Lue keskustelun säännöt.
Kirjallisuustieteen opiskelu
10.07.2021 |
Olen harkinnut kirjallisuustieteen opiskelua lukion jälkeen, mutten löytänyt juurikaan tietoa netistä, sen verran pieni ala kai kyseessä.
Millaista opiskelu käytännössä on? Onko työllistyminen vaikeaa (olen kuullut että mahdollisuus päästä aika monenlaisiin tehtäviin)? Onko kirjallisuuden opiskelu ylipäätään järkevää vai olisiko parempi vain pitää lukeminen harrastuksena (ja opiskella luonnontieteitä, mikä ainakin tekisi työllistymisestä taattua)?
Kommentit (172)
Vaasan kiusaajat ryhdistäytyvät palstalla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjallisuustieteessä jo perusopinnot ovat todella aikaavieviä ja haastavia. Hirveästi joutuu opettelemaan kirjallisuuden historiaa pohjalle ja tekemään analyysia analyysin perään. Lisäksi tenttiin saattaa kuulua 10-15 (puuduttavaa ja vanhaa) kaunokirjallista teosta. Todella erilaista kuin äidinkielen tunneilla lukiossa. Näin ainakin Tampereella. Kirjallisuustiede on minulle pakollinen sivuaine, sillä + suomen kielellä + pedagogisilla saa äidinkielen opettajan pätevyyden.
Sille tielle jos tahtoo, niin pedagogisiin on sitten todella vaikeaa päästä ja moni tuttu joutui valmistumaan ilman niitä, kun paikkaa ei koskaan irronnut. Hakijoita se 30-40 per vuosi ja 4-6 suunnilleen pääsee. Toki pedagogiset voi lukea sitten amkissa yliopiston jälkeen, mutta hidastaahan se.
Kurssien analyyseistä vielä sen verran, että olisikin sellaisia kuin lukiossa! Päinvastoin, kurssit ovat loputonta liibalaabaa liittyen siihen, mitä joku isompi herra on joskus sanonut kirjallisuudesta ja analyysin pitää pohjautua siihen. Järkyttävä määrä muistettavaa jokaiseen tenttiin (ne yli 10 kirjaa + koko kurssin luentomateriaali siitä, kuka sanoo mitäkin).
Mistäpä ”yliopistosta” Pertti valmistui?
Siellähän se lukee? Sulle vois tehdä kirjallisuustieteessä hyvää kurssi ”luetunymmärtäminen”.
Tuo kiusaaja ei ole yliopistoa nähnytkään. Kerran ajoi mopolla ohi, silloin vilaukselta.
Mikä siinä on kiusaamista jos joku kertoo omista opinnoistaan ja tenttien järjettömyydestä?
Vierailija kirjoitti:
Vaasan kiusaajat ryhdistäytyvät palstalla!
Vaasassa kiusataan sairaalassakin suomenkielisiä harjoittelijoita, että eipä ihme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjallisuustieteessä jo perusopinnot ovat todella aikaavieviä ja haastavia. Hirveästi joutuu opettelemaan kirjallisuuden historiaa pohjalle ja tekemään analyysia analyysin perään. Lisäksi tenttiin saattaa kuulua 10-15 (puuduttavaa ja vanhaa) kaunokirjallista teosta. Todella erilaista kuin äidinkielen tunneilla lukiossa. Näin ainakin Tampereella. Kirjallisuustiede on minulle pakollinen sivuaine, sillä + suomen kielellä + pedagogisilla saa äidinkielen opettajan pätevyyden.
Sille tielle jos tahtoo, niin pedagogisiin on sitten todella vaikeaa päästä ja moni tuttu joutui valmistumaan ilman niitä, kun paikkaa ei koskaan irronnut. Hakijoita se 30-40 per vuosi ja 4-6 suunnilleen pääsee. Toki pedagogiset voi lukea sitten amkissa yliopiston jälkeen, mutta hidastaahan se.
Kurssien analyyseistä vielä sen verran, että olisikin sellaisia kuin lukiossa! Päinvastoin, kurssit ovat loputonta liibalaabaa liittyen siihen, mitä joku isompi herra on joskus sanonut kirjallisuudesta ja analyysin pitää pohjautua siihen. Järkyttävä määrä muistettavaa jokaiseen tenttiin (ne yli 10 kirjaa + koko kurssin luentomateriaali siitä, kuka sanoo mitäkin).
Mistäpä ”yliopistosta” Pertti valmistui?
Siellähän se lukee? Sulle vois tehdä kirjallisuustieteessä hyvää kurssi ”luetunymmärtäminen”.
Tuo kiusaaja ei ole yliopistoa nähnytkään. Kerran ajoi mopolla ohi, silloin vilaukselta.
Mikä siinä on kiusaamista jos joku kertoo omista opinnoistaan ja tenttien järjettömyydestä?
Kun täällä ei haluta kuulla todellisia kokemuksia. Jos joku erehtyy kirjoittamaan opintojen ikävistä puolista, alkaa veetuilu.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkenlaista höpöhöpöä sitä voikin opiskella yhteiskunnan piikkiin.
"Tekstualisoituneessa nyky-yhteiskunnassa on tärkeää ymmärtää syvällisesti merkitysten muodostumisen, välittymisen ja tulkinnan prosesseja. Kirjallisuustieteestä valmistuu kirjallisuuden ja tekstintutkimuksen asiantuntijoita, jotka voivat toimia laaja-alaisesti tehtävissä, joissa edellytetään taitoa ymmärtää, eritellä ja hyödyntää kulttuurissa ja yhteiskunnassa käytettyjä esittämisen tapoja"
Mihin tälläinen merkitysten muodostumisen, välittymisen ja tulkinnan prosessien ymmärtäjä työllistyy muualle kuin kauoan kassalle?.
Tytti osaisi ehkä vastata tähän. Oletko linjoilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaasan kiusaajat ryhdistäytyvät palstalla!
Vaasassa kiusataan sairaalassakin suomenkielisiä harjoittelijoita, että eipä ihme.
Vaasassa arvostetaan mandariinikiinaa insinööripuolella. Kirjallisuustiede on saatanasta. Taikinanaamasedät näyttävät parrun paikan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjallisuustieteessä jo perusopinnot ovat todella aikaavieviä ja haastavia. Hirveästi joutuu opettelemaan kirjallisuuden historiaa pohjalle ja tekemään analyysia analyysin perään. Lisäksi tenttiin saattaa kuulua 10-15 (puuduttavaa ja vanhaa) kaunokirjallista teosta. Todella erilaista kuin äidinkielen tunneilla lukiossa. Näin ainakin Tampereella. Kirjallisuustiede on minulle pakollinen sivuaine, sillä + suomen kielellä + pedagogisilla saa äidinkielen opettajan pätevyyden.
Sille tielle jos tahtoo, niin pedagogisiin on sitten todella vaikeaa päästä ja moni tuttu joutui valmistumaan ilman niitä, kun paikkaa ei koskaan irronnut. Hakijoita se 30-40 per vuosi ja 4-6 suunnilleen pääsee. Toki pedagogiset voi lukea sitten amkissa yliopiston jälkeen, mutta hidastaahan se.
Kurssien analyyseistä vielä sen verran, että olisikin sellaisia kuin lukiossa! Päinvastoin, kurssit ovat loputonta liibalaabaa liittyen siihen, mitä joku isompi herra on joskus sanonut kirjallisuudesta ja analyysin pitää pohjautua siihen. Järkyttävä määrä muistettavaa jokaiseen tenttiin (ne yli 10 kirjaa + koko kurssin luentomateriaali siitä, kuka sanoo mitäkin).
No tuotahan se opiskelu on yliopistossa joka alalla 🙄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaasan kiusaajat ryhdistäytyvät palstalla!
Vaasassa kiusataan sairaalassakin suomenkielisiä harjoittelijoita, että eipä ihme.
Vaasassa arvostetaan mandariinikiinaa insinööripuolella. Kirjallisuustiede on saatanasta. Taikinanaamasedät näyttävät parrun paikan.
Tämähän se ongelma on: alkoholi, sokeri ja valkoiset jauhot.
Parasta opiskella alalle, jolla työllistyminen on todennäköisintä. Ei ole helppoa tietenkään ennustaa mikä ala juuri valmistuttua on työllistävä. Kannattaa kuitenkin tutkailla.
Ainahan sanotaan, että kannattaa opiskella sitä, mikä kiinnostaa, sehän on selvä. Mutta se syö naista, kun ei saakaan töitä omalta alalta ja etenkin katkeroittaa. Pitää olla realisti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjallisuustieteessä jo perusopinnot ovat todella aikaavieviä ja haastavia. Hirveästi joutuu opettelemaan kirjallisuuden historiaa pohjalle ja tekemään analyysia analyysin perään. Lisäksi tenttiin saattaa kuulua 10-15 (puuduttavaa ja vanhaa) kaunokirjallista teosta. Todella erilaista kuin äidinkielen tunneilla lukiossa. Näin ainakin Tampereella. Kirjallisuustiede on minulle pakollinen sivuaine, sillä + suomen kielellä + pedagogisilla saa äidinkielen opettajan pätevyyden.
Sille tielle jos tahtoo, niin pedagogisiin on sitten todella vaikeaa päästä ja moni tuttu joutui valmistumaan ilman niitä, kun paikkaa ei koskaan irronnut. Hakijoita se 30-40 per vuosi ja 4-6 suunnilleen pääsee. Toki pedagogiset voi lukea sitten amkissa yliopiston jälkeen, mutta hidastaahan se.
Kurssien analyyseistä vielä sen verran, että olisikin sellaisia kuin lukiossa! Päinvastoin, kurssit ovat loputonta liibalaabaa liittyen siihen, mitä joku isompi herra on joskus sanonut kirjallisuudesta ja analyysin pitää pohjautua siihen. Järkyttävä määrä muistettavaa jokaiseen tenttiin (ne yli 10 kirjaa + koko kurssin luentomateriaali siitä, kuka sanoo mitäkin).
No tuotahan se opiskelu on yliopistossa joka alalla 🙄
Ei ole. Mulla on kaksi yliopistotutkintoa eikä kummassakaan tarvinnut muistella muiden sanomisia tenteissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjallisuustieteessä jo perusopinnot ovat todella aikaavieviä ja haastavia. Hirveästi joutuu opettelemaan kirjallisuuden historiaa pohjalle ja tekemään analyysia analyysin perään. Lisäksi tenttiin saattaa kuulua 10-15 (puuduttavaa ja vanhaa) kaunokirjallista teosta. Todella erilaista kuin äidinkielen tunneilla lukiossa. Näin ainakin Tampereella. Kirjallisuustiede on minulle pakollinen sivuaine, sillä + suomen kielellä + pedagogisilla saa äidinkielen opettajan pätevyyden.
Sille tielle jos tahtoo, niin pedagogisiin on sitten todella vaikeaa päästä ja moni tuttu joutui valmistumaan ilman niitä, kun paikkaa ei koskaan irronnut. Hakijoita se 30-40 per vuosi ja 4-6 suunnilleen pääsee. Toki pedagogiset voi lukea sitten amkissa yliopiston jälkeen, mutta hidastaahan se.
Kurssien analyyseistä vielä sen verran, että olisikin sellaisia kuin lukiossa! Päinvastoin, kurssit ovat loputonta liibalaabaa liittyen siihen, mitä joku isompi herra on joskus sanonut kirjallisuudesta ja analyysin pitää pohjautua siihen. Järkyttävä määrä muistettavaa jokaiseen tenttiin (ne yli 10 kirjaa + koko kurssin luentomateriaali siitä, kuka sanoo mitäkin).
No tuotahan se opiskelu on yliopistossa joka alalla 🙄
Ei ole. Ei valtiotieteissä tarvinnut kahlata muutamaa opintopistettä varten samanlaisia kirjamääriä. Kirjallisuuden opiskelu on tunnetusti työlästä puuhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa-a. Olen opiskellut kirjallisuutta Oulun yliopistossa, opinnot jäivät aikanaan kesken ihan alkutekijöihinsä kun muutin toiselle paikkakunnalla ja sain lapsen. Suoritin sitten kirjallisuuden perusopinnot Jyväskylän yliopiston avoimen puolella. Ei nyt mielestäni niin aikaavieviä tai työläitä, toki joihinkin kursseihin luettavaa riittää enemmän. Ja onko klassikot puuduttavia, no eivät jos kiinnostusta löytyy. Nyt pääsin Tampereen yliopiston opiskelemaan kirjallisuustiedettä.
Varmasti on aloja, joille työllistyy helposti. Itse en koskaan tykännyt äidinkielen kieliopista mutta jo yläasteella ainekirjoitus sujui ja kirjoitin ällän äidinkielen aineesta. Nimenomaan lukion vikalla rupesi ainekirjoitus sujumaan ja äikänope sanoi, että mun pitäisi mennä kirjallisuutta lukemaan. No en mennyt, vaan kirjastonhoitajaa amk-puolelle. Se koulutus tosin oli täysi tuhnu, koska nykyään vaaditaan nimenomaan ylempää korkeakoulututkintoa.
Jos oikeasti joku ala on ns. kutsumusala niinku itselle kirjallisuus niin eipä tässä auta muuta edes miettiä. Olisi niitä helpompiakin reittejä elämässä ollut mutta kun tämä sujuu itseltäni parhaiten.
Vierailija kirjoitti:
Parasta opiskella alalle, jolla työllistyminen on todennäköisintä. Ei ole helppoa tietenkään ennustaa mikä ala juuri valmistuttua on työllistävä. Kannattaa kuitenkin tutkailla.
Ainahan sanotaan, että kannattaa opiskella sitä, mikä kiinnostaa, sehän on selvä. Mutta se syö naista, kun ei saakaan töitä omalta alalta ja etenkin katkeroittaa. Pitää olla realisti!
Höpö höpö. Näin keski-ikäisenä ja vaikeasti sairastavana voin kertoa, että tappaisin itseni heti jos olisin opiskellut itseni insinööriksi. Nyt minulla sentään on jotakin henkistä pääomaa ja taitoa analysoida. Työ on vain hetki elämässä - jos sitäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjallisuustieteessä jo perusopinnot ovat todella aikaavieviä ja haastavia. Hirveästi joutuu opettelemaan kirjallisuuden historiaa pohjalle ja tekemään analyysia analyysin perään. Lisäksi tenttiin saattaa kuulua 10-15 (puuduttavaa ja vanhaa) kaunokirjallista teosta. Todella erilaista kuin äidinkielen tunneilla lukiossa. Näin ainakin Tampereella. Kirjallisuustiede on minulle pakollinen sivuaine, sillä + suomen kielellä + pedagogisilla saa äidinkielen opettajan pätevyyden.
Sille tielle jos tahtoo, niin pedagogisiin on sitten todella vaikeaa päästä ja moni tuttu joutui valmistumaan ilman niitä, kun paikkaa ei koskaan irronnut. Hakijoita se 30-40 per vuosi ja 4-6 suunnilleen pääsee. Toki pedagogiset voi lukea sitten amkissa yliopiston jälkeen, mutta hidastaahan se.
Kurssien analyyseistä vielä sen verran, että olisikin sellaisia kuin lukiossa! Päinvastoin, kurssit ovat loputonta liibalaabaa liittyen siihen, mitä joku isompi herra on joskus sanonut kirjallisuudesta ja analyysin pitää pohjautua siihen. Järkyttävä määrä muistettavaa jokaiseen tenttiin (ne yli 10 kirjaa + koko kurssin luentomateriaali siitä, kuka sanoo mitäkin).
No tuotahan se opiskelu on yliopistossa joka alalla 🙄
Ei ole. Mulla on kaksi yliopistotutkintoa eikä kummassakaan tarvinnut muistella muiden sanomisia tenteissä.
No mitä ihmettä te sitten opiskelitte, jos ette muiden keksimiä teorioita?
Vierailija kirjoitti:
No en mennyt, vaan kirjastonhoitajaa amk-puolelle. Se koulutus tosin oli täysi tuhnu, koska nykyään vaaditaan nimenomaan ylempää korkeakoulututkintoa..
Mihin ihmeeseen kirjastossa tarvitaan ylempää korkeakoulututkintoa? Siihen, että osaa laittaa kirjat hyllyyn oikeaan paikkaan vai kenties siihen, ettö osaa käyttää hakukonetta?
Häh?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en mennyt, vaan kirjastonhoitajaa amk-puolelle. Se koulutus tosin oli täysi tuhnu, koska nykyään vaaditaan nimenomaan ylempää korkeakoulututkintoa..
Mihin ihmeeseen kirjastossa tarvitaan ylempää korkeakoulututkintoa? Siihen, että osaa laittaa kirjat hyllyyn oikeaan paikkaan vai kenties siihen, ettö osaa käyttää hakukonetta?
Häh?
Opistoinsinööri ei sitä voi ymmärtää. Next.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parasta opiskella alalle, jolla työllistyminen on todennäköisintä. Ei ole helppoa tietenkään ennustaa mikä ala juuri valmistuttua on työllistävä. Kannattaa kuitenkin tutkailla.
Ainahan sanotaan, että kannattaa opiskella sitä, mikä kiinnostaa, sehän on selvä. Mutta se syö naista, kun ei saakaan töitä omalta alalta ja etenkin katkeroittaa. Pitää olla realisti!
Höpö höpö. Näin keski-ikäisenä ja vaikeasti sairastavana voin kertoa, että tappaisin itseni heti jos olisin opiskellut itseni insinööriksi. Nyt minulla sentään on jotakin henkistä pääomaa ja taitoa analysoida. Työ on vain hetki elämässä - jos sitäkään.
Onpa se kuitenkin melkoinen hetki, 40 - 45 vuotta elämästä. Toki voi vaihtaa työpaikkaa, jos tylsistyttää. Ja toivottavasti opintoja vastaavaan hommaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parasta opiskella alalle, jolla työllistyminen on todennäköisintä. Ei ole helppoa tietenkään ennustaa mikä ala juuri valmistuttua on työllistävä. Kannattaa kuitenkin tutkailla.
Ainahan sanotaan, että kannattaa opiskella sitä, mikä kiinnostaa, sehän on selvä. Mutta se syö naista, kun ei saakaan töitä omalta alalta ja etenkin katkeroittaa. Pitää olla realisti!
Höpö höpö. Näin keski-ikäisenä ja vaikeasti sairastavana voin kertoa, että tappaisin itseni heti jos olisin opiskellut itseni insinööriksi. Nyt minulla sentään on jotakin henkistä pääomaa ja taitoa analysoida. Työ on vain hetki elämässä - jos sitäkään.
Henkinen pääoma ja taito analysoida = ihmisten leimaamisen ja arvostelun taito pinnallisin perustein
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en mennyt, vaan kirjastonhoitajaa amk-puolelle. Se koulutus tosin oli täysi tuhnu, koska nykyään vaaditaan nimenomaan ylempää korkeakoulututkintoa..
Mihin ihmeeseen kirjastossa tarvitaan ylempää korkeakoulututkintoa? Siihen, että osaa laittaa kirjat hyllyyn oikeaan paikkaan vai kenties siihen, ettö osaa käyttää hakukonetta?
Häh?
Opistoinsinööri ei sitä voi ymmärtää. Next.
Täällä lähäri, joka haluaa kanssa tietää.
Tuo kiusaaja ei ole yliopistoa nähnytkään. Kerran ajoi mopolla ohi, silloin vilaukselta.