Lue keskustelun säännöt.
Kirjallisuustieteen opiskelu
10.07.2021 |
Olen harkinnut kirjallisuustieteen opiskelua lukion jälkeen, mutten löytänyt juurikaan tietoa netistä, sen verran pieni ala kai kyseessä.
Millaista opiskelu käytännössä on? Onko työllistyminen vaikeaa (olen kuullut että mahdollisuus päästä aika monenlaisiin tehtäviin)? Onko kirjallisuuden opiskelu ylipäätään järkevää vai olisiko parempi vain pitää lukeminen harrastuksena (ja opiskella luonnontieteitä, mikä ainakin tekisi työllistymisestä taattua)?
Kommentit (172)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tämä liittyi mihinkään? Miten voi olla niin vaikea käsittää, että vaikka ei olisi töitä kirjallisuudentutkimuksessa, sitä opiskelleet kuitenkin ovat muissa akateemisissa tehtävissä. Ihan jokainen kirjallisuutta lukemaan lähtevä tämän tietää. Se, että ei aleta tutkijaksi, ei meinaa että sitten mennään kassalle. Ikään kuin nämä olisivat ainoat vaihtoehdot. .
Miten voi olla niin vaikeata käsittää, että koulutus jonka antamalle osaamiselle on suoraa kysyntää on työllistymisen kannalta paljon arvokkaampaa kuin koulutus, joka itsessään työllistää hyvin harvoja? Jos opiskelet vaikkapa IT alaa, niin koulutuksen antamalla osaamisella on kysyntää hyvin laajalla alueella yrityselämän kirjoa. Sen sijaan kirjallisuustieteen osaamisella tekee hyvin harva yritys yhtään mitään.
Totta kai voidaan keskustella mihin työpaikkoihin on mahdollista mennä vaikka koulutus ei vastaakkaan haluttua. Aivan varmasti myös kirjallisuustieteiden maisterit voivat työllistyä muille aloille, mutta kannattiko sellaiseen panostaa elämästään monta vuotta, joka ei edesauta työllistymistä? ..... olettaen, että opiskelun tarkoitus oli päästä töihin eikä kyseessä ollut pelkkä harrastus.
Tämä saattaa tulla sinulle järkytyksenä, mutta osa meistä käyttää mieluummin elämänsä kiinnostaviin ja motivoiviin asioihin sen sijaan että menisi uuvuttamaan itseään hommiin, joista ei yhtään välitä.
Useimmat ihmiset tarvitsevat myös elannon itselleen ja perheelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä saattaa tulla sinulle järkytyksenä, mutta osa meistä käyttää mieluummin elämänsä kiinnostaviin ja motivoiviin asioihin sen sijaan että menisi uuvuttamaan itseään hommiin, joista ei yhtään välitä.
Onko tullut koskaan mieleen, että jos yhdistää sekä mielenkiinnon ja rahan, niin lopputuloksena on elämä, joka mahdollistaa paljon enemmän kuin pelkkä mielenkiintoinen ala?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkenlaista höpöhöpöä sitä voikin opiskella yhteiskunnan piikkiin.
"Tekstualisoituneessa nyky-yhteiskunnassa on tärkeää ymmärtää syvällisesti merkitysten muodostumisen, välittymisen ja tulkinnan prosesseja. Kirjallisuustieteestä valmistuu kirjallisuuden ja tekstintutkimuksen asiantuntijoita, jotka voivat toimia laaja-alaisesti tehtävissä, joissa edellytetään taitoa ymmärtää, eritellä ja hyödyntää kulttuurissa ja yhteiskunnassa käytettyjä esittämisen tapoja"
Mihin tälläinen merkitysten muodostumisen, välittymisen ja tulkinnan prosessien ymmärtäjä työllistyy muualle kuin kauoan kassalle?.
Mitä vikaa kaupan kassoissa on?
Paska palkka yhdistettynä 0 tuntisopimuksiin, mistä seuraa velkavankeus vuokra-asunnolla jostain kuppasesta lähiöstä jne.
Minulla on kaksi kirjallisuustiedettä opiskellutta ystävää. Toinen työllistyi kustannusalalle ja alkoi kirjailijaksi myöhemmin. Toinen pätevöityi opettajaksi myös ja opettaa nyt äidinkieltä. Kannattaa opiskella sitä mikä kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Mä valmistuin ihan hyvillä papereilla Helsingistä ja kunnollisia töitä en ole saanut mistään. En menisi enää uudestaan.
Uskokaa Tirpat järjen ääntä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaksi kirjallisuustiedettä opiskellutta ystävää. Toinen työllistyi kustannusalalle ja alkoi kirjailijaksi myöhemmin. Toinen pätevöityi opettajaksi myös ja opettaa nyt äidinkieltä. Kannattaa opiskella sitä mikä kiinnostaa.
Ja tämä sitten varmistaa myös muiden työllistymisen? :D lol
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni työnantaja kyllä arvostaa akateemista loppututkintoa. Monessa hommassa toivotaan sellaista, mutta alalla ei välttämättä ole edes suurta väliä. Työhön voidaan ottaa lingvisti, kasvatustieteilijä tai historioitsija jne.
Höpsistä. Jokainen työnantaja arvostaa koulutusta, josta on hyötyä tarjottavassa työssä enemmän kuin pelkkää akateemista tutkintoa jostain täysin vieraalta alalta.
Tässähän tarvitaan näköjään rautalankaa.
Akateemisilla aloilla on pilvin pimein hommia, joihin valmistavaa koulutusta ei ole missään olemassakaan. Ei ole mitään näin johdan järjestöä - opintolinjaa jne. Näihin töihin mennään työkokemuksella ja "soveltuvalla" korkeakoulututkinnolla, joka voi olla monelta alalta.
Ylipäänsä akateemisilla aloilla ammatit ja työtehtävät muuttuvat jatkuvasti. Ei niitä varten edes kannata perustaa omia tutkintojaan. Osaaminen vanhenee saman tien.
Tutkinnon on tarkoitus osoittaa, että pystyt oppimaan ja hahmotat kokonaisuuksia.
Näihin suhteellisen harvoihin työpaikkoihin on pyrkimässä paljon muidenkin humanististen aineiden kuten historian tai musiikkitieteen maistereita. Oman kokemuksen pohjalta en suosittele kirjallisuudentutkimusta, jos et ole valmis tekemään myös opettajaopintoja. Opettajan paikatkin ovat ainakin suurissa kaupungeissa erittäin tiukassa. Tietysti, jos kirjallisuudentutkimus on intohimosi, jonka eteen olet valmis uhraamaan kaiken, kannattaa valita se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työllistyminen vaikuttaa aiheuttavan paljon keskustelua. Minun kokemukseni 20 vuoden ajalta on, että persoonallisuudeltaan normaalit ihmiset työllistyvät mukavan usein siitä riippumatta, mitä ovat yliopistossa opiskelleet. Myös työllistyneiden joukossa on kuitenkin katkeroituneita, kun työ voi olla pätkittäistä, palkka pieni ja työtehtävät aivan muuta kuin mitä on opiskellut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkenlaista höpöhöpöä sitä voikin opiskella yhteiskunnan piikkiin.
"Tekstualisoituneessa nyky-yhteiskunnassa on tärkeää ymmärtää syvällisesti merkitysten muodostumisen, välittymisen ja tulkinnan prosesseja. Kirjallisuustieteestä valmistuu kirjallisuuden ja tekstintutkimuksen asiantuntijoita, jotka voivat toimia laaja-alaisesti tehtävissä, joissa edellytetään taitoa ymmärtää, eritellä ja hyödyntää kulttuurissa ja yhteiskunnassa käytettyjä esittämisen tapoja"
Mihin tälläinen merkitysten muodostumisen, välittymisen ja tulkinnan prosessien ymmärtäjä työllistyy muualle kuin kauoan kassalle?.
Mitä vikaa kaupan kassoissa on?
Ei mikään, mutta tuo insinööri putkiaivoineen kuvittelee sitä next leveliksi elämässä epäonnistumisesta heti holokaustin jälkeen 🤷🏻♀️
😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on hyvin vaikea työllistyä vääränlaisella koulutuksella, koska työtehtävän kannalta relevantimpaakin osaamista on tarjolla. Liian moni humanisti kouluttautuu suoraan kortistoon tai päätyy tekemään jotain asiakaspalvelutyötä tai muuta, mitä voisi tehdä matalammallakin koulutuksella.
Eli suomeksi, ne päätyvät sinne kaupan kassalle
Miksi ihmeessä tätä jankutetaan jatkuvasti? Laitapa nyt kerrankin lähde tutkimukseen, jonka mukaan maisterit kansoittavat kassoja? Itse en ole missään tähän "tietoon" törmännyt.
Tuntemani kirjallisuustiedettä opiskelleet ovat töissä opettajina, mainosalalla, museoissa, kustantamoissa jne.
En ole ikinä törmännyt tapaukseen, jossa maisteri olisi kaupan kassana.
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Y…
Kai ymmärrät että myyntityötä on muutakin kuin kaupan kassalla istuminen?
Myyjiä ovat mm. B2B-myyjät, jotka ovat oman alansa kovia asiantuntijoita ja parhaat vetävät bonuksineen kuusinumeroista vuosipalkkaa.
Meinasin kans kysyä häneltä, että mistä lokerosta ne kassaneidit tuossa tilastossa tarkalleen ottaen etsitään. Mun työ on nimenomaan asiakaspalvelua ja myyntiä, mutta palkka on reippaasti keskitulon yläpuolelta enkä nosta sitä mistään Alepasta.
Tutkintonikin tosin on valtsikalta, mutta en usko, että aloittaja näkee siinä eroa humanistisiin tieteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Työllistyminen vaikuttaa aiheuttavan paljon keskustelua. Minun kokemukseni 20 vuoden ajalta on, että persoonallisuudeltaan normaalit ihmiset työllistyvät mukavan usein siitä riippumatta, mitä ovat yliopistossa opiskelleet. Myös työllistyneiden joukossa on kuitenkin katkeroituneita, kun työ voi olla pätkittäistä, palkka pieni ja työtehtävät aivan muuta kuin mitä on opiskellut.
Tämä on hyvä ymmärtää jo aikaisessa vaiheessa. Mitä taas tulee opiskeltaviin aineisiin, niin kannattaa tutustua työhakemuksissa esitettyihin koulutusvaatimuksiin. Useimmissa hakemuksissa mainitaan melko tarkkaan minkälaista koulutusta hakijalta toivotaan. Jos toiveena on esimerkiksi kaupallinen koulutus, niin kirjallisuustieteen maisterin on turhaa käyttää aikaansa hakemuksen tekoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjallisuustieteessä jo perusopinnot ovat todella aikaavieviä ja haastavia. Hirveästi joutuu opettelemaan kirjallisuuden historiaa pohjalle ja tekemään analyysia analyysin perään. Lisäksi tenttiin saattaa kuulua 10-15 (puuduttavaa ja vanhaa) kaunokirjallista teosta. Todella erilaista kuin äidinkielen tunneilla lukiossa. Näin ainakin Tampereella. Kirjallisuustiede on minulle pakollinen sivuaine, sillä + suomen kielellä + pedagogisilla saa äidinkielen opettajan pätevyyden.
Sille tielle jos tahtoo, niin pedagogisiin on sitten todella vaikeaa päästä ja moni tuttu joutui valmistumaan ilman niitä, kun paikkaa ei koskaan irronnut. Hakijoita se 30-40 per vuosi ja 4-6 suunnilleen pääsee. Toki pedagogiset voi lukea sitten amkissa yliopiston jälkeen, mutta hidastaahan se.
B2B-myyjät valmistuvat pyrkyreiden kirjekursseilta. Ahneiden setämiesten pyramidihuijaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän useammankin kirjallisuutta opiskelleen. Yksi halusi kirjailijaksi. Hän opettaa nyt peruskoulussa suomea toisena kielenä niille oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi.
Toinen opiskeli lisäksi kirjastonhoitajaksi ja työllistyi siten. Yksi opiskeli äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi, mutta vaihtoi alaa ja on nykyään koodari. Muillakin ollut haasteita työllistymisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Kirjallisuustieteessä jo perusopinnot ovat todella aikaavieviä ja haastavia. Hirveästi joutuu opettelemaan kirjallisuuden historiaa pohjalle ja tekemään analyysia analyysin perään. Lisäksi tenttiin saattaa kuulua 10-15 (puuduttavaa ja vanhaa) kaunokirjallista teosta. Todella erilaista kuin äidinkielen tunneilla lukiossa. Näin ainakin Tampereella. Kirjallisuustiede on minulle pakollinen sivuaine, sillä + suomen kielellä + pedagogisilla saa äidinkielen opettajan pätevyyden.
Sille tielle jos tahtoo, niin pedagogisiin on sitten todella vaikeaa päästä ja moni tuttu joutui valmistumaan ilman niitä, kun paikkaa ei koskaan irronnut. Hakijoita se 30-40 per vuosi ja 4-6 suunnilleen pääsee. Toki pedagogiset voi lukea sitten amkissa yliopiston jälkeen, mutta hidastaahan se.
Kurssien analyyseistä vielä sen verran, että olisikin sellaisia kuin lukiossa! Päinvastoin, kurssit ovat loputonta liibalaabaa liittyen siihen, mitä joku isompi herra on joskus sanonut kirjallisuudesta ja analyysin pitää pohjautua siihen. Järkyttävä määrä muistettavaa jokaiseen tenttiin (ne yli 10 kirjaa + koko kurssin luentomateriaali siitä, kuka sanoo mitäkin).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni työnantaja kyllä arvostaa akateemista loppututkintoa. Monessa hommassa toivotaan sellaista, mutta alalla ei välttämättä ole edes suurta väliä. Työhön voidaan ottaa lingvisti, kasvatustieteilijä tai historioitsija jne.
Höpsistä. Jokainen työnantaja arvostaa koulutusta, josta on hyötyä tarjottavassa työssä enemmän kuin pelkkää akateemista tutkintoa jostain täysin vieraalta alalta.
Tässähän tarvitaan näköjään rautalankaa.
Akateemisilla aloilla on pilvin pimein hommia, joihin valmistavaa koulutusta ei ole missään olemassakaan. Ei ole mitään näin johdan järjestöä - opintolinjaa jne. Näihin töihin mennään työkokemuksella ja "soveltuvalla" korkeakoulututkinnolla, joka voi olla monelta alalta.
Ylipäänsä akateemisilla aloilla ammatit ja työtehtävät muuttuvat jatkuvasti. Ei niitä varten edes kannata perustaa omia tutkintojaan. Osaaminen vanhenee saman tien.
Tutkinnon on tarkoitus osoittaa, että pystyt oppimaan ja hahmotat kokonaisuuksia.
Näihin suhteellisen harvoihin työpaikkoihin on pyrkimässä paljon muidenkin humanististen aineiden kuten historian tai musiikkitieteen maistereita. Oman kokemuksen pohjalta en suosittele kirjallisuudentutkimusta, jos et ole valmis tekemään myös opettajaopintoja. Opettajan paikatkin ovat ainakin suurissa kaupungeissa erittäin tiukassa. Tietysti, jos kirjallisuudentutkimus on intohimosi, jonka eteen olet valmis uhraamaan kaiken, kannattaa valita se.
No niinpä. Ja vaikka esim. julkisella puolella pätevyysvaatimuksena on yleensä vain "soveltuva (ylempi) korkeakoulututkinto" ovat tietyt tutkinnot aina soveltuvampia kuin toiset.
Humanistinen tutkinto hyvin harvoin on se soveltuvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjallisuustieteessä jo perusopinnot ovat todella aikaavieviä ja haastavia. Hirveästi joutuu opettelemaan kirjallisuuden historiaa pohjalle ja tekemään analyysia analyysin perään. Lisäksi tenttiin saattaa kuulua 10-15 (puuduttavaa ja vanhaa) kaunokirjallista teosta. Todella erilaista kuin äidinkielen tunneilla lukiossa. Näin ainakin Tampereella. Kirjallisuustiede on minulle pakollinen sivuaine, sillä + suomen kielellä + pedagogisilla saa äidinkielen opettajan pätevyyden.
Sille tielle jos tahtoo, niin pedagogisiin on sitten todella vaikeaa päästä ja moni tuttu joutui valmistumaan ilman niitä, kun paikkaa ei koskaan irronnut. Hakijoita se 30-40 per vuosi ja 4-6 suunnilleen pääsee. Toki pedagogiset voi lukea sitten amkissa yliopiston jälkeen, mutta hidastaahan se.
Kurssien analyyseistä vielä sen verran, että olisikin sellaisia kuin lukiossa! Päinvastoin, kurssit ovat loputonta liibalaabaa liittyen siihen, mitä joku isompi herra on joskus sanonut kirjallisuudesta ja analyysin pitää pohjautua siihen. Järkyttävä määrä muistettavaa jokaiseen tenttiin (ne yli 10 kirjaa + koko kurssin luentomateriaali siitä, kuka sanoo mitäkin).
Mistäpä ”yliopistosta” Pertti valmistui?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjallisuustieteessä jo perusopinnot ovat todella aikaavieviä ja haastavia. Hirveästi joutuu opettelemaan kirjallisuuden historiaa pohjalle ja tekemään analyysia analyysin perään. Lisäksi tenttiin saattaa kuulua 10-15 (puuduttavaa ja vanhaa) kaunokirjallista teosta. Todella erilaista kuin äidinkielen tunneilla lukiossa. Näin ainakin Tampereella. Kirjallisuustiede on minulle pakollinen sivuaine, sillä + suomen kielellä + pedagogisilla saa äidinkielen opettajan pätevyyden.
Sille tielle jos tahtoo, niin pedagogisiin on sitten todella vaikeaa päästä ja moni tuttu joutui valmistumaan ilman niitä, kun paikkaa ei koskaan irronnut. Hakijoita se 30-40 per vuosi ja 4-6 suunnilleen pääsee. Toki pedagogiset voi lukea sitten amkissa yliopiston jälkeen, mutta hidastaahan se.
Kurssien analyyseistä vielä sen verran, että olisikin sellaisia kuin lukiossa! Päinvastoin, kurssit ovat loputonta liibalaabaa liittyen siihen, mitä joku isompi herra on joskus sanonut kirjallisuudesta ja analyysin pitää pohjautua siihen. Järkyttävä määrä muistettavaa jokaiseen tenttiin (ne yli 10 kirjaa + koko kurssin luentomateriaali siitä, kuka sanoo mitäkin).
Mistäpä ”yliopistosta” Pertti valmistui?
Ole hiljaa! Pera on opistoinssi! Se vastaa nykyistä DI:ä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjallisuustieteessä jo perusopinnot ovat todella aikaavieviä ja haastavia. Hirveästi joutuu opettelemaan kirjallisuuden historiaa pohjalle ja tekemään analyysia analyysin perään. Lisäksi tenttiin saattaa kuulua 10-15 (puuduttavaa ja vanhaa) kaunokirjallista teosta. Todella erilaista kuin äidinkielen tunneilla lukiossa. Näin ainakin Tampereella. Kirjallisuustiede on minulle pakollinen sivuaine, sillä + suomen kielellä + pedagogisilla saa äidinkielen opettajan pätevyyden.
Sille tielle jos tahtoo, niin pedagogisiin on sitten todella vaikeaa päästä ja moni tuttu joutui valmistumaan ilman niitä, kun paikkaa ei koskaan irronnut. Hakijoita se 30-40 per vuosi ja 4-6 suunnilleen pääsee. Toki pedagogiset voi lukea sitten amkissa yliopiston jälkeen, mutta hidastaahan se.
Kurssien analyyseistä vielä sen verran, että olisikin sellaisia kuin lukiossa! Päinvastoin, kurssit ovat loputonta liibalaabaa liittyen siihen, mitä joku isompi herra on joskus sanonut kirjallisuudesta ja analyysin pitää pohjautua siihen. Järkyttävä määrä muistettavaa jokaiseen tenttiin (ne yli 10 kirjaa + koko kurssin luentomateriaali siitä, kuka sanoo mitäkin).
Mistäpä ”yliopistosta” Pertti valmistui?
Siellähän se lukee? Sulle vois tehdä kirjallisuustieteessä hyvää kurssi ”luetunymmärtäminen”.
Voi voi , tarvitset itse kyllä sitä rautalankaa ja paljon.