Hyväksyisitkö uskottomuuden tässä tilanteessa?
Olen 40-vuotias mies, naimisissa kaksi lasta.
Kaikki hyvin suhteessa, mutta vaimosta on kuoriutunut jonkin sortin A-seksuaali ja seksiä ei juurikaan ole. Itse taas tykkäisin...sanotaanko nyt että minimissään viikottain heiluttaa peittoa. Nyt kun vaimo ”antautuu” kerran kuussa tai harvemmin tunnen saavani jonkinlaisen armopalan.
Sanotaan nyt vielä, muuten keskustelu, arki yms. sujuu hyvin, olen hyvässä kunnossa ja raha-asiat on kunnossa.
Asiasta ollaan toki puhuttu mutta ilman pikäaikaisia tuloksia. Olen alkanut kallistumaan ratkaisuun, jossa hommaan itselleni seksikumppanin. Ajattelin ehdottaa tätä avoimesti vaimolle: ”jos Sinua nämä hommat ei kiinnosta, niin eikös ole kaikille parasta että hoidan nämä jutut jatkossa muualla”.
Sanottakoon vielä, että ero ei ole vaihtoehto lasten vuoksi - eikä muutenkaan koska muuten kaikki sujuu hyvin.
Kommentit (96)
Mulla on ihana mies ja en ikinä vaihtaisi. Vuosia mennyt tuimasti. mutta äskenkin kysyi, haluanko että nuollemulle orgasmin. No halusin! ai että oli kivaa. Kiitos rakas. Huomenna saat suikkarin taas. Tai illalla kuten haluat.
Vierailija kirjoitti:
Mies 50+ kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko vielä puhua? Tai siis onko vaimollasi joku syy miksi ei innostu seksistä? Haluttomuus toki voi olla monestakin syystä johtuvaa mutta usein siihenkin on ratkaisuja ja jos saa uutta vipinää vällyjen väliin ni se voi piristää
Jos ei mitenkää onnistu et olis enemmän ku 1 krt kuukaudessa niin voithan toki ehdottaa tuota mitä kirjoitit mutta itse esittäisin tämän todella hienovaraisesti
Tyyliin
Kulta olen miettinyt... en tiedä mitä tehdä,, mutta mitä mieltä sinä olisit tällaisesta ajatuksesta koska en jaksa elää jatkuvassa puutteessa , eikä vaan pläjäyttää päi pläsiä et joo oon päättäny käydä vieraissa
Itse olen yrittänyt ylianalysoida omaa halumattomuuttani, mutta lopulta tyydyin siihen, että minua ei vaan yksinkertaisesti haluta. Kerrot ap avoimesti, että sinä tarvitse sitä seksiä ja meidän pitää siihen löytää YHDESSÄ ratkaisu.
Moni ehkä pitää minua vanhanaikaisena, mutta naimisiin mentyäni lähden siitä, että on kummankin puolison velvollisuus antaa rakkautta ja läheisyyttä ja huolehtia puolison tarpeista. Minusta on ääretöntä itsekkyyttä kieltäytyä seksistä sillä perusteella, ettei ITSE "tarvitse" tai että ITSEÄ ei huvita. On kuitenkin helppoa tehdä puoliso onnelliseksi, jos haluaa, miksi ihmeessä siis pihdata, jos ei ole mitään vammaa tms. joka kerta kaikkiaan estäisi sen verran aktiivisen sukupuolielämän, että kumpikaan ei ole puutteessa?
Seksiin ei ole kenelläkään mitään velvollisuutta.
Miesten on joskus vaikea tajuta, että naisen haluttomuudessa ei välttämättä ole kyse aseksuaalisuudesta, hormonitoiminnan vajauksesta, väsymyksestä tai vaihdevuosista. Se mies ei vain herätä haluja, kenen kanssa pitäisi olla. Näin voi joskus käydä liitoissa, joissa on lapsia (kenties myös liitoissa, joissa ei ole lapsia?). Naiselle voi tulla suoranainen inho lastensa isää kohtaan. En tiedä, onko tämä biologista vai mistä johtuu, mutta tällöin ainoa vaihtoehto on erota. Mikään määrä seksuaaliterapeutteja tai parisuhdeterapiaa ei muuta sitä asiaa, että nainen ei halua enää lastensa isää. Ehkä joillekin miehille voi käydä noin lastensa äidin suhteen?
Näen vielä joskus nytkin painajaisia siitä, että olen vielä yhdessä lasteni isän kanssa ja minun pitäisi harrastaa hänen kanssaan seksiä. Erosta on kyllä jo 16 vuotta. Ystävälläni on samanlaisia painajaisia. Molemmat olemme kuitenkin varsin seksuaalisia naisia, jotka nautimme seksistä näin viisikymppisinäkin päivittäin.
Toki jos olisi voinut toimia toisin, olisi toiminut toisin. Mutta kun ei halua sitä miestä jota pitäisi haluta, niin ei halua, eikä sille mitään mahda. Miehessä sinänsä ei ollut mitään vikaa, omani oli hyvinvarusteltu ja varmasti olisi saanut paremman elämän jonkun toisen kanssa alkujaankin.
Propsit rehellisyydestä. Olisi hyvä että useampikin nainen myöntäisi itselleen - ja puolisolleen - että tästäkin voi olla kyse sen sijaan että pakenee kaikenkarvaisten tekosyiden taakse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 50+ kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko vielä puhua? Tai siis onko vaimollasi joku syy miksi ei innostu seksistä? Haluttomuus toki voi olla monestakin syystä johtuvaa mutta usein siihenkin on ratkaisuja ja jos saa uutta vipinää vällyjen väliin ni se voi piristää
Jos ei mitenkää onnistu et olis enemmän ku 1 krt kuukaudessa niin voithan toki ehdottaa tuota mitä kirjoitit mutta itse esittäisin tämän todella hienovaraisesti
Tyyliin
Kulta olen miettinyt... en tiedä mitä tehdä,, mutta mitä mieltä sinä olisit tällaisesta ajatuksesta koska en jaksa elää jatkuvassa puutteessa , eikä vaan pläjäyttää päi pläsiä et joo oon päättäny käydä vieraissa
Itse olen yrittänyt ylianalysoida omaa halumattomuuttani, mutta lopulta tyydyin siihen, että minua ei vaan yksinkertaisesti haluta. Kerrot ap avoimesti, että sinä tarvitse sitä seksiä ja meidän pitää siihen löytää YHDESSÄ ratkaisu.
Moni ehkä pitää minua vanhanaikaisena, mutta naimisiin mentyäni lähden siitä, että on kummankin puolison velvollisuus antaa rakkautta ja läheisyyttä ja huolehtia puolison tarpeista. Minusta on ääretöntä itsekkyyttä kieltäytyä seksistä sillä perusteella, ettei ITSE "tarvitse" tai että ITSEÄ ei huvita. On kuitenkin helppoa tehdä puoliso onnelliseksi, jos haluaa, miksi ihmeessä siis pihdata, jos ei ole mitään vammaa tms. joka kerta kaikkiaan estäisi sen verran aktiivisen sukupuolielämän, että kumpikaan ei ole puutteessa?
Seksiin ei ole kenelläkään mitään velvollisuutta.
Miesten on joskus vaikea tajuta, että naisen haluttomuudessa ei välttämättä ole kyse aseksuaalisuudesta, hormonitoiminnan vajauksesta, väsymyksestä tai vaihdevuosista. Se mies ei vain herätä haluja, kenen kanssa pitäisi olla. Näin voi joskus käydä liitoissa, joissa on lapsia (kenties myös liitoissa, joissa ei ole lapsia?). Naiselle voi tulla suoranainen inho lastensa isää kohtaan. En tiedä, onko tämä biologista vai mistä johtuu, mutta tällöin ainoa vaihtoehto on erota. Mikään määrä seksuaaliterapeutteja tai parisuhdeterapiaa ei muuta sitä asiaa, että nainen ei halua enää lastensa isää. Ehkä joillekin miehille voi käydä noin lastensa äidin suhteen?
Näen vielä joskus nytkin painajaisia siitä, että olen vielä yhdessä lasteni isän kanssa ja minun pitäisi harrastaa hänen kanssaan seksiä. Erosta on kyllä jo 16 vuotta. Ystävälläni on samanlaisia painajaisia. Molemmat olemme kuitenkin varsin seksuaalisia naisia, jotka nautimme seksistä näin viisikymppisinäkin päivittäin.
Toki jos olisi voinut toimia toisin, olisi toiminut toisin. Mutta kun ei halua sitä miestä jota pitäisi haluta, niin ei halua, eikä sille mitään mahda. Miehessä sinänsä ei ollut mitään vikaa, omani oli hyvinvarusteltu ja varmasti olisi saanut paremman elämän jonkun toisen kanssa alkujaankin.
Propsit rehellisyydestä. Olisi hyvä että useampikin nainen myöntäisi itselleen - ja puolisolleen - että tästäkin voi olla kyse sen sijaan että pakenee kaikenkarvaisten tekosyiden taakse.
No kun rakkaus loppuu, se vaan loppuu. Puolin ja toisin! Ei siinä ihmettä ole, ei silloin seksiäkään ole, tai maistu.
Vierailija kirjoitti:
Mies 50+ kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko vielä puhua? Tai siis onko vaimollasi joku syy miksi ei innostu seksistä? Haluttomuus toki voi olla monestakin syystä johtuvaa mutta usein siihenkin on ratkaisuja ja jos saa uutta vipinää vällyjen väliin ni se voi piristää
Jos ei mitenkää onnistu et olis enemmän ku 1 krt kuukaudessa niin voithan toki ehdottaa tuota mitä kirjoitit mutta itse esittäisin tämän todella hienovaraisesti
Tyyliin
Kulta olen miettinyt... en tiedä mitä tehdä,, mutta mitä mieltä sinä olisit tällaisesta ajatuksesta koska en jaksa elää jatkuvassa puutteessa , eikä vaan pläjäyttää päi pläsiä et joo oon päättäny käydä vieraissa
Itse olen yrittänyt ylianalysoida omaa halumattomuuttani, mutta lopulta tyydyin siihen, että minua ei vaan yksinkertaisesti haluta. Kerrot ap avoimesti, että sinä tarvitse sitä seksiä ja meidän pitää siihen löytää YHDESSÄ ratkaisu.
Moni ehkä pitää minua vanhanaikaisena, mutta naimisiin mentyäni lähden siitä, että on kummankin puolison velvollisuus antaa rakkautta ja läheisyyttä ja huolehtia puolison tarpeista. Minusta on ääretöntä itsekkyyttä kieltäytyä seksistä sillä perusteella, ettei ITSE "tarvitse" tai että ITSEÄ ei huvita. On kuitenkin helppoa tehdä puoliso onnelliseksi, jos haluaa, miksi ihmeessä siis pihdata, jos ei ole mitään vammaa tms. joka kerta kaikkiaan estäisi sen verran aktiivisen sukupuolielämän, että kumpikaan ei ole puutteessa?
Seksiin ei ole kenelläkään mitään velvollisuutta.
Miesten on joskus vaikea tajuta, että naisen haluttomuudessa ei välttämättä ole kyse aseksuaalisuudesta, hormonitoiminnan vajauksesta, väsymyksestä tai vaihdevuosista. Se mies ei vain herätä haluja, kenen kanssa pitäisi olla. Näin voi joskus käydä liitoissa, joissa on lapsia (kenties myös liitoissa, joissa ei ole lapsia?). Naiselle voi tulla suoranainen inho lastensa isää kohtaan. En tiedä, onko tämä biologista vai mistä johtuu, mutta tällöin ainoa vaihtoehto on erota. Mikään määrä seksuaaliterapeutteja tai parisuhdeterapiaa ei muuta sitä asiaa, että nainen ei halua enää lastensa isää. Ehkä joillekin miehille voi käydä noin lastensa äidin suhteen?
Näen vielä joskus nytkin painajaisia siitä, että olen vielä yhdessä lasteni isän kanssa ja minun pitäisi harrastaa hänen kanssaan seksiä. Erosta on kyllä jo 16 vuotta. Ystävälläni on samanlaisia painajaisia. Molemmat olemme kuitenkin varsin seksuaalisia naisia, jotka nautimme seksistä näin viisikymppisinäkin päivittäin.
Toki jos olisi voinut toimia toisin, olisi toiminut toisin. Mutta kun ei halua sitä miestä jota pitäisi haluta, niin ei halua, eikä sille mitään mahda. Miehessä sinänsä ei ollut mitään vikaa, omani oli hyvinvarusteltu ja varmasti olisi saanut paremman elämän jonkun toisen kanssa alkujaankin.
Kommenttisi on juuri malliesimerkki itsekkyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 50+ kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko vielä puhua? Tai siis onko vaimollasi joku syy miksi ei innostu seksistä? Haluttomuus toki voi olla monestakin syystä johtuvaa mutta usein siihenkin on ratkaisuja ja jos saa uutta vipinää vällyjen väliin ni se voi piristää
Jos ei mitenkää onnistu et olis enemmän ku 1 krt kuukaudessa niin voithan toki ehdottaa tuota mitä kirjoitit mutta itse esittäisin tämän todella hienovaraisesti
Tyyliin
Kulta olen miettinyt... en tiedä mitä tehdä,, mutta mitä mieltä sinä olisit tällaisesta ajatuksesta koska en jaksa elää jatkuvassa puutteessa , eikä vaan pläjäyttää päi pläsiä et joo oon päättäny käydä vieraissa
Itse olen yrittänyt ylianalysoida omaa halumattomuuttani, mutta lopulta tyydyin siihen, että minua ei vaan yksinkertaisesti haluta. Kerrot ap avoimesti, että sinä tarvitse sitä seksiä ja meidän pitää siihen löytää YHDESSÄ ratkaisu.
Moni ehkä pitää minua vanhanaikaisena, mutta naimisiin mentyäni lähden siitä, että on kummankin puolison velvollisuus antaa rakkautta ja läheisyyttä ja huolehtia puolison tarpeista. Minusta on ääretöntä itsekkyyttä kieltäytyä seksistä sillä perusteella, ettei ITSE "tarvitse" tai että ITSEÄ ei huvita. On kuitenkin helppoa tehdä puoliso onnelliseksi, jos haluaa, miksi ihmeessä siis pihdata, jos ei ole mitään vammaa tms. joka kerta kaikkiaan estäisi sen verran aktiivisen sukupuolielämän, että kumpikaan ei ole puutteessa?
Seksiin ei ole kenelläkään mitään velvollisuutta.
Miesten on joskus vaikea tajuta, että naisen haluttomuudessa ei välttämättä ole kyse aseksuaalisuudesta, hormonitoiminnan vajauksesta, väsymyksestä tai vaihdevuosista. Se mies ei vain herätä haluja, kenen kanssa pitäisi olla. Näin voi joskus käydä liitoissa, joissa on lapsia (kenties myös liitoissa, joissa ei ole lapsia?). Naiselle voi tulla suoranainen inho lastensa isää kohtaan. En tiedä, onko tämä biologista vai mistä johtuu, mutta tällöin ainoa vaihtoehto on erota. Mikään määrä seksuaaliterapeutteja tai parisuhdeterapiaa ei muuta sitä asiaa, että nainen ei halua enää lastensa isää. Ehkä joillekin miehille voi käydä noin lastensa äidin suhteen?
Näen vielä joskus nytkin painajaisia siitä, että olen vielä yhdessä lasteni isän kanssa ja minun pitäisi harrastaa hänen kanssaan seksiä. Erosta on kyllä jo 16 vuotta. Ystävälläni on samanlaisia painajaisia. Molemmat olemme kuitenkin varsin seksuaalisia naisia, jotka nautimme seksistä näin viisikymppisinäkin päivittäin.
Toki jos olisi voinut toimia toisin, olisi toiminut toisin. Mutta kun ei halua sitä miestä jota pitäisi haluta, niin ei halua, eikä sille mitään mahda. Miehessä sinänsä ei ollut mitään vikaa, omani oli hyvinvarusteltu ja varmasti olisi saanut paremman elämän jonkun toisen kanssa alkujaankin.
Propsit rehellisyydestä. Olisi hyvä että useampikin nainen myöntäisi itselleen - ja puolisolleen - että tästäkin voi olla kyse sen sijaan että pakenee kaikenkarvaisten tekosyiden taakse.
No, minä en tuolloin tiennyt totuutta itsekään, vaan olin yleisen seksuaalikielteinen. Paheksuin paljastavaa pukeutumista, seksiä käsittelevien juttujen määrää mediassa ja naistenlehdissä, liian hyvännäköisiä naisia, miehiä, jotka yrittivät iskeä minua yökerhoissa, mitä tahansa. Mutta sitten tulin taitavan pelimiehen viettelemäksi, ja se olikin sitten menoa.
Kannattaa muistaa kun niitä pelimiehiä morkataan, että he tekevät tärkeää työtä ja avaavat monen silmät, tai aistit, seksille. Naisilla ei välttämättä luonnostaan ole niin voimakasta suuntautumista seksiin, koska testosteronin määrä on vähäisempi. Tarvitaan täydellinen rakastaja, joka opettaa nauttimaan seksistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 50+ kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko vielä puhua? Tai siis onko vaimollasi joku syy miksi ei innostu seksistä? Haluttomuus toki voi olla monestakin syystä johtuvaa mutta usein siihenkin on ratkaisuja ja jos saa uutta vipinää vällyjen väliin ni se voi piristää
Jos ei mitenkää onnistu et olis enemmän ku 1 krt kuukaudessa niin voithan toki ehdottaa tuota mitä kirjoitit mutta itse esittäisin tämän todella hienovaraisesti
Tyyliin
Kulta olen miettinyt... en tiedä mitä tehdä,, mutta mitä mieltä sinä olisit tällaisesta ajatuksesta koska en jaksa elää jatkuvassa puutteessa , eikä vaan pläjäyttää päi pläsiä et joo oon päättäny käydä vieraissa
Itse olen yrittänyt ylianalysoida omaa halumattomuuttani, mutta lopulta tyydyin siihen, että minua ei vaan yksinkertaisesti haluta. Kerrot ap avoimesti, että sinä tarvitse sitä seksiä ja meidän pitää siihen löytää YHDESSÄ ratkaisu.
Moni ehkä pitää minua vanhanaikaisena, mutta naimisiin mentyäni lähden siitä, että on kummankin puolison velvollisuus antaa rakkautta ja läheisyyttä ja huolehtia puolison tarpeista. Minusta on ääretöntä itsekkyyttä kieltäytyä seksistä sillä perusteella, ettei ITSE "tarvitse" tai että ITSEÄ ei huvita. On kuitenkin helppoa tehdä puoliso onnelliseksi, jos haluaa, miksi ihmeessä siis pihdata, jos ei ole mitään vammaa tms. joka kerta kaikkiaan estäisi sen verran aktiivisen sukupuolielämän, että kumpikaan ei ole puutteessa?
Seksiin ei ole kenelläkään mitään velvollisuutta.
Miesten on joskus vaikea tajuta, että naisen haluttomuudessa ei välttämättä ole kyse aseksuaalisuudesta, hormonitoiminnan vajauksesta, väsymyksestä tai vaihdevuosista. Se mies ei vain herätä haluja, kenen kanssa pitäisi olla. Näin voi joskus käydä liitoissa, joissa on lapsia (kenties myös liitoissa, joissa ei ole lapsia?). Naiselle voi tulla suoranainen inho lastensa isää kohtaan. En tiedä, onko tämä biologista vai mistä johtuu, mutta tällöin ainoa vaihtoehto on erota. Mikään määrä seksuaaliterapeutteja tai parisuhdeterapiaa ei muuta sitä asiaa, että nainen ei halua enää lastensa isää. Ehkä joillekin miehille voi käydä noin lastensa äidin suhteen?
Näen vielä joskus nytkin painajaisia siitä, että olen vielä yhdessä lasteni isän kanssa ja minun pitäisi harrastaa hänen kanssaan seksiä. Erosta on kyllä jo 16 vuotta. Ystävälläni on samanlaisia painajaisia. Molemmat olemme kuitenkin varsin seksuaalisia naisia, jotka nautimme seksistä näin viisikymppisinäkin päivittäin.
Toki jos olisi voinut toimia toisin, olisi toiminut toisin. Mutta kun ei halua sitä miestä jota pitäisi haluta, niin ei halua, eikä sille mitään mahda. Miehessä sinänsä ei ollut mitään vikaa, omani oli hyvinvarusteltu ja varmasti olisi saanut paremman elämän jonkun toisen kanssa alkujaankin.
Kommenttisi on juuri malliesimerkki itsekkyydestä.
Minusta ei. Mutta perustele toki.
Seksuaalisuus ei ole elämänalue, jossa uhraudutaan kenenkään puolesta. Se on maasto, jossa saa ja pitääkin olla itsekäs. Moni mies arvostaa naisen itsekkyyttä sängyssä.
En saanut mieheni kanssa 15 vuoden avioliitossa kertaakaan orgasmia yhdynnässä. Hän sai joka kerta. Vaikuttiko haluihin? Ihan varmasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 50+ kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko vielä puhua? Tai siis onko vaimollasi joku syy miksi ei innostu seksistä? Haluttomuus toki voi olla monestakin syystä johtuvaa mutta usein siihenkin on ratkaisuja ja jos saa uutta vipinää vällyjen väliin ni se voi piristää
Jos ei mitenkää onnistu et olis enemmän ku 1 krt kuukaudessa niin voithan toki ehdottaa tuota mitä kirjoitit mutta itse esittäisin tämän todella hienovaraisesti
Tyyliin
Kulta olen miettinyt... en tiedä mitä tehdä,, mutta mitä mieltä sinä olisit tällaisesta ajatuksesta koska en jaksa elää jatkuvassa puutteessa , eikä vaan pläjäyttää päi pläsiä et joo oon päättäny käydä vieraissa
Itse olen yrittänyt ylianalysoida omaa halumattomuuttani, mutta lopulta tyydyin siihen, että minua ei vaan yksinkertaisesti haluta. Kerrot ap avoimesti, että sinä tarvitse sitä seksiä ja meidän pitää siihen löytää YHDESSÄ ratkaisu.
Moni ehkä pitää minua vanhanaikaisena, mutta naimisiin mentyäni lähden siitä, että on kummankin puolison velvollisuus antaa rakkautta ja läheisyyttä ja huolehtia puolison tarpeista. Minusta on ääretöntä itsekkyyttä kieltäytyä seksistä sillä perusteella, ettei ITSE "tarvitse" tai että ITSEÄ ei huvita. On kuitenkin helppoa tehdä puoliso onnelliseksi, jos haluaa, miksi ihmeessä siis pihdata, jos ei ole mitään vammaa tms. joka kerta kaikkiaan estäisi sen verran aktiivisen sukupuolielämän, että kumpikaan ei ole puutteessa?
Seksiin ei ole kenelläkään mitään velvollisuutta.
Miesten on joskus vaikea tajuta, että naisen haluttomuudessa ei välttämättä ole kyse aseksuaalisuudesta, hormonitoiminnan vajauksesta, väsymyksestä tai vaihdevuosista. Se mies ei vain herätä haluja, kenen kanssa pitäisi olla. Näin voi joskus käydä liitoissa, joissa on lapsia (kenties myös liitoissa, joissa ei ole lapsia?). Naiselle voi tulla suoranainen inho lastensa isää kohtaan. En tiedä, onko tämä biologista vai mistä johtuu, mutta tällöin ainoa vaihtoehto on erota. Mikään määrä seksuaaliterapeutteja tai parisuhdeterapiaa ei muuta sitä asiaa, että nainen ei halua enää lastensa isää. Ehkä joillekin miehille voi käydä noin lastensa äidin suhteen?
Näen vielä joskus nytkin painajaisia siitä, että olen vielä yhdessä lasteni isän kanssa ja minun pitäisi harrastaa hänen kanssaan seksiä. Erosta on kyllä jo 16 vuotta. Ystävälläni on samanlaisia painajaisia. Molemmat olemme kuitenkin varsin seksuaalisia naisia, jotka nautimme seksistä näin viisikymppisinäkin päivittäin.
Toki jos olisi voinut toimia toisin, olisi toiminut toisin. Mutta kun ei halua sitä miestä jota pitäisi haluta, niin ei halua, eikä sille mitään mahda. Miehessä sinänsä ei ollut mitään vikaa, omani oli hyvinvarusteltu ja varmasti olisi saanut paremman elämän jonkun toisen kanssa alkujaankin.
Kommenttisi on juuri malliesimerkki itsekkyydestä.
Joo sun itsekkyydestäsi!!
Vierailija kirjoitti:
En saanut mieheni kanssa 15 vuoden avioliitossa kertaakaan orgasmia yhdynnässä. Hän sai joka kerta. Vaikuttiko haluihin? Ihan varmasti.
En minäkään saa koskaan, mutta mies tekee sitten muutoin, sormettaa tai nuolee. Joten mulla ei valittamista, ja sitäpaitsi nautin yhdynnöistä kovasti; jään vaan aina hilkulle, vaikka mies osaakin ja tekee minkä voi. Nuormpana onnstuin jopa saamaankin. Onnistuin, oli kyllä nyt huono sana, sillä miksi pitäisikään? Kaikki saavat omalla tavallaan, ja silloin on hyvä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En saanut mieheni kanssa 15 vuoden avioliitossa kertaakaan orgasmia yhdynnässä. Hän sai joka kerta. Vaikuttiko haluihin? Ihan varmasti.
En minäkään saa koskaan, mutta mies tekee sitten muutoin, sormettaa tai nuolee. Joten mulla ei valittamista, ja sitäpaitsi nautin yhdynnöistä kovasti; jään vaan aina hilkulle, vaikka mies osaakin ja tekee minkä voi. Nuormpana onnstuin jopa saamaankin. Onnistuin, oli kyllä nyt huono sana, sillä miksi pitäisikään? Kaikki saavat omalla tavallaan, ja silloin on hyvä!
Kyllä minäkin muuten saan ja nyt saan kyllä uuden miesystävän kanssavyhdynnässäkin. Mutta seksissä haluan eniten yhdyntää ja se oli se kaikista epätyydyttävin osa avioseksissämme. Kyllä se minun haluihini vaikutti, hyvä tietysti jos sinulla ei. Olemme erilaisia ihmisiä.
Vaimosihan tässä on pettänyt avioliittolupauksensa. Helvettiin koko akka
Vierailija kirjoitti:
Vaimosihan tässä on pettänyt avioliittolupauksensa. Helvettiin koko akka
Kannattaa tutustua avioliiton juridiikkaan. Et tiedä näköjään itsekään mihin olet laittanut nimesi alle.
Kommentti nro #39 on erittäin hyvä!!
Uskon, että juuri noin voi "hyvässäkin liitossa" - kuten ilmeisimmin AP:llä - käydä. Eikä haluttomuus todellakaan katso sukupuolta. Ero lienee ainoa järkevä ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
En saanut mieheni kanssa 15 vuoden avioliitossa kertaakaan orgasmia yhdynnässä. Hän sai joka kerta. Vaikuttiko haluihin? Ihan varmasti.
Tästä syystä itsellänikin loppunut.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kysynyt mieheltäni, onko ok jos käyn nukkumassa yhden ystäväni vieressä (hän on mies), koska tarvitsen läheisyyttä. Miehelle se ei käy. Hän siis ei halua edes nukkua samassa huoneessa kanssani, seksistä nyt puhumattakaan. Ja todellakin olen hyvässä kunnossa ja pidän itsestäni huolta jne, eikä aiemmissa suhteissa ole kukaan siitä osa-alueesta valittanut.
Mä en kans oikein tiedä, mitä tehdä. Haluaisin vain halata jotakuta ja nukahtaa siihen. Ja ehkä herätäkin siitä. Olen tästä asiallisesti puolisolle puhunut. Yli vuosi on mennyt näin. Kerran viikossa saan sentään ratsastuskoulussa halata hevosta, siinä on toisen elollisen olennon lämmin hengittävä keho, josta saan edes minuutin verran lämpöä.
Mitenköhän tämän ratkaisisin? Niin, ja Tsemppiä vaan aloittajalle. Ehdottaisin sinulle, että hommaa se suhde. Tämä näivettää ihmisen.
Sama täällä, pian vuosi ilman mitään. Mies ei halua, ei puhuakaan. En tiedä miten hoitaa, ehkä runkkaa.
En enää jaksa tätä pystyyn kuolemista, löhden tästä liitosta.
Ilmanmuuta!!! miten mies voikin olla niin tajuton!
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä teet sen eteen että vaimosi seksihimot heräisivät ja hän haluaisi sinua? Usein seksin puute kielii suhtene muista ongelmista, esimerkiksi siitä etti suhteen romanttista puolta hoideta mitenkään, tai että toisella menee suhteettoman paljon energiavaroja arjen pyörittämiseen.
Tai mies valehtelee jatkuvasti, juo liikaa, pettää työreissuilla, tanssii muiden naisten kanssa, ei koskaan mun kanssa, flirttailee ja kyylää muita muijia…, kyllä ei kiinnosta seksi!
Vierailija kirjoitti:
Saitko aiemmin vaimosi nauttimaan seksistä? Saiko siis orkkua rakastellessane? Jos hän ei ole nauttinut ollenkaan niin ei tietenkään ole mielenkiintoa kanssasi koko touhuun. On tylsää, jos ei naiselle jää, kuin pillun pesu seksistä.
Tämä! Helvetin huonoa seksiä, kaikki äijän mieliksi ja ehdoilla! Ei tuu kiinnostamaan enää ikinä tuollaisen itsekkään runnojan kanssa!
Vierailija kirjoitti:
Mies 50+ kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko vielä puhua? Tai siis onko vaimollasi joku syy miksi ei innostu seksistä? Haluttomuus toki voi olla monestakin syystä johtuvaa mutta usein siihenkin on ratkaisuja ja jos saa uutta vipinää vällyjen väliin ni se voi piristää
Jos ei mitenkää onnistu et olis enemmän ku 1 krt kuukaudessa niin voithan toki ehdottaa tuota mitä kirjoitit mutta itse esittäisin tämän todella hienovaraisesti
Tyyliin
Kulta olen miettinyt... en tiedä mitä tehdä,, mutta mitä mieltä sinä olisit tällaisesta ajatuksesta koska en jaksa elää jatkuvassa puutteessa , eikä vaan pläjäyttää päi pläsiä et joo oon päättäny käydä vieraissa
Itse olen yrittänyt ylianalysoida omaa halumattomuuttani, mutta lopulta tyydyin siihen, että minua ei vaan yksinkertaisesti haluta. Kerrot ap avoimesti, että sinä tarvitse sitä seksiä ja meidän pitää siihen löytää YHDESSÄ ratkaisu.
Moni ehkä pitää minua vanhanaikaisena, mutta naimisiin mentyäni lähden siitä, että on kummankin puolison velvollisuus antaa rakkautta ja läheisyyttä ja huolehtia puolison tarpeista. Minusta on ääretöntä itsekkyyttä kieltäytyä seksistä sillä perusteella, ettei ITSE "tarvitse" tai että ITSEÄ ei huvita. On kuitenkin helppoa tehdä puoliso onnelliseksi, jos haluaa, miksi ihmeessä siis pihdata, jos ei ole mitään vammaa tms. joka kerta kaikkiaan estäisi sen verran aktiivisen sukupuolielämän, että kumpikaan ei ole puutteessa?
Seksiin ei ole kenelläkään mitään velvollisuutta.
Miesten on joskus vaikea tajuta, että naisen haluttomuudessa ei välttämättä ole kyse aseksuaalisuudesta, hormonitoiminnan vajauksesta, väsymyksestä tai vaihdevuosista. Se mies ei vain herätä haluja, kenen kanssa pitäisi olla. Näin voi joskus käydä liitoissa, joissa on lapsia (kenties myös liitoissa, joissa ei ole lapsia?). Naiselle voi tulla suoranainen inho lastensa isää kohtaan. En tiedä, onko tämä biologista vai mistä johtuu, mutta tällöin ainoa vaihtoehto on erota. Mikään määrä seksuaaliterapeutteja tai parisuhdeterapiaa ei muuta sitä asiaa, että nainen ei halua enää lastensa isää. Ehkä joillekin miehille voi käydä noin lastensa äidin suhteen?
Näen vielä joskus nytkin painajaisia siitä, että olen vielä yhdessä lasteni isän kanssa ja minun pitäisi harrastaa hänen kanssaan seksiä. Erosta on kyllä jo 16 vuotta. Ystävälläni on samanlaisia painajaisia. Molemmat olemme kuitenkin varsin seksuaalisia naisia, jotka nautimme seksistä näin viisikymppisinäkin päivittäin.
Toki jos olisi voinut toimia toisin, olisi toiminut toisin. Mutta kun ei halua sitä miestä jota pitäisi haluta, niin ei halua, eikä sille mitään mahda. Miehessä sinänsä ei ollut mitään vikaa, omani oli hyvinvarusteltu ja varmasti olisi saanut paremman elämän jonkun toisen kanssa alkujaankin.
Tällainen hylkiminen voi syntyä viikoissakin. Minulla nainen, jonka kanssa seksi oli erinomaista muuttui aivan hetkessä sellaiseksi, että häntä inhotti enää halatakaan minua. Mitään biologista tähän ei varmaankaan liity vaan jotain oli tapahtunut korvien välissä. Voimakastahtoinen nainen voi ilmeisesti omalla päätöksellään ohjata kehonsa reaktioita hyvinkin pitkälle. Tai oikeastaan sitä miten hän ne tulkitsee kehonsa tuomat ärsykkeet. Minusta tuli uhkaava virus!
Se oli itse asiassa aika hämmentävää. Olin pitkään aivan ulkona siitä mitä tapahtui, eikä hänkään osannut sitä ihan suoraan sanoa, mutta näin vaan asian päättelin. Ei tämä ehkä kuulu edes seksin alaan, kun kaikkeen kosketukseenkin vastattiin niin, että syntyi tunne siitä, että olisin murhaamassa häntä.
Pah. Itse olen elänyt seksittömässä liitossa kohta 20 vuotta, lapsen syntymästä lähtien. On siinä ollut ihan riittävästi aikaa toipua suruista, stressistä, uupumisesta ja lääketieteellisistä syistä. Joo, tiedetään - keskustelkaa asiasta, pidä itsesi haluttavana, järjestä aikaa, osallistu kotitöihin, ymmärrä puolisoa ja blaablaablaa.
Kaikkea on yritetty, jokunen vuosi sitten lakkasin edes yrittämästä. Lapsi on kohta omillaan ja se on sitten goodbye.