Pitäisikö ruveta "instabeibeksi", jotta saisin kumppanin?
Olen ollut monta vuotta sinkkuna ja miehet eivät tee aloitteita. En käy baareissa ikinä, enkä ole deittipalstoilla tai Tinderissä ollut koskaan. Olen luontaisesti hoikka ja siedettävän näköinen, mutta pukeudun peittävästi, välttelen sosiaalisia tilanteita ja olen hyvin ujo jne. Pitäisiköhän vain alkaa treenata salilla lujempaa ja laittaa vähäpukeisempia kuvia Instaan? Tulisiko sitä kautta ehdotuksia miehiltä ja sen myötä kumppanikin?
Kommentit (84)
Siis onko tämä palstakelpuuttajan käännösharjoitus M2F? Hoikka, mikään ei kiinnosta, nyhjään kotona ja treenaan, miksi en löydä naista? Kesän kunniaksi toisinpäin :D
Vierailija kirjoitti:
Älkää olko oikeasti noin hölmöjä että vastaatte tuolle trollille. Se nimenomaan on näitä Laasas-miehiä, aina samat jutut. Nyt vaan larppaa naista.
Olen nainen, mutta erittäin monet miehet ajattelevat laasasmaisesti nykyisin, joten koetan sopeutua olemassaolevaan tilanteeseen. Laasasmaisuuden kääntöpuoli on se, että toisin kuin ennen muinoin konservatiivisina aikoina, nämä Laasas-miehet eivät tee edes aloitteita ja muutenkin haluavat nyppiä rusinat pullista.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ellet ole seuranhakupalveluiss,a niin missä aloitteita pitäisi tehdä? Saatko jossain luontevasti kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen?
En saa missään kovin luontevaa kontaktia ja suhtaudun miehiin lähinnä kaverillisesti. En osaa oikein flirttaillakaan samasta syystä. Töissä ja opinnoissa lähinnä kohtaan miehiä; arjessa kukaan ei tee aloitteita. Pitäisi keksiä joku muu keino, kun nykyiset eivät toimi. Toivoisin saavani aloitteita, joiden perusteella voisin jatkaa kommunikointia.
Mitä jos vaan ihan itse alkaisit tehdä niitä aloitteita?
Miksi ihmeessä Suomessa naisen kuuluu olla se ainoa aloitteen tekijä parisuhdeasioissa? Mistä edes tiedän, kenelle uskaltaisin tehdä aloitteen jne.? Naiselle on nolompaa ja tuskallisempaa saada pakit.
T. Ap
Jos jättää elämänsä muuden varaan niin ei jää muuta tehtäväksi kuin itkeä kun ei tullut mieluisaa tulosta!
Olen saanut ja tehnyt aloitteita. Olen saanut ja antanut pakkeja. Olen tarttunut johonkin aloitteeseen, ja aloitteeseeni on tartuttu. En ymmärrä miksi tämä olisi jotenkin erilaista naisena. En koe arvoni olevan siitä kiinni, torjuuko joku minut, niinkuin en koe arvottomiksi miehiä jotka itse torjuin kun en ollut juuri romanttisesti heistä kiinnostunut.
Ei oo tarvinnut itkeä maailmaa.
Kieltämättä elämästäni valtaosa on harmittelemista ja yksinäisyyttä. Olen myös hyvin passiivinen ja odotan aloitteita, enkä uskalla tehdä juurikaan mitään itse.
Kolme aloitetta olen tehnyt elämäni aikana ja kahdelta sain pakit ja kolmannesta aloitteesta suhteen, jossa mies ei arvostanut minua lainkaan sekä jossa hän kohteli minua väkivaltaisesti ja törkeästi.
T. Ap
Mitä jos et itse ole siitä yhdestä kiinnostunut?