Järkyttävää! Joka vuosi 2/3 jää ilman opiskelupaikkaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki eivät ansaitse sitä tavoittelemaansa tutkintoa, ei meillä ole varaa.

Halvemmaksi tulee elättää työttömiä ja kaikkea muuta mitä heistä aiheutuu kun syrjäytyvät....vai?

Kaikkien pitäisi päästä koulutukseen, yhteen! Mutta jos haluaa vaihtaa, niin maksakoon itse.

Jokainen pääseekin. Amikseen. Hyvä että edes jotain tasoa yritetään pitää korkeampaan koulutukseen. Jos on sen verran tyhmä ettei pysty kirjoittamaan hyvin tai edes oppimaan asioita pääsykoetta varten niin ei ole edellytyksiä pärjätä niissä jatko-opinnoissakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osalla on ongelmana liika pidättäytyminen siinä unelma-alassa unelmayliopistossa. Helsinkiin on päästävä, mikään Tampere tai Joensuu ei kelpaa. Mieluummin vietetään välivuosi.

En tajua tätä. Pääkaupunkiseudulla joutuu maksamaan asumisesta niin älyttömästi.

Mielestäni kouluihin pitäisi ottaa enemmän jengiä sisään mutta sitten nopealla tahdilla pudottaa ne jotka eivät pärjää tai sovellu tulevalle alalle.

Olet oikeassa, jokaisen pitäisi päästä, mihin haluaa, niin eka vuosi karsii soveltumattomat.

Jossain muistaakseni on tällainem systeemi.

Esim lääkärit voisivat täten olla inhimillisempiä, kun lähtökohta on muu kuin ulkoluku.

On tai on ollut vuosia melko tavallista hakea opiskelupaikkaa muutamankin kerran, ainakin kaikkien suositummilta aloilta, ennen kuin ovet himoittuun ja haluttuun opiskelupaikkaan ovat auenneet. Epäonnistumiset aiemmilla kerroilla eivät kerro siitä, että opiskelupaikkaa vaille jäänyt hakija olisi jotenkin auttamatta tyhmempi kuin hän joka sai opiskelupaikan ja pääsykokeesta usein vain mahd muutaman pisteen enemmän.

Sitä olen joskus ihmetellyt, että mistä nämä opiskelijat, jotka eivät selviä pääsykokeesta useammankaan (kolmen tai neljän tai jopa vielä useamman ) yrityksen jälkeenkään uskovat ja luottavat saavansa sellaiset taidot ja osaamiset, joilla vosiivat menestyä merkittävästi paremmin opinnoissa, syrjäyttäen osaamisellaan ja taidoillaan heidät, jotka olisivat saaneet paikkansa pääsykokeessa mutta jotka joutusivat, jos kaiki halukkaat oeaisiin säsään kilpailemaan siitä kuka saa jatkaa opintonsa loppuun asti ja saada himoittu tutkinto. 

Pääsykoe, joka perustuu pelkästään ulkoluvulle on totta kai usein hyvin  tympeä. Mutta onneksi ainakin osaksi niistä on luovuttu ja osataan jo tehdä myös sellaisia pääsykokeita, joissa tarvitaan muutakin kuin raa-alla ulkoluvulla hankittua tietoa.

Sinkkumies    

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkärikoulutuksessa ei ole soveltuvuuskokeilla mitään merkitystä.

Merkitystä on luonnontieteellisten aineiden hyvästä hallinasta.

Harvoin samasta tyypistä löytyy sekä äly, että korkeat empatia ja sosiaaliset kyvyt.

Lääkäri on asiantuntija.   Ei ihmissuhde työntekijä.

Ihmisille on tärkeintä että lääkäri osaa tehdä työnsä ja tehdä sen hyvin ja pätevästi.

En mene tavalliselle lääkärille juttelemaan, vaan valittamaan vaivoja, kipuja ja sairauksiani.

Ihmissuhteet ja empatian ja sosiaalisuuden haen muualta.

No tiedän kyllä mukaviakin lääkäreitä :) Muuten olen samoilla linjoilla. Lääkärien pitää ihan oikeasti painaa päähänsä tosi paljon asioita ja pystyä kiireessä tekemään järkeviä päätöksiä. Se on sitä ammattitaitoa. Tärkeintä ei voi olla joku halu esiintyä ja se, että osaa olla kaikkien kiva kaveri ryhmässä.

Kyllä samaa mieltä. Soveltuvuuskoekin voisin ennemmin olla haastattelu, miksi haluat lääkäriksi. Olen ulkomaille hakenut aikoinaan opiskeleen ja siellä kaikilta, jopa ulkomaalaisilta haluttiin haastattelut ja motivaatiokirjeet.

Ap

Korjaus: * ensikertalaisuuden puutteesta ei olisi suhteettoman suurta haittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki eivät ansaitse sitä tavoittelemaansa tutkintoa, ei meillä ole varaa.

Jos ymmärrät aloituksen pointin niin tätä ei tänne tarvitse erikseen tulla kertomaan. Kaikki sen tajuavat. Mutta on väärin miten yo-kirjoitukset nyt määräävät koko loppuelämän näköjään. Ja vaikka menestyisitkin mutta "väärissä" aineissa eivät pisteet riitä siltikään. Tässähän rankataan opiskelijoita aineiden perusteella.

Ap

Olenko ymmärtänyt jotain väärin vai eikö enää ole mahdollista mennä pelkän pääsykoevalinnan kautta?

Kyllä on. Ihan kaikkiin. Lääkikseen 49%, tässä ei mitään ensikertalaisuusosuutta. Eli edelleen vain ne luonnontieteitä opiskelleet pääsee.

Eivät jää ilman opiskelupaikkaa, eivät vain pääse opiskelemaan ensisijaisesti toivomaansa opiskelupaikkaan. Suosituille aloille on ankara kilpailu.

Jokainen pääsee kyllä opiskelemaan, jos vain se ala itselle kelpaa. Tai sitten pitää joko korottaa arvosanoja tai valmistautua paremmin pääsykokeisiin. Lasteni serkku pääsi opiskelemaan oikeustiedettä vasta neljännellä yrittämällä. Oli ollut välivuodet töissä ja suorittanut oikeustieteen kursseja avoimessa yliopistossa, johon pääsee opiskelemaan kuka tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osalla on ongelmana liika pidättäytyminen siinä unelma-alassa unelmayliopistossa. Helsinkiin on päästävä, mikään Tampere tai Joensuu ei kelpaa. Mieluummin vietetään välivuosi.

Olen tässä jokseenkin samaa mieltä. Jos hakupainealoista varsinkin kyse niin itsenin tyytyisin siihen kakkosvaihtoehtoon.

Ap

Vaikka sinä tyytyisit, monet muut ei tyydy. Halutaan välttämättä Helsinki, Turku ,Tampere vaikka esim Ouluun, Rovaniemelle tai Kuopioon olisi helpompi päästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkärikoulutuksessa ei ole soveltuvuuskokeilla mitään merkitystä.

Merkitystä on luonnontieteellisten aineiden hyvästä hallinasta.

Harvoin samasta tyypistä löytyy sekä äly, että korkeat empatia ja sosiaaliset kyvyt.

Lääkäri on asiantuntija.   Ei ihmissuhde työntekijä.

Ihmisille on tärkeintä että lääkäri osaa tehdä työnsä ja tehdä sen hyvin ja pätevästi.

En mene tavalliselle lääkärille juttelemaan, vaan valittamaan vaivoja, kipuja ja sairauksiani.

Ihmissuhteet ja empatian ja sosiaalisuuden haen muualta.

No tiedän kyllä mukaviakin lääkäreitä :) Muuten olen samoilla linjoilla. Lääkärien pitää ihan oikeasti painaa päähänsä tosi paljon asioita ja pystyä kiireessä tekemään järkeviä päätöksiä. Se on sitä ammattitaitoa. Tärkeintä ei voi olla joku halu esiintyä ja se, että osaa olla kaikkien kiva kaveri ryhmässä.

Kyllä samaa mieltä. Soveltuvuuskoekin voisin ennemmin olla haastattelu, miksi haluat lääkäriksi. Olen ulkomaille hakenut aikoinaan opiskeleen ja siellä kaikilta, jopa ulkomaalaisilta haluttiin haastattelut ja motivaatiokirjeet.

Ap

Haqstattelu tai motivaqtiokirje ei mittaa mitään. Lääkiksen valitsijat uskovat tieteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Outoa. Kuopukseni pääsi kaikkiin neljään korkeakouluun, joihin pyrki. Menee tietysti vain yhteen.

Samoin teki esikoinen muutama vuosi sitten.

Viileä tarina, sisko. Nykyään pääsee vain yhteen sen mukaan missä järjestyksessä on pyrkinyt.

Eiköhän kirjoittaja tarkoittanut sitä, että pisteet olisivat riittäneet kaikkiin kouluihin

Joillekin aloille otetaan liika ja joillekin liian vähän.

Vierailija kirjoitti:

Eivät jää ilman opiskelupaikkaa, eivät vain pääse opiskelemaan ensisijaisesti toivomaansa opiskelupaikkaan. Suosituille aloille on ankara kilpailu.

Jokainen pääsee kyllä opiskelemaan, jos vain se ala itselle kelpaa. Tai sitten pitää joko korottaa arvosanoja tai valmistautua paremmin pääsykokeisiin. Lasteni serkku pääsi opiskelemaan oikeustiedettä vasta neljännellä yrittämällä. Oli ollut välivuodet töissä ja suorittanut oikeustieteen kursseja avoimessa yliopistossa, johon pääsee opiskelemaan kuka tahansa.

Pääsykoekiintiöt ovat pieniä nykyään. Ei ole tasapuolista jos alalle pääsee enemmistö todistuksella. Vaikka pääsykokeissa menestyykin, pisteiden erot ovat nykyään kymmenesosia. He eivät pääse sisään uuden systeemin myötä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki eivät ansaitse sitä tavoittelemaansa tutkintoa, ei meillä ole varaa.

Halvemmaksi tulee elättää työttömiä ja kaikkea muuta mitä heistä aiheutuu kun syrjäytyvät....vai?

Kaikkien pitäisi päästä koulutukseen, yhteen! Mutta jos haluaa vaihtaa, niin maksakoon itse.

Jokainen pääseekin. Amikseen. Hyvä että edes jotain tasoa yritetään pitää korkeampaan koulutukseen. Jos on sen verran tyhmä ettei pysty kirjoittamaan hyvin tai edes oppimaan asioita pääsykoetta varten niin ei ole edellytyksiä pärjätä niissä jatko-opinnoissakaan.

No ei amikseenkaan ihan heittämällä kaikille aloille pääse, monille kyllä. Jännä, että se edelleen leimataan tyhmien paikaksi. Kirjoitinkin jo, että lapseni opiskelee amiksessa. On alasta tosi kiinnostunut, se työllistää hyvin ja ehtinee tienata ihan sen minkä keskivertomaisterikin jos luetaan pois lääkärit ja juristit ym. Tässä voi miettiä kuka on tyhmä ja kuka ei. Mielestäni ammattikoulua pitäisi markkinoida paljon enemmän, ei se ole vain paikka minne ajaudutaan jos kaikki menee pieleen. 

Vierailija kirjoitti:

Outoa. Kuopukseni pääsi kaikkiin neljään korkeakouluun, joihin pyrki. Menee tietysti vain yhteen.

Samoin teki esikoinen muutama vuosi sitten.

Tämäpä outoa. Suomessa voi päästä vain yhteen, joka on yhteishaun valinnoista ylin mihin pisteet riittää. . Ne alemmat toiveet peruuntuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkärikoulutuksessa ei ole soveltuvuuskokeilla mitään merkitystä.

Merkitystä on luonnontieteellisten aineiden hyvästä hallinasta.

Harvoin samasta tyypistä löytyy sekä äly, että korkeat empatia ja sosiaaliset kyvyt.

Lääkäri on asiantuntija.   Ei ihmissuhde työntekijä.

Ihmisille on tärkeintä että lääkäri osaa tehdä työnsä ja tehdä sen hyvin ja pätevästi.

En mene tavalliselle lääkärille juttelemaan, vaan valittamaan vaivoja, kipuja ja sairauksiani.

Ihmissuhteet ja empatian ja sosiaalisuuden haen muualta.

No tiedän kyllä mukaviakin lääkäreitä :) Muuten olen samoilla linjoilla. Lääkärien pitää ihan oikeasti painaa päähänsä tosi paljon asioita ja pystyä kiireessä tekemään järkeviä päätöksiä. Se on sitä ammattitaitoa. Tärkeintä ei voi olla joku halu esiintyä ja se, että osaa olla kaikkien kiva kaveri ryhmässä.

Kyllä samaa mieltä. Soveltuvuuskoekin voisin ennemmin olla haastattelu, miksi haluat lääkäriksi. Olen ulkomaille hakenut aikoinaan opiskeleen ja siellä kaikilta, jopa ulkomaalaisilta haluttiin haastattelut ja motivaatiokirjeet.

Ap

Haqstattelu tai motivaqtiokirje ei mittaa mitään. Lääkiksen valitsijat uskovat tieteeseen.

Mittaa. Se nimenomaan mittaa motivaatiota alalle ja opintoja kohtaan. Mitä todistusvalinta mittaa? Sitä että kerran satuit onnistumaan yo-kokeessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Suomessa Opetusministeriö on päättänyt yli 10 200 aloituspaikan lisäämisestä(siirryt toiseen palveluun) korkeakouluihin vuosina 2020–2022.

Kolmen vuoden aikana tehtävillä lisäyksillä ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään runsaat 3 900 ja yliopistojen aloituspaikkoja runsaat 6 300.

Tämän vuoden aloituspaikkojen määrän nostamisesta(siirryt toiseen palveluun) yli neljällä tuhannella ministeriö päätti jo juhannuksen alla.

Vuosina 2021 ja 2022 alkaviin koulutuksiiin ammattikorkeakoulut saavat yhteensä runsaat 1 700 ja yliopistot yhteensä runsaat 4 200 lisäaloituspaikkaa. Edelä kertomani perusuu yleisradion välittämään uutiseen parin vuoden takaa

Mutta edelleenkään ongelma ei olekaan  se, että opiskelupaikkoja olisi liian vähän, vaan se, että paikkoja ei ole tasaisesi tarjolla, vaan on suosikkialoja ja sitten on niitä aloja, joihin ei ole juuri tunkua.

Pitäsikö siis kaikki ottaa sisään ja vasta opintojen kuluessa suoritettaisiin karsinta, vai miten  Ap ehdottaist tämän ongelman lisättävän. - Vai pitääkö edelleen lisätä korkeakoulu ja yliopisto-opiselupaikkoja vaikka nykyisellä menolla taitanee olla enemmän kuin puolet ikäluokasta korkeakoulutettuja; tai ainakin omaavan option suorittaa korkeakoulu tai  yliopisto -tutkinto. 

Ulkomailtako he sitten tulee haalia, jotka tekisivät ne työt ja toimet jotka eivät edellytä korkeakoulututkintoa.

 Jo nyt hyvin moni (ns.) korkeakoulutettu joutuu (tai saa) tehdä töitä, joista selviäsi oikein hyvin ellei paremmin ilman useamman vuoden opiskeluja, jonka korkeakoulu ja yliopisto-opiskelu useimmiten kestää. - Ja kestää edelleen vaikka opiskelujen kestoa on viime vuosina yritetty kovasti rajoittaa ja estää. Samanaikaisesi otettu suunnaksi putkitutkinnot, joissa yhä useampi opiskelija runnotaan läpi, jota hänelle saaaisiin oikeus käytää, joskus ehkä hienolta kuullostanutta titteliä ja valmistuneesta opiskelijasta korkeakoululle / yliopistolle rahaa.   

Yliopisto opiskelija

Kaikille aloille ei paikkamääriä paljoa voida lisätä, se on totta. En tarkoita että ihan kaikki pitää sulloa korkeakouluun, ei näköjään paljoa kuitenkaa voi yliopiston tasot laskea vaikka paikkoja lisätään kun lukutaito on tuota luokkaa näköjään. Pointti on siinä että meillä makaa lahjakkaita ja kyvykkäitä nuoria vuosia kotona tai pätkätöissä koska tuli kirjoitettua väärät reaalit tai matikkapäätä ei ole mutta haluaa lukea kieliä yliopistoissa. Ongelmana on lisäksi hakusysteemi joka painottaa liikaa matematiikkaa. Kaikkien ei tarvitse olla kaikessa hyvä. Eri asia kun hakee matemaattisille aloille yms niin painotus on ok.

Miksi itse olet yliopistossa, miksi siellä ylipäänsä pitäisi olla rajattoman pitkä aika suorittaa opintonsa? Seitsemän vuotta on pitkä aika, jos ei suoriudu niin paikkaa vaan ensikertalaisille.

Ja vielä, nykyisin juuri mitään työtä et saa ilman tutkintoa, se on fakta. Meillä on Suomessa myös työpaikoista pulaa. Ehkäpä uusien innovaatioiden kehittäminen sujuisi kouluttautuneilta.

Ap

Oikeasti lahjakas pärjää aineessa kuin aineessa. Useimmat pitkästä matematiikasta laudaturin kirjoittaneet kirjoittaa vähintään eximiat jos ei aivan laudaturin kielistä ja fykebistäkin. Jotkut kieliopinnot eivät edes ole mitään hakupaine aloja , joten sinne pääsee ilman niitä pitkän matikan älliäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eivät jää ilman opiskelupaikkaa, eivät vain pääse opiskelemaan ensisijaisesti toivomaansa opiskelupaikkaan. Suosituille aloille on ankara kilpailu.

Jokainen pääsee kyllä opiskelemaan, jos vain se ala itselle kelpaa. Tai sitten pitää joko korottaa arvosanoja tai valmistautua paremmin pääsykokeisiin. Lasteni serkku pääsi opiskelemaan oikeustiedettä vasta neljännellä yrittämällä. Oli ollut välivuodet töissä ja suorittanut oikeustieteen kursseja avoimessa yliopistossa, johon pääsee opiskelemaan kuka tahansa.

Pääsykoekiintiöt ovat pieniä nykyään. Ei ole tasapuolista jos alalle pääsee enemmistö todistuksella. Vaikka pääsykokeissa menestyykin, pisteiden erot ovat nykyään kymmenesosia. He eivät pääse sisään uuden systeemin myötä.

Ap

Miten ei ole tasapuolista? Jokainen voi käydä korottamassa/täydentämässä yo-arvosanoja. Itsekin kävin näin yli 10v jälkeen.

eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eivät jää ilman opiskelupaikkaa, eivät vain pääse opiskelemaan ensisijaisesti toivomaansa opiskelupaikkaan. Suosituille aloille on ankara kilpailu.

Jokainen pääsee kyllä opiskelemaan, jos vain se ala itselle kelpaa. Tai sitten pitää joko korottaa arvosanoja tai valmistautua paremmin pääsykokeisiin. Lasteni serkku pääsi opiskelemaan oikeustiedettä vasta neljännellä yrittämällä. Oli ollut välivuodet töissä ja suorittanut oikeustieteen kursseja avoimessa yliopistossa, johon pääsee opiskelemaan kuka tahansa.

Pääsykoekiintiöt ovat pieniä nykyään. Ei ole tasapuolista jos alalle pääsee enemmistö todistuksella. Vaikka pääsykokeissa menestyykin, pisteiden erot ovat nykyään kymmenesosia. He eivät pääse sisään uuden systeemin myötä.

Ap

Miten ei ole tasapuolista? Jokainen voi käydä korottamassa/täydentämässä yo-arvosanoja. Itsekin kävin näin yli 10v jälkeen.

eri

Onko sinusta ratio 40/60 tasapuolinen? Ei minusta. Turhia välivuosia nuo korotuspuheet kun niitä piti nimenomaan karsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkärikoulutuksessa ei ole soveltuvuuskokeilla mitään merkitystä.

Merkitystä on luonnontieteellisten aineiden hyvästä hallinasta.

Harvoin samasta tyypistä löytyy sekä äly, että korkeat empatia ja sosiaaliset kyvyt.

Lääkäri on asiantuntija.   Ei ihmissuhde työntekijä.

Ihmisille on tärkeintä että lääkäri osaa tehdä työnsä ja tehdä sen hyvin ja pätevästi.

En mene tavalliselle lääkärille juttelemaan, vaan valittamaan vaivoja, kipuja ja sairauksiani.

Ihmissuhteet ja empatian ja sosiaalisuuden haen muualta.

No tiedän kyllä mukaviakin lääkäreitä :) Muuten olen samoilla linjoilla. Lääkärien pitää ihan oikeasti painaa päähänsä tosi paljon asioita ja pystyä kiireessä tekemään järkeviä päätöksiä. Se on sitä ammattitaitoa. Tärkeintä ei voi olla joku halu esiintyä ja se, että osaa olla kaikkien kiva kaveri ryhmässä.

Kyllä samaa mieltä. Soveltuvuuskoekin voisin ennemmin olla haastattelu, miksi haluat lääkäriksi. Olen ulkomaille hakenut aikoinaan opiskeleen ja siellä kaikilta, jopa ulkomaalaisilta haluttiin haastattelut ja motivaatiokirjeet.

Ap

Haqstattelu tai motivaqtiokirje ei mittaa mitään. Lääkiksen valitsijat uskovat tieteeseen.

Mittaa. Se nimenomaan mittaa motivaatiota alalle ja opintoja kohtaan. Mitä todistusvalinta mittaa? Sitä että kerran satuit onnistumaan yo-kokeessa?

Ylioppilas- todistuksen arvosanat mittaavat sitä, miten hyvin hallitset kussakin aineessa lukion kyseisen aineen oppimäärän. Osoittaa myös kykyä opiskella pitkäjänteisesti. Toki lahjakas voi selviytyä oikein hyvin enempiä panostamatta verrattuna tyhmempään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eivät jää ilman opiskelupaikkaa, eivät vain pääse opiskelemaan ensisijaisesti toivomaansa opiskelupaikkaan. Suosituille aloille on ankara kilpailu.

Jokainen pääsee kyllä opiskelemaan, jos vain se ala itselle kelpaa. Tai sitten pitää joko korottaa arvosanoja tai valmistautua paremmin pääsykokeisiin. Lasteni serkku pääsi opiskelemaan oikeustiedettä vasta neljännellä yrittämällä. Oli ollut välivuodet töissä ja suorittanut oikeustieteen kursseja avoimessa yliopistossa, johon pääsee opiskelemaan kuka tahansa.

Pääsykoekiintiöt ovat pieniä nykyään. Ei ole tasapuolista jos alalle pääsee enemmistö todistuksella. Vaikka pääsykokeissa menestyykin, pisteiden erot ovat nykyään kymmenesosia. He eivät pääse sisään uuden systeemin myötä.

Ap

Monelle alalle pääsee wnsikertalaiswt kun vaan korottaa tai kirjoittaa uusia aineita, pääsee jopa ei ensikertalaiset.

Esim lääkikseen valitaan 49 % pääsykokeella.

Uusi systeemi ei ole muuttanut mitään. Kilpaillut alat on aina olleet kilpailtuja. Se ei muutu koskaan.

Ongelma in nyt se, ettei kelpaa kuin kilpailluin paikka ja nämä haahuilee vuosia. Esim oikis, kauppus, lääkis ja psyka.

Maailmassa on muutakin!

Korkeakoulu-uudistus oli täysin epäonnistunut. Pitkään puhuttiin että ylioppilastutkinnon painoarvoa pitäisi vähentää, tehtiinkin juuri päinvastoin. Ja pitkä matikka tahdittaa pisteitä kaikille aloille jopa enemmän kuin ala jolle pyrkii. Lukion jälkeen ei välttämättä ole kovin selkeää kuvaa minne hakisi ja mihin miltäkin alalta työllistyy. Siksi nuoret ei uskalla ottaa paikkoja vastaan, elleivät ole ihan varmoja ja koska menettää ensikertalaisuuden. Valintakokeet on hyvä systeemi, sitä kautta enemmän sisään ja ensikertalaisuus pois!