Kirjallisuustieteen opiskelu
Olen harkinnut kirjallisuustieteen opiskelua lukion jälkeen, mutten löytänyt juurikaan tietoa netistä, sen verran pieni ala kai kyseessä.
Millaista opiskelu käytännössä on? Onko työllistyminen vaikeaa (olen kuullut että mahdollisuus päästä aika monenlaisiin tehtäviin)? Onko kirjallisuuden opiskelu ylipäätään järkevää vai olisiko parempi vain pitää lukeminen harrastuksena (ja opiskella luonnontieteitä, mikä ainakin tekisi työllistymisestä taattua)?
Kommentit (172)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen julkinen sektori on rakennettu sen aikakauden verotulojen mukaan, jolloin Nokia oli vahvimmillaan. Nyt palveluja on ylläpidetty lainarahalla mikä tulee johtamaan vääjäämättä siihen, että Suomi joutuu oikeasti pohtimaan mitkä palvelut on oikeasti tärkeitä ja mitkä palvelut on ns. hyvän ajan palveluita. Palvelujen karsimisen yhteydessä katoaa julkiselta sektorilta myös paljon työpaikkoja. Samassa yhteydessä myös koulutuspolitiikkaa joudutaan pohtimaan siitä näkökulmasta, että mitkä koulutukset edes teoriassa työllistävät ja mitkä ei. Kaiken maailman kirjallisuustieteet joutavat poistua yhteiskunnan tarjoamasta koulutuksesta, koska ne eivät työllistä edes nyt saati sitten tulevaisuudessa.
Suosittelen oikeasti pohtimaan mihin opiskeluajan käyttää
Kirjallisuustietestä ei valmistu mihinkään julkiselle sektorille vaan yksityiselle sektorille. Jos nyt joku on ollut kirjastossa töissä ja lukenut kirjallisuustiedettä niin on saanut vähemmän palkkaa kuin koulutettu kirjastonhoitaja.
Kirjallisuustieteiljöiden työtilanne on hyvä koska heitä oääsee sisään hyvin vähän. Palkkataso voi olla hyvin korkeakin johtotehtävissä kustantamoissa ym.
Höpöhöpö, työtilanne ei voi olla hyvä, kun sellaisia työpaikkoja, joihin vaaditaan kirjallisuutieteitä ei ole edes olemassa. Kustantamoiden johtotehtäviin pääsee vallan mainiosti myös esim. kaupallisella koulutuksella. Kustannustoiminta on kaupallista toimintaa ja siihen ei kirjallisuutielijä ole välttämättä saanut koulutusta ensimmäistäkään opintopistettä.
Mutta, pontti ei ollut oikeastaan tässä vaan siinä, että yhteiskunta joutuu rahapulassa pohtimaan mihin ylipäätänsä kannattaa ihmisiä kouluttaa. Koulutus joudutaan kohdistamaan aloihin, joiden kysyntä on suurta nyt ja tulevaisuudessa esim. terveydenhuolto, tietotekniikka jne. Tälläisiin puuhasteluihin ei ole oikeasti varaa.
Monestakaan yliopistokoulutuksesta ei suoraan valmistu ammattiin niin kuin ammattikoulusta, vaan työuran tekeminen vaatii panostusta jo ensimmäisistä ooiskeluvuosista alkaen. Kirja- ala on vientiala ja kaupallistakin osaamista tarvitaan. Mutta nimenomaan yleinen kirjallisustiede on tutkinto, jolla kustannusalalla pääsee aika pitkälle jos tähdet ovat suotuisat. Itse tutkimustyöstä en tänä päivänä osaa sanoa mitään, mutta erilaisten tekstityyppien asiantuntijaksi ei kaupalliselta alalta ole asiaa. Muut jutut oppii kyllä työn ohessa ja nopeasti. Ne kun eivät mitään rakettitiedettä ole.
En tiedä onko HYssä enää edes professuuria. No, aina tuon tutkinnon voi hakea maailmalta, mutta silloin siitä tulee elitistinen tutkinto mihin kaikilla ei ole varaa.
No kummasti esim. WSOY:n ja Tammen toimitusjohtajana on kauppatieteiden maisteri, taustallaan vahva liiketoiminnan ja markkinoinnin osaaminen. Eikö juuri kirjallisuustieteen pitänyt viedä pisimmälle?
Ei mulla ole mitään kiinnostusta väitellä
Ja todistella, usko mitä tahdot. Tulin vain kertomaan että kirjastoalalle tällä tutkinnolla ei pätevöidy.
Boris Johnson on klassisisti. Kuten moni muukin brittiläinen poliitikko ja toimitusjohtaja. Briteissä on aivan tavallista, että 'englantia' eli maan kieltä ja kirjallisuutta opiskellut, voi huoletta tehdä työtä vaikka pankissa. Halla-ahokin on humanisti, epäilemättä kannattajiensa mielestä siis idiootti, jonka pitäisi pyyhkiä pöytiä McDonaldissa. Suomessa sivistystä, oppineisuutta, kieli- ja kirjoitustaitoa tai käytöstapoja ei arvosteta, vaan kuvitellaan, että sieltä peräkylästä voidaan ponnistaa vain ja ainoastaan täsmäkoulutuksella ja tasan tarkkaan niihin tehtäviin, joita koulussa on liki kädestä pitäen käyty läpi (ei yliopistossa, joka on turhaa teoriaa, vaan amiksessa ja amk:ssa).
Työmarkkinat ovat täällä jähmeät poliittisista syistä. Insinööristä on täällä (kuten muissakin kehitysmaissa, esim. Intiassa) kehitelty sellainen korkeakoulutetun yleismiehen ammattinimike, jolla voi päästä sellaisiin virkoihin, joihin Euroopassa yleensä vaaditaan vähän enemmän näyttöä osaamisesta kuin yläastematematiikka vaativat tangenttilaskut tai pythagoraan lauseet Kemin amk:n inssien pääsykokeessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen julkinen sektori on rakennettu sen aikakauden verotulojen mukaan, jolloin Nokia oli vahvimmillaan. Nyt palveluja on ylläpidetty lainarahalla mikä tulee johtamaan vääjäämättä siihen, että Suomi joutuu oikeasti pohtimaan mitkä palvelut on oikeasti tärkeitä ja mitkä palvelut on ns. hyvän ajan palveluita. Palvelujen karsimisen yhteydessä katoaa julkiselta sektorilta myös paljon työpaikkoja. Samassa yhteydessä myös koulutuspolitiikkaa joudutaan pohtimaan siitä näkökulmasta, että mitkä koulutukset edes teoriassa työllistävät ja mitkä ei. Kaiken maailman kirjallisuustieteet joutavat poistua yhteiskunnan tarjoamasta koulutuksesta, koska ne eivät työllistä edes nyt saati sitten tulevaisuudessa.
Suosittelen oikeasti pohtimaan mihin opiskeluajan käyttää
Kirjallisuustietestä ei valmistu mihinkään julkiselle sektorille vaan yksityiselle sektorille. Jos nyt joku on ollut kirjastossa töissä ja lukenut kirjallisuustiedettä niin on saanut vähemmän palkkaa kuin koulutettu kirjastonhoitaja.
Kirjallisuustieteiljöiden työtilanne on hyvä koska heitä oääsee sisään hyvin vähän. Palkkataso voi olla hyvin korkeakin johtotehtävissä kustantamoissa ym.
Höpöhöpö, työtilanne ei voi olla hyvä, kun sellaisia työpaikkoja, joihin vaaditaan kirjallisuutieteitä ei ole edes olemassa. Kustantamoiden johtotehtäviin pääsee vallan mainiosti myös esim. kaupallisella koulutuksella. Kustannustoiminta on kaupallista toimintaa ja siihen ei kirjallisuutielijä ole välttämättä saanut koulutusta ensimmäistäkään opintopistettä.
Mutta, pontti ei ollut oikeastaan tässä vaan siinä, että yhteiskunta joutuu rahapulassa pohtimaan mihin ylipäätänsä kannattaa ihmisiä kouluttaa. Koulutus joudutaan kohdistamaan aloihin, joiden kysyntä on suurta nyt ja tulevaisuudessa esim. terveydenhuolto, tietotekniikka jne. Tälläisiin puuhasteluihin ei ole oikeasti varaa.
Monestakaan yliopistokoulutuksesta ei suoraan valmistu ammattiin niin kuin ammattikoulusta, vaan työuran tekeminen vaatii panostusta jo ensimmäisistä ooiskeluvuosista alkaen. Kirja- ala on vientiala ja kaupallistakin osaamista tarvitaan. Mutta nimenomaan yleinen kirjallisustiede on tutkinto, jolla kustannusalalla pääsee aika pitkälle jos tähdet ovat suotuisat. Itse tutkimustyöstä en tänä päivänä osaa sanoa mitään, mutta erilaisten tekstityyppien asiantuntijaksi ei kaupalliselta alalta ole asiaa. Muut jutut oppii kyllä työn ohessa ja nopeasti. Ne kun eivät mitään rakettitiedettä ole.
En tiedä onko HYssä enää edes professuuria. No, aina tuon tutkinnon voi hakea maailmalta, mutta silloin siitä tulee elitistinen tutkinto mihin kaikilla ei ole varaa.
No kummasti esim. WSOY:n ja Tammen toimitusjohtajana on kauppatieteiden maisteri, taustallaan vahva liiketoiminnan ja markkinoinnin osaaminen. Eikö juuri kirjallisuustieteen pitänyt viedä pisimmälle?
Ei mulla ole mitään kiinnostusta väitellä
Ja todistella, usko mitä tahdot. Tulin vain kertomaan että kirjastoalalle tällä tutkinnolla ei pätevöidy.Boris Johnson on klassisisti. Kuten moni muukin brittiläinen poliitikko ja toimitusjohtaja. Briteissä on aivan tavallista, että 'englantia' eli maan kieltä ja kirjallisuutta opiskellut, voi huoletta tehdä työtä vaikka pankissa. Halla-ahokin on humanisti, epäilemättä kannattajiensa mielestä siis idiootti, jonka pitäisi pyyhkiä pöytiä McDonaldissa. Suomessa sivistystä, oppineisuutta, kieli- ja kirjoitustaitoa tai käytöstapoja ei arvosteta, vaan kuvitellaan, että sieltä peräkylästä voidaan ponnistaa vain ja ainoastaan täsmäkoulutuksella ja tasan tarkkaan niihin tehtäviin, joita koulussa on liki kädestä pitäen käyty läpi (ei yliopistossa, joka on turhaa teoriaa, vaan amiksessa ja amk:ssa).
Työmarkkinat ovat täällä jähmeät poliittisista syistä. Insinööristä on täällä (kuten muissakin kehitysmaissa, esim. Intiassa) kehitelty sellainen korkeakoulutetun yleismiehen ammattinimike, jolla voi päästä sellaisiin virkoihin, joihin Euroopassa yleensä vaaditaan vähän enemmän näyttöä osaamisesta kuin yläastematematiikka vaativat tangenttilaskut tai pythagoraan lauseet Kemin amk:n inssien pääsykokeessa.
Saapa nähdä pyrkiikö halla-aho presidentiksi. Siinä olisi hyvä vaihtoehto mäkkärin pöytien pyyhkimisen sijasta ja jos voittaisi, olisi meillä kerrankin humanisti presidenttinä niin kuin muissa sivistysvaltioissa ja vielä sivari.
Vierailija kirjoitti:
Se poikkeaa täysin lukion äidinkielestä. Opiskellaan analysoimaan, teorioita, metodeja, tulkitsemaan. Työllistyminen voi olla hankalaa, jollei halua opettajaksi.
Häh, siis tuotahan lukion äidinkieli nimenomaan on. Ei tietenkään mennä niin syvään päätyyn, mutta tekstin tulkitsemistahan sielläkän opetellaan, samoin kuin kirjallisuuden tyylilajeja, teorioita ja metodeja. Omituinen kommentti.
Pitääkö mun puuttua asiaan kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä törmännyt tapaukseen, jossa maisteri olisi kaupan kassana.
Mä tiedän montakin. Opintojen päättymisen jälkeen ei oman alan töitä löytynyt, mutta velkaa oli sen verran, että jonkin oli pakko mennä. Yksi tuttu meni Citymarkettiin ja toinen respaan töihin. Hyvin katkeria olivat molemmat.
Jos maisterin tutkinto on suoritettu täysin epärevevantilta alueelta, niin jopa pelkkä ammattikoulun todistus saattaa mennä hakutilanteessa etusijalle. Kannattaa miettiä mihin sen 4+ vuotta elämästään käyttää.
Miksi jatkuvasti halveksitte yhteiskunnan huoltoaloja? Miksei kassakin voi olla kouluttautunut? Pitäisikö kassoina olla ainoastaan jotain yksinkertaisia epäkouluttautuneita jotka eivät osaa edes lukea? Miksi elämä pitäisi käyttää jotenkin "mahdollisimman hyödyllisesti" niin että ehtii sitten varmasti maksella edes puolet siitä jostain Koivukylän yksiöstä ennen kuin kuolee?
Miksi tehdä mitään mistä ei saa rahaa? Miksi te jotkut edes harrastatte mitään kun siitä ei kuitenkaan makseta palkkaa? Te jotka vingutte että "no ku yhteiskunnalle maksaa kouluttaa näitä ihmisiä turhille aloille" - ihmisiä koulutetaan myös duuneihin jotka suorastaan haittaavat yhteiskuntaa (pikavippidiilerit, pankin alan veronkiertoekspertit, muovipaskatuotteiden tuottajat).
Taitaa olla juuri päinvastoin. Kaupan kassan palkalla sitä Koivukylän yksiötä saa maksaa hautaan asti edellyttäen, että joku pankki on vahingossa suostunut antamaan lainaa.
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö mun puuttua asiaan kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä törmännyt tapaukseen, jossa maisteri olisi kaupan kassana.
Mä tiedän montakin. Opintojen päättymisen jälkeen ei oman alan töitä löytynyt, mutta velkaa oli sen verran, että jonkin oli pakko mennä. Yksi tuttu meni Citymarkettiin ja toinen respaan töihin. Hyvin katkeria olivat molemmat.
Jos maisterin tutkinto on suoritettu täysin epärevevantilta alueelta, niin jopa pelkkä ammattikoulun todistus saattaa mennä hakutilanteessa etusijalle. Kannattaa miettiä mihin sen 4+ vuotta elämästään käyttää.
Miksi jatkuvasti halveksitte yhteiskunnan huoltoaloja? Miksei kassakin voi olla kouluttautunut? Pitäisikö kassoina olla ainoastaan jotain yksinkertaisia epäkouluttautuneita jotka eivät osaa edes lukea? Miksi elämä pitäisi käyttää jotenkin "mahdollisimman hyödyllisesti" niin että ehtii sitten varmasti maksella edes puolet siitä jostain Koivukylän yksiöstä ennen kuin kuolee?
Miksi tehdä mitään mistä ei saa rahaa? Miksi te jotkut edes harrastatte mitään kun siitä ei kuitenkaan makseta palkkaa? Te jotka vingutte että "no ku yhteiskunnalle maksaa kouluttaa näitä ihmisiä turhille aloille" - ihmisiä koulutetaan myös duuneihin jotka suorastaan haittaavat yhteiskuntaa (pikavippidiilerit, pankin alan veronkiertoekspertit, muovipaskatuotteiden tuottajat).
Taitaa olla juuri päinvastoin. Kaupan kassan palkalla sitä Koivukylän yksiötä saa maksaa hautaan asti edellyttäen, että joku pankki on vahingossa suostunut antamaan lainaa.
Ensin suhtaudutaan koulutukseen ja sen mukanaan tuomaan työmahdollisuuksiin täysin harrastuspohjalla ja sen jälkeen itketään kun töitä ei joko ole tao palkka on surkea.
Aivan käsittämätöntä paskaa koko kirjallisuutiede ja moista vielä tuetaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen julkinen sektori on rakennettu sen aikakauden verotulojen mukaan, jolloin Nokia oli vahvimmillaan. Nyt palveluja on ylläpidetty lainarahalla mikä tulee johtamaan vääjäämättä siihen, että Suomi joutuu oikeasti pohtimaan mitkä palvelut on oikeasti tärkeitä ja mitkä palvelut on ns. hyvän ajan palveluita. Palvelujen karsimisen yhteydessä katoaa julkiselta sektorilta myös paljon työpaikkoja. Samassa yhteydessä myös koulutuspolitiikkaa joudutaan pohtimaan siitä näkökulmasta, että mitkä koulutukset edes teoriassa työllistävät ja mitkä ei. Kaiken maailman kirjallisuustieteet joutavat poistua yhteiskunnan tarjoamasta koulutuksesta, koska ne eivät työllistä edes nyt saati sitten tulevaisuudessa.
Suosittelen oikeasti pohtimaan mihin opiskeluajan käyttää
Kirjallisuustietestä ei valmistu mihinkään julkiselle sektorille vaan yksityiselle sektorille. Jos nyt joku on ollut kirjastossa töissä ja lukenut kirjallisuustiedettä niin on saanut vähemmän palkkaa kuin koulutettu kirjastonhoitaja.
Kirjallisuustieteiljöiden työtilanne on hyvä koska heitä oääsee sisään hyvin vähän. Palkkataso voi olla hyvin korkeakin johtotehtävissä kustantamoissa ym.
Höpöhöpö, työtilanne ei voi olla hyvä, kun sellaisia työpaikkoja, joihin vaaditaan kirjallisuutieteitä ei ole edes olemassa. Kustantamoiden johtotehtäviin pääsee vallan mainiosti myös esim. kaupallisella koulutuksella. Kustannustoiminta on kaupallista toimintaa ja siihen ei kirjallisuutielijä ole välttämättä saanut koulutusta ensimmäistäkään opintopistettä.
Mutta, pontti ei ollut oikeastaan tässä vaan siinä, että yhteiskunta joutuu rahapulassa pohtimaan mihin ylipäätänsä kannattaa ihmisiä kouluttaa. Koulutus joudutaan kohdistamaan aloihin, joiden kysyntä on suurta nyt ja tulevaisuudessa esim. terveydenhuolto, tietotekniikka jne. Tälläisiin puuhasteluihin ei ole oikeasti varaa.
Monestakaan yliopistokoulutuksesta ei suoraan valmistu ammattiin niin kuin ammattikoulusta, vaan työuran tekeminen vaatii panostusta jo ensimmäisistä ooiskeluvuosista alkaen. Kirja- ala on vientiala ja kaupallistakin osaamista tarvitaan. Mutta nimenomaan yleinen kirjallisustiede on tutkinto, jolla kustannusalalla pääsee aika pitkälle jos tähdet ovat suotuisat. Itse tutkimustyöstä en tänä päivänä osaa sanoa mitään, mutta erilaisten tekstityyppien asiantuntijaksi ei kaupalliselta alalta ole asiaa. Muut jutut oppii kyllä työn ohessa ja nopeasti. Ne kun eivät mitään rakettitiedettä ole.
En tiedä onko HYssä enää edes professuuria. No, aina tuon tutkinnon voi hakea maailmalta, mutta silloin siitä tulee elitistinen tutkinto mihin kaikilla ei ole varaa.
No kummasti esim. WSOY:n ja Tammen toimitusjohtajana on kauppatieteiden maisteri, taustallaan vahva liiketoiminnan ja markkinoinnin osaaminen. Eikö juuri kirjallisuustieteen pitänyt viedä pisimmälle?
Ei mulla ole mitään kiinnostusta väitellä
Ja todistella, usko mitä tahdot. Tulin vain kertomaan että kirjastoalalle tällä tutkinnolla ei pätevöidy.Boris Johnson on klassisisti. Kuten moni muukin brittiläinen poliitikko ja toimitusjohtaja. Briteissä on aivan tavallista, että 'englantia' eli maan kieltä ja kirjallisuutta opiskellut, voi huoletta tehdä työtä vaikka pankissa. Halla-ahokin on humanisti, epäilemättä kannattajiensa mielestä siis idiootti, jonka pitäisi pyyhkiä pöytiä McDonaldissa. Suomessa sivistystä, oppineisuutta, kieli- ja kirjoitustaitoa tai käytöstapoja ei arvosteta, vaan kuvitellaan, että sieltä peräkylästä voidaan ponnistaa vain ja ainoastaan täsmäkoulutuksella ja tasan tarkkaan niihin tehtäviin, joita koulussa on liki kädestä pitäen käyty läpi (ei yliopistossa, joka on turhaa teoriaa, vaan amiksessa ja amk:ssa).
Työmarkkinat ovat täällä jähmeät poliittisista syistä. Insinööristä on täällä (kuten muissakin kehitysmaissa, esim. Intiassa) kehitelty sellainen korkeakoulutetun yleismiehen ammattinimike, jolla voi päästä sellaisiin virkoihin, joihin Euroopassa yleensä vaaditaan vähän enemmän näyttöä osaamisesta kuin yläastematematiikka vaativat tangenttilaskut tai pythagoraan lauseet Kemin amk:n inssien pääsykokeessa.
Olen itse duunariperheestä ponnistanut, opiskelin humanistisia tieteitä, laajana sivuaineena juuri kirjallisuustiede. Minulla ei ollut mitään suhteita mihinkään, en tutustunut kovin hyvin opiskelukavereihin ja olen aika ujo luonne. En laiska, mutta sellainen, että en käsittänyt mitään verkostoitumisesta ym. Yllättäen en ole saanut alalta töitä. Voihan sitä humanistina päästä vaikka mihin, mutta se edellyttää yleensä juuri suhteita ja kykyä verkostoitua. Lapsuudenkodistani saama oppi oli, että tee mitä sanotaan ja hyvä tulee. Juuri siksi syrjäkyliltä ponnistetaan eteenpäin "täsmäkoulutuksella" eli opetetaan kädestä pitäen tekemään tämä ja tuo. Ei jonkin humanistisen tieteen opiskelu tuo mitään käytöstapoja ja maailmanmiehen eleganssia, ne tulevat pääosin ihan muualta, usein juuri kotoa. Suomessa on arvostettu kyllä koulutusta, mutta jos äidilleni puhuisi jostain keskustelukulttuurista ja sivistyksestä, joka ei liity omaan ammattiin, vastaus olisi vain "häh". Sivistys on Suomessa tosi ohutta. Esim. miehenikin on korkeasti koulutettu ja arvostetussa ammatillisessa asemassa, eikä hän esim. lue mitään, eikä siinä ole mitään poikkeuksellista. Ne piirit, joissa voidaan keskustella nykykirjallisuudesta, antiikin Roomasta ja filosofisista suuntauksista on todella pieni ja on suorastaan noloa, jos haluaa tuollaisesta puhua.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkenlaista höpöhöpöä sitä voikin opiskella yhteiskunnan piikkiin.
"Tekstualisoituneessa nyky-yhteiskunnassa on tärkeää ymmärtää syvällisesti merkitysten muodostumisen, välittymisen ja tulkinnan prosesseja. Kirjallisuustieteestä valmistuu kirjallisuuden ja tekstintutkimuksen asiantuntijoita, jotka voivat toimia laaja-alaisesti tehtävissä, joissa edellytetään taitoa ymmärtää, eritellä ja hyödyntää kulttuurissa ja yhteiskunnassa käytettyjä esittämisen tapoja"
Mihin tälläinen merkitysten muodostumisen, välittymisen ja tulkinnan prosessien ymmärtäjä työllistyy muualle kuin kauoan kassalle?.
Jos suhdaudut noin, sinulta menee paljon ohi, ilman että edes tajuat sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkenlaista höpöhöpöä sitä voikin opiskella yhteiskunnan piikkiin.
"Tekstualisoituneessa nyky-yhteiskunnassa on tärkeää ymmärtää syvällisesti merkitysten muodostumisen, välittymisen ja tulkinnan prosesseja. Kirjallisuustieteestä valmistuu kirjallisuuden ja tekstintutkimuksen asiantuntijoita, jotka voivat toimia laaja-alaisesti tehtävissä, joissa edellytetään taitoa ymmärtää, eritellä ja hyödyntää kulttuurissa ja yhteiskunnassa käytettyjä esittämisen tapoja"
Mihin tälläinen merkitysten muodostumisen, välittymisen ja tulkinnan prosessien ymmärtäjä työllistyy muualle kuin kauoan kassalle?.
Jos suhdaudut noin, sinulta menee paljon ohi, ilman että edes tajuat sitä.
Mikä siinä menee ohi? Kirjoittajan mukaan työllistyminen koulutuksen mukaisiin tehtäviin on vaikeata, mikä on totta. Toinen kannanotto on, että yhteiskunnan tulisi tukea sellaisia koulutuksia, jotka työllistävät, mikä on myös totta.
Vierailija kirjoitti:
. Sivistys on Suomessa tosi ohutta. Esim. miehenikin on korkeasti koulutettu ja arvostetussa ammatillisessa asemassa, eikä hän esim. lue mitään, eikä siinä ole mitään poikkeuksellista. Ne piirit, joissa voidaan keskustella nykykirjallisuudesta, antiikin Roomasta ja filosofisista suuntauksista on todella pieni ja on suorastaan noloa, jos haluaa tuollaisesta puhua.
Eli sivistys voidaan siis määritellä antiikin Roomaksi ja filosofiseksi suuntautumiseksi? :)
Ei hyvää päivää. Ja tällä tavalla tätä älytöntä rahan haaskausta turhista tuhinpaan koulutukseen perustellaan.
Tää on niin ä m m i e n touhua.
Googlasin kuitenkin, kirjastonhoitajan pääaine on informaatiotutkimus.