Psykologia & logopedia 2022

Ihmettelevä maisteri kirjoitti:

Nyt menin ymmälleni. Jos on maisteri niin haetaan maisterihaussa, mutta voiko maisteritkin hakea pelkän valintakokeen kautta? Mitä se tarkoittaisi sisäänpääsyn ja opintojen suhteen? Onko tästä jotain virallista informaatiota jossain, kiitos.

Voi hakea. Asiasta on hyvin kattavasti lisätietoa sivulla 1.

Vierailija kirjoitti:

onko psykalla lähiopetusta nyt Hgissä????

On.

Hei yo-kokeita uusineet, millaisilla pisteillä psyka lähti YTL:lle? Täällä alkaa jännitys nousta, kun mokasin monivalinnat melko pahasti ja omat lähtöpisteet keikkuu E:n ja L:n rajalla.

Viime kevään pisterajat taisivat olla historiallisen korkeat, jatkuukohan sama kehitys 🥲

Hei, onko nyt niin että Tampereelle on aina korkeammat pisteet kuin Jyväskylään?

Olen alkanut näin hyvissä ajoin tuunaamaan hakujärjestystä ja mietin onko mitään järkeä laittaa Tamperetta enää hakuun jos laitan Jyväskylän ykköseksi? Ajattelin laittaa Joensuun ja Oulun kyllä, kun niissä ilmeisesti aina samat pisteet odotettavissa kun Jyväskylässä, joka on ehdoton 1.

Vierailija kirjoitti:

Hei, onko nyt niin että Tampereelle on aina korkeammat pisteet kuin Jyväskylään?

Olen alkanut näin hyvissä ajoin tuunaamaan hakujärjestystä ja mietin onko mitään järkeä laittaa Tamperetta enää hakuun jos laitan Jyväskylän ykköseksi? Ajattelin laittaa Joensuun ja Oulun kyllä, kun niissä ilmeisesti aina samat pisteet odotettavissa kun Jyväskylässä, joka on ehdoton 1.

On näin, koska Tampere on etelämpänä ja lisäksi Jyväskylässä on paljon suurempi sisäänottomäärä.

Kannattaa se Tampere tietenkin mukaan laittaa, jos mahtuu. Jos sinulla on joku toinenkin alatoive ja hakutoiveet loppuvat kesken, Tampereen voi pudottaa pois.

Kiitos Tampere vastauksesta! Juuri näin tällä kertaa pitää tehdä, sillä nyt haluan laittaa jo varasuunnitelmaa käyntiin jos Psyka ei tänäkään vuonna avaa mulle oviaan.

Onko logopedialle/psykalle hakeville vielä omaa whatspp ryhmää?:) Olis ihana saada sitäkin kautta vertaistukea!

Haen logopedialle todistusvalinnalla ja tällä hetkellä kasassa noin 100p. Äidinkieli E, Psykologia E, Maantiede E, Lyhyt matematiikka M ja keskipitkä ruotsi M. Käyn korottamassa rub, mab ja ps ja kirjotan uutena aineena uskonnon, maantieteestä ei saa kauheasti pisteitä. Jännittää ja stressaa.

Mites muilla on suunnitelmat?

"Yliopistojen valintakokeisiin iso uudistus – pääsykokeista tulee sähköisiä, kokeiden määrä vähenee ja eri aloille tulee yhteisiä kokeita"

https://yle.fi/uutiset/3-12189562

Useat yhteisvalintaa käyttävät alat toteuttavat kokeensa digitaalisina jo ensi keväänä.

Lääketieteellisten alojen ja biolääketieteen yhteisvalinta, biokemia ja molekyylibiotieteet sekä psykologia ja logopedia järjestävät tuolloin kokeensa digitaalisena ensimmäistä kertaa.

Todistusvalinnan kriteerit säilyvät nykyisinä vuoteen 2025 asti.

Loppuvuoden aikana selviää, onko vielä muillakin aloilla mahdollisuuksia järjestää koe digitaalisena.

Yliopistojen koulutusvararehtorit ovat linjanneet, että vuoteen 2025 mennessä useilla aloilla on yhteiset digitaaliset kokeet, jotka sisältävät alakohtaisia osioita. Valintakoeyhteistyötä lisätään jo vuoteen 2023 mennessä.

Valintakokeiden määrän vähentäminen ja niiden sähköistäminen nopeuttavat kokeiden tarkastamista. Niitä voidaan tämän vuoksi järjestää jatkossa nykyistä myöhemmin.

Petri Suomalan mukaan kokeita voitaisiin siirtää noin kolme viikkoa nykyistä myöhemmäksi eli kesäkuulle.

Käytännössä sähköinen koe tehdään valvotusti omalla tietokoneella yliopistojen kampuksilla tai muissa sopivissa tiloissa.

Nämä ensimmäiset jo järjestetyt sähköiset pääsykokeet (mm. oikikseen) eivät kyllä herätä yhtään luottamusta!

Vierailija kirjoitti:

Nämä ensimmäiset jo järjestetyt sähköiset pääsykokeet (mm. oikikseen) eivät kyllä herätä yhtään luottamusta!

Mitä ongelmia oikiksessa oli?

Ja nyt pitää tarkastella vain tätä kevättä, viime vuoden koronakokeet oli eri tilanne.

Haen psykalle todistusvalinnalla ja aion korottaa ensi keväänä lyhyen matikan, äikän, pitkän enkun, psykan ja ET:n. Molemmat reaalit on uusia ja psykan lisäksi on ollut vaikea valita toinen, koska koepäivät ovat niin tylsästi, ettei biologiaa (tai vaikkapa historiaa tai fysiikkaa) voi kirjoittaa samana päivänä psykan kanssa. Tällä hetkellä olen päätymässä ET:n valintaan, koska se vaikuttaa mielenkiintoisimmalta ja siitä saa hyvin pisteitä. Tosin en ole opiskellut sitä yhtään kurssia vielä, joten hieman jännittää, mitä tästä tulee! Onko täällä muita ET:n kirjoittaneita tai keväällä kirjoittavia?

Tietääkö joku miten oppikirjat saa edullisimmin/helpoimmin digitaalisessa muodossa, ja onko väliä minkä sarjan valitsee?

Digitaalisia kirjoja ei taida saada kuin suoraan kustantajalta. Valmennuskurssiyrittäjillä on omia yo-materiaalejaan ja Youtubessa on ainakin matikan ja psykan opettajien kanavat.

Fyysisiä kirjoja kannattaa katsella nettikirppareilta, nyt niistä on ylitarjontaa, kun uudet lukiolaiset eivät ole enää kirjoja ostaneet.

Itselleni on yhä epäselvää aiemman (maisteri)tutkinnon vaikutus, jos suuntaa kokonaan uudelle alalle. Ketjun alkusivuilta ymmärsin, että hyvitykset olisivat todella isoja: joissain yliopistoissa ei tarvitse tehdä lainkaan kandia, ja ilmeisesti etenemään saattaisi päästä pelkästään pääaineen pakollisilla opinnoilla? 

Onko siis todella näin, eli se aiempi tutkinto ikään kuin imaistaan osaksi uutta, vaikka olisi ihan eri alalta? Varsinkin tuo sivuaineiden "ohittaminen" kiinnostaa. Tutkintoon vaadittava kokonaisopintopistemäärä on kuitenkin aika korkea, ja aivan ratkaisevaa jos pääaineen ulkopuolisia opintoja hyvitetään aiemmasta tutkinnosta. Vai pitääkö tutkinnon tällöin olla lähitieteistä, joita tavallisestikin luettaisiin sivuaineina (esim. kasvatustiede)? 

Ja nyt en tarkoita niinkään Helsingin maisterihakua, vaikka toki sekin kiinnostaa, vaan miten aiempaa tutkintoa on hyvitetty ihan perushaun kautta sisään päässeille.

Vierailija kirjoitti:

Itselleni on yhä epäselvää aiemman (maisteri)tutkinnon vaikutus, jos suuntaa kokonaan uudelle alalle. Ketjun alkusivuilta ymmärsin, että hyvitykset olisivat todella isoja: joissain yliopistoissa ei tarvitse tehdä lainkaan kandia, ja ilmeisesti etenemään saattaisi päästä pelkästään pääaineen pakollisilla opinnoilla? 

Onko siis todella näin, eli se aiempi tutkinto ikään kuin imaistaan osaksi uutta, vaikka olisi ihan eri alalta? Varsinkin tuo sivuaineiden "ohittaminen" kiinnostaa. Tutkintoon vaadittava kokonaisopintopistemäärä on kuitenkin aika korkea, ja aivan ratkaisevaa jos pääaineen ulkopuolisia opintoja hyvitetään aiemmasta tutkinnosta. Vai pitääkö tutkinnon tällöin olla lähitieteistä, joita tavallisestikin luettaisiin sivuaineina (esim. kasvatustiede)? 

Ja nyt en tarkoita niinkään Helsingin maisterihakua, vaikka toki sekin kiinnostaa, vaan miten aiempaa tutkintoa on hyvitetty ihan perushaun kautta sisään päässeille.

Kyllä yleensä kaikki sivuaineet saa sisälletyttyä tutkintoon. Eihän kukaan voi sanoa, minkä alan sivuaine sinulle tulee olla, että se olisi ok. Esim. kaverini sai kauppatieteen pitkän sivuaineen hyväksiluettua psykan kandiin. Ja yleisesti myös kieli- ja viestintäopinnot saa hyväksiluettua.

Gradu on sitten asia erikseen. Sitä harvemmin saa hyväksiluettua. En ole psykalla kuullut, että kukaan olisi saanut. Psykan gradu on kuitenkin kunnon tutkimus, ja aiempi vaikka kasvatustieteiden gradu ei tätä voi korvata. 

Opinnäytetöitä ei voi hyväksilukea, eli toiseen maisteriin pitää aina tehdä toinen gradu ja jos joutuu suorittamaan kandin, täytyy kirjoittaa toinen kandi.

Kyllä "vaikka kasvatustieteiden" gradutkin ovat "kunnon tutkimuksia". :) Luonnontieteissä voi olla pelkkiä kirjallisuuskatsauksia, kun uutta tietoa on hieman haastavampi tuottaa, mutta muilla aloilla pitää olla jotain omaa kontribuutiota. Toki osa tutkielmista on tieteellisesti ansiokkaampia kuin toiset.

Jos sivuaine on vapaavalintainen, se on vapaavalintainen, saa olla mistä tahansa aineesta. Jos se ei ole vapaavalintainen, on kerrottu tarkasti mikä sen pitäisi olla. Silloin sitä ei voi korvata muulla, esim. matikka ei kelpaa tilastotieteeksi, mutta tietenkin kelpaa, jos vaatimuksena on matematiikka TAI tilastotiede.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä ensimmäiset jo järjestetyt sähköiset pääsykokeet (mm. oikikseen) eivät kyllä herätä yhtään luottamusta!

Mitä ongelmia oikiksessa oli?

Ja nyt pitää tarkastella vain tätä kevättä, viime vuoden koronakokeet oli eri tilanne.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008000374.html 

"- - Helsinkiläisen Kristian Anderssonin valintakoeurakka meni kuitenkin pieleen teknisten ongelmien takia. Andersson teki lukihäiriönsä takia kokeen yliopiston tietokoneella, ja hänellä oli tunti enemmän vastausaikaa.

Koe alkoi Anderssonin mukaan noin tunnin myöhässä, koska tietokoneen tekstinkäsittelyohjelma ja käyttäjätunnukset eivät toimineet. 

Päästyään kokeen kimppuun Andersson kertoo saaneensa tehtyä osan tehtävistä, mutta vastauksia tallentaessa kone kaatui ja vastauksia hävisi. Hänen mukaansa järjestelmä pyyhki hänen vastauksensa kolmesti. 

Andersson aloitti kokeen lopulta alusta klo 20.43. - - " Artikkelin mukaan ko. hakija teki koetta aamuyöhön saakka, koeajan ollessa viis (lisäajalla kuusi?) tuntia. Kiva :)

"Kokeen teki tietokoneella Helsingissä 19 hakijaa, joista 15 kohtasi tallennusongelmia eri vaiheissa koetta. Helsingin yliopiston hakijapalveluista kerrotaan, että yhdessä tapauksessa hävinneitä vastauksia ei pystytty palauttamaan." 

Silleen. 

Vierailija kirjoitti:

Opinnäytetöitä ei voi hyväksilukea, eli toiseen maisteriin pitää aina tehdä toinen gradu ja jos joutuu suorittamaan kandin, täytyy kirjoittaa toinen kandi.

Kyllä "vaikka kasvatustieteiden" gradutkin ovat "kunnon tutkimuksia". :) Luonnontieteissä voi olla pelkkiä kirjallisuuskatsauksia, kun uutta tietoa on hieman haastavampi tuottaa, mutta muilla aloilla pitää olla jotain omaa kontribuutiota. Toki osa tutkielmista on tieteellisesti ansiokkaampia kuin toiset.

Jos sivuaine on vapaavalintainen, se on vapaavalintainen, saa olla mistä tahansa aineesta. Jos se ei ole vapaavalintainen, on kerrottu tarkasti mikä sen pitäisi olla. Silloin sitä ei voi korvata muulla, esim. matikka ei kelpaa tilastotieteeksi, mutta tietenkin kelpaa, jos vaatimuksena on matematiikka TAI tilastotiede.

Ite oon käsittäny, että kanditutkielmaa ei tarvitsisi ainakaan Turussa, Jyväskylässä ja Joensuussa psykalla tehdä, jos on toiselta alalta kanditutkielma tehtynä. Mutta en oo tästä 100 % varma, joten saa todellakin korjata, jos jollain tarkempaa tietoa! :) Muakin kiinnostaa tää paljon, koska mullakin maisteri toiselta alalta (lähitieteestä).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opinnäytetöitä ei voi hyväksilukea, eli toiseen maisteriin pitää aina tehdä toinen gradu ja jos joutuu suorittamaan kandin, täytyy kirjoittaa toinen kandi.

Kyllä "vaikka kasvatustieteiden" gradutkin ovat "kunnon tutkimuksia". :) Luonnontieteissä voi olla pelkkiä kirjallisuuskatsauksia, kun uutta tietoa on hieman haastavampi tuottaa, mutta muilla aloilla pitää olla jotain omaa kontribuutiota. Toki osa tutkielmista on tieteellisesti ansiokkaampia kuin toiset.

Jos sivuaine on vapaavalintainen, se on vapaavalintainen, saa olla mistä tahansa aineesta. Jos se ei ole vapaavalintainen, on kerrottu tarkasti mikä sen pitäisi olla. Silloin sitä ei voi korvata muulla, esim. matikka ei kelpaa tilastotieteeksi, mutta tietenkin kelpaa, jos vaatimuksena on matematiikka TAI tilastotiede.

Ite oon käsittäny, että kanditutkielmaa ei tarvitsisi ainakaan Turussa, Jyväskylässä ja Joensuussa psykalla tehdä, jos on toiselta alalta kanditutkielma tehtynä. Mutta en oo tästä 100 % varma, joten saa todellakin korjata, jos jollain tarkempaa tietoa! :) Muakin kiinnostaa tää paljon, koska mullakin maisteri toiselta alalta (lähitieteestä).

Mua kans kiinnostaa tämä! Olin ajatellut, että psykan perus- ja aineopinnot täytyy tehdä kokonaisuutena (sisältäen tutkielman) riippumatta edeltävistä kandi- ja maisteriopinnoista.