Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Järkyttävää! Joka vuosi 2/3 jää ilman opiskelupaikkaa!
12.07.2021 |
Aivan tajutonta! Miten voi näin olla, että näin iso joukko jää rannalle? Monikohan vielä ensikertalainen? Surullista miten nuoret joutuvat välivuosia pitämään tolkuttoman monta putkeen.
Ja tämä pääsykoeuudistus on aivan susi! Nyt sitten rampataan välivuodet kirjoituksia uusiessa ja pääsykokeesta ei pääse juuri kukaan sisälle.
Päättäjät hoi! Eikö teitä hävetä kuinka paljon tänne rahdataan ulkomaalaisia opiskelijoita mutta Suomen nuorille "ei ole varaa" tai "ei ne lisäpaikat hyödytä"?
Parasta syrjäytymisen ehkäisyä on opiskelupaikka ja töitä nuorille.
Kommentit (189)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulutus ei ole mikään itsestäänselvyys, ainakaan yliopistotason. Laskee laatua ja tutkimuksen tasoa jos sinne vain otetaan kaikki sisään. Standardeja pitää olla, sillä kyseessä on korkein mahdollinen koulutus.
Kyllä mutta nykyinen paikkamäärä on aivan liian pieni. Meillä valitetaan ettei lyödy sitä ja sitä asiantuntijaa, lääkäriä tai opettajia. No ei löydy ei kun koulutukseen ei pääse! Kyllä, aivan surkeilla papereilla tai nollalla pääsykokeessa ei pitäisi päästä. Tässä ei nyt siitä ole kyse.
Ap
Ei meillä löydy niitä ammattikoulun käyneitäkään riittävästi kaikilta aloilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Outoa. Kuopukseni pääsi kaikkiin neljään korkeakouluun, joihin pyrki. Menee tietysti vain yhteen.
Samoin teki esikoinen muutama vuosi sitten.
Osa pyrkijöistä hakee kännissä ja läpällä ja koska iskä pakotti, ei omasta halustaan. Osa on alanvaihtajia. Ei siellä moni oikeasti rannalle jää.
Vierailija kirjoitti:
Outoa. Kuopukseni pääsi kaikkiin neljään korkeakouluun, joihin pyrki. Menee tietysti vain yhteen.
Samoin teki esikoinen muutama vuosi sitten.
Viileä tarina, sisko. Nykyään pääsee vain yhteen sen mukaan missä järjestyksessä on pyrkinyt.
Siis mistä tuo luku on peräisin? Tarkoitetaanko korkeakouluja vai ihan kaikkia? Ja onko varmaa, että tuolla tarkoitetaan mitä tahansa opiskelupaikkaa eikä esim sitä ensisijaista hakukohdetta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osalla on ongelmana liika pidättäytyminen siinä unelma-alassa unelmayliopistossa. Helsinkiin on päästävä, mikään Tampere tai Joensuu ei kelpaa. Mieluummin vietetään välivuosi.
Olen tässä jokseenkin samaa mieltä. Jos hakupainealoista varsinkin kyse niin itsenin tyytyisin siihen kakkosvaihtoehtoon.
Ap
Minulla oli nuorena eli kymmeniä vuosia sitten kirjekaverina ranskalainen tyttö ja siellä yliopisto toimi niin, että ekan vuoden jälkeen oli kovat karsinnat. En käsitä miten meillä olisi varaa maksaa kaikkien lääkikseen haluavien vuoden opinnot ja sen jälkeen pudonneiden seuraavat alusta alkavat opinnot. En sano, että nykysysteemi, joka painottaa lukiota eikä pääsykokeita, olisi sekään hyvä, mutta en tosiaan kannata tuota "ranskalaista systeemiäkään".
Eikä kyse ole siitä, että suurin osa nuorista ei saisi ikinä mitään opiskelupaikkaa, he vain eivät pääse heti sinne mihin eniten haluavat. Oma nuoreni opiskelee ammattikoulussa, johon oli helppo päästä ja josta työllistyy hyvin. Mutta tämä on leimattu luuserien tavaksi ja suu vaahdossa puhutaan, että niin ja niin monella pitää olla korkeakoulututkinto. Ymmärrän, jos puhutaan hyvin työllistävistä aloista, mutta ei korkeakouluopintoja voi näin niputtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa Opetusministeriö on päättänyt yli 10 200 aloituspaikan lisäämisestä(siirryt toiseen palveluun) korkeakouluihin vuosina 2020–2022.
Kolmen vuoden aikana tehtävillä lisäyksillä ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään runsaat 3 900 ja yliopistojen aloituspaikkoja runsaat 6 300.
Tämän vuoden aloituspaikkojen määrän nostamisesta(siirryt toiseen palveluun) yli neljällä tuhannella ministeriö päätti jo juhannuksen alla.
Vuosina 2021 ja 2022 alkaviin koulutuksiiin ammattikorkeakoulut saavat yhteensä runsaat 1 700 ja yliopistot yhteensä runsaat 4 200 lisäaloituspaikkaa. Edelä kertomani perusuu yleisradion välittämään uutiseen parin vuoden takaa
Mutta edelleenkään ongelma ei olekaan se, että opiskelupaikkoja olisi liian vähän, vaan se, että paikkoja ei ole tasaisesi tarjolla, vaan on suosikkialoja ja sitten on niitä aloja, joihin ei ole juuri tunkua.
Pitäsikö siis kaikki ottaa sisään ja vasta opintojen kuluessa suoritettaisiin karsinta, vai miten Ap ehdottaist tämän ongelman lisättävän. - Vai pitääkö edelleen lisätä korkeakoulu ja yliopisto-opiselupaikkoja vaikka nykyisellä menolla taitanee olla enemmän kuin puolet ikäluokasta korkeakoulutettuja; tai ainakin omaavan option suorittaa korkeakoulu tai yliopisto -tutkinto.
Ulkomailtako he sitten tulee haalia, jotka tekisivät ne työt ja toimet jotka eivät edellytä korkeakoulututkintoa.
Jo nyt hyvin moni (ns.) korkeakoulutettu joutuu (tai saa) tehdä töitä, joista selviäsi oikein hyvin ellei paremmin ilman useamman vuoden opiskeluja, jonka korkeakoulu ja yliopisto-opiskelu useimmiten kestää. - Ja kestää edelleen vaikka opiskelujen kestoa on viime vuosina yritetty kovasti rajoittaa ja estää. Samanaikaisesi otettu suunnaksi putkitutkinnot, joissa yhä useampi opiskelija runnotaan läpi, jota hänelle saaaisiin oikeus käytää, joskus ehkä hienolta kuullostanutta titteliä ja valmistuneesta opiskelijasta korkeakoululle / yliopistolle rahaa.
Yliopisto opiskelija
Kaikille aloille ei paikkamääriä paljoa voida lisätä, se on totta. En tarkoita että ihan kaikki pitää sulloa korkeakouluun, ei näköjään paljoa kuitenkaa voi yliopiston tasot laskea vaikka paikkoja lisätään kun lukutaito on tuota luokkaa näköjään. Pointti on siinä että meillä makaa lahjakkaita ja kyvykkäitä nuoria vuosia kotona tai pätkätöissä koska tuli kirjoitettua väärät reaalit tai matikkapäätä ei ole mutta haluaa lukea kieliä yliopistoissa. Ongelmana on lisäksi hakusysteemi joka painottaa liikaa matematiikkaa. Kaikkien ei tarvitse olla kaikessa hyvä. Eri asia kun hakee matemaattisille aloille yms niin painotus on ok.
Miksi itse olet yliopistossa, miksi siellä ylipäänsä pitäisi olla rajattoman pitkä aika suorittaa opintonsa? Seitsemän vuotta on pitkä aika, jos ei suoriudu niin paikkaa vaan ensikertalaisille.
Ja vielä, nykyisin juuri mitään työtä et saa ilman tutkintoa, se on fakta. Meillä on Suomessa myös työpaikoista pulaa. Ehkäpä uusien innovaatioiden kehittäminen sujuisi kouluttautuneilta.
Ap
Lääkärikoulutuksessa ei ole soveltuvuuskokeilla mitään merkitystä.
Merkitystä on luonnontieteellisten aineiden hyvästä hallinasta.
Harvoin samasta tyypistä löytyy sekä äly, että korkeat empatia ja sosiaaliset kyvyt.
Lääkäri on asiantuntija. Ei ihmissuhde työntekijä.
Ihmisille on tärkeintä että lääkäri osaa tehdä työnsä ja tehdä sen hyvin ja pätevästi.
En mene tavalliselle lääkärille juttelemaan, vaan valittamaan vaivoja, kipuja ja sairauksiani.
Ihmissuhteet ja empatian ja sosiaalisuuden haen muualta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään on paljon puhetta näistä jotka ovat olleet jo opiskelemassa ja mahdollisesti jo suorittaneet tutkinnon tai jättäneet kesken.
Näille toiskertalaisille ratkaisu olisi yksityiset koulut, jotka kustannetaan itse. Mietitään kahteen kertaan vielä ennen kuin tarjottuja paikkoja otetaan vastaan.
Ei tarvitse kauheesti paikkoja lisätä kun toiskertalaiset antaa paikkansa ensikertalaisille ja niitä ei ylipäänsä oteta vastaan asenteella "no mä kokeilen ja sit vaihdan alaa".
Ap
Vierailija kirjoitti:
Lääkärikoulutuksessa ei ole soveltuvuuskokeilla mitään merkitystä.
Merkitystä on luonnontieteellisten aineiden hyvästä hallinasta.
Harvoin samasta tyypistä löytyy sekä äly, että korkeat empatia ja sosiaaliset kyvyt.
Lääkäri on asiantuntija. Ei ihmissuhde työntekijä.
Ihmisille on tärkeintä että lääkäri osaa tehdä työnsä ja tehdä sen hyvin ja pätevästi.
En mene tavalliselle lääkärille juttelemaan, vaan valittamaan vaivoja, kipuja ja sairauksiani.
Ihmissuhteet ja empatian ja sosiaalisuuden haen muualta.
Pääsykoe jossa myös testataan soveltuvuutta on paras metodi.
Kyllä lääkärin pitää pystyä olemaan empaattinen potilaitaan kohtaan ja nykyään huomaa että sinne pääsee kaikenmaailman tunnekylmiä ihmisiä.
Semmoisille on ihan turha vaikka narisisit mistä vaivasta vaan. Kokemusta on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärikoulutuksessa ei ole soveltuvuuskokeilla mitään merkitystä.
Merkitystä on luonnontieteellisten aineiden hyvästä hallinasta.
Harvoin samasta tyypistä löytyy sekä äly, että korkeat empatia ja sosiaaliset kyvyt.
Lääkäri on asiantuntija. Ei ihmissuhde työntekijä.
Ihmisille on tärkeintä että lääkäri osaa tehdä työnsä ja tehdä sen hyvin ja pätevästi.
En mene tavalliselle lääkärille juttelemaan, vaan valittamaan vaivoja, kipuja ja sairauksiani.
Ihmissuhteet ja empatian ja sosiaalisuuden haen muualta.
Pääsykoe jossa myös testataan soveltuvuutta on paras metodi.
Kyllä lääkärin pitää pystyä olemaan empaattinen potilaitaan kohtaan ja nykyään huomaa että sinne pääsee kaikenmaailman tunnekylmiä ihmisiä.
Semmoisille on ihan turha vaikka narisisit mistä vaivasta vaan. Kokemusta on.
Eli ekstrovertti hölisijä voittaa työnsä hyvin osaavajan introvertin taas.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään on paljon puhetta näistä jotka ovat olleet jo opiskelemassa ja mahdollisesti jo suorittaneet tutkinnon tai jättäneet kesken.
Näille toiskertalaisille ratkaisu olisi yksityiset koulut, jotka kustannetaan itse. Mietitään kahteen kertaan vielä ennen kuin tarjottuja paikkoja otetaan vastaan.
Ei tarvitse kauheesti paikkoja lisätä kun toiskertalaiset antaa paikkansa ensikertalaisille ja niitä ei ylipäänsä oteta vastaan asenteella "no mä kokeilen ja sit vaihdan alaa".
Ap
No entäs sitten ne oikeat alanvaihtajat (ei löydy työtä, terveys ei kestä), joilla ei ole varaa yksityisiin kouluihin? Työkkäriin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tänä vuonna 7 tuttua yli 40v ikäistä AMK-tutkinnon jo suorittanutta pääsi opiskelemaan joko uutta alaa, YAMK-tutkintoa tai maisteriksi. Minusta järkyttävää kouluttaa työllistynyttä väkeä uudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärikoulutuksessa ei ole soveltuvuuskokeilla mitään merkitystä.
Merkitystä on luonnontieteellisten aineiden hyvästä hallinasta.
Harvoin samasta tyypistä löytyy sekä äly, että korkeat empatia ja sosiaaliset kyvyt.
Lääkäri on asiantuntija. Ei ihmissuhde työntekijä.
Ihmisille on tärkeintä että lääkäri osaa tehdä työnsä ja tehdä sen hyvin ja pätevästi.
En mene tavalliselle lääkärille juttelemaan, vaan valittamaan vaivoja, kipuja ja sairauksiani.
Ihmissuhteet ja empatian ja sosiaalisuuden haen muualta.
Pääsykoe jossa myös testataan soveltuvuutta on paras metodi.
Kyllä lääkärin pitää pystyä olemaan empaattinen potilaitaan kohtaan ja nykyään huomaa että sinne pääsee kaikenmaailman tunnekylmiä ihmisiä.
Semmoisille on ihan turha vaikka narisisit mistä vaivasta vaan. Kokemusta on.Eli ekstrovertti hölisijä voittaa työnsä hyvin osaavajan introvertin taas.
Ryhmäpohjainen soveltuvuuskoe on huono. Ehkä haastattelu olisi parempi.
Niin, aloituspaikkoja kolmannella asteella on hieman yli 50 000. Se on käytännössä yhden ikäluokan koko, hieman alle. Periaatteessa siis lähes jokaiselle löytyisi opiskelupaikka 3. asteelta ja kaikki eivät edes sinne jatka.
No miksi sitten hakijoita on se melkein 160 000 vuosittain? Alanvaihtajia, ties kuinka monetta tutkintoa aloittavia, sellaisia jotka aiempina vuosina eivät päässeet...
Minusta lähtökohtaisesti kaikki kolmannelle asteelle haluavat pitäisi sinne ottaa. Aloituspaikkoja lisätä ja vähentää suhteessa työllisyysnäkymiin, mutta toki huomioiden se, että emme voi tietenkään aidosti tietää mikä tulevaisuudessa työllistää hyvin, eli myös laajaa yleissivistystä vaalien.
Vierailija kirjoitti:
Lääkärikoulutuksessa ei ole soveltuvuuskokeilla mitään merkitystä.
Merkitystä on luonnontieteellisten aineiden hyvästä hallinasta.
Harvoin samasta tyypistä löytyy sekä äly, että korkeat empatia ja sosiaaliset kyvyt.
Lääkäri on asiantuntija. Ei ihmissuhde työntekijä.
Ihmisille on tärkeintä että lääkäri osaa tehdä työnsä ja tehdä sen hyvin ja pätevästi.
En mene tavalliselle lääkärille juttelemaan, vaan valittamaan vaivoja, kipuja ja sairauksiani.
Ihmissuhteet ja empatian ja sosiaalisuuden haen muualta.
No tiedän kyllä mukaviakin lääkäreitä :) Muuten olen samoilla linjoilla. Lääkärien pitää ihan oikeasti painaa päähänsä tosi paljon asioita ja pystyä kiireessä tekemään järkeviä päätöksiä. Se on sitä ammattitaitoa. Tärkeintä ei voi olla joku halu esiintyä ja se, että osaa olla kaikkien kiva kaveri ryhmässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään on paljon puhetta näistä jotka ovat olleet jo opiskelemassa ja mahdollisesti jo suorittaneet tutkinnon tai jättäneet kesken.
Näille toiskertalaisille ratkaisu olisi yksityiset koulut, jotka kustannetaan itse. Mietitään kahteen kertaan vielä ennen kuin tarjottuja paikkoja otetaan vastaan.
Ei tarvitse kauheesti paikkoja lisätä kun toiskertalaiset antaa paikkansa ensikertalaisille ja niitä ei ylipäänsä oteta vastaan asenteella "no mä kokeilen ja sit vaihdan alaa".
ApNo entäs sitten ne oikeat alanvaihtajat (ei löydy työtä, terveys ei kestä), joilla ei ole varaa yksityisiin kouluihin? Työkkäriin?
Valtio rahoittamaan tässä tapauksessa. Muista että Suomi on rikas maa. Näin olen kuullut. Kyllä niitä apurahoja jaeltiin ympäriinsä viime vuonnakin.
Ap
Vaihtoehtoja ehdokkaiden karsimiseen on muutama: Pääsykokeet, ylioppilastodistus tai ensimmäisen opiskeluvuoden menestys.
Mikään näistä vaihtoehdoista ei poista sitä tosiasiaa, että joillekin aloille on enemmän tarjontaa opiskelijoista kuin paikkoja.
Eli vaikka valittaisiin mikä tahansa yllä mainituista, niin joka tapauksessa oltaisiin tilanteessa, jossa tulee alanvaihdoksia ym. Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeinen karsinta on jopa hitaampi ja tehottomampi kuin pääsykokeet tai ylioppilaskokeen perusteella tapahtuva valinta, koska kokeilla voidaan hakea useampaan paikkaan ja päästä edes johonkin, jossa varmasti jatkaa loppuun asti.
Kaikista järkevintä olisi luoda systeemi, jossa valinnat tehdään pääsykokeiden tai todistuksen (tai sekä että) perusteella siten, että ensikertalaisuudesta ei saisi suhteettoman suurta haittaa. Alanvaihdosten tulisi olla helpompia, koska joustot vastaavat lisäävät tehokkuutta. Tällöin insentiivit eivät myös ajaisi nuoria olemaan ottamatta sitä toista vaihtoehtoa vastaan, koska "entä jos sinne lääkikseen joskus vielä pääsisi". Sitten kun ei pääse viidennenkään yrittämän jälkeen, on harmi huomata että samassa ajassa olisi lukenut jo jonkin muun tutkinnon.
Alue: Aihe vapaa
Johtuu hoitamattomasta skitsofreniasta. Säälikäämme persua.