Sinkkumiehet 35-40v, mistä baareista/terasseilta teidät löytää Helsingissä?
Hei sinä korkeakoulutettu, jokseenkin urheilullinen mies (pidät kunnostasi huolta/et ole ylipainoinen) joka olet liikenteessä deittiä etsimässä, mistä baareista/terasseilta sinut tänä kesänä Helsingissä voisi bongata? Jos et käy baareissa/terasseilla tai sinulta jo oma kulta löytyy, älä vastaa koska et ole kyselyn kohderyhmää.
Kommentit (88)
Ensisilmäyksellä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin eronneen 38v:n näkökulmasta: Harrastan kirjallisuutta, lukemista ylipäätään, taidetta, museoissa käyntiä jne. vaikken akateeminen olekaan. Palkkaa ja säästöjä on ihan riittävästi. Enemmän kuin valtaosalla akateemisista naisista. Asun omassa velattomassa asunnossa, pidän kunnosta huolta salilla enkä ole ylipainoinen.
Silti aika monella tyssää jo tuohon vaatimukseen että pitää nimenomaan olla *akateeminen*, ikäänkuin se määrittelee ihmisen totaalisesti ja absoluuttisesti.
Sinänsä ei haittaa kun molemmat voivat skipata toisen huoletta, sillä itse pidän melko itseriittoisena ihmistä jolle ensisijainen toista henkilöä määrittelevä kriteeri on joku muodollinen pätevyys, ikäänkuin kyseessä olisi työhaastattelu eikä vain rennot treffit jossa voi rauhassa tutustua toiseen osapuoleen ihmisenä.
Minua ei kiinnosta pätkääkään naisen tulotaso, koulutus, ihonväri tai edes paino, vaan se millainen pääkopan sisältö on. Toki jotain fyysistä kipinää pitää olla jotta suhde voi ylipäätään alkaa, mutta se ei ole minulle sidottu naisen painoon, etnisyyteen tai välttämättä edes ikään (olen kyllä ollut itseäni vanhempienkin kanssa eikä ole ollut ongelma).
Pystysisikö sinun kanssasi keskustelemaan esim laaja-alaisesti politiikasta tai taloudesta (pörssistä tai kansantaloudesta)? Korkeakouluetetut usein tykkäävät keskustella ideoista ja teorioista ja niiden soveltamisesta. Onnistuisiko tämä sinulta kun sinulla ei ole teoreettista taustaa (sitä korkeakoulutusta)?
Tuli vaan mieleeni, että kuulostaapa kuumalta parisuhteelta tuollainen. Etkö saa kavereiden kanssa, töissä tms. keskusteltua tarpeeksi noista?
Vierailija kirjoitti:
Mutta ettei edes kirjallisuuden asiat kiinnosta kuitenkaan, että opiskelesi perusasiat oikeinkirjoituksesta.
"Opiskelesi"? Osaatko itsekään omaa äidinkieltäsi? Eikä lainaamassasi tekstissä mitään virheitä ole.
Taidat olla 80äo ali-ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin eronneen 38v:n näkökulmasta: Harrastan kirjallisuutta, lukemista ylipäätään, taidetta, museoissa käyntiä jne. vaikken akateeminen olekaan. Palkkaa ja säästöjä on ihan riittävästi. Enemmän kuin valtaosalla akateemisista naisista. Asun omassa velattomassa asunnossa, pidän kunnosta huolta salilla enkä ole ylipainoinen.
Silti aika monella tyssää jo tuohon vaatimukseen että pitää nimenomaan olla *akateeminen*, ikäänkuin se määrittelee ihmisen totaalisesti ja absoluuttisesti.
Sinänsä ei haittaa kun molemmat voivat skipata toisen huoletta, sillä itse pidän melko itseriittoisena ihmistä jolle ensisijainen toista henkilöä määrittelevä kriteeri on joku muodollinen pätevyys, ikäänkuin kyseessä olisi työhaastattelu eikä vain rennot treffit jossa voi rauhassa tutustua toiseen osapuoleen ihmisenä.
Minua ei kiinnosta pätkääkään naisen tulotaso, koulutus, ihonväri tai edes paino, vaan se millainen pääkopan sisältö on. Toki jotain fyysistä kipinää pitää olla jotta suhde voi ylipäätään alkaa, mutta se ei ole minulle sidottu naisen painoon, etnisyyteen tai välttämättä edes ikään (olen kyllä ollut itseäni vanhempienkin kanssa eikä ole ollut ongelma).
Itselleni pisti silmään kirjallisuuden harrastaminen, mutta kuitenkin heikko oikeinkirjoitustaito. Miten voi olla mahdollista? Ei tietenkään sinua kiinnosta koulutus, kun itselläsi ei sitä ole. Mutta ettei edes kirjallisuuden asiat kiinnosta kuitenkaan, että opiskelesi perusasiat oikeinkirjoituksesta.
Itse kuitenkin onnistuit jo parin rivin tekstiin mahduttamaan sanan joka ei tarkoita Suomeksi yhtään mitään, toisin kuin lainaamasi kirjoittaja.
Et sinäkään kovin hyvin vedä.
Ensisilmäyksellä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin eronneen 38v:n näkökulmasta: Harrastan kirjallisuutta, lukemista ylipäätään, taidetta, museoissa käyntiä jne. vaikken akateeminen olekaan. Palkkaa ja säästöjä on ihan riittävästi. Enemmän kuin valtaosalla akateemisista naisista. Asun omassa velattomassa asunnossa, pidän kunnosta huolta salilla enkä ole ylipainoinen.
Silti aika monella tyssää jo tuohon vaatimukseen että pitää nimenomaan olla *akateeminen*, ikäänkuin se määrittelee ihmisen totaalisesti ja absoluuttisesti.
Sinänsä ei haittaa kun molemmat voivat skipata toisen huoletta, sillä itse pidän melko itseriittoisena ihmistä jolle ensisijainen toista henkilöä määrittelevä kriteeri on joku muodollinen pätevyys, ikäänkuin kyseessä olisi työhaastattelu eikä vain rennot treffit jossa voi rauhassa tutustua toiseen osapuoleen ihmisenä.
Minua ei kiinnosta pätkääkään naisen tulotaso, koulutus, ihonväri tai edes paino, vaan se millainen pääkopan sisältö on. Toki jotain fyysistä kipinää pitää olla jotta suhde voi ylipäätään alkaa, mutta se ei ole minulle sidottu naisen painoon, etnisyyteen tai välttämättä edes ikään (olen kyllä ollut itseäni vanhempienkin kanssa eikä ole ollut ongelma).
Pystysisikö sinun kanssasi keskustelemaan esim laaja-alaisesti politiikasta tai taloudesta (pörssistä tai kansantaloudesta)? Korkeakouluetetut usein tykkäävät keskustella ideoista ja teorioista ja niiden soveltamisesta. Onnistuisiko tämä sinulta kun sinulla ei ole teoreettista taustaa (sitä korkeakoulutusta)?
Minun kanssani ei kyllä pystyisi, koska teoreettinen pseudoälykköily ei kiinnosta. Opiskelin ylemmän akateemisen loppututkinnon vain, koska haluamaani ammattiin edellytettiin yliopistokoulutus. Sittemmin olen keskittynyt käytännön elämään.
Ei kiinnosta keski- ikäiset suomi- muumitantat. Max 25- vuotias.
Kovat vaatimukset AP:llä, korkeakoulutettu ja ylipainoton mies ja heti täällä teilataan :D Paljastaa mistä palstan miehet on tehty :D:D
Vierailija kirjoitti:
Ensisilmäyksellä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin eronneen 38v:n näkökulmasta: Harrastan kirjallisuutta, lukemista ylipäätään, taidetta, museoissa käyntiä jne. vaikken akateeminen olekaan. Palkkaa ja säästöjä on ihan riittävästi. Enemmän kuin valtaosalla akateemisista naisista. Asun omassa velattomassa asunnossa, pidän kunnosta huolta salilla enkä ole ylipainoinen.
Silti aika monella tyssää jo tuohon vaatimukseen että pitää nimenomaan olla *akateeminen*, ikäänkuin se määrittelee ihmisen totaalisesti ja absoluuttisesti.
Sinänsä ei haittaa kun molemmat voivat skipata toisen huoletta, sillä itse pidän melko itseriittoisena ihmistä jolle ensisijainen toista henkilöä määrittelevä kriteeri on joku muodollinen pätevyys, ikäänkuin kyseessä olisi työhaastattelu eikä vain rennot treffit jossa voi rauhassa tutustua toiseen osapuoleen ihmisenä.
Minua ei kiinnosta pätkääkään naisen tulotaso, koulutus, ihonväri tai edes paino, vaan se millainen pääkopan sisältö on. Toki jotain fyysistä kipinää pitää olla jotta suhde voi ylipäätään alkaa, mutta se ei ole minulle sidottu naisen painoon, etnisyyteen tai välttämättä edes ikään (olen kyllä ollut itseäni vanhempienkin kanssa eikä ole ollut ongelma).
Pystysisikö sinun kanssasi keskustelemaan esim laaja-alaisesti politiikasta tai taloudesta (pörssistä tai kansantaloudesta)? Korkeakouluetetut usein tykkäävät keskustella ideoista ja teorioista ja niiden soveltamisesta. Onnistuisiko tämä sinulta kun sinulla ei ole teoreettista taustaa (sitä korkeakoulutusta)?
Minun kanssani ei kyllä pystyisi, koska teoreettinen pseudoälykköily ei kiinnosta. Opiskelin ylemmän akateemisen loppututkinnon vain, koska haluamaani ammattiin edellytettiin yliopistokoulutus. Sittemmin olen keskittynyt käytännön elämään.
Nimenomaan. En edes halua miestä jonka kanssa pitäisi jatkuvasti puhua jotain teoriaa tai "asiaa", vaikka akateeminen olenkin. Hulluksihan tuossa tulee ellei molemmat osapuolet ole täysin kuivia henkisesti. Koko ajatuskin on ahdistava.
Ensisilmäyksellä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin eronneen 38v:n näkökulmasta: Harrastan kirjallisuutta, lukemista ylipäätään, taidetta, museoissa käyntiä jne. vaikken akateeminen olekaan. Palkkaa ja säästöjä on ihan riittävästi. Enemmän kuin valtaosalla akateemisista naisista. Asun omassa velattomassa asunnossa, pidän kunnosta huolta salilla enkä ole ylipainoinen.
Silti aika monella tyssää jo tuohon vaatimukseen että pitää nimenomaan olla *akateeminen*, ikäänkuin se määrittelee ihmisen totaalisesti ja absoluuttisesti.
Sinänsä ei haittaa kun molemmat voivat skipata toisen huoletta, sillä itse pidän melko itseriittoisena ihmistä jolle ensisijainen toista henkilöä määrittelevä kriteeri on joku muodollinen pätevyys, ikäänkuin kyseessä olisi työhaastattelu eikä vain rennot treffit jossa voi rauhassa tutustua toiseen osapuoleen ihmisenä.
Minua ei kiinnosta pätkääkään naisen tulotaso, koulutus, ihonväri tai edes paino, vaan se millainen pääkopan sisältö on. Toki jotain fyysistä kipinää pitää olla jotta suhde voi ylipäätään alkaa, mutta se ei ole minulle sidottu naisen painoon, etnisyyteen tai välttämättä edes ikään (olen kyllä ollut itseäni vanhempienkin kanssa eikä ole ollut ongelma).
Pystysisikö sinun kanssasi keskustelemaan esim laaja-alaisesti politiikasta tai taloudesta (pörssistä tai kansantaloudesta)? Korkeakouluetetut usein tykkäävät keskustella ideoista ja teorioista ja niiden soveltamisesta. Onnistuisiko tämä sinulta kun sinulla ei ole teoreettista taustaa (sitä korkeakoulutusta)?
Siis miten korkeakoulutettu sosionomi tai museologi oikein keskustelee laaja-alaisesti politiikasta? Naisella on kuitenkin siinä mielessä helpompaa, että miehillä on keskimäärin parempi yleissivistys, joten mahdollisuudet löytää keskusteleva kumppani ovat paremmat kuin miehillä.
Vierailija kirjoitti:
Kovat vaatimukset AP:llä, korkeakoulutettu ja ylipainoton mies ja heti täällä teilataan :D Paljastaa mistä palstan miehet on tehty :D:D
https://edmontonjournal.com/news/local-news/people-who-use-many-emojis-…
Edmonton Journal: Hymiöitä viljelevien ihmisten todellinen sekä arvioitu ÄO huomattavasti verrokkeja alempi
Vierailija kirjoitti:
Näin eronneen 38v:n näkökulmasta: Harrastan kirjallisuutta, lukemista ylipäätään, taidetta, museoissa käyntiä jne. vaikken akateeminen olekaan. Palkkaa ja säästöjä on ihan riittävästi. Enemmän kuin valtaosalla akateemisista naisista. Asun omassa velattomassa asunnossa, pidän kunnosta huolta salilla enkä ole ylipainoinen.
Silti aika monella tyssää jo tuohon vaatimukseen että pitää nimenomaan olla *akateeminen*, ikäänkuin se määrittelee ihmisen totaalisesti ja absoluuttisesti.
Sinänsä ei haittaa kun molemmat voivat skipata toisen huoletta, sillä itse pidän melko itseriittoisena ihmistä jolle ensisijainen toista henkilöä määrittelevä kriteeri on joku muodollinen pätevyys, ikäänkuin kyseessä olisi työhaastattelu eikä vain rennot treffit jossa voi rauhassa tutustua toiseen osapuoleen ihmisenä.
Minua ei kiinnosta pätkääkään naisen tulotaso, koulutus, ihonväri tai edes paino, vaan se millainen pääkopan sisältö on. Toki jotain fyysistä kipinää pitää olla jotta suhde voi ylipäätään alkaa, mutta se ei ole minulle sidottu naisen painoon, etnisyyteen tai välttämättä edes ikään (olen kyllä ollut itseäni vanhempienkin kanssa eikä ole ollut ongelma).
Mun mielestä tässä ongelma on se, että miehen pitää nimenomaan löytyä baarista tai terassilta. Jos et löydy sieltä, et ole kohderyhmää.
Antaa vaikutelman, että ap on jonkinasteinen alkkis.
Ukko38 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin eronneen 38v:n näkökulmasta: Harrastan kirjallisuutta, lukemista ylipäätään, taidetta, museoissa käyntiä jne. vaikken akateeminen olekaan. Palkkaa ja säästöjä on ihan riittävästi. Enemmän kuin valtaosalla akateemisista naisista. Asun omassa velattomassa asunnossa, pidän kunnosta huolta salilla enkä ole ylipainoinen.
Silti aika monella tyssää jo tuohon vaatimukseen että pitää nimenomaan olla *akateeminen*, ikäänkuin se määrittelee ihmisen totaalisesti ja absoluuttisesti.
Sinänsä ei haittaa kun molemmat voivat skipata toisen huoletta, sillä itse pidän melko itseriittoisena ihmistä jolle ensisijainen toista henkilöä määrittelevä kriteeri on joku muodollinen pätevyys, ikäänkuin kyseessä olisi työhaastattelu eikä vain rennot treffit jossa voi rauhassa tutustua toiseen osapuoleen ihmisenä.
Minua ei kiinnosta pätkääkään naisen tulotaso, koulutus, ihonväri tai edes paino, vaan se millainen pääkopan sisältö on. Toki jotain fyysistä kipinää pitää olla jotta suhde voi ylipäätään alkaa, mutta se ei ole minulle sidottu naisen painoon, etnisyyteen tai välttämättä edes ikään (olen kyllä ollut itseäni vanhempienkin kanssa eikä ole ollut ongelma).
Mun mielestä tässä ongelma on se, että miehen pitää nimenomaan löytyä baarista tai terassilta. Jos et löydy sieltä, et ole kohderyhmää.
Antaa vaikutelman, että ap on jonkinasteinen alkkis.
Olen samaa mieltä, ja itse en baareissa ja terasseilla pyöri joten sikäli meni kyllä ohi aiheen. Tuolle oikeinkirjoitustyypille en jaksa edes vastata, ja nuo huorittelut ja muut jutut oli jonkun toisen kirjoittamia.
En halua että minut löydetään. Tahdon olla ilman teitä nipottajia.
Vierailija kirjoitti:
Ensisilmäyksellä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin eronneen 38v:n näkökulmasta: Harrastan kirjallisuutta, lukemista ylipäätään, taidetta, museoissa käyntiä jne. vaikken akateeminen olekaan. Palkkaa ja säästöjä on ihan riittävästi. Enemmän kuin valtaosalla akateemisista naisista. Asun omassa velattomassa asunnossa, pidän kunnosta huolta salilla enkä ole ylipainoinen.
Silti aika monella tyssää jo tuohon vaatimukseen että pitää nimenomaan olla *akateeminen*, ikäänkuin se määrittelee ihmisen totaalisesti ja absoluuttisesti.
Sinänsä ei haittaa kun molemmat voivat skipata toisen huoletta, sillä itse pidän melko itseriittoisena ihmistä jolle ensisijainen toista henkilöä määrittelevä kriteeri on joku muodollinen pätevyys, ikäänkuin kyseessä olisi työhaastattelu eikä vain rennot treffit jossa voi rauhassa tutustua toiseen osapuoleen ihmisenä.
Minua ei kiinnosta pätkääkään naisen tulotaso, koulutus, ihonväri tai edes paino, vaan se millainen pääkopan sisältö on. Toki jotain fyysistä kipinää pitää olla jotta suhde voi ylipäätään alkaa, mutta se ei ole minulle sidottu naisen painoon, etnisyyteen tai välttämättä edes ikään (olen kyllä ollut itseäni vanhempienkin kanssa eikä ole ollut ongelma).
Pystysisikö sinun kanssasi keskustelemaan esim laaja-alaisesti politiikasta tai taloudesta (pörssistä tai kansantaloudesta)? Korkeakouluetetut usein tykkäävät keskustella ideoista ja teorioista ja niiden soveltamisesta. Onnistuisiko tämä sinulta kun sinulla ei ole teoreettista taustaa (sitä korkeakoulutusta)?
Siis miten korkeakoulutettu sosionomi tai museologi oikein keskustelee laaja-alaisesti politiikasta? Naisella on kuitenkin siinä mielessä helpompaa, että miehillä on keskimäärin parempi yleissivistys, joten mahdollisuudet löytää keskusteleva kumppani ovat paremmat kuin miehillä.
Hmmmn...olisikohan AP tarkoittanut peräti akateemista korkeakoulutettua (?).....yliopistossahan usein luetaan edes jonkinmoiset alkeet näistä aiheista sekä kauppiksessa että vatsikassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovat vaatimukset AP:llä, korkeakoulutettu ja ylipainoton mies ja heti täällä teilataan :D Paljastaa mistä palstan miehet on tehty :D:D
https://edmontonjournal.com/news/local-news/people-who-use-many-emojis-…
Edmonton Journal: Hymiöitä viljelevien ihmisten todellinen sekä arvioitu ÄO huomattavasti verrokkeja alempi
Älykkäät osaavat muuttaa viestintää niin että muut ymmärtävät. Hän varmaankin alentui tasollesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensisilmäyksellä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin eronneen 38v:n näkökulmasta: Harrastan kirjallisuutta, lukemista ylipäätään, taidetta, museoissa käyntiä jne. vaikken akateeminen olekaan. Palkkaa ja säästöjä on ihan riittävästi. Enemmän kuin valtaosalla akateemisista naisista. Asun omassa velattomassa asunnossa, pidän kunnosta huolta salilla enkä ole ylipainoinen.
Silti aika monella tyssää jo tuohon vaatimukseen että pitää nimenomaan olla *akateeminen*, ikäänkuin se määrittelee ihmisen totaalisesti ja absoluuttisesti.
Sinänsä ei haittaa kun molemmat voivat skipata toisen huoletta, sillä itse pidän melko itseriittoisena ihmistä jolle ensisijainen toista henkilöä määrittelevä kriteeri on joku muodollinen pätevyys, ikäänkuin kyseessä olisi työhaastattelu eikä vain rennot treffit jossa voi rauhassa tutustua toiseen osapuoleen ihmisenä.
Minua ei kiinnosta pätkääkään naisen tulotaso, koulutus, ihonväri tai edes paino, vaan se millainen pääkopan sisältö on. Toki jotain fyysistä kipinää pitää olla jotta suhde voi ylipäätään alkaa, mutta se ei ole minulle sidottu naisen painoon, etnisyyteen tai välttämättä edes ikään (olen kyllä ollut itseäni vanhempienkin kanssa eikä ole ollut ongelma).
Pystysisikö sinun kanssasi keskustelemaan esim laaja-alaisesti politiikasta tai taloudesta (pörssistä tai kansantaloudesta)? Korkeakouluetetut usein tykkäävät keskustella ideoista ja teorioista ja niiden soveltamisesta. Onnistuisiko tämä sinulta kun sinulla ei ole teoreettista taustaa (sitä korkeakoulutusta)?
Siis miten korkeakoulutettu sosionomi tai museologi oikein keskustelee laaja-alaisesti politiikasta? Naisella on kuitenkin siinä mielessä helpompaa, että miehillä on keskimäärin parempi yleissivistys, joten mahdollisuudet löytää keskusteleva kumppani ovat paremmat kuin miehillä.
Hmmmn...olisikohan AP tarkoittanut peräti akateemista korkeakoulutettua (?).....yliopistossahan usein luetaan edes jonkinmoiset alkeet näistä aiheista sekä kauppiksessa että vatsikassa.
Mikä estää perehtymästä aiheeseen vaikkei olisikaan joskus vuonna 1996 hankkinut niitä sosionomin papereita? Merkittävä osa maailman tärkeimmistä poliitikoista, miljardööreistä jne. on koulutuksen osalta hieman niin ja näin. Ei se heitä ole estänyt hahmottamasta maailmaa laajemmin.
Löydät kommareita Sokos terassit ja espalta myös siellä on eniten taskuvarkaita myös ulkomaalaisia sekä tarjoilijat huijaa . Samalla voitte ostaa mansikat torilta ja syödä jäätelöt kuin juoda oluet . Kasarmin torin läpi ammuttu patsas siellä on terassit mutta tosiaan nuoriso valtaa paikkoja usein. Kaivarilla kaikki liikkuu kesällä . Töölön Lahden ympärillä .
Ukko38 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin eronneen 38v:n näkökulmasta: Harrastan kirjallisuutta, lukemista ylipäätään, taidetta, museoissa käyntiä jne. vaikken akateeminen olekaan. Palkkaa ja säästöjä on ihan riittävästi. Enemmän kuin valtaosalla akateemisista naisista. Asun omassa velattomassa asunnossa, pidän kunnosta huolta salilla enkä ole ylipainoinen.
Silti aika monella tyssää jo tuohon vaatimukseen että pitää nimenomaan olla *akateeminen*, ikäänkuin se määrittelee ihmisen totaalisesti ja absoluuttisesti.
Sinänsä ei haittaa kun molemmat voivat skipata toisen huoletta, sillä itse pidän melko itseriittoisena ihmistä jolle ensisijainen toista henkilöä määrittelevä kriteeri on joku muodollinen pätevyys, ikäänkuin kyseessä olisi työhaastattelu eikä vain rennot treffit jossa voi rauhassa tutustua toiseen osapuoleen ihmisenä.
Minua ei kiinnosta pätkääkään naisen tulotaso, koulutus, ihonväri tai edes paino, vaan se millainen pääkopan sisältö on. Toki jotain fyysistä kipinää pitää olla jotta suhde voi ylipäätään alkaa, mutta se ei ole minulle sidottu naisen painoon, etnisyyteen tai välttämättä edes ikään (olen kyllä ollut itseäni vanhempienkin kanssa eikä ole ollut ongelma).
Mun mielestä tässä ongelma on se, että miehen pitää nimenomaan löytyä baarista tai terassilta. Jos et löydy sieltä, et ole kohderyhmää.
Antaa vaikutelman, että ap on jonkinasteinen alkkis.
Entä jos tässä nyt targetoidaan niin että sitten kun-ja jos lähtee sinne radalle niin voisi valita paikan sen mukaan missä näitä miehiä liikkuu. En usko että AP on sen enenpää alkkis kuin muutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovat vaatimukset AP:llä, korkeakoulutettu ja ylipainoton mies ja heti täällä teilataan :D Paljastaa mistä palstan miehet on tehty :D:D
https://edmontonjournal.com/news/local-news/people-who-use-many-emojis-…
Edmonton Journal: Hymiöitä viljelevien ihmisten todellinen sekä arvioitu ÄO huomattavasti verrokkeja alempi
Älykkäät osaavat muuttaa viestintää niin että muut ymmärtävät. Hän varmaankin alentui tasollesi.
Huvittavaahan on se, että tällä palstalla ei varsinaisia mensalaisia todellisuudessa ole juuri lainkaan. Vain 2% väestöstä yltää yli 131 pistemäärään, ja näistä 75% on miehiä Mensan sivuston mukaan.
Yliopistomaailmakin on täynnä täysin keskinkertaisia 90-100ÄO ihmisiä joita on todella helppo vedättää monilla elämän osa-alueilla ja näiden looginen päättelykyky, argumentaatiotaito jne. ovat jossain esiteinin asteella.
Mut löytää navetasta tai pellolta tai raktorista