia vai ei ja jos mies ei halua lapsia naisen manipuloinnista huolimatta niin silloin tulee ero. Yleensä nainen onnistuu manipuloimaan miehen koska muuten tulee ero. Ja ei miehiä ainakaan mun havointojeni mukaan miehiä kiinnosta lastenhoito kovinkaan paljoa verrattuna äiteihin.
Varmaan yks suurin syy sille miks mun ikäset miehet ei oikein halua lapsia on se ettei se niiden hoito tai vauva aika kiinnosta.
M28
Tämä. Me oltiin melkein kaikki tyttöjä jotka leikittiin lapsena kotia ja nukeilla. Pojat leikki autoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tälle lapsen hoito jankuttajalle olisi muutama kysymys. Miksi miehet haluavat väen vängällä eron sattuessa jaetun huoltajuuden? Miksi he vaivautuvat edes näkemään lapsiaan eron jälkeen? Vain pieni osa katoaa kokonaan lasten elämästä. Miten perustelet tämän? Olisi kiva jos löytäisit jotain tutkimustietoa, etkä linkkailisi keskusteluita tähän. Kiitos.
Missä vängätään hoitamisesta?
No tämä "äidit pakottaa miehet isiksi ja miehillä ei kiinnosta lapsenhoito"-vänkääjä, joka linkkasi tänne n.10 keskustelupalstan linkkiä.
En nyt tiedä mistä tämä keskustelu on lähtenyt käyntiin ja mitä tästä aiheesta on keskusteltu(en lukenut ketjua läpi), mutta mun mielestä se on aina mennyt niin että nainen sen päättää tehdääkö lapsia vai ei ja jos mies ei halua lapsia naisen manipuloinnista huolimatta niin silloin tulee ero. Yleensä nainen onnistuu manipuloimaan miehen koska muuten tulee ero. Ja ei miehiä ainakaan mun havointojeni mukaan miehiä kiinnosta lastenhoito kovinkaan paljoa verrattuna äiteihin.
Varmaan yks suurin syy sille miks mun ikäset miehet ei oikein halua lapsia on se ettei se niiden hoito tai vauva aika kiinnosta.
M28
Tämä. Me oltiin melkein kaikki tyttöjä jotka leikittiin lapsena kotia ja nukeilla. Pojat leikki autoilla.
Jaa? Melkein kaikki tytöt leikkii kotia ja nukeilla ja melkein kaikki pojat leikkii autoilla? Mitä pahaa tuossa on kun tuo väittämä vielä pitää paikkaansa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tälle lapsen hoito jankuttajalle olisi muutama kysymys. Miksi miehet haluavat väen vängällä eron sattuessa jaetun huoltajuuden? Miksi he vaivautuvat edes näkemään lapsiaan eron jälkeen? Vain pieni osa katoaa kokonaan lasten elämästä. Miten perustelet tämän? Olisi kiva jos löytäisit jotain tutkimustietoa, etkä linkkailisi keskusteluita tähän. Kiitos.
Missä vängätään hoitamisesta?
No tämä "äidit pakottaa miehet isiksi ja miehillä ei kiinnosta lapsenhoito"-vänkääjä, joka linkkasi tänne n.10 keskustelupalstan linkkiä.
En nyt tiedä mistä tämä keskustelu on lähtenyt käyntiin ja mitä tästä aiheesta on keskusteltu(en lukenut ketjua läpi), mutta mun mielestä se on aina mennyt niin että nainen sen päättää tehdääkö lapsia vai ei ja jos mies ei halua lapsia naisen manipuloinnista huolimatta niin silloin tulee ero. Yleensä nainen onnistuu manipuloimaan miehen koska muuten tulee ero. Ja ei miehiä ainakaan mun havointojeni mukaan miehiä kiinnosta lastenhoito kovinkaan paljoa verrattuna äiteihin.
Varmaan yks suurin syy sille miks mun ikäset miehet ei oikein halua lapsia on se ettei se niiden hoito tai vauva aika kiinnosta.
M28
Tämä. Me oltiin melkein kaikki tyttöjä jotka leikittiin lapsena kotia ja nukeilla. Pojat leikki autoilla.
Jaa? Melkein kaikki tytöt leikkii kotia ja nukeilla ja melkein kaikki pojat leikkii autoilla? Mitä pahaa tuossa on kun tuo väittämä vielä pitää paikkaansa?
No mitä pahaa siinä sitten sinusta pitäisi olla?
Vaikka on aina vaikeaa erota, niin lapsihaave on kaikista voimakkain haave koko elämässä. Vauvakuumeinen nainen pystyy mihin vain. Se on ap:lla voimana. Nyt ei pidä hukata yhtään päivää tuossa suhteessa, vaan erota heti tänään ja laittaa samantien profiili tinderiin.
Kyllä mulle tuli painostus mieleen ekana, kun tavallisella kauppareissullakin pitää näpelöidä vauvan vaatteita. Ra-sit-ta-vaa. Sä et tiedosta, jos teet moisia juttuja koko ajan. Huokailet ja ihastelet kovaan ääneen.
Rumastihan se mies sanoi, että vaikuttaa todella kyllästyneeltä aiheeseen.
Itse en tähän maailmaa lapsia taas haluais: Just mietin, että minkälaiset ihmiset haluaa lapsen pandemian keskellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tälle lapsen hoito jankuttajalle olisi muutama kysymys. Miksi miehet haluavat väen vängällä eron sattuessa jaetun huoltajuuden? Miksi he vaivautuvat edes näkemään lapsiaan eron jälkeen? Vain pieni osa katoaa kokonaan lasten elämästä. Miten perustelet tämän? Olisi kiva jos löytäisit jotain tutkimustietoa, etkä linkkailisi keskusteluita tähän. Kiitos.
Missä vängätään hoitamisesta?
No tämä "äidit pakottaa miehet isiksi ja miehillä ei kiinnosta lapsenhoito"-vänkääjä, joka linkkasi tänne n.10 keskustelupalstan linkkiä.
En nyt tiedä mistä tämä keskustelu on lähtenyt käyntiin ja mitä tästä aiheesta on keskusteltu(en lukenut ketjua läpi), mutta mun mielestä se on aina mennyt niin että nainen sen päättää tehdääkö lapsia vai ei ja jos mies ei halua lapsia naisen manipuloinnista huolimatta niin silloin tulee ero. Yleensä nainen onnistuu manipuloimaan miehen koska muuten tulee ero. Ja ei miehiä ainakaan mun havointojeni mukaan miehiä kiinnosta lastenhoito kovinkaan paljoa verrattuna äiteihin.
Varmaan yks suurin syy sille miks mun ikäset miehet ei oikein halua lapsia on se ettei se niiden hoito tai vauva aika kiinnosta.
M28
Kyllä se ero tulee, jos näkemykset lapsiluvusta eivät kohtaa. Meillä oli toisinpäin, mies kuumeili, minä en. Suostuin yhteen (minulle neutraali ajatus ja ajan henki, hän on nyt 20). Erottiin silti, kun mies halusikin vielä lisää lapsia.
Avioiduttiin sitten uudelleen molemmat toisillemme paremmin sopivien kumppanien kanssa (minä velamiehen, ex sai suurperheensä toisen vaimonsa kanssa). Ei ole tarvinnut manipuloida eikä vääntää. Eipä noissa asioissa oikein kompromissejakaan ole. Rohkeutta vaan sanoa ei jos ei tosiaan kiinnosta, nykyään ei ole enää normiakaan lapsista. Olet kyllä kovin nuori, sekin selittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette puhuneet lapsesta seurusteluaikana. Kauanko siitä täsmällisesti on aikaa, kun viimeksi olette asiasta puhuneet? Siis tuota kauppakonfliktia lukuunottamatta? Vai onko niin, että sinä olet olettanut, ja jutellut asiasta itsestäänselvyytenä, ja mies on ollut hiljaa?
Lapsen hankkiminen on asia, josta oikeasti keskustellaan kunnolla ja päätetään asiasta yhteistuumin. Jos olette vuosia sitten asiasta puhuneet, eikä aiheeseen ole palattu kuin sinun toimestasi aina silloin tällöin, kannattaa todellakin päivittää tilanne viimeistään nyt ajan tasalle. Mies ei ehkä haluakaan lasta, tai ei halua sitä juuri nyt.
Tuon riidan jälkeen olisit voinut ottaa heti kotona asian puheeksi sen sijaan, että nyyhkit itsesäälissä tyynyyn. Suhteenne tarvitsee selkeästi lisää kommunikaatiota. Mitä sinä haluat, mitä miehesi haluaa? Voitteko tehdä asiassa kompromisseja, eli lapsi vaikka kahden vuoden päästä, ja häät tietyn ajan päästä. Sitten katsotte, onko järkeä jatkaa yhdessä vai ei.
Naimisiinmeno on helppoa ilman suuria hääjärjestelyitäkin. Maistraatista vain aika, hommassa menee 15 minuuttia. Kaikki häästressi jää pois, jos ette halua kutsua vieraita. Jotkut miehet ahdistuvat hössötyksestä. Onko oma miehesi tällainen? Jos et tiedä itsekään, niin kysy ihmeessä hänen mielipidettään.
Tällä hetkellä tuntuu ettei miestä kiinnosta mikään sama asia kuin minua kiinnostaa. Lapsiasia käytiin kunnolla läpi viime vuonna mutta aikas pian mies irvaili asiasta ystäville ja sukulaisille ilmoittaen että saa olla varuillaan koska rouva eli minä voin olla piakkoin paksuna. Käytti myös sanaa maha pystyssä mistä en itse pidä ja muutenkaan ei käytä kaunista kieltä raskaus, lapsi ja häät asioihin. En halua lasta nyksän kanssa, en halua että lapsen isä ei välitä ja kohtelee äitiä väärin.
On ihan siunaus, että miehesi todellinen luonto selvisi nyt, eikä myöhemmin. Itse tein rehellisen deittiprofiilin, jossa kerroin, mitä haluan. Ja löysin _todella_ nopeasti miehen, joka halusi naimisiin ja lapsen. Nyt on molemmat saavutettu, ja mies kohtelee kunnioittavasti. Sinäkin voit saada saman.
Kiitos kannustamisesta. En voi enää jatkaa tässä suhteessa, joten ero on ainut oikea ratkaisu. Toivon löytäväni miehen joka haluaa samaa kuin mä. Pelkään vain ettei niin tapahdu.
Kyllä se siitä. Miehet yleisesti ottaen haluavat perheen ja lapsia, ainakin voin sanoa näin oman kokemukseni pohjalta. Kyllä se oikea mies löytyy ihan varmasti, kun rupeat etsimään.
Jos olisin ollut ap, en olisi mennyt ukon kanssa samaan autoon itkua nieleskelemään. Vaan vaikka hotelliin yöksi, ja seuraavana päivänä olisin aloittanut asunnon etsinnän. Puhumiset olisivat olleet siinä, suhde samoin. Sen verran pitää löytyä itsekunnioitusta, että ei suostu olemaan kynnysmatto.
Kyllä niitä miehiä on pilvin pimein, joita ei tarvitse maanitella sen enempää naimisiin, kuin lapsiperhearkeenkaan. Tällä palstalla heitä ei kylläkään ole, vaan tänne kirjoittelevat miehet ovat juurikin ap:n miehen kaltaisia.
Yksinkertainen selitys koko aiheeseen ja se on...... miehiä harvoin lapset kiinnostaa tai niiden hoitaminen.
Lapsia on kiva tehdä, sukua on kiva jatkaa ja jotkut miehet pyrkii saamaan hyvät resurssit että hän pystyy elättämään sekä mahdollistamaan äidin ja lapsen elämän. Miehet tykkävät viettää aikaa lastensa kanssa kun niiden ikä on +10 vuotta. Uskallan väittää että miehillä ei oikeastaan ole vauvakuumetta jo ihan sen takia kun miehet kykenevät siittämään naisen raskaaksi vielä vaikka 100 vuotiaana kun taas naisilla takaraja tulee vastaan noi 40 vuotiaana. Käytännössä miehen rooli on vain siittää nainen, nainen imettää ja hoitaa vauvan sellaiseksi että se pärjää ilma jatkuvaa huolenpitoa.
Raskaus on naisen oma asia ja nainen päättä koska hän tulee raskaaksi vai tekeekö hän abortin.
Olen kokenut saman kuin ap, mutta olen nyt 32 enkä ole löytänyt kumppania. Haluan mennä naimisiin ja perustaa perheen. Tsemppiä ap!