Psykologia & logopedia 2022

Ei pliis aleta riidellä, eihän?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olenko ainoa, jota hieman ärsyttää ne sosiaalipsykologian tai kasvatuspsykologian pääaineopiskelijat, jotka käyttävät itseästään nimeä sosiaalipsykologi tai kasvatuspsykologi? Toki ymmärrän, että halu käyttää psykologinimikettä on varmaan suuri, mutta mielestäni se on asiakkaiden ja yleisesti ihmisten kannalta harhaanjohtavaa, jos kutsuu itseään joksikin -psykologiksi, vaikka ei ole laillistettu psykologi. Esim kun meillä on koulupsykologeja ja neuropsykologeja, niin moni saatta virheellisesti ajatella, että myös sosiaalipsykologi on terveydenhuollon ammattihenkilö ja pystyy esim. tekemään psykologin tutkimuksen ja lausunnon.

Toki voi olla sosiaalipsykologian asiantuntija tai maisteri pääaineena sosiaalipsykologia mutta psykologi ette kyllä valitettavasti ole :/

sori tää avautuminen. Ärsyttää vaan. t. psykalle hakija.

Jos noin kovasti korpeaa, että pitää ihan tänne kirjoitella tuosta, niin oletko tullut ajatelleeksi, että oletkohan riittävän tasapainoinen tuolle hakemallesi alalle?

Ei kovasti korpea. Asia on vain ollut esillä aika ajoin esim. Psykologiliiton keskustelufoorumeilla, jossa esim. toiminimellä ollaan markkinoitu psykologin asiantuntemusta mutta henkilöllä ei ole ollutkaan valviran laillistusta, vaan on esim. sosiaalipsykologian kandi :)

Ajattelen lähinnä kuluttajia, joita helposti viilataan linssiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olenko ainoa, jota hieman ärsyttää ne sosiaalipsykologian tai kasvatuspsykologian pääaineopiskelijat, jotka käyttävät itseästään nimeä sosiaalipsykologi tai kasvatuspsykologi? Toki ymmärrän, että halu käyttää psykologinimikettä on varmaan suuri, mutta mielestäni se on asiakkaiden ja yleisesti ihmisten kannalta harhaanjohtavaa, jos kutsuu itseään joksikin -psykologiksi, vaikka ei ole laillistettu psykologi. Esim kun meillä on koulupsykologeja ja neuropsykologeja, niin moni saatta virheellisesti ajatella, että myös sosiaalipsykologi on terveydenhuollon ammattihenkilö ja pystyy esim. tekemään psykologin tutkimuksen ja lausunnon.

Toki voi olla sosiaalipsykologian asiantuntija tai maisteri pääaineena sosiaalipsykologia mutta psykologi ette kyllä valitettavasti ole :/

sori tää avautuminen. Ärsyttää vaan. t. psykalle hakija.

Jos noin kovasti korpeaa, että pitää ihan tänne kirjoitella tuosta, niin oletko tullut ajatelleeksi, että oletkohan riittävän tasapainoinen tuolle hakemallesi alalle?

Ei kovasti korpea. Asia on vain ollut esillä aika ajoin esim. Psykologiliiton keskustelufoorumeilla, jossa esim. toiminimellä ollaan markkinoitu psykologin asiantuntemusta mutta henkilöllä ei ole ollutkaan valviran laillistusta, vaan on esim. sosiaalipsykologian kandi :)

Ajattelen lähinnä kuluttajia, joita helposti viilataan linssiin.

Siitä on varmasti hedelmällisempää puhua siellä liiton foorumilla?

Täällä keskitytään hakemiseen, mistä taas ei liitolla olla kiinnostuneita. Joka vuosi riittävän hyvät opiskelijat pääsevät sisään, oli valintamenetelmä mikä vaan.

Hedelmällisempää täällä juuri nyt olisi pohtia vaikkapa mitä tarkoittaa

"Mikäli useilla hakijoilla on samat pisteet ja valittavien kiintiö ylittyisi, ratkaistaan tasasijatilanne seuraavien kriteerien perusteella:

1. tehtävän 1 kokonaispisteet

2. tehtävän 2 kokonaispisteet

3. tehtävän 3 kokonaispisteet

4. tehtävän 4 kokonaispisteet"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä korottajat olette, kuinka monta ainetta on realistista kirjoittaa/korottaa kevään aikana, jos samalla opiskelee avoimessa psykan aineopintoja? Omista lukio-opinnoista on jo 15 vuotta aikaa :) Korkeakoulututkinto (ulkomailla suoritettu) ja akateemista työkokemusta on, joten opiskelurutiinit ovat kyllä suht kunnossa.

Olisi mukava kuulla muiden kokemuksia psykologian kirjoituksiin tai muihin kirjoituksiin/korotuksiin valmistautumisesta näin aikuisiällä tai yliopistotutkinnon jälkeen. Paljonko lukutunteja/viikkoja otti (toki jokainen oppii eri tahtiin) ja miten vertaisit tätä työmäärää pääsykokeisiin valmistautumiseen?

Tarvittavat reaalit menee parin viikon työllä. Lukio aloitetaan 16-vuotiaana, jolloin on vielä määritelmällisesti lapsi, joten materiaali on tarkoitettu lasten aivoille. Hyvin valmiiksi pureskeltua.

Matikassa ja kielessä riippuu lähtötasostasi, matikka on kuitenkin ihan pelkkää työtä. Joudut myös opettelemaan matikkaeditorin ja symbolisen laskimen käytön. Kumpikaan ei ole vaikeaa, mutta ne pitää vaan käydä läpi.

Todennäköisesti olet opiskellut englanniksi, joten eiköhän E pätkähdä suoraan, L on haastava ja vaatii kaikkien kielioppiknoppien tietämisen. Enemmän pisteitä helpommalla saat uudella reaalilla.

En nyt yhtään muista minä vuonna äikkä muuttui, oletko kirjoittanut vanhat kaksi ainetta vai nykyisen tekstianalyysin osion sisältävän. Jos et, sekin pitää opetella.

Kuinka paljon sun pitäisi korottaa?

Kiitos vastauksesta, hyviä pointteja! Edessä olisi kaikkien aineiden korotus. Matikan lähtötaso on aika heikko, joten työsarkaa olisi. Lienee kuitenkin mahdollista. Aiemmat opinnot ovat tosiaan enkuksi ja enkku myös työ-/kotikieli viimeiset 10 vuotta, joten se on suht vahvoilla joo. Äikkäkin on vanhaa mallia, joten tosiaan se tekstianalyysi pitäisi opetella. Tuntuu siis siltä, että paljon olisi tekemistä, ja siksi alun perin ajattelin hakea vain pääsykokeilla.

Enitenhän se sitten on tosta matikasta kiinni. Sulle riittää lyhyt, kun tulee niin hyvin pisteitä muista, eiköhän enkusta älläkin tuolla taustalla. Matikkaan suosituin on sellainen nelikirjaiminen valmennusfirma ja sen itseopiskelusovellus. Ei maksa kuin kymppejä. Heillä on myös äikkään ja historiaan (se paljon pisteitä antava reaali) materiaalit, niiden laadusta en tiedä.

Kyllä sinuna lähtisin tavoittelemaan kaikkien kirjoitusten korottamista keväällä, koska lukuaikaa on vielä 5 kk.

Mä oon nyt aikuisena (reilu kolmikymppinen) suorittamassa aikuislukiota ja kaks kirjoitus kertaa takana sekä keväällä kolmas edessä. Taustalla mulla on ammattikoulu, jonka jälkeen ammattikorkeaa, jost a lipesin työelämään niin et se jäi kesken jo hyvissä ajoin ennen 2014 ja ensikertalaisuus siksi tallella. Sen verran olen eri mieltä, että M ja sitä huonommat kyl saa reaaleistakin parin viikon lukemisella, mut E ja etenkään L ei kyl tule, jos ei ole jotenkin poikkeuksellisen lahjakas oppija. Ennen ehkä tullut helpommin, mut nyt se yo-todistuksella haku, kun on se pääväylä korkeakouluihin niin niihin panostetaan jo nuorena ihan eri tavalla kuin ennen. Pidän silti mielekkäänä tapana tätä todistushakua itelle, kun se E tai L kyllä on tähän asti kirjoitetuista aineista tullut, kun muutaman kuukauden saanut kirjoituksiin lukea. Keväällä pitäs sit vielä onnistua niin pitäis olla todistushausta paikka itelle ens vuoden haussa 😊 Sen verran jo hyvin mennyt, et enää ei yhtään L tarvi ja kestäis yks M tulla myös.

Hieno juttu, onneksi olkoon! Onnea vielä kevään kirjoituksiin :) Miten käytännössä valmistauduit? Kävitkö ensin lukion kurssit ja/tai osallistuitko tämän lisäksi johonkin valmennukseen tai käytit opiskelun tukena esim. jotain sovellusta? Mitkä aineet kirjoitit?

Tuon aiemman ammattitutkinnon takia ei ole onneksi tarvinut käydä muita kuin niitä aineita, jotka aion kirjoittaa. Psykasta kävin kaikki kurssit + yhden syventävän ja abikurssin, äikästä pakolliset + abikurssit. Uskonnosta kävin vain yhden kurssin kuudesta ja opiskelin loput itse. Jäljellä olevista aineista pitkästä matikasta ja enkusta käyn vielä kursseja ennen kevättä, niistä käyn kaikki pakolliset + abikurssit. Matikasta lisäksi kolme syventävää työn alla. Eli näin pikaisesti laskettuna selviän 36 kurssin käymisellä. En ole aikuislukion kursseja kummempia valmennuksia käynyt, mutta enkusta on wordive käytössä. Jos ei olisi pakko, niin lukisin itse ja kävisin vain abikurssit, sillä tunneilla mennään niin nopeaa, että se oppiminen tapahtuu sit omalla ajalla. Tyyliin hypitään kokonaisten kappaleiden yli. Quizlettia olen käyttänyt kielissä ja reaaleissa yhtenä teknisenä apu keinona päntätä käsitteitä muistiin. Taktiikkana mulla on, et yks reaali kerralla, sillä niissä on eniten pänttäämistä ja pitkä matikka viimeiseksi enkun kanssa, jota saan nyt 5 kk rauhassa laskea ennen kevään kirjoituksia. Reaalehin valmistauduin syvälliseen ymmärtämään pyrkivällä opiskelutyylillä + pinnallisella ulkoa opettelulla eli et osaan määritellä kaikki käsitteet. Harjoittelin myös tosi moneen mahdolliseen kysymykseen valmiita essee vastauksia ja tutkin sekä kyselin opettajilta tarkkaan hyvien vastauksien piirteistä. Tahdoin vetää varman päälle, sillä onhan tämä pääsykokeisiin verrattuna jo muutenkin melko pitkä tie yrittää sisään. Mutta mietin, että moni ei pääse kahdella ekalla hakemisella, joten tämä olisi minulle parempi tapa. Etenkin, kun opiskelussa itsessäänkin oli opettelemista, josta on hyötyä sit yliopistossakin.

Jos joku haluaa lähteä tälle tielle, niin suosittelen kyllä. Sillä tässä ei tarvi olla L tai E saamiseksi siellä muutaman onnekkaan joukossa, kuten pääsykokeissa sisään pääsemiseksi pitää olla. Mutta kyllä tässäkin tulee niitä luovuttamisen tunteita, kun lähes kaikki illat menee koululla ja viikonloput läksyjen teossa tai kokeisiin lukiessa. Vaatii myös aikamoista itseohjautuvuutta, sillä olet tämän projektin kanssa aika totaalisen yksin.

Paljon vaatii ponnistelua (töiden ohessa?), mutta varmasti lopulta sen arvoista, kun noin hienoihin tuloksiin olet päässyt ja nyt jo loppusuora häämöttää :) Olen saman ikäinen ja itselläni myös itseopiskelu edessä, koska lähden korottamaan (ehkä jotain abikursseja siihen päälle kertauksen vuoksi?), joten yksinäinen urakka tulossa. Erityisesti äidinkieli ja matikka mietityttää näin etukäteen, ja niissä on varmaan eniten työsarkaa, kun lukiosta kulunut niin pitkä aika ja vaatimukset osittain muuttuneet omilta ajoilta. 

Joo töiden ohessa kävin, mutta nyt kevääseen asti töistä pois ja keskittyen vaan kirjoituksiin. Säästöjähän tuossa menee, kun mitään tukia ei saa, mutta oon kerennyt jo melko pitkän työurankin tekeen, josta säästöjä on kertynyt. Ei muuta kuin korottamaan vaan, varmasti todennäköisempi tie kuin pääsykoe. Äikän aineisiin tällä iällä ainakin itsellä löytyi paljon enemmän sanottavaa kuin nuoreena ja lukutaidossakin auttaa iännä tuoma kypsyys. Matikkakaan ei ole mitään avaruustiedettä, mutta siitä saa parhaiten pisteitä, joten kannattaa panostaa.

Nyt on tullut maisterihakukin.

===

Psykologian ja logopedian yhteinen kirjallinen valintakoe järjestetään Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoissa keskiviikkona 25.5.2022 klo 9.00–12.00. Helsingin yliopiston psykologian maisterihaun lisätehtävä järjestetään Helsingin yliopistossa samana päivänä yhteisen valintakokeen jälkeen. Lisätehtävän kesto on 2 tuntia.

Psykologian maisteriohjelmaan hakevien tulee suorittaa valintakoe ja valintakokeen yhteydessä valvotusti maisterihakuun suunnattu lisätehtävä Helsingissä. Lisätehtävää ei järjestetä muilla koepaikkakunnilla.

Lisätehtävän tarkempi suoritustapa ja ajankohta ilmoitetaan hakijoille viimeistään maaliskuussa 2022.

Lisätehtävän perusteella koulutusohjelmaan valitaan ne hakijat, jotka saavat lisätehtävästä parhaat yhteispisteet.

Valintakokeeseen osallistumiseen liittyvät ohjeet sekä tieto siitä, onko valintakoe paperinen vai digitaalinen, julkaistaan psykologian ja logopedian valintayhteistyön verkkosivuilla viimeistään 31.12.2021.

Vierailija kirjoitti:

Nyt on tullut maisterihakukin.

===

Psykologian ja logopedian yhteinen kirjallinen valintakoe järjestetään Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoissa keskiviikkona 25.5.2022 klo 9.00–12.00. Helsingin yliopiston psykologian maisterihaun lisätehtävä järjestetään Helsingin yliopistossa samana päivänä yhteisen valintakokeen jälkeen. Lisätehtävän kesto on 2 tuntia.

Psykologian maisteriohjelmaan hakevien tulee suorittaa valintakoe ja valintakokeen yhteydessä valvotusti maisterihakuun suunnattu lisätehtävä Helsingissä. Lisätehtävää ei järjestetä muilla koepaikkakunnilla.

Lisätehtävän tarkempi suoritustapa ja ajankohta ilmoitetaan hakijoille viimeistään maaliskuussa 2022.

Lisätehtävän perusteella koulutusohjelmaan valitaan ne hakijat, jotka saavat lisätehtävästä parhaat yhteispisteet.

Eikö maisterihakijoiden siis tarvitse tehdä itse pääsykoetta ollenkaan?

Jos valinta siis tehdään lisätehtävän yhteispisteiden pohjalta?

Kyllä pitää maisteriinkin tehdä pääsykoe.

Viimevuotisesta pisteytyksestä on muuten näköjään opittu, täällähän lukee näin:

***

Valintakoetehtävistä saatava yhteenlaskettu raakapistemäärä muutetaan valintakoepisteiksi välille 0,000–120,000 alla olevan mukaisesti. Mikäli valintakokeen pisteytyksessä on oppiainekohtainen painotus, toteutetaan valintakoepisteiden skaalaus alla kuvatun mallin mukaisesti, mutta koepisteet skaalataan erikseen psykologian hakijoiden kesken ja erikseen logopedian hakijoiden kesken. Tasasijakriteerit ovat kaikille samat molemmissa tapauksissa.

Kaikista valintakoeyhteistyönä järjestettävään valintakokeeseen osallistuneista hakijoista parhaat 0,1 % saavat lopulliseksi valintakoepistemääräkseen 120,000 pistettä.

Skaalauskerroin lasketaan jakamalla luku 120,000 sen hakijan raakapistemäärällä, joka sijoittuu viimeisenä 0,1 % parhaiten vastanneiden joukkoon.

Muiden hakijoiden lopullinen valintakoepistemäärä lasketaan kertomalla hakijan raakapistemäärä skaalauskertoimella. Pistemäärä pyöristetään kolmen desimaalin tarkkuudelle.

Tullakseen huomioiduksi valinnassa täytyy valintakoe suorittaa hyväksytysti. Minimipisteraja (valintakokeesta edellytetty vähimmäispistemäärä) on puolet skaalatuista maksimipisteistä (= 60 pistettä).

Mikäli useilla hakijoilla on samat pisteet ja lisätehtävän arviointiin valittavien hakijoiden kiintiö ylittyisi, ratkaistaan tasasijatilanne seuraavien kriteerien perusteella:

tehtävän 1 kokonaispisteet

tehtävän 2 kokonaispisteet

tehtävän 3 kokonaispisteet

tehtävän 4 kokonaispisteet

Jos tämän jälkeen hakijoita on edelleen tasapisteissä, valitaan lisätehtävän arviointiin kaikki tasapisteissä olevat hakijat.

Valintakokeesta kerrotaan tarkemmin kohdassa ”Kokeet”.

Lisätehtävä ja tasapistekriteerit

Lisätehtävän tarkempi suoritustapa ja ajankohta ilmoitetaan hakijoille viimeistään maaliskuussa 2022.

Lisätehtävän perusteella koulutusohjelmaan valitaan ne hakijat, jotka saavat lisätehtävästä parhaat

yhteispisteet.

Tasapistetilanteessa hakijat asetetaan järjestykseen seuraavien tasapistekriteerien

perusteella:

Valintakokeen pistemäärä

Tehtävän 2 pistemäärä

Tehtävän 1 pistemäärä.

Jos tämän jälkeen hakijoita on tasapisteissä, ratkaisee valinnan arpa.

Vierailija kirjoitti:

Nyt on tullut maisterihakukin.

===

Psykologian ja logopedian yhteinen kirjallinen valintakoe järjestetään Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoissa keskiviikkona 25.5.2022 klo 9.00–12.00. Helsingin yliopiston psykologian maisterihaun lisätehtävä järjestetään Helsingin yliopistossa samana päivänä yhteisen valintakokeen jälkeen. Lisätehtävän kesto on 2 tuntia.

Psykologian maisteriohjelmaan hakevien tulee suorittaa valintakoe ja valintakokeen yhteydessä valvotusti maisterihakuun suunnattu lisätehtävä Helsingissä. Lisätehtävää ei järjestetä muilla koepaikkakunnilla.

Lisätehtävän tarkempi suoritustapa ja ajankohta ilmoitetaan hakijoille viimeistään maaliskuussa 2022.

Lisätehtävän perusteella koulutusohjelmaan valitaan ne hakijat, jotka saavat lisätehtävästä parhaat yhteispisteet.

Jaaha enpä 10 maisteripaikan takia ala matkustamaan stadiin tekemään valintakoetta lisätehtävineen. Mielummin teen pelkän valintakokeen stressivapaammin ja halvemmalla siellä missä asun. Taitaa maisterihakijoiden määrä laskea pienemmäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt on tullut maisterihakukin.

===

Psykologian ja logopedian yhteinen kirjallinen valintakoe järjestetään Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoissa keskiviikkona 25.5.2022 klo 9.00–12.00. Helsingin yliopiston psykologian maisterihaun lisätehtävä järjestetään Helsingin yliopistossa samana päivänä yhteisen valintakokeen jälkeen. Lisätehtävän kesto on 2 tuntia.

Psykologian maisteriohjelmaan hakevien tulee suorittaa valintakoe ja valintakokeen yhteydessä valvotusti maisterihakuun suunnattu lisätehtävä Helsingissä. Lisätehtävää ei järjestetä muilla koepaikkakunnilla.

Lisätehtävän tarkempi suoritustapa ja ajankohta ilmoitetaan hakijoille viimeistään maaliskuussa 2022.

Lisätehtävän perusteella koulutusohjelmaan valitaan ne hakijat, jotka saavat lisätehtävästä parhaat yhteispisteet.

Jaaha enpä 10 maisteripaikan takia ala matkustamaan stadiin tekemään valintakoetta lisätehtävineen. Mielummin teen pelkän valintakokeen stressivapaammin ja halvemmalla siellä missä asun. Taitaa maisterihakijoiden määrä laskea pienemmäksi.

Niin voi laskea. Vipusen mukaan vain noin puolet maisteriin hakeneista on ollut Uudeltamaalta.

Täyttä pskaa

up

Eli nyt tiedetään:

- ennakkomateriaali ke 27.4. klo 12

- pääsykoe kaikilla paikkakunnilla 25.5. klo 9-12

- kokeessa 4 tehtävää, osatehtäviä ei välttämättä ole

- maisteriin erillinen lähilisätehtävä pääsykokeen yhteydessä

- kaikkien maisterihakijoiden on siksi tehtävä koe Helsingissä

- koe voi olla digitaalinen, tieto tulee vuoden loppuun mennessä

- 120 pistettä saa parhaat 0,1 % eli pisteet eivät ole vertailukelpoiset tähän vuoteen

Jyväskylän avoimen väyläkin tullut. Edelleen haetaan aineopintojen ka:lla. Ei muita ehtoja kuin että ei saa olla JY:n opiskelija.

Surkea

onko psykalla lähiopetusta nyt Hgissä????

Onko joku jo vertaillut aloituspaikkojen määrää, ensikertalaisille ja ei-ensikertalaisille? Onko muutoksia näissä ensi vuodelle verrattuna vuoteen 2021? Logolle ja psykalle molempiin.. 

Nyt ne taitavat olla kaikki uudessa Opintopolussa!

https://beta.opintopolku.fi/konfo/fi/

Nyt menin ymmälleni. Jos on maisteri niin haetaan maisterihaussa, mutta voiko maisteritkin hakea pelkän valintakokeen kautta? Mitä se tarkoittaisi sisäänpääsyn ja opintojen suhteen? Onko tästä jotain virallista informaatiota jossain, kiitos.