Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Järkyttävää! Joka vuosi 2/3 jää ilman opiskelupaikkaa!
12.07.2021 |
Aivan tajutonta! Miten voi näin olla, että näin iso joukko jää rannalle? Monikohan vielä ensikertalainen? Surullista miten nuoret joutuvat välivuosia pitämään tolkuttoman monta putkeen.
Ja tämä pääsykoeuudistus on aivan susi! Nyt sitten rampataan välivuodet kirjoituksia uusiessa ja pääsykokeesta ei pääse juuri kukaan sisälle.
Päättäjät hoi! Eikö teitä hävetä kuinka paljon tänne rahdataan ulkomaalaisia opiskelijoita mutta Suomen nuorille "ei ole varaa" tai "ei ne lisäpaikat hyödytä"?
Parasta syrjäytymisen ehkäisyä on opiskelupaikka ja töitä nuorille.
Kommentit (189)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärikoulutuksessa ei ole soveltuvuuskokeilla mitään merkitystä.
Merkitystä on luonnontieteellisten aineiden hyvästä hallinasta.
Harvoin samasta tyypistä löytyy sekä äly, että korkeat empatia ja sosiaaliset kyvyt.
Lääkäri on asiantuntija. Ei ihmissuhde työntekijä.
Ihmisille on tärkeintä että lääkäri osaa tehdä työnsä ja tehdä sen hyvin ja pätevästi.
En mene tavalliselle lääkärille juttelemaan, vaan valittamaan vaivoja, kipuja ja sairauksiani.
Ihmissuhteet ja empatian ja sosiaalisuuden haen muualta.
No tiedän kyllä mukaviakin lääkäreitä :) Muuten olen samoilla linjoilla. Lääkärien pitää ihan oikeasti painaa päähänsä tosi paljon asioita ja pystyä kiireessä tekemään järkeviä päätöksiä. Se on sitä ammattitaitoa. Tärkeintä ei voi olla joku halu esiintyä ja se, että osaa olla kaikkien kiva kaveri ryhmässä.
Kyllä samaa mieltä. Soveltuvuuskoekin voisin ennemmin olla haastattelu, miksi haluat lääkäriksi. Olen ulkomaille hakenut aikoinaan opiskeleen ja siellä kaikilta, jopa ulkomaalaisilta haluttiin haastattelut ja motivaatiokirjeet.
Ap
Haastatteu on kyllä minusta useimmiten "vähän" teatteria, jonka kautta on hyvin vaikea ellei mahdotona valita objektiivisesti opiskeljoita. Ehkä kaikkein "oivottomimmat" voidaan näin sulkea pois mutta paljon toimivampia tapoja on varmasti tarjolla sen asemasta.
Motivaatiokirjeen laatiminen taas usein on omiaan suosimaan niitä hakijoita, joilla on takanaan parhaat tukijoukot ja jotka osaavat ne käytännöt ja tavat, joilla laatia asianmukainen motivaatiokirje. - Kuka tämän kirjeen lopulta kirjoittaa hän joka tulee aikanaan opiskelemaankin, vai hänen äitinsä vai kenies tätä varten palkattu "alan ammattialinen"?
Sinkkumies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joillain aloilla opiskelupaikkojen määrää tulisi laskea entisestäänkin. Mihin Suomi tarvitsee nykyistäkään määrää jotain humpan hampun sosiologeja tai hömppävaltiotieteilijöitä?
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulu-uudistus oli täysin epäonnistunut. Pitkään puhuttiin että ylioppilastutkinnon painoarvoa pitäisi vähentää, tehtiinkin juuri päinvastoin. Ja pitkä matikka tahdittaa pisteitä kaikille aloille jopa enemmän kuin ala jolle pyrkii. Lukion jälkeen ei välttämättä ole kovin selkeää kuvaa minne hakisi ja mihin miltäkin alalta työllistyy. Siksi nuoret ei uskalla ottaa paikkoja vastaan, elleivät ole ihan varmoja ja koska menettää ensikertalaisuuden. Valintakokeet on hyvä systeemi, sitä kautta enemmän sisään ja ensikertalaisuus pois!
Täysin samaa mieltä! Naurattaa kun seuraan miten esim kieliä lukemaan pitkästä matikasta saat enemmän pisteitä! Nykyään nuoret eivät uskalla valita mielenkiintoisia reaaleja kirjoituksiin kun niistä jäät rannalle kun hakurumba lukioon alkaa. Ja ei nämä tyypit ei pyri sinne oikis lääkis psyka akselille vaan ihan humanismiin yms. Aloja on monia.
Lukioiden opetuksessa on myös eroja samoin yo-kokeissa syksyllä vaikeampi kirjoittaa korkeinta arvosanaa. Yo-todistuksella pyrkiminen pitäisi rajata pieneen 10% joukkoon. Muut kokeeseen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulu-uudistus oli täysin epäonnistunut. Pitkään puhuttiin että ylioppilastutkinnon painoarvoa pitäisi vähentää, tehtiinkin juuri päinvastoin. Ja pitkä matikka tahdittaa pisteitä kaikille aloille jopa enemmän kuin ala jolle pyrkii. Lukion jälkeen ei välttämättä ole kovin selkeää kuvaa minne hakisi ja mihin miltäkin alalta työllistyy. Siksi nuoret ei uskalla ottaa paikkoja vastaan, elleivät ole ihan varmoja ja koska menettää ensikertalaisuuden. Valintakokeet on hyvä systeemi, sitä kautta enemmän sisään ja ensikertalaisuus pois!
Täysin samaa mieltä! Naurattaa kun seuraan miten esim kieliä lukemaan pitkästä matikasta saat enemmän pisteitä! Nykyään nuoret eivät uskalla valita mielenkiintoisia reaaleja kirjoituksiin kun niistä jäät rannalle kun hakurumba lukioon alkaa. Ja ei nämä tyypit ei pyri sinne oikis lääkis psyka akselille vaan ihan humanismiin yms. Aloja on monia.
Lukioiden opetuksessa on myös eroja samoin yo-kokeissa syksyllä vaikeampi kirjoittaa korkeinta arvosanaa. Yo-todistuksella pyrkiminen pitäisi rajata pieneen 10% joukkoon. Muut kokeeseen.
Ap
Lukioon kun piti laittaa lukion jälkeiseen koulutukseen. Pahoittelut!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärikoulutuksessa ei ole soveltuvuuskokeilla mitään merkitystä.
Merkitystä on luonnontieteellisten aineiden hyvästä hallinasta.
Harvoin samasta tyypistä löytyy sekä äly, että korkeat empatia ja sosiaaliset kyvyt.
Lääkäri on asiantuntija. Ei ihmissuhde työntekijä.
Ihmisille on tärkeintä että lääkäri osaa tehdä työnsä ja tehdä sen hyvin ja pätevästi.
En mene tavalliselle lääkärille juttelemaan, vaan valittamaan vaivoja, kipuja ja sairauksiani.
Ihmissuhteet ja empatian ja sosiaalisuuden haen muualta.
No tiedän kyllä mukaviakin lääkäreitä :) Muuten olen samoilla linjoilla. Lääkärien pitää ihan oikeasti painaa päähänsä tosi paljon asioita ja pystyä kiireessä tekemään järkeviä päätöksiä. Se on sitä ammattitaitoa. Tärkeintä ei voi olla joku halu esiintyä ja se, että osaa olla kaikkien kiva kaveri ryhmässä.
Kyllä samaa mieltä. Soveltuvuuskoekin voisin ennemmin olla haastattelu, miksi haluat lääkäriksi. Olen ulkomaille hakenut aikoinaan opiskeleen ja siellä kaikilta, jopa ulkomaalaisilta haluttiin haastattelut ja motivaatiokirjeet.
ApHaqstattelu tai motivaqtiokirje ei mittaa mitään. Lääkiksen valitsijat uskovat tieteeseen.
Mittaa. Se nimenomaan mittaa motivaatiota alalle ja opintoja kohtaan. Mitä todistusvalinta mittaa? Sitä että kerran satuit onnistumaan yo-kokeessa?
Todistusvalinta mittaa oppimiskykyä. Ennustaa opinnoissa selviytymistä.
Haastattelu tai motivaatiokirje ei mittaa yhtään mitään. Se on subjektiivista mutua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näissä pitää kyllä huomioida se, että osa hakee myös paikkoihin, jonne jo etukäteen tiedetään ettei pääse. Opot on hajoamassa vuosittain, kun haetaan alhaisilla keskiarvoilla kouluihin, joissa vuosivuodelta on pysynyt keskiarvot samana… ”jos se kuitenkin laskis?” - no, ei laske, hae nyt varmuudeksi muuallekin… ”en, kun kaikki kaveritkin menee ja haluun tonne”
Ylemmillä klutusasteilla haetaan paikkoihin, jonne kapasiteetti ei yksinkertaisesti riitä.
Pääsykoe sulkee ikuisuusopiskelijoita ulos viemästä paikkoja joten kannatan. Niihin ei ihan turhaan vaivauduta paikalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta ensikertalaisuutta tulee suosia ihan reilusti. On kuitenkin hyvä, että ihmiset pääsevät mahdollisimman pian lukion/amiksen jälkeen jatko-opintoihin. Sen sijaan yo-kokeen painottaminen liikaa ei minusta palvele ketään.
Systeemi voisi mennä jotenkin niin, että ensimmäisenä vuonna kun haet, saat vaikkapa (joku järkevä skaala, tämä vain esimerkki) 10 lisäpistettä hakuun, toisena 8, kolmantena 6... eli aika nopeasti kannattaisi luovuttaa, jos siihen ykkösvaihtariin ei pääse. Ei siinä ole mitään järkeä, että yritetään vaikka 5 vuotta lääkikseen.
Sitten esimerkiksi tietyn mittainen työttömyys voisi taas nollata tuon, eli alanvaihto heikosti työllistävältä alalta ei kävisi mahdottomaksi. Silloinkin kyllä, jos 3. asteen tutkinto jo löytyy, saisi mielestäni suosia lyhyempiä tutkintoja, perus- ja ammattitutkintoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärikoulutuksessa ei ole soveltuvuuskokeilla mitään merkitystä.
Merkitystä on luonnontieteellisten aineiden hyvästä hallinasta.
Harvoin samasta tyypistä löytyy sekä äly, että korkeat empatia ja sosiaaliset kyvyt.
Lääkäri on asiantuntija. Ei ihmissuhde työntekijä.
Ihmisille on tärkeintä että lääkäri osaa tehdä työnsä ja tehdä sen hyvin ja pätevästi.
En mene tavalliselle lääkärille juttelemaan, vaan valittamaan vaivoja, kipuja ja sairauksiani.
Ihmissuhteet ja empatian ja sosiaalisuuden haen muualta.
No tiedän kyllä mukaviakin lääkäreitä :) Muuten olen samoilla linjoilla. Lääkärien pitää ihan oikeasti painaa päähänsä tosi paljon asioita ja pystyä kiireessä tekemään järkeviä päätöksiä. Se on sitä ammattitaitoa. Tärkeintä ei voi olla joku halu esiintyä ja se, että osaa olla kaikkien kiva kaveri ryhmässä.
Kyllä samaa mieltä. Soveltuvuuskoekin voisin ennemmin olla haastattelu, miksi haluat lääkäriksi. Olen ulkomaille hakenut aikoinaan opiskeleen ja siellä kaikilta, jopa ulkomaalaisilta haluttiin haastattelut ja motivaatiokirjeet.
ApHaqstattelu tai motivaqtiokirje ei mittaa mitään. Lääkiksen valitsijat uskovat tieteeseen.
Mittaa. Se nimenomaan mittaa motivaatiota alalle ja opintoja kohtaan. Mitä todistusvalinta mittaa? Sitä että kerran satuit onnistumaan yo-kokeessa?
Todistusvalinta mittaa oppimiskykyä. Ennustaa opinnoissa selviytymistä.
Haastattelu tai motivaatiokirje ei mittaa yhtään mitään. Se on subjektiivista mutua.
Se on karsinut mm.psykasta alalle soveltumattomia. Älykkyys ei korreloi soveltuvuuden kanssa. Ei kaikista ole opettajiksikaan vaikka älliä olisi ja siksi meillä on soveltuvuuskokeet sinne. Ihan asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät jää ilman opiskelupaikkaa, eivät vain pääse opiskelemaan ensisijaisesti toivomaansa opiskelupaikkaan. Suosituille aloille on ankara kilpailu.
Jokainen pääsee kyllä opiskelemaan, jos vain se ala itselle kelpaa. Tai sitten pitää joko korottaa arvosanoja tai valmistautua paremmin pääsykokeisiin. Lasteni serkku pääsi opiskelemaan oikeustiedettä vasta neljännellä yrittämällä. Oli ollut välivuodet töissä ja suorittanut oikeustieteen kursseja avoimessa yliopistossa, johon pääsee opiskelemaan kuka tahansa.
Pääsykoekiintiöt ovat pieniä nykyään. Ei ole tasapuolista jos alalle pääsee enemmistö todistuksella. Vaikka pääsykokeissa menestyykin, pisteiden erot ovat nykyään kymmenesosia. He eivät pääse sisään uuden systeemin myötä.
ApMiten ei ole tasapuolista? Jokainen voi käydä korottamassa/täydentämässä yo-arvosanoja. Itsekin kävin näin yli 10v jälkeen.
eri
Onko sinusta ratio 40/60 tasapuolinen? Ei minusta. Turhia välivuosia nuo korotuspuheet kun niitä piti nimenomaan karsia.
Systeemin kannalta on täysin yhdentekevää ketkä niitä välivuosia pitää. Nykysydteemisdä plussaa on se, että korkeakouluopintoihin pääsi enemmän nuoria ensikertalaisia ja myös poikia pääsi enemmän kuin aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulu-uudistus oli täysin epäonnistunut. Pitkään puhuttiin että ylioppilastutkinnon painoarvoa pitäisi vähentää, tehtiinkin juuri päinvastoin. Ja pitkä matikka tahdittaa pisteitä kaikille aloille jopa enemmän kuin ala jolle pyrkii. Lukion jälkeen ei välttämättä ole kovin selkeää kuvaa minne hakisi ja mihin miltäkin alalta työllistyy. Siksi nuoret ei uskalla ottaa paikkoja vastaan, elleivät ole ihan varmoja ja koska menettää ensikertalaisuuden. Valintakokeet on hyvä systeemi, sitä kautta enemmän sisään ja ensikertalaisuus pois!
Täysin samaa mieltä! Naurattaa kun seuraan miten esim kieliä lukemaan pitkästä matikasta saat enemmän pisteitä! Nykyään nuoret eivät uskalla valita mielenkiintoisia reaaleja kirjoituksiin kun niistä jäät rannalle kun hakurumba lukioon alkaa. Ja ei nämä tyypit ei pyri sinne oikis lääkis psyka akselille vaan ihan humanismiin yms. Aloja on monia.
Lukioiden opetuksessa on myös eroja samoin yo-kokeissa syksyllä vaikeampi kirjoittaa korkeinta arvosanaa. Yo-todistuksella pyrkiminen pitäisi rajata pieneen 10% joukkoon. Muut kokeeseen.
Ap
Olet täysin väärässä.
Et varmaan ole lukenut mitään arviointeja järjestelmästä. On tarkka tieto millaisia ihmisiä on valittu nyt ja millaisia ennen. Ei arvioita tehdä mututuntumalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta ensikertalaisuutta tulee suosia ihan reilusti. On kuitenkin hyvä, että ihmiset pääsevät mahdollisimman pian lukion/amiksen jälkeen jatko-opintoihin. Sen sijaan yo-kokeen painottaminen liikaa ei minusta palvele ketään.
Systeemi voisi mennä jotenkin niin, että ensimmäisenä vuonna kun haet, saat vaikkapa (joku järkevä skaala, tämä vain esimerkki) 10 lisäpistettä hakuun, toisena 8, kolmantena 6... eli aika nopeasti kannattaisi luovuttaa, jos siihen ykkösvaihtariin ei pääse. Ei siinä ole mitään järkeä, että yritetään vaikka 5 vuotta lääkikseen.
Sitten esimerkiksi tietyn mittainen työttömyys voisi taas nollata tuon, eli alanvaihto heikosti työllistävältä alalta ei kävisi mahdottomaksi. Silloinkin kyllä, jos 3. asteen tutkinto jo löytyy, saisi mielestäni suosia lyhyempiä tutkintoja, perus- ja ammattitutkintoja.
Ensikertalaisuuskiintiö nimenomaan hidastaa 3. asteen kouluun hakemista, kun kukaan ei halua menettää ensikertalaisuutta "väärään" kouluun. Parempi katsella rauhassa, korotella arvosanoja ja käydä avoimen kursseja ja joskus 25v jälkeen vasta valita.
Korkeakouluihin ja yliopistoihin pitöisi vain ja ainoastaan päästä sisälle valintakokeelle. Todistuksella voi pyyhkiä hanuria… Todistuksessa jo lukion ekalta panostetaan vain niihin aineisiin, joiden tiedetään vaikuttavan hakuun, muut aineet sipaistaa läpi miten halutaan.
Kun itse aikoinaan pyrin yliopistoon, niin menin valintakokeella, silloin valittiin jompi kumpi tai molemmat riippuen milloin oli valmistunut lukiosya. Osallistuja oli varmaan se pari sataa. Siellä mitattiin kuka on pikeasti sen verrran kiinnostunut, että on viitsinyt opiskella valintakokeeseen.
Tulokset julkaistiin silloin yliopiston ovessa. Järkytys oli suuri, kun näin pistejakauman. Aivan ala-arvoisilla valintakoepisteillä päästiin sisään, koska ylioppilaskirjoitus kompensoi. Eipä kauheasti yllättänyt kun 4 ällän ylioppilaskaveri reputti yhdessä sun toisessa tentissä koko ajan…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärikoulutuksessa ei ole soveltuvuuskokeilla mitään merkitystä.
Merkitystä on luonnontieteellisten aineiden hyvästä hallinasta.
Harvoin samasta tyypistä löytyy sekä äly, että korkeat empatia ja sosiaaliset kyvyt.
Lääkäri on asiantuntija. Ei ihmissuhde työntekijä.
Ihmisille on tärkeintä että lääkäri osaa tehdä työnsä ja tehdä sen hyvin ja pätevästi.
En mene tavalliselle lääkärille juttelemaan, vaan valittamaan vaivoja, kipuja ja sairauksiani.
Ihmissuhteet ja empatian ja sosiaalisuuden haen muualta.
No tiedän kyllä mukaviakin lääkäreitä :) Muuten olen samoilla linjoilla. Lääkärien pitää ihan oikeasti painaa päähänsä tosi paljon asioita ja pystyä kiireessä tekemään järkeviä päätöksiä. Se on sitä ammattitaitoa. Tärkeintä ei voi olla joku halu esiintyä ja se, että osaa olla kaikkien kiva kaveri ryhmässä.
Kyllä samaa mieltä. Soveltuvuuskoekin voisin ennemmin olla haastattelu, miksi haluat lääkäriksi. Olen ulkomaille hakenut aikoinaan opiskeleen ja siellä kaikilta, jopa ulkomaalaisilta haluttiin haastattelut ja motivaatiokirjeet.
ApHaqstattelu tai motivaqtiokirje ei mittaa mitään. Lääkiksen valitsijat uskovat tieteeseen.
Mittaa. Se nimenomaan mittaa motivaatiota alalle ja opintoja kohtaan. Mitä todistusvalinta mittaa? Sitä että kerran satuit onnistumaan yo-kokeessa?
Todistusvalinta mittaa oppimiskykyä. Ennustaa opinnoissa selviytymistä.
Haastattelu tai motivaatiokirje ei mittaa yhtään mitään. Se on subjektiivista mutua.
Lukio (amis) suoritetaan ikävaiheessa, jolloin nuorissa on todella paljon eroja henkisessä kypsyydessä. Jotkut esim 16v ovat hyvinkin kypsiä ja vastuuntuntoisia, jotkut vielä aivan huithapeleita. Se ei kerro oppimiskyvystä juurikaan, ja yleensä nämä erot tasaantuvat suhteellisen täyspäisillä tapauksilla sinne 20 ikävuoteen mennessä. Siksi minusta pääsykoe on paljon tasapuolisempi karsintatapa kuin yo-kirjoitukset, joiden pohja tehdään (tai ei tehdä) kun osa on vielä pahimmassa teinikapinassa.
Ope kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärikoulutuksessa ei ole soveltuvuuskokeilla mitään merkitystä.
Merkitystä on luonnontieteellisten aineiden hyvästä hallinasta.
Harvoin samasta tyypistä löytyy sekä äly, että korkeat empatia ja sosiaaliset kyvyt.
Lääkäri on asiantuntija. Ei ihmissuhde työntekijä.
Ihmisille on tärkeintä että lääkäri osaa tehdä työnsä ja tehdä sen hyvin ja pätevästi.
En mene tavalliselle lääkärille juttelemaan, vaan valittamaan vaivoja, kipuja ja sairauksiani.
Ihmissuhteet ja empatian ja sosiaalisuuden haen muualta.
No tiedän kyllä mukaviakin lääkäreitä :) Muuten olen samoilla linjoilla. Lääkärien pitää ihan oikeasti painaa päähänsä tosi paljon asioita ja pystyä kiireessä tekemään järkeviä päätöksiä. Se on sitä ammattitaitoa. Tärkeintä ei voi olla joku halu esiintyä ja se, että osaa olla kaikkien kiva kaveri ryhmässä.
Kyllä samaa mieltä. Soveltuvuuskoekin voisin ennemmin olla haastattelu, miksi haluat lääkäriksi. Olen ulkomaille hakenut aikoinaan opiskeleen ja siellä kaikilta, jopa ulkomaalaisilta haluttiin haastattelut ja motivaatiokirjeet.
ApHaqstattelu tai motivaqtiokirje ei mittaa mitään. Lääkiksen valitsijat uskovat tieteeseen.
Mittaa. Se nimenomaan mittaa motivaatiota alalle ja opintoja kohtaan. Mitä todistusvalinta mittaa? Sitä että kerran satuit onnistumaan yo-kokeessa?
Todistusvalinta mittaa oppimiskykyä. Ennustaa opinnoissa selviytymistä.
Haastattelu tai motivaatiokirje ei mittaa yhtään mitään. Se on subjektiivista mutua.
Se on karsinut mm.psykasta alalle soveltumattomia. Älykkyys ei korreloi soveltuvuuden kanssa. Ei kaikista ole opettajiksikaan vaikka älliä olisi ja siksi meillä on soveltuvuuskokeet sinne. Ihan asiasta.
Haastattelu tai motivaatiokirje ei ole soveltuvuuskoe.
Psykaan ei ole mitään näistä.
Opettajilla ei ole soveltuvuuskoetta vaan haastattelu. Ja sen arvo on nolla. Sen haastattelun avulla ei pystytä arvioimaan onko jostakin opettajaksi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ensikertalaisuutta tulee suosia ihan reilusti. On kuitenkin hyvä, että ihmiset pääsevät mahdollisimman pian lukion/amiksen jälkeen jatko-opintoihin. Sen sijaan yo-kokeen painottaminen liikaa ei minusta palvele ketään.
Systeemi voisi mennä jotenkin niin, että ensimmäisenä vuonna kun haet, saat vaikkapa (joku järkevä skaala, tämä vain esimerkki) 10 lisäpistettä hakuun, toisena 8, kolmantena 6... eli aika nopeasti kannattaisi luovuttaa, jos siihen ykkösvaihtariin ei pääse. Ei siinä ole mitään järkeä, että yritetään vaikka 5 vuotta lääkikseen.
Sitten esimerkiksi tietyn mittainen työttömyys voisi taas nollata tuon, eli alanvaihto heikosti työllistävältä alalta ei kävisi mahdottomaksi. Silloinkin kyllä, jos 3. asteen tutkinto jo löytyy, saisi mielestäni suosia lyhyempiä tutkintoja, perus- ja ammattitutkintoja.
Ensikertalaisuuskiintiö nimenomaan hidastaa 3. asteen kouluun hakemista, kun kukaan ei halua menettää ensikertalaisuutta "väärään" kouluun. Parempi katsella rauhassa, korotella arvosanoja ja käydä avoimen kursseja ja joskus 25v jälkeen vasta valita.
Nomutta jos ne "lisäpisteet" annetaan heti toisen asteen tutkinnon suorittamisen perään, niin eipä siinä ole aikaa vuosikausia ihmetellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät jää ilman opiskelupaikkaa, eivät vain pääse opiskelemaan ensisijaisesti toivomaansa opiskelupaikkaan. Suosituille aloille on ankara kilpailu.
Jokainen pääsee kyllä opiskelemaan, jos vain se ala itselle kelpaa. Tai sitten pitää joko korottaa arvosanoja tai valmistautua paremmin pääsykokeisiin. Lasteni serkku pääsi opiskelemaan oikeustiedettä vasta neljännellä yrittämällä. Oli ollut välivuodet töissä ja suorittanut oikeustieteen kursseja avoimessa yliopistossa, johon pääsee opiskelemaan kuka tahansa.
Pääsykoekiintiöt ovat pieniä nykyään. Ei ole tasapuolista jos alalle pääsee enemmistö todistuksella. Vaikka pääsykokeissa menestyykin, pisteiden erot ovat nykyään kymmenesosia. He eivät pääse sisään uuden systeemin myötä.
Ap
Myös entisessä systeemissä aina joku jäi ulos pisteen kymmenyksen marginaalilla. Tasapusteilläkin haettiin eroa esim englannin tai äidinkielen arvosanoja vertaamalla.
Toiskertalaisille on olemassa omat siirto ja maisterihaut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulu-uudistus oli täysin epäonnistunut. Pitkään puhuttiin että ylioppilastutkinnon painoarvoa pitäisi vähentää, tehtiinkin juuri päinvastoin. Ja pitkä matikka tahdittaa pisteitä kaikille aloille jopa enemmän kuin ala jolle pyrkii. Lukion jälkeen ei välttämättä ole kovin selkeää kuvaa minne hakisi ja mihin miltäkin alalta työllistyy. Siksi nuoret ei uskalla ottaa paikkoja vastaan, elleivät ole ihan varmoja ja koska menettää ensikertalaisuuden. Valintakokeet on hyvä systeemi, sitä kautta enemmän sisään ja ensikertalaisuus pois!
Täysin samaa mieltä! Naurattaa kun seuraan miten esim kieliä lukemaan pitkästä matikasta saat enemmän pisteitä! Nykyään nuoret eivät uskalla valita mielenkiintoisia reaaleja kirjoituksiin kun niistä jäät rannalle kun hakurumba lukioon alkaa. Ja ei nämä tyypit ei pyri sinne oikis lääkis psyka akselille vaan ihan humanismiin yms. Aloja on monia.
Lukioiden opetuksessa on myös eroja samoin yo-kokeissa syksyllä vaikeampi kirjoittaa korkeinta arvosanaa. Yo-todistuksella pyrkiminen pitäisi rajata pieneen 10% joukkoon. Muut kokeeseen.
Ap
Mikä vika siinä on, että pitkästä matikasta saa pisteitä? Eihän se pelkkää matikan osaamista mittaa vaan päättelykykyä ja ongelmanratkaisutaitoja! Monessakin koulutuksessa vaikka ei enäin äkkiään tule mieleen, niin se matikka putkahtaa myös sieltä esiin. Esim. psykassa… Siellä ihan erikseen opetetaan matikkaa, tilastotieteitä ja tilastoihin liittyviä poikkeamia, jotka oikeasti myös vaatii sen pitkön matikan osaamista.
Enemmänkin olisi huolissani siitä, jos kaikkea pääsisi opiskelmaan vailla loogista päättelykykyä.
Vierailija kirjoitti:
Ope kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärikoulutuksessa ei ole soveltuvuuskokeilla mitään merkitystä.
Merkitystä on luonnontieteellisten aineiden hyvästä hallinasta.
Harvoin samasta tyypistä löytyy sekä äly, että korkeat empatia ja sosiaaliset kyvyt.
Lääkäri on asiantuntija. Ei ihmissuhde työntekijä.
Ihmisille on tärkeintä että lääkäri osaa tehdä työnsä ja tehdä sen hyvin ja pätevästi.
En mene tavalliselle lääkärille juttelemaan, vaan valittamaan vaivoja, kipuja ja sairauksiani.
Ihmissuhteet ja empatian ja sosiaalisuuden haen muualta.
No tiedän kyllä mukaviakin lääkäreitä :) Muuten olen samoilla linjoilla. Lääkärien pitää ihan oikeasti painaa päähänsä tosi paljon asioita ja pystyä kiireessä tekemään järkeviä päätöksiä. Se on sitä ammattitaitoa. Tärkeintä ei voi olla joku halu esiintyä ja se, että osaa olla kaikkien kiva kaveri ryhmässä.
Kyllä samaa mieltä. Soveltuvuuskoekin voisin ennemmin olla haastattelu, miksi haluat lääkäriksi. Olen ulkomaille hakenut aikoinaan opiskeleen ja siellä kaikilta, jopa ulkomaalaisilta haluttiin haastattelut ja motivaatiokirjeet.
ApHaqstattelu tai motivaqtiokirje ei mittaa mitään. Lääkiksen valitsijat uskovat tieteeseen.
Mittaa. Se nimenomaan mittaa motivaatiota alalle ja opintoja kohtaan. Mitä todistusvalinta mittaa? Sitä että kerran satuit onnistumaan yo-kokeessa?
Todistusvalinta mittaa oppimiskykyä. Ennustaa opinnoissa selviytymistä.
Haastattelu tai motivaatiokirje ei mittaa yhtään mitään. Se on subjektiivista mutua.
Se on karsinut mm.psykasta alalle soveltumattomia. Älykkyys ei korreloi soveltuvuuden kanssa. Ei kaikista ole opettajiksikaan vaikka älliä olisi ja siksi meillä on soveltuvuuskokeet sinne. Ihan asiasta.
Haastattelu tai motivaatiokirje ei ole soveltuvuuskoe.
Psykaan ei ole mitään näistä.
Opettajilla ei ole soveltuvuuskoetta vaan haastattelu. Ja sen arvo on nolla. Sen haastattelun avulla ei pystytä arvioimaan onko jostakin opettajaksi!
Aijaa. Miksi sitten Vakava on edelleen olemassa?
Alue: Aihe vapaa
Ammattikouluissa on tilaa, mutta paikat ei kelpaa kellekään