Kokemuksia koiran ja lapsen elämisestä erillään
Meillä on iso talo ja koira, joka ei siedä pientä lastamme. Emme voi antaa niiden olla keskenään. Koirasta emme kuitenkaan halua luopua. Mietimme sellaista järjestelyä et koira elelisi kokonaan eri kerroksessa kuin lapsi. Ja tietty niin et toinen aikuinen pitämässä hälle usein seuraa. Kokemuksia tämäntyyppisestä järjestelystä?
Huom. En kaipaa ohjeistusta koirasta luopumiseen :)
Kommentit (69)
Älä välitä noista piikkikommenteista. Ne tulevat sellaisilta ihmisiltä, jotka eivät ole valmiita näkemään yhtään vaivaa eläimen takia.
Vierailija kirjoitti:
Älä välitä noista piikkikommenteista. Ne tulevat sellaisilta ihmisiltä, jotka eivät ole valmiita näkemään yhtään vaivaa eläimen takia.
Kieltämättä kurjalta ne tuntuu mutta mitä muuta täällä voi odottaa saavansa.
Ap
Ap, lohdutukseksi voin sanoa, että yli 30 v ollut useita koiria samanaikaisesti noilla aiemmin kertomillani periaatteilla, eikä yhtään lapsi-koiravahinkoa ole sattunut. Jo aikuiset lapsemme osaavat olla koirien kanssa, kun he tietävät, mitä voi tehdä ja mitä ei. Koiramme ovat voimakasviettisiä ja aktiivisia ns käyttölinjaisia, joita ei välttämättä päästetä edes vieraita tervehtimään.
Yhteiskunnassa vallitsee vain sellainen kulttuuri, että joidenkin ihmisten mielestä kaikkien koirien on siedettävä ja kestettävä mitä vain.
Vierailija kirjoitti:
Ap, lohdutukseksi voin sanoa, että yli 30 v ollut useita koiria samanaikaisesti noilla aiemmin kertomillani periaatteilla, eikä yhtään lapsi-koiravahinkoa ole sattunut. Jo aikuiset lapsemme osaavat olla koirien kanssa, kun he tietävät, mitä voi tehdä ja mitä ei. Koiramme ovat voimakasviettisiä ja aktiivisia ns käyttölinjaisia, joita ei välttämättä päästetä edes vieraita tervehtimään.
Yhteiskunnassa vallitsee vain sellainen kulttuuri, että joidenkin ihmisten mielestä kaikkien koirien on siedettävä ja kestettävä mitä vain.
Kiitos kun jaoit, tämä oikeasti lohdutti kun monta päivää itkeskellyt hankalaa tilannetta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, lohdutukseksi voin sanoa, että yli 30 v ollut useita koiria samanaikaisesti noilla aiemmin kertomillani periaatteilla, eikä yhtään lapsi-koiravahinkoa ole sattunut. Jo aikuiset lapsemme osaavat olla koirien kanssa, kun he tietävät, mitä voi tehdä ja mitä ei. Koiramme ovat voimakasviettisiä ja aktiivisia ns käyttölinjaisia, joita ei välttämättä päästetä edes vieraita tervehtimään.
Yhteiskunnassa vallitsee vain sellainen kulttuuri, että joidenkin ihmisten mielestä kaikkien koirien on siedettävä ja kestettävä mitä vain.Kiitos kun jaoit, tämä oikeasti lohdutti kun monta päivää itkeskellyt hankalaa tilannetta.
Ap
Ymmärrän paremmin kuin hyvin. Kuvailusi tyyppinen koira ei kärsi portin takana olemisesta. Ihmiset sitä säälittelevät, mutta kun koira ei stressaannu, eikä teidän tarvitse stressata koiran takia, niin kyllä asiat hoituvat :)
Koiraa voi myös siedättää. Katsotte telkkaria niin että lapsi on sun sylissä ja mies pitää koiraa hihnassa vieressään.
Syy telkkariin on se, ettei tilanteesta tule liian teennäinen.
Koira mukaan vaunulenkeille jne.
Onnistuuko siis kun koira ja lapsi on vahdittuna? Kun kuitenkinhan sen pitäisi mennä niin että sinä vahdit ja "suojelet" koiraa eikä toisinpäin. Meillä on itseäni painavampi vahtiviettinen koira ja minä pidän huolen ettei lapsi mene koiran luo ja tarvittaessa asetun lapsen ja koiran väliin, jos lapsi ei ymmärrä ettei koiran luo mennä. Eli näytät koiralle, että sinä olet se joka huolehtii, jos taas koira ei anna lapsen tulla sinun luo, niin koiralta luulot pois. Eläin ei saa päättää kuka on kenenkin lähellä. Jos teillä on joku Bull-tyyppinen koira, niin mikään mainitsemani ei päde. Vie lapsesi äkkiä turvaan.
Kuulostaa melko haastavalta tuo teidän järjestely. Jos lähdette tuolle eristämistielle, niin siitä on hankala päästä enää "normaali tilaan". Koira on kuitenkin laumaeläin, niin en pitäisi reiluna tuota että aikuinen viettää sen kanssa aikaa kun kerkiää. Ja kuinka tuo järjestely vahingoittaa teidän perhe elämää pidemmällä aikavälillä.
Kehotan luopumaan koirasta, vaikka et ilmeisesti sitä halua kuulla, mutta silti.
Koiran hyvinvoinnin vuoksi se ei voi elää ihmisistä erillään (eristäytyneenä), on sosiaalinen ja varmaan haluaa päästä ulos usein alakerroksesta. Liian kuumaa ei saa olla. Koiran kanssa pitäisi olla aina sen lempi-ihminen. Siksi koiria ei voi hylätä myös ulkokoiriksi johonkin koppiin, kuten maalla asuvat miehet joskus tekivät tai maataloissa.
Vierailija kirjoitti:
Onnistuuko siis kun koira ja lapsi on vahdittuna? Kun kuitenkinhan sen pitäisi mennä niin että sinä vahdit ja "suojelet" koiraa eikä toisinpäin. Meillä on itseäni painavampi vahtiviettinen koira ja minä pidän huolen ettei lapsi mene koiran luo ja tarvittaessa asetun lapsen ja koiran väliin, jos lapsi ei ymmärrä ettei koiran luo mennä. Eli näytät koiralle, että sinä olet se joka huolehtii, jos taas koira ei anna lapsen tulla sinun luo, niin koiralta luulot pois. Eläin ei saa päättää kuka on kenenkin lähellä. Jos teillä on joku Bull-tyyppinen koira, niin mikään mainitsemani ei päde. Vie lapsesi äkkiä turvaan.
Kuulostaa melko haastavalta tuo teidän järjestely. Jos lähdette tuolle eristämistielle, niin siitä on hankala päästä enää "normaali tilaan". Koira on kuitenkin laumaeläin, niin en pitäisi reiluna tuota että aikuinen viettää sen kanssa aikaa kun kerkiää. Ja kuinka tuo järjestely vahingoittaa teidän perhe elämää pidemmällä aikavälillä.
Se vasta epäreilua koiraa kohtaan on, jos se joutuu koko ajan olemaan varuillaan ja stressaavassa tilanteessa, kun siltä otetaan vähän väliä "luuloja pois". Miten edes toteuttaisit tuon syyllistymättä eläinrääkkäykseen, jos koira on vahva? Et oikein mitenkään. Liian lievä palaute provosoi koiraa ehkä lisää, koska kokee olevansa vielä vahvempi, liian ankara taas, no, tarvinneeko selittää.
Resurssiaggressiivisuudesta ei ole mahdollista päästä täysin eroon edes siedättämällä, eikä ole olemassa mitään "normaalitilaa", siis siinä mielessä, että koko perhe on täysin rennosti samassa tilassa sellaisen koiran kanssa. Kaikki koiralle annettavat asiat, kuten ruokakuppi, jopa tyhjä sellainen, luu, lelu, mikä tahansa sen oma juttu laukaisee ainakin jonkinlaisen reaktion, jos joku yrittää ottaa sen pois, tai tulla lähelle. Jääkö pelkäksi jäykistymiseksi, vai nappaako kiinni, niin en jäisi arpomaan pienen lapsen suhteen. Laumaeläin tai ei, niin mitään pikaista kikkaa ei ole asian ratkaisemiseksi, eikä mahdollista saada täysin luotettavaa käytöstä.
Kun koira pitää emäntäänsä omanaan, eikä lapsi saisi tulla siihen, niin vaihtoehtoja on muutama. Annetaan koira pois, tai viedään piikille. Nämähän eivät siis olleet vaihtoehtoja, joten unohdetaan ne. Pistetään koira portin taakse omaan rauhaansa, tai pidetään se siinä jaloissa joka liikahdusta kytäten. Jos ei ole valmis ottamaan luuloja pois tarvittaessa hyvinkin rajuin ottein (joka on täysin tarpeetonta), mielestäni ei jää kuin se yksi vaihtoehto: portti oveen ja koiralle oma rauha. Ja mielellään sellaiseen tilaan, jonka läheisyydessä perhe muutenkin oleskelee. Koira ei kärsi, eikä stressaannu, eikä kärsi perhe-elämäkään.
Pienen vauvan tulo perheeseen on koirallekin valtava mullistus. Jotkut koirat ottavat vauvan täysin suojelukseensa, kun taas toisessa ääripäässä olevat eivät siedä. Minusta on hienoa ja kunnioitettavaa, että perheessä ollaan valmiita etsimään muitakin ratkaisuja, kuin se helpoin, eli piikille. Kommenteista päätellen moni veisi piikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, lohdutukseksi voin sanoa, että yli 30 v ollut useita koiria samanaikaisesti noilla aiemmin kertomillani periaatteilla, eikä yhtään lapsi-koiravahinkoa ole sattunut. Jo aikuiset lapsemme osaavat olla koirien kanssa, kun he tietävät, mitä voi tehdä ja mitä ei. Koiramme ovat voimakasviettisiä ja aktiivisia ns käyttölinjaisia, joita ei välttämättä päästetä edes vieraita tervehtimään.
Yhteiskunnassa vallitsee vain sellainen kulttuuri, että joidenkin ihmisten mielestä kaikkien koirien on siedettävä ja kestettävä mitä vain.Kiitos kun jaoit, tämä oikeasti lohdutti kun monta päivää itkeskellyt hankalaa tilannetta.
Ap
Itkitkö vessassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, lohdutukseksi voin sanoa, että yli 30 v ollut useita koiria samanaikaisesti noilla aiemmin kertomillani periaatteilla, eikä yhtään lapsi-koiravahinkoa ole sattunut. Jo aikuiset lapsemme osaavat olla koirien kanssa, kun he tietävät, mitä voi tehdä ja mitä ei. Koiramme ovat voimakasviettisiä ja aktiivisia ns käyttölinjaisia, joita ei välttämättä päästetä edes vieraita tervehtimään.
Yhteiskunnassa vallitsee vain sellainen kulttuuri, että joidenkin ihmisten mielestä kaikkien koirien on siedettävä ja kestettävä mitä vain.Kiitos kun jaoit, tämä oikeasti lohdutti kun monta päivää itkeskellyt hankalaa tilannetta.
Ap
Itkitkö vessassa?
Erikoista että tämä meidän haastava tilanteemme on jollekulle huumorin asia.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kehotan luopumaan koirasta, vaikka et ilmeisesti sitä halua kuulla, mutta silti.
Tottakai meidän on lopulta pidettävä sitä yhtenä vaihtoehtona. Tässä keskustelussa en kuitenkaan kaivannut tätä vinkkiä, sillä katsomme muut kortit ensin, ja tämän keskustelun aihe on aivan muu. Kiitos siis olemattomasta panoksestasi keskusteluun.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Onnistuuko siis kun koira ja lapsi on vahdittuna? Kun kuitenkinhan sen pitäisi mennä niin että sinä vahdit ja "suojelet" koiraa eikä toisinpäin. Meillä on itseäni painavampi vahtiviettinen koira ja minä pidän huolen ettei lapsi mene koiran luo ja tarvittaessa asetun lapsen ja koiran väliin, jos lapsi ei ymmärrä ettei koiran luo mennä. Eli näytät koiralle, että sinä olet se joka huolehtii, jos taas koira ei anna lapsen tulla sinun luo, niin koiralta luulot pois. Eläin ei saa päättää kuka on kenenkin lähellä. Jos teillä on joku Bull-tyyppinen koira, niin mikään mainitsemani ei päde. Vie lapsesi äkkiä turvaan.
Kuulostaa melko haastavalta tuo teidän järjestely. Jos lähdette tuolle eristämistielle, niin siitä on hankala päästä enää "normaali tilaan". Koira on kuitenkin laumaeläin, niin en pitäisi reiluna tuota että aikuinen viettää sen kanssa aikaa kun kerkiää. Ja kuinka tuo järjestely vahingoittaa teidän perhe elämää pidemmällä aikavälillä.
Kyllä onnistuu vahdittuna. Olen kouluttanut koiraani nykyaikaisin, tutkitusti parhain menetelmin, en millään luulot pois -tyylillä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnistuuko siis kun koira ja lapsi on vahdittuna? Kun kuitenkinhan sen pitäisi mennä niin että sinä vahdit ja "suojelet" koiraa eikä toisinpäin. Meillä on itseäni painavampi vahtiviettinen koira ja minä pidän huolen ettei lapsi mene koiran luo ja tarvittaessa asetun lapsen ja koiran väliin, jos lapsi ei ymmärrä ettei koiran luo mennä. Eli näytät koiralle, että sinä olet se joka huolehtii, jos taas koira ei anna lapsen tulla sinun luo, niin koiralta luulot pois. Eläin ei saa päättää kuka on kenenkin lähellä. Jos teillä on joku Bull-tyyppinen koira, niin mikään mainitsemani ei päde. Vie lapsesi äkkiä turvaan.
Kuulostaa melko haastavalta tuo teidän järjestely. Jos lähdette tuolle eristämistielle, niin siitä on hankala päästä enää "normaali tilaan". Koira on kuitenkin laumaeläin, niin en pitäisi reiluna tuota että aikuinen viettää sen kanssa aikaa kun kerkiää. Ja kuinka tuo järjestely vahingoittaa teidän perhe elämää pidemmällä aikavälillä.
Se vasta epäreilua koiraa kohtaan on, jos se joutuu koko ajan olemaan varuillaan ja stressaavassa tilanteessa, kun siltä otetaan vähän väliä "luuloja pois". Miten edes toteuttaisit tuon syyllistymättä eläinrääkkäykseen, jos koira on vahva? Et oikein mitenkään. Liian lievä palaute provosoi koiraa ehkä lisää, koska kokee olevansa vielä vahvempi, liian ankara taas, no, tarvinneeko selittää.
Resurssiaggressiivisuudesta ei ole mahdollista päästä täysin eroon edes siedättämällä, eikä ole olemassa mitään "normaalitilaa", siis siinä mielessä, että koko perhe on täysin rennosti samassa tilassa sellaisen koiran kanssa. Kaikki koiralle annettavat asiat, kuten ruokakuppi, jopa tyhjä sellainen, luu, lelu, mikä tahansa sen oma juttu laukaisee ainakin jonkinlaisen reaktion, jos joku yrittää ottaa sen pois, tai tulla lähelle. Jääkö pelkäksi jäykistymiseksi, vai nappaako kiinni, niin en jäisi arpomaan pienen lapsen suhteen. Laumaeläin tai ei, niin mitään pikaista kikkaa ei ole asian ratkaisemiseksi, eikä mahdollista saada täysin luotettavaa käytöstä.
Kun koira pitää emäntäänsä omanaan, eikä lapsi saisi tulla siihen, niin vaihtoehtoja on muutama. Annetaan koira pois, tai viedään piikille. Nämähän eivät siis olleet vaihtoehtoja, joten unohdetaan ne. Pistetään koira portin taakse omaan rauhaansa, tai pidetään se siinä jaloissa joka liikahdusta kytäten. Jos ei ole valmis ottamaan luuloja pois tarvittaessa hyvinkin rajuin ottein (joka on täysin tarpeetonta), mielestäni ei jää kuin se yksi vaihtoehto: portti oveen ja koiralle oma rauha. Ja mielellään sellaiseen tilaan, jonka läheisyydessä perhe muutenkin oleskelee. Koira ei kärsi, eikä stressaannu, eikä kärsi perhe-elämäkään.
Pienen vauvan tulo perheeseen on koirallekin valtava mullistus. Jotkut koirat ottavat vauvan täysin suojelukseensa, kun taas toisessa ääripäässä olevat eivät siedä. Minusta on hienoa ja kunnioitettavaa, että perheessä ollaan valmiita etsimään muitakin ratkaisuja, kuin se helpoin, eli piikille. Kommenteista päätellen moni veisi piikille.
Kiitos kommentista. Minusta yksikään vastuullinen koiranomistaja ei vie tällaisessa tilanteessa koiraa piikille. Tosiaan ihan järjenvastainen ajatuskin. Eihän tämä tilanne koiran syytä ole, koira toimii kuten luontaisesti parhaakseen katsoo.
Ap
Minkä ikäinen koira on? Oliko koira teillä jo ennen lasta?
Jos koira oli teillä ennen lasta ja varmasti ollu tiedosa että on res.aggressiota, koska yleensä tuollanen ilmenee monessa muussakin asiassa ku vaan vauvan/lapsen kaa niin miks piti mukulaki tehdä tuollaseen tilanteeseen?
Koiralle ei oo oikein että se teljetään jonneki muualle taloon. Koira on laumaeläin ja haluaa olla siellä missä perhekin.
Ennemmin koiraportteja laittaisin kuin että koira heivataan jonneki yläkertaan.
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen koira on? Oliko koira teillä jo ennen lasta?
Jos koira oli teillä ennen lasta ja varmasti ollu tiedosa että on res.aggressiota, koska yleensä tuollanen ilmenee monessa muussakin asiassa ku vaan vauvan/lapsen kaa niin miks piti mukulaki tehdä tuollaseen tilanteeseen?
Koiralle ei oo oikein että se teljetään jonneki muualle taloon. Koira on laumaeläin ja haluaa olla siellä missä perhekin.
Ennemmin koiraportteja laittaisin kuin että koira heivataan jonneki yläkertaan.
Siis oletko sitä mieltä että koiran takia ois pitänyt luopua lapsihaaveesta kokonaan? Huh
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen koira on? Oliko koira teillä jo ennen lasta?
Jos koira oli teillä ennen lasta ja varmasti ollu tiedosa että on res.aggressiota, koska yleensä tuollanen ilmenee monessa muussakin asiassa ku vaan vauvan/lapsen kaa niin miks piti mukulaki tehdä tuollaseen tilanteeseen?
Koiralle ei oo oikein että se teljetään jonneki muualle taloon. Koira on laumaeläin ja haluaa olla siellä missä perhekin.
Ennemmin koiraportteja laittaisin kuin että koira heivataan jonneki yläkertaan.
Siis oletko sitä mieltä että koiran takia ois pitänyt luopua lapsihaaveesta kokonaan? Huh
En, vaan pitää aina miettiä minkälaisen koiran ottaa, jos on aikomuksena joskus lapsikin tehdä. Ettei käy niin, että onki vaikka joku arka ja pelokas koira otettu, sitte tehdään vauva ja se koira pelkää sitä vauvaa. Sitte koira saaki lähtöpassit.
Tai otetaan vaikka joku tosi energinen koira, sitä sitte jaksetaan jotenki lenkittää, kunnes tullaan paksuksi, vauva syntyy ja sitte ei muka olekaan aikaa enää sille energiselle koiralle. Koira menee toriin myyntiin.
Ja näitä tälläsiä on ihan liikaa. Ihmiset ei ajattele koiran hankintaa järjellä.
Torissaki saa jatkuvasti lukea koirien myynti ilmotuksia "luovutaan koska perheeseen tuli/tulee vauva".
Ei koira ole mikään pehmolelu tai vauvan korvike, joka heitetäänki sitte elämästä pois kun talouteen tuleeki lopulta se oikea ihmisvauva.
Tää nyt meni vähän ohi aiheen, AP:n tapauksessa ei nyt sentään olla koirasta luopumassa, vaan yritetään tehdä asioita sen eteen, että koirallaki ois hyvä olla.
Koira on selvästi kyllä myös hämmentynyt. Riskit on aika isot, niin siksi mietitään tuota täyttä eristämistä. Koira on lapsen lähellä stressaantunut mutta tyytyväinen päästessään kauemmas rentoutumaan.
Ap